12.3.1998 378/731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 12 Päällysrakennehitsaus Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMO:n osan 12 Päällysrakennehitsaus (12.80) Voimassa 1.4.1998 lukien.
RAMO 12 Sisältö Sisältö 12 PÄÄLLYSRAKENNEHITSAUS... 1 12.1 Määrittely... 3 12.11 Tarkoitus ja noudattaminen... 3 12.12 Päällysrakennehitsaajien pätevyydet... 3 12.2 Hitsaus- ja kunnostusmenetelmät... 5 12.3 Perusaineet... 7 12.31 Kiskoterästen analyysit, työlämpötilat ja jäähtymiskäyrät... 8 12.32 Tavallinen laatu, UIC700... 8 12.33 UIC 900A... 9 12.34 UIC 900B... 10 12.35 Erikoislaatu, UIC1100... 10 12.36 Mangaaniteräs... 11 12.4 Kiskon lämpötilarajoitukset... 13 12.5 Yleisohjeita... 15 12.51 Päällysrakennehitsaustyöt alhaisissa lämpötiloissa 16 12.52 Raidevirtapiirikytkennät hitsaustöiden yhteydessä. 16 12.53 Päällysrakennehitsaustyömaan oheistyöt... 17 12.54 Kiskon katkaisu... 17 12.6 Vaihdealueen keskitetty kunnostus... 19 12.7 Kunnostushitsausmääräykset... 21 12.71 Vaihteiden kunnostusluokitus... 22 12.8 Jatkoshitsausmääräykset... 25 12.81 Vaihteenosien kiskon päiden sijainnin merkintä.. 27 12.9 Hitsaustyömaan viimeistely ja junaturvallisuus... 29
12 PÄÄLLYSRAKENNEHITSAUS 3 Ramo 12.1 Määrittely "Ratatekniset määräykset ja ohjeet" (RAMO) osassa "Päällysrakennehitsaus" esitetään päällysrakennehitsausta koskevat yleiset ohjeet. Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti. 12.1 Määrittely Päällysrakenteen hitsauksella tarkoitetaan raiteiden ja vaihteiden teräsosien kunnostus- ja jatkoshitsausta näihin liittyvine polttoleikkauksineen, happitalttauksineen, lämpökäsittelyineen ja hiontoineen. 12.11 Tarkoitus ja noudattaminen Päällysrakenteen hitsauksen määräykset ja ohjeet ovat perustana päällysrakenteen hitsaustöiden suunnittelulle, suorittamiselle ja valvonnalle. Lisäksi on huomioitava muut rakenneseikat ja ohjeet, erityisesti RAMO:n osat Radan rakenne sekä Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet. 12.12 Päällysrakennehitsaajien pätevyydet Radan päällysrakennetta hitsaavalta henkilökunnalta vaaditaan kyseiseen työhön oikeuttava pätevyys, jonka sisällön ja vaatimukset Ratahallintokeskus (RHK) on määritellyt ohjeessa Päällysrakennehitsaajien pätevyysvaatimukset. Pätevyystasoja on kolme ja ne mahdollistavat vastaavien hitsaustöiden suorituksen: kunnostushitsaus mahdollistaa kiskojen ja vaihteenosien kaaripäällehitsauksen, lämpökäsittelyt, polttoleikkauksen ja hionnat termiittijatkoshitsaus mahdollistaa kiskojen jatkoshitsauksen termiittimenetelmällä kaarijatkoshitsaus mahdollistaa kiskojen jatkoshitsauksen puikkohitsauksena Jatkoshitsauspätevyydet vaativat kunnostushitsauspätevyyden peruspätevyydeksi.
RAMO 12.2 Hitsaus- ja kunnostusmenetelmät 5 12.2 Hitsaus- ja kunnostusmenetelmät Päällysrakenteen hitsauksessa on sallittu seuraavat hitsauskunnostusmenetelmät sekä raide- että konepajaolosuhteissa: jatkoshitsauksessa: termiittijatkoshitsaus (Tjh) SoWoSmenetelmä kaarijatkoshitsaus (Krjh) hitsausteknisessä kunnostuksessa: kaaripäällehitsaus (Krph) liekki- ja myöstöoikaisu (Lo ja Mo) hionta (Hio) Termiittijatkoshitsausta (Tjh) käytetään raiteessa ja vaihteissa olevien jatkosten hitsaukseen. Kaaripäällehitsausta (Krph) käytetään korjattaessa päällehitsaamalla erilaisia pintavikoja ratakiskoissa ja vaihteenosissa. Vaihteen kielien kunnostushitsaus on sallittua vain kielen kiinnitetyllä osalla. Liekkioikaisua (Lo) käytetään vain pysyvästä muodonmuutoksesta aiheutuneiden jyrkkien taipumien oikaisuun. Kunnostukseen liittyy aina viimeistelyhionta. Myöstöoikaisua (Mo) käytetään vain loivien jännityksestä johtuvien taipumien oikaisemiseen. Hiontaa (Hio) käytetään kunnostusmenetelmänä kulkureunamuotoiluhionnassa ja virheen ollessa enintään 1 mm/metri kulkupinnan suoruusvirheen oikaisussa. Kaarijatkoshitsausta (Krjh) käytetään raiteessa ja vaihteissa olevien jatkosten hitsaukseen.
7 RAMO 12.3 Perusaineet 12.3 Perusaineet Kiskot luokitellaan paitsi profiilin ja kiskopainon mukaan myös valmistuksessa käytetyn teräslaadun mukaan. Valmistusprosesseja on ollut paljon ja niiden vaikutus laatuun melkoinen. Nykyään kiskoteräksen laatuun vaikuttavat lähinnä teräksen kemiallinen koostumus ja mahdolliset lämpökäsittelyt. Kiskot valmistetaan nykyään jatkuvavalumenetelmällä, jossa valulinjalla katkaistaan bloomit, jotka uudelleen lämmittämisen jälkeen valssataan kiskoiksi. Tätä menetelmää ennen kiskot valssattiin valanteista. Kiskon valmistaja, valmistusaika, profiili, valmistusprosessi sekä teräslaatu ilmenevät kiskon varren valssausmerkinnöistä. Lisäksi nuolimerkinnällä on aikaisemmin merkitty valanteen tai bloomin yläpään suunta. Valssausmerkinnät tehdään kohokirjaimin, jotka ovat vähintään 0,8 mm kiskon varren pinnasta koholla ja joiden korkeus on 20 30 mm. Yksittäinen kisko pystytään tunnistamaan kuumaleimatuista merkinnöistä eli sulatusnumerosta. Sulatusnumero kattaa myös valanteen tai jatkuvavalussa valulinjan merkinnän ja niistä valssattujen kiskojen järjestyksen. Taulukossa 12.3:1 on esitetty eri kiskomateriaalien minimivetomurtolujuudet sekä kiskolaadun valssausmerkit: Taulukko 12.3:1 Kiskoteräslaadut ja niiden valssausmerkit. Vähimmäisvetomurtolujuus (N/mm 2 ) Tavallinen laatu, UIC700, 680 A-laatu, UIC900A, 880 B-laatu, UIC900B, 880 Erikoislaatu, UIC1100, 1080 Valssausmerkintä UIC:n mukaisesti *) *) Kaikissa tavallisen laadun kiskoissa ei ole teräslaatumerkintää. A-ja B-laatu ovat ns. kulutustakestäviä laatuja. Huom! UIC 900A-laadusta on käytössä myös ns. hienoperlitisöity laatu, jossa kiskon hamaraosa on lämpökäsitelty joko suoraan valssauslämmöstä tai induktiokuumennuksesta kontrolloidulla jäähdytyksellä. Hienoperlitisöity kisko on valmistajakohtaisesti merkitty esim: HSH,, HH, tai Kiskoteräksen valmistusprosessia kuvataan valssausmerkinnöissä taulukon 12.3:2 mukaisilla symboleilla:
8 RAMO 12.3 Perusaineet Taulukko 12.3:2 Kiskoterästen valmistusmenetelmämerkinnät valssausmerkeissä Kiskoteräksen valmistusmenetelmä Valmistusmenetelmän symboli Ennen 1.1.1970 Thomas T UIC 1.1.1970 31.12.1978 UIC 1.1.1979 alkaen Bessemer B ei valm. Siemens-Martin M Sähkösulatus E Happipuhallus O Esimerkki kiskon varren valssausmerkinnöistä on esitetty kuvassa 12.3:1. Kiskoterästen korkean hiili- ja mangaanipitoisuuden vuoksi (C > 0.4 %, Mn > 0.8 %) ne katsotaan kuuluvan rajoitetusti hitsattaviin tai vaikeasti hitsattaviin teräksiin. Tällöin lämmöntuonti ja jäähtymisajat ovat keskeisessä asemassa määrittämässä teräksen ominaisuuksia. Siksi niiden hitsaukseen ja kaikenlaiseen lämpökäsittelyyn vaaditaan erikoisohjeet ja työn suorittamiseen koulutettu henkilö. Seuraavissa kaavioissa on esitetty eri kiskoterästen jäähtymiskäyrät, joista nähdään eri mikrorakennemuutokset ajan ja lämpötilan funktiona. Taulukoissa on esitetty kemialliset koostumukset sekä kiskoterästen mekaanisia ominaisuuksia. Kaavioissa esiintyvien merkkien selitykset: M Martensiittialue M N Martensiittiraja P Perliittialue F Ferriittialue Z w Välikidemuotoalue A Austeniittialue A c1 Austeniittialueen yläraja (+721 C) A c3 Ferriittialueen yläraja alieutektoidisella teräksellä 12.32 Tavallinen laatu, UIC 700 t ( C) Kuva 13.3:1 Kiskon valssausmerkit. Valssausvuoden kaksi viimeistä numeroa on valssausmerkinnöissä kiskon varressa. Kiskon takuuaika päättyy valssausvuodesta laskettuna kuudentena vuotena joulukuun 31. päivä. 12.31 Kiskoterästen analyysit, työlämpötilat ja jäähtymiskäyrät aika (s) Kuva 12.3:2 UIC 700:n jäähtymiskäyrä. Täydellinen ferriittis-perliittinen muutos 500 C:een vähintään 30 s.
9 RAMO 12.3 Perusaineet Taulukko 12.3:3 UIC 700:n mekaaniset ominaisuudet. Taulukko 12.3:4 UIC 900A:n mekaaniset ominaisuudet. Kemiallinen koostumus (%), vaihtelee myös valmistusprosessista johtuen UIC tavallinen laatu Kemiallinen koostumus (%) UIC 900A C 0.60 0.75 C 0.37 0.60 Mn 0.70 1.20 Si max 0.35 P max 0.04 0.08 S max 0.05 Vetomurtolujuus 680 N/mm 2 Murtovenymä 14 % Myötöraja 390 590 N/mm 2 Vickers-kovuus 207 241 Transitiolämpötila Jäähtymisvaatimus 900 500 C n. 20 C, Thomas menetelmällä valm. n. 0 C 30 s Työlämpötila 400 350 C Mn 0.80 1.30 Si max 0.5 P max 0.025 S max 0.025 Vetomurtolujuus 880 N/mm 2 Murtovenymä 10% Myötöraja 440 590 N/mm 2 Vickers-kovuus 265,hienoperlitisöitynä 340 370 Transitiolämpötila n. +20 C Jäähtymisvaatimus 900 500 C 60 s Työlämpötila 400 350 C * *hienoperlitisöinnille t max = 450 C 12.33 UIC 900A t( C) HUOM! Rataverkolla oleva venäläinen AM-kisko on koostumukseltaan lähellä 900A-laatua, mutta sen mekaaniset ominaisuudet eivät yllä samaan, sen vetomurtolujuus on 780 N/mm 2 ja kovuus 235 HV. Tyypillistä AM:lle on hitsausominaisuuksia heikentävä arseenipitoisuus n. 0.18 %. aika (s) Kuva 12.3:3 UIC 900A:n jäähtymiskäyrä. Täydellinen ferriittis-perliittinen muutos 500 C:een 26 s jäähtymisajalla, jäähtymisaika vähintään 60 s.
10 RAMO 12.3 Perusaineet 12.34 UIC 900B t ( C) Mekaaniset ominaisuudet ovat seuraavat: Vetomurtolujuus 780 910 N/mm 2, murtovenymä 13 %, kovuus 235 HV. 12.35 Erikoislaatu, UIC1100 t ( C) aika (s) Kuva 12.3:4 UIC 900B:n jäähtymiskäyrä. Täydellinen ferriittis-perliittinen muutos 500 C:een 140 s vähintään jäähtymisajalla. Taulukko 12.3:5 UIC 900B:n mekaaniset ominaisuudet. Kem. koostumus (%) UIC 900B C 0.50 0.70 Mn 1.30 1.70 Si max 0.5 P max 0.05 S max 0.05 Vetomurtolujuus 880 N/mm 2 Murtovenymä 10% Myötöraja 430 600 N/mm 2 Vickers-kovuus 265 Transitiolämpötila n. 0 C Jäähtymisvaatimus 900 500 C min 140 s Työlämpötila 400 350 C aika (s) Kuva 12.3:5 UIC1100:n jäähtymiskäyrä. Täydellinen perliittimuutos 500 C:een n. 400 s jäähtymisajalla. Taulukko 12.3:6 UIC1100:n mekaaniset ominaisuudet. Kem. koostumus (%) Erikoislaatu C 0.50 0.75 Mn 0.80 1.30 Si 0.15 0.70 Cr 0.80 1.30 V 0.07 0.30 Vetomurtolujuus 1080 N/mm 2 Murtovenymä 8 % Myötöraja 510 630 N/mm 2 Vickers-kovuus 327, kark. 363 454 Jäähtymisvaatimus 900 500 C min 400 s Työlämpötila 500 550 C (450 C) HUOM! Rataverkolla oleva Imatra+ kisko vastaa koostumukseltaan 900B-laatua, mutta se on tyypillisesti pehmeää.
11 RAMO 12.3 Perusaineet HUOM! Erikoislaadusta on ollut käytössä erilaisia versioita eri käyttökohteissa. Koostumusrajojen puitteissa esim. kiskoteräs ja vaihteen risteyksissä (ns. bloki) käytetty erikoislaatu eroavat toisistaan. Tuotantoon on 1990-luvulla tullut ns. mikroseostettu erikoislaatu, jota on hyödynnetty esim. vaihteen risteyksissä. 12.36 Mangaaniteräs Vaihteiden risteyksiä on valmistettu myös valetusta austeniittisesta mangaaniteräksestä. Tämä ns. Hadfield-tyyppinen mangaaniteräs saa puhtaan austeniittisen mikrorakenteensa valunjälkeisessä lämpökäsittelyssä. Jotta rakenne voidaan säilyttää, ei valettujen kappaleiden lämpötila saa myöhemminkään nousta yli +200 C:n. Mangaaniteräs on pääosin käytössä UIC60-vaihteiden risteyksissä. Mangaaniteräksen mekaanisiin ominaisuuksiin kuuluu muokkauslujittuminen. Tämä tarkoittaa sitä, että liikenteen kuormituksen alaisena teräs lujittuu ja kovenee nopeasti. Uudelle risteykselle tämä lujittuminen tapahtuu vilkkailla pääradoilla 2 3 viikossa liikennemäärän mukaan. Taulukko 12.3:7 ominaisuuksia. Mangaaniteräksen C: 0.95 1.3 % Mn: 11.5 14 % Kovuus: Valun jälkeen 250 HB Lämpökäsiteltynä 220 HB Muokkauslujittuneena 350 400 HB Lämpötilarajoitus: Maksimilämpötila hitsauksessa, hionnassa ym + 200 C. Mangaaniristeyksissä valetun mangaaniosuuden hitsausliitos normaaliin kiskoteräkseen ei onnistu suoraan, vaan valukappale leimuhitsataan aluksi ruostumattomasta teräksestä valmistettuun kiskoon, joka katkaistaan siten, että varsinaisen jatkekiskon leimuhitsauksen jälkeen ruostumatonta kiskoa jää noin 15 20 mm valun ja jatkekiskon väliin. Lopuksi ruostumattomasta teräksestä valmistettu kisko hitsataan normaaliin kiskoon.
13 12.4 Kiskon lämpötilarajoitukset 12.4 Kiskon lämpötilarajoitukset Sekä jk- että pk-raiteiden ja vaihteiden valmistuksen yhteydessä suoritettavien jatkoshitsauksien ja hitsausteknisen kunnostuksen kiskonlämpötilarajoitukset on esitetty RAMO:n osassa 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet. Jos kiskon pysty- tai sivusuoruudessa havaitaan yllättäviä, liiallisesta puristuksesta aiheutuvia siirtymiä, on kohdakkaisten ja peräkkäisten paikkojen kuumennus kiellettyä sekä päällehitsaus ja kaikenlainen kiskojen lämpökäsittely lopetettava. Pk- ja lk-raiteilla sekä -vaihteilla, joissa on sepelitukikerros, on päällehitsaus ja kaikenlainen kiskojen lämpökäsittely sallittu vain < +35 C:n kiskonlämpötiloissa. Jatkosrakojen sulkeuduttua on kohdakkaisten ja peräkkäisten kohtien kuumennus kielletty sekä päällehitsaus ja kaikenlainen kiskojen lämpökäsittely lopetettava, jos kiskon sivu- tai pystysuoruudessa havaitaan yllättäviä, liiallisesta puristuksesta aiheutuneita siirtymiä. Alin sallittu työskentelylämpötila on menetelmäkohtainen. Lk-raiteilla, joissa on soratukikerros, on päällehitsaus ja kaikenlainen kiskojen lämpökäsittely sallittu vain jatkosrakojen ollessa auki hitsauskohdan lähiympäristössä. Alin sallittu työskentelylämpötila on menetelmäkohtainen. POIKKEUS: Liikenteelle vaaralliset kisko- ja vaihdevauriot, lohkeamat ja ympärilyöntiviat saadaan korjata vallitsevissa olosuhteissa menetelmäkohtaisia ohjeita noudattaen.
15 RAMO 12.5 Yleisohjeita 12.5 Yleisohjeita Ennenkuin raide tai vaihde saadaan hitsausteknisesti kunnostaa tai jatkoshitsata, on sen oltava ratateknisten ohjeiden ja määräysten mukaisessa kunnossa: mitat asema raidemateriaali tukikerros suoruus tuenta ja tiiveys. Kuvat 12.5:1 2 Sidekiskon reikien koneistus. Sideruuvin reikien tekeminen kiskoon polttoleikkaamalla on poikkeuksetta ankarasti kielletty. Radasta poistettu päällysrakennemateriaali käsitellään RHK:n määräysten mukaisesti. Kaikenlainen ratakiskojen hitsaus ja lämpökäsittely on koneellisen tukikerroksen puhdistuksen yhteydessä kielletty. Raiteessa olevia ratakiskoja saadaan katkaista polttoleikkaamalla, jos katkaisukohta hitsataan välittömästi. Muussa tapauksessa on katkaisu suoritettava sahaamalla tai katkaisulaikalla. Hitsattavissa ratakiskoissa ei sallita muita kuin ohjeen mukaan porattuja ja särmättyjä reikiä. Mikäli kiskon jatkoksessa tarvitaan soikeita sideruuvin reikiä asennuksen tai jatkoksen liikkumavaran vuoksi, on ne koneistettava sidekiskoihin eikä kiskoihin kuvien 12.5:1 2 mukaisesti. Kuva 12.5:3 Kiskon sideruuvin reikien polttoleikkaaminen on kielletty. Takuuaikana (valssausvuosi + 5 vuotta) on kiskon sulatusnumero säilytettävä raiteessa olevan kiskon varressa. Ko. kiskon osan poiston yhteydessä on sulatusnumero lyötävä tai maalattava raiteeseen jäävään osaan. Kuva 12.5:4 Kiskon sulatusnumeron siirto takuuaikana.
16 RAMO 12.5 Yleisohjeita Päällysrakenteen hitsaustöiden aikana on suurin sallittu nopeus tarvittaessa rajoitettava. Poikkeuksellisesti voidaan hitsausta suorittaa 5 o C:ta alhaisemmissakin kiskon lämpötiloissa, mikäli edellä mainitut ehdot täytetään. Kisko on tällöin lämmitettävä ennen työlämpötilan antoa koko profiililla n. 0,5 m hitsauskohdan molemmin puolin ulottuvalla alueella noin 50 C:n lämpötilaan. Kuva 12.5:5 Esimerkki nopeuksista hitsaustyömaalla. Tukikerros on tarvittaessa suojattava hitsaustyön ajaksi ja hitsausjätteet on poistettava työn jälkeen. Hitsaus- ja lämpökäsittelykohtien lähellä olevat puuratapölkyt on suojattava palamista vastaan joko levyin tai vedellä. Kuva 12.5:7 Esilämmitys työskenneltäessä alhaisissa lämpötiloissa. Kun hitsaustyötä joudutaan suorittamaan poikkeuksellisissa tai ohjeiden vastaisissa olosuhteissa, on hitsaajan esimiehen leimattava hitsaukset omalla tunnuksellaan hitsaajan tunnusnumeron lisäksi kuvien 12.5:8 9 mukaisesti. Kuva 12.5:6 Puuratapölkkyjen suojaus. 12.51 Päällysrakennehitsaustyöt alhaisissa lämpötiloissa Hitsaus on kielletty alle 5 o C:n kiskonlämpötiloissa tai hitsaustyönjohtajan määräyksestä jo korkeammassakin lämpötilassa, jos sääolosuhteiden vuoksi ei voida taata tarveaineiden kuivana säilymistä tai riittävän hidasta jäähtymistä. Kuvat 12.5.8 9 Hitsien leimaukset.
17 RAMO 12.5 Yleisohjeita 12.52 Raidevirtapiirikytkennät hitsaustöiden yhteydessä Turvalaitteiden vuoksi raiteissa ja vaihteissa olevat, hitsauksen takia irrotetut yhdysjohdot on joko turvalaiteasentajien tai päällysrakennehitsaajien asennettava uudelleen paikalleen. Sähköradalla tulee ennen paluuvirtakiskon yhdysjohtimen irroittamista asentaa ohitusjohdin. Ohitusjohdin poistetaan yhdysjohtimen kiinnityksen jälkeen (RAMOn osa 5 Sähköistetty rata ). Rakenteet (esim. ratajohtopylväät, opastimet, väliaidat, sillat jne.), joiden maadoitusjohtimet joudutaan irrottamaan paluuvirtakiskosta työn yhteydessä, tulee yhdistää tilapäiseen paluuvirtapiiriin (tilapäinen ohitusjohdin, viereisen raiteen paluuvirtakisko) ennen maadoitusjohtimen irrottamista. Kuva 12.5:13 Rakenteiden väliaikainen maadoitusjohdin. Kuva 12.5:10 Ohitusjohtimen asennus. Sähköradalla on aina varmistettava, että paluuvirtapiiriä ei katkaista. Paluuvirta voidaan johtaa työskentelyalueen ohi ohitusjohtimella tai kaksiraiteisella radalla käyttäen viereisen raiteen paluuvirtakiskoa kuvien 12.5:11 12 esittämällä tavalla. 12.53 Päällysrakennehitsaustyömaan oheistyöt Hitsatut kohdat on tarpeen vaatiessa tuettava välittömästi niiden jäähdyttyä käsin kosketeltaviksi. Palaneet välilevyt ja kiinnitysten eristeosat on vaihdettava uusiin. Kaikki kiskonkiinnitykset on kiinnitettävä, löysät ruuvit kiristettävä, lämpökäsitellyt kohdat käsiteltävä ruosteenestoaineella ja hitsausjätteet kuljetettava pois. 12.54 Kiskon katkaisu Kisko voidaan katkaista polttoleikkaamalla tai laikkakatkaisukoneella. Katkaistaessa kiskoja polttoleikkaamalla tulee käyttää polttoleikkausohjainta. Raiteeseen ei saa jäädä vapaata polttoleikattua kiskon päätä. Kuvat 12.5:11 12 Työskentelykohteen ohitus paluuvirtapiirissä.
18 RAMO 12.5 Yleisohjeita Yli 2 mm syvemmät kolot ja portaat leikkauspinnoissa ovat kiellettyjä. Leikkauskuona ja -hilse on poistettava leikkauspinnoilta. Kuva 12.5:14 Polttoleikkausohjain. Katkaistaessa kiskoja polttoleikkaamalla tulee polttoleikkauspolttimessa olla leikkausvaunu. Kun leikattavaan jatkokseen asennetaan sidekiskot, on leikkauskohdan sivupinnat hiottava sidekiskoalueella tarkasti kiskoprofiilin mukaiseksi. (Huom. Leikkaus vanhassa jatkoshitsissä.) Kisko on lämmitettävä aina ennen polttoleikkausta kysessä olevan kiskoteräksen vaatimaan työlämpötilaan (RAMO 12.3) vähintään 10 cm katkaisukohdan molemmilta puolilta. Kiskoja raiteesta poistettaessa voidaan polttoleikkaus tehdä ilman vaadittua työlämpötilaa ja polttoleikkausohjainta. Kuva 12.5:16 Kiskon leikkauspinnan laatu. Poikkileikkauspinnat tulee olla kohtisuorassa kiskoon nähden. Kuvan mukaisista kohdista mitattuna saavat mittapoikkeamat hitsiraossa olla enintään 2 mm. Kuva 12.5:15 Kiskon leikkauspinnan toleranssi.
19 RAMO 12.6 Vaihdealueen keskitetty kunnostus 12.6 Vaihdealueen keskitetty kunnostus Vaihdealueen tukikerros on ajoittain tarkastettava ja vaihdettava, kun sepelin rakeisuusluku ylittää 100 %, sillä tällöin tuettavavuus- ja veden läpäisyominaisuudet ovat jo huonot. huonokuntoiset (lahovikaiset) vaihdeja ratapölkyt vaihdetaan. suoritetaan vaihteenosien hitsaustekninen kunnostus. Mikäli suoraksi oikaistun risteyksen ja kiinnityksistä irroitettujen risteyspölkkyjen väliin jää rako (kuva 12.6:1), joka aiheutuu pölkkyjen pysyvästä taipumasta, asennetaan aluslevyn ja pölkyn väliin (betonipölkyillä korkkikumilevyn ja aluslevyn väliin) taipuman paksuinen sovituslevy, jota ei poisteta tukemisen yhteydessä. Kuva 12.6:1 Levynosto. Oikaistujen alueiden löystyneet pölkyt tuetaan paikallisesti ja suoruudet tarkastetaan ja tarvittaessa tehdään tarkistusnosto eri vahvuisilla välilevyillä. lopuksi viimeistelyhiotaan risteys- ja kielisovitukset vaihteenhiomakoneella. tehdään tarvittavat kääntölaitteiden säädöt. maadoitusjohtimet tarkastetaan ja tarvittaessa kiinnitetään. lämpökäsitellyt kohdat ruosteenestokäsitellään.
21 RAMO 12.7 Kunnostushitsausmääräykset 12.7 Kunnostushitsausmääräykset ympärilyöntiviat ennen halkeamien syntymistä. Päällehitsaus on kiellettyä hamaraa lukuunottamatta muilla kiskon osilla ilman erillistä RHK:n antamaa lupaa ja ohjetta. Kuva 12.7:4 Ympärilyöntivikojen poisto. Kuva 12.7:1 Sallittu päällehitsausalue. Päällehitsauksessa on suurin sallittu täyttösyvyys puoli hamaran korkeutta. ennenkuin päiden lätistyminen ja kuluminen ylittää 4 mm (2 mm) ja ennen kuin kiskon päät taipuvat. Mittaus 1 m:n viivoittimella. Kuva 12.7:2 Päällehitsauksen sallittu täyttösyvyys. Syvempien poikittaishalkeamien kuin ½ hamaran korkeutta korjauksen on tapahduttava jatkoshitsausmenetelmällä. Kuva 12.7:5 Kiskon pään lätistymän mittaus. ennenkuin kulkupinnan levyiset paikalliset painumat ovat syvempiä kuin 2 mm (1 mm). Kuva 12.7:6 Painuman poisto. Kuva 12.7:3 Syvien poikittaishalkeamien korjaus. Hitsaustekninen kunnostus tulee suorittaa seuraavien periaatteiden mukaisesti (suluissa oleva mitta koskee paikallista nopeutta > 160 km/h): kulkureunan tummat läikät ennenkuin sälöilyä alkaa esiintyä. ennenkuin vaihteen risteysten paikallinen kuluminen ylittää 4 mm (2 mm).
22 RAMO 12.7 Kunnostushitsausmääräykset Kunnostusluokka 1 Vaihteet, joiden molempia raiteita liikennöidään yli 60 km/h nopeudella. Kuva 12.7:7 Risteyksen kulumamittaus. Läpimenevä hitsaustekninen kunnostus on ajoitettava tapahtuvaksi ultraäänitutkimuksen jälkeen juuri ennen konetuentaa, jatkoshitsausta, junahiontaa tai höyläystä. Ennen hitsausteknistä kunnostusta tai sen aikana on tarpeen mukaan suoritettava seuraavat ratatekniset työt: paikalliset nostot paikalliset sivuoikaisut risteykset kielisovitukset jatkokset nostettujen kohtien tuenta ja mahdollinen stabilointi viallisten raidetarvikkeiden vaihto vääntyneet sidekiskot taipuneet sideruuvit vioittuneet välilevyt vialliset ratapölkyt kuluneet välitönkät kiskon kiinnitysosien kiristys raiteen tarkastusmittaukset ja säädöt 12.71 Vaihteiden kunnostusluokitus Vaihteen kunnostustason määrää siihen liittyvien raiteiden kunnossapitotaso, käytetyt nopeudet ja raiteiden kuormitus (kulumiserot). V 1 ja V 2 > 60 km/h Kuva 12.7:8 Kunnostusluokka 1. Kunnostusluokka 2 Vaihteet, joiden raskaammin kuormitettua (kuluneempaa) raidetta liikennöidään enintään 35 km/h nopeudella ja toista raidetta yli 60 km/h nopeudella. V 1 > 60 km/h, V 2 < 35 km/h Kuva 12.7:9 Kunnostusluokka 2. Kunnostusluokka 3 Vaihteet, joiden raskaammin kuormitettua (kuluneempaa) raidetta liikennöidään yli 60 km/h nopeudella ja toista enintään 35 km/h nopeudella. V 1 > 60 km/h, V 2 < 35 km/h Kuva 12.7:10 Kunnostusluokka 3.
23 RAMO 12.7 Kunnostushitsausmääräykset Kunnostusluokka 4 Vaihteet, joiden nopeimmin liikennöityä raidetta ajetaan enintään 60 km/h nopeudella ja toista raidetta enintään 35 km/h nopeudella. kielletty. Joustokielien jousto-osan liekkioikaisu on kielletty. Mekaanisen oikaisun minimi kiskonlämpötila on 0 C. Vaihteen kunnostusluokitus määrää risteyksen kunnostukselta taulukossa 12.7:1 ja kuvassa 12.7:12 määritetyt seikat. Määräävä raide (kiskojono) on kuluneempi raide (kiskojono). V 1 < 60 km/h, V 2 < 35 km/h Kuva 12.7:11 Kunnostusluokka 4. Esitarkastuksella on määriteltävä voidaanko vaihteen kunnostus suorittaa raiteessa vai tuleeko kysymykseen koko vaihteen tai sen osien vaihto uusiin tai kunnostettuihin. Kunnostus on pyrittävä suorittamaan niin hyvissä ajoin, ettei vaihteen kunto ole esteenä raidekunnostukselle. Kunnostetut risteykset, joihin on siipikiskojen varsialueella keltaisella opastinvärillä maalattu no "4", saadaan asentaa vain kunnostusluokkaa 4 kuuluviin raidevaihteisiin. Pääraiteesta on tällainen risteys poistettava mahdollisimman nopeasti. Liikenteen nopeus on täksi ajaksi rajoitettava enintään 50 km/h:iin. Jos risteyksen jatkekisko on vaihdettava, on jatkoshitsi sijoitettava mahdollisimman lähelle risteyksen kurkkua. Risteys kuuluu 3- tai 4-luokkaan. Päällehitsattujen vaihteenkielien liekki- ja myöstöoikaisu on päällehitsatulta alueelta Taulukko 12.7:1 Risteysten kunnostusluokkavaatimukset. Kunnostusluokka Risteyksen kulkupinnan korkeustason määräävä raide (kiskojono) 1. Raskaammin kuormitettu (kuluneempi) 2. Kevyemmin kuormitettu, nopeammin ajettu 3. Raskaammin kuormitettu (kul.) ja nop. ajettu 4. Raskaammin kuormitettu (kuluneempi) Samatasoalue 0-pisteen etupuoli takapuoli Kunnostusluokkavaatimukset Kulumiseron loivenn us 1,5m 1,5m 1/1000 1,5m 0,5m 1/500 1,0m 0,0m 1/500 1,0m 0,0m 1/250
24 RAMO 12.7 Kunnostushitsausmääräykset Kuva 12.7:12 Risteysten kunnostusluokkien määrittely. Pääraidevaihteiden risteykset (myös kunnostusluokka 2. ja 3.) kunnostetaan hallissa kunnostusluokka 1. vaatimusten mukaan. Vaihteenosat, jotka kuuluvat kunnostusluokka 4:ään, merkitään kunnostuksen jälkeen keltaisella opastinvärillä varsialueelle maalatulla numerolla "4": Vaihteen osat, jotka on kunnostettu näistä ohjeista poiketen, on sijoitettava rasituksellisesti toisarvoiseen käyttöön, joka vastaa kunnostusluokkaa 4.
25 RAMO 12.8 Jatkoshitsausmääräykset 12.8 Jatkoshitsausmääräykset Erikoislaadun kiskojen (1100) kaarijatkoshitsaus on kielletty. Ennen jatkoshitsausta on vanhojen kiskojen sidekiskoalueet ultraäänitutkittava ja viallinen osa poistettava. Thomas- ja Bessemer-menetelmällä valmistettujen ratakiskojen jatkoshitsaus on kielletty kaikilla hitsausmenetelmillä liityn-täkiskoja lukkunottamatta. Jatkoshitsaus on kielletty vaihteenkielien kiinnittämättömällä osalla. Jatkoshitsaus on kielletty raiteessa tai vaihteessa, joka on huonosti tuettu tai jossa tukikerros on puutteellinen. Jatkoshitsattavien kiskonpäiden tulee täyttää kulkupinnasta mitattuna suoruusvaatimukset ± 0.7 mm 1,5 m matkalla, tai ±0,4 mm 1,0 m matkalla. Kuva 12.8:2 Sidekiskoalueen vikojen poisto. Termiittijatkoshitsauksen yhteydessä ei sideruuvin reikä saa olla 100 mm lähempänä jatkoshitsattavaa ratakiskon päätä. Kuva 12.8:3 Sideruuvin reikämitoitus termiittijatkoshitsauksessa. Kuva 12.8:1 Kiskon päiden suoruustoleranssi hitsattavassa jatkoksessa. Vaihteiden jatkoksissa ja raiteissa sallitaan myös normaali sideruuvirei'itys kaarijatkoshitsattavissa kiskoissa. Jatkoshitsien suoruusvaatimukset ovat kulkupinnan osalta 0,0; +0,6 mm, kulkureunan osalta 0,3; +0,0 mm 1 m mittakannalla. Suurin sallittu jalan ristikkyys on 3 mm.
26 RAMO 12.8 Jatkoshitsausmääräykset Lätistyneet kiskon päät on ennen jatkoshitsausta päällehitsattava. Tukikerroksettomilla rautatiesilloilla on ensisijaisesti pyrittävä käyttämään kaarijatkoshitsausta. Kuva 12.8:4 Sideruuvin reikämitoitus kaarijatkoshitsauksessa. Taulukko 12.8:1 koskee sovituskiskojen ja eristyskiskoelementtien kokonaispituutta sekä liityntäkiskojen osakiskojen pituutta ja hitsattavan jatkoksen etäisyyttä lähimmästä raiteessa jo olevasta hitsistä tai muusta jatkoksesta: Tukikerroksettomilla rautatiesilloilla termiittijatkoshitsattaessa on siltapalkit suojattava hitsauskohdassa esim. noin 50 mm:n vahvuisella tiivistyshiekkakerroksella ja sen päälle asetetulla, kuivalla, noin 5 mm:n vahvuisella keramiikkalevyllä tai mineraalikankaalla. Taulukko 12.8:1 Asennettavien erikoiskiskojen minimipituudet*. pääraiteella (V > 160 km/h) 10 m pääraiteella (V < 160 km/h) 8 m sivuraiteilla (V < 80 km/h) 5 m muilla raiteilla (V < 35 km/h) 3 m pääraidevaihteissa 3.6m sivuraidevaihteissa 1.8m * tai metrimäärää lähimpään pölkkyväliin Hitsattavan jatkoksen tulee olla pölkkyvälissä. Raiteessa sen tulee olla vähintään 100 mm ratapölkyn reunasta. Kuva 12.8:6 Siltapalkkien suojaus termiittihitsauksen yhteydessä. Hitsattavan jatkoksen molemmin puolin on kiskon kiinnitykset irroitettava 2 3 ratapölkystä. Kuva 12.8:5 Hitsattavan jatkoksen sijoitus pölkkyväliin. Kuva 12.8:7 Kiinnitysten irrotus jatkoshitsauksessa. Lähimpien kiskon kiinnitysten välilevyt ja
27 RAMO 12.8 Jatkoshitsausmääräykset eristimet on pyrittävä poistamaan hitsauksen ajaksi. Kuva 12.8:10 Vaihteenosan poisto, katkaisu polttoleikkaamalla. Kuva 12.8:8 Välilevyjen poisto jatkoshitsauksessa. 12.81 Vaihteenosien kiskon päiden sijainnin merkintä Ennen vaihteiden jatkosten hitsausta on vaihteenosan kiskonpään sijainti myöhempää mahdollista katkaisua varten merkittävä hamaran ulkoreunaan pistepuikolla 300 mm etäisyydelle kiskon päistä. Katkaisu suoritetaan polttoleikkaamalla tai sahaamalla kuvien 12.8:9 11 mukaiselta etäisyydeltä. Kuva 12.8:11 Vaihteenosan poisto, katkaisu laikkakoneella. Kuva 12.8:9 Kiskonpään pistepuikkomerkintä vaihteenosissa.
RAMO 12.9 Hitsaustyömaan viimeistely ja junaturvallisuus 29 12.9 Hitsaustyömaan viimeistely ja junaturvallisuus Työmaalla syntyvät jätteet, kuten kuluneet hiomakivet, -laikat, puikontähteet ja termiittijäte, kuljetetaan pois työmaalta ja toimitetaan jätteenkeräysastioihin. Työmaan viimeistelyn yhteydessä ja myös välillä poistuttaessa on tarkastettava, että liikennöinti on turvallista huomioiden joko normaali ratakohtainen nopeus tai kohdan 12.5 mukaisesti rajoitettu työmaanaikainen nopeus.