L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06-367 5211 telefax 06-3675251 ASIA HAKIJA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 6.4.2005 Diaarinumero LSU-2005-Y-41 Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemuksen muutos, joka koskee tuhkan käyttöä Rengonharjun lentokentän kiitoalueen tasaamiseen (täyttöalueet 5 ja 6). Ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanosta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa SIJAINTI JA TOIMINTA Rengonharjun lentokenttä sijaitsee Seinäjoelta Jalasjärvelle johtavan maantien itäpuolella Ilmajoen kunnassa. Täyttöalueet 5 ja 6 sijaitsevat Ilmajoen kunnan (145) Peltoniemen - kylässä (421) Peltoniemi-nimisellä tilalla RN:o 4:94 ja Lentokenttä-nimisellä tilalla RN:o 4:2. Alueiden haltijana on Rengonharju -säätiö. Lentokentän alue on kaavoittamaton. Rengonharjun lentokenttäalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä läheisyydessä ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Lähimmät asuinrakennukset ovat alueelta 5 noin 400 metrin etäisyydellä ja alueelta 6 noin 200 metrin etäisyydellä. MUUTOSHAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristöluvan muutos on tullut vireille 22.12.2004 kirjeellä. Vaskiluodon Voima Oy ilmoitti Seinäjoen voimalaitoksen polttoainepohjassa tapahtuvasta muutoksesta kevään 2005 aikana, jolloin osa polttoturpeesta jouduttaneen korvaamaan kivihiilellä. Lisäksi Vaskiluodon Voima Oy esitti, että Vaasan kivihiilivoimalaitoksen lento- ja pohjatuhkia voitaisiin hyödyntää Rengonharjun 5 ja 6 alueilla. Varsinainen ympäristölupahakemus on jätetty 2.2.2005 ja hakemusta on täydennetty 18.3.2005 ja 5.4.2005.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Jätteiden laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tulee ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan olla ympäristölupa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen, kun jätettä käsitellään tai hyödynnetään yli 5000 tonnia vuodessa. Ympäristönsuojelulain voimanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 30.6.2000, dnro 0800Y0076-111. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kirje 30.11.2000, jolla on hyväksytty eräitä pieniä muutoksia ympäristölupaan. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 46 :n tarkkailuohjelman hyväksymispäätös 22.3.2001, jolla on hyväksytty Rengonharjun lentokentän tuhkan hyötykäyttökohteiden 1 6 tarkkailusuunnitelma, dnro 0800Y0076-111, 0896Y0654-111, 0801Y0320-111. MUUTOSHAKEMUKSEN KUVAUS Vaskiluodon Voima Oy hakee muutosta ympäristölupamenettelylain mukaan 30.6.2000 myönnettyyn ympäristölupaan, dnro 0800Y0076-111 siten, että täyttöalueille 5 ja 6 voitaisiin hyödyntää vaihtoehtoisesti Vaasan Vaskiluoto 2 -voimalaitoksella syntyvää kivihiilituhkaa. Kivihiilituhkan hyödyntäminen voidaan suorittaa aikaisemmin laaditun suunnitelman mukaisesti, samoin periaattein kuin Seinäjoen turvevoimalaitoksen turvetuhkan hyödyntäminen. Kivihiilituhkan maanrakentamisominaisuudet ovat hieman paremmat kuin turvetuhkan. Kivihiilituhkarakenteella voidaan saavuttaa parempi tiiveystaso kuin vastaavassa turvetuhkarakenteessa. Edelleen kivihiilituhkana käytettäessä voidaan saavuttaa parempi kantavuus kuin vastaavassa turvetuhkarakenteessa. Hyödynnettäessä kivihiilituhkaa Rengonharjun lentokentän varalaskualueiden maarakenteissa on kantavuuden lisääntyminen katsottava hankkeelle eduksi. Rengonharjun 5 ja 6 alueiden täyttösuunnitelma Tuhkan sijoittamisesta Rengonharjun lentokentän alueelle on Vesihydro laatinut suunnitelman 17.1.2000, jota Ramboll Oy on ympäristöluvan muutoshakemuksessa täydentänyt. Täyttöalueet 5 ja 6 liittyvät jo rakennettuihin ja viimeisteltyihin alueisiin. Täyttöalue 5 sijaitsee alueiden 3 ja 4 välissä ja alue 6 täyttöalueen 3 kaakkoispuolelle. Alueiden muotoilu ja tasaus sovitetaan jo rakennettuihin alueisiin saumattomasti. Täyttöalueille 5 ja 6 ei tuhkarakenteita ole vielä toteutettu, mutta alueille on rakennettu salaojat ja pohja on muotoiltu valmiiksi. Alueen kunnostuksessa periaatteena on poistaa alueilta käyttökelpoinen moreeni tasoon tuleva pohjavedenpinta (salaojan laen korkeus) + 0,70 metriä. Varsinainen tuhkarakenne toteutetaan siten, että suurin kerralla tiivistettävä tuhkarakennekerros on noin 0,4 0,5 metriä. Tuhka tiivistetään telakoneella 14 t, vähintään 6 yliajokertaa.
Tuhkakerroksen päälle levitetään vähintään 0,5 metrin tiivistekerros. Jos tuhkatäytön paksuus on alle 0,5 metriä, riittää tiivistyskerroksen paksuudeksi vähintään 0,3 meriä. Tiivistyskerros muotoillaan siten, että pinta viettää jatkuvasti täyttöalueiden reunoille päin eikä vettä kerääviä painanteita synny. 3 Kiitotien ja täyttöalueiden väliin on valmistunut niskasalaoja, joka purkautuu avo-ojaan. Niskasalaojaan (alueet 5 ja 6) on rakennettu 15 metrin välein sorasaarrot (a 2 m) sepelistä # 20-55 mm. Maanpinta on muotoiltu painanteeksi, joka kerää pintavedet. Täyttöalueiden peruskuivatus tehdään tasatun pohjamaan alle suunnitelman mukaan siten, että kokoojasalaoja rakennetaan Ø 160 mm:n putkista ja imuojat Ø 100 mm:n putkista. Salaojavedet johdetaan tasausaltaisiin ja edelleen määrämittauksen kautta avo-ojaan. Tarkastuskaivona käytetään Ø 600 mm:n muovisia tarkastuskaivoja ja kaivot pengerretään 10-20 cm ympäröivää maanpinnan tason yläpuolelle. Salaojat peitetään suodatinkerroksella, joka ulottuu vähintään 60 cm putken laen yläpuolelle eli tuhkatäytön alareunaan ja sivuille 30 cm. Suodatinkerros eristetään tuhkatäytöstä suodatinkankaalla. Salaojien purkuaukot varustetaan ns. myyräläpillä. Salaojitus on alueella 5 valmiina ja osalla aluetta 6. Laadunvarmennus Turvetuhkan ajoa ja tiivistystä seurataan työtapatarkkailuna. Turvetuhkakerros ja sen päälle tuleva moreenikerros tiivistetään mahdollisimman hyvin. Tarvittaessa lisätään ajokerojen määrää tai ohennetaan kerrallaan tiivistettävää kerrosta. Tuhkakerroksen saavutettua lopullisen korkeutensa, sen korkeusasema todetaan pidettävässä katselmuksessa. Erityisesti varmistetaan, että pinnalle tuleva eristyskerros (moreeni) on vaaditun paksuinen. Kun pinta on viimeistelty pidetään loppukatselmus, jota varten laaditaan lopulliset tarkepiirrokset, joista ilmenee salaojien sijainti ja korkeustaso, todetut pinnankorkeudet ja lopullinen pinnan muoto. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja. Vesien johtaminen Ulkopuolisten vesien pääsy täyttöalueille estetään kiitotien ja täyttöalueen väliin rakennettavalla niskasalaojalla. Rengonharjun täyttöalueiden salaojista vedet johdetaan avo-ojiin kolmeen eri suuntaan johtuen lentokentän sijainnista vedenjakajalla. Täyttöalueet ja vesien johtaminen: Alue pinta-ala tuhkatäyttö tilanne, suotovesien johtaminen 1-alue 6 ha 90 000 m 3 valmis, oja ->Kyrkösjärven täyttökanava 2-alue 4,5 ha 80 000 m 3 valmis, oja ->Letonoja-Tuomiluoma- Kyrönjoki 3-alue n. 3,1 ha 28 000 m 3 valmis, oja -> Seinäjoki 4-alue louhos- 7 000 m 3 valmis, oja -> Kyrkösjärven täyttökanava monttu 5-alue n. 2,7 ha 29 000 m 3 kesken, oja -> Seinäjoki 6-alue n. 3,9 ha 28 000 m 3 kesken, oja -> Seinäjoki Ympäristövaikutusten tarkkailu Salaojavedet kerätään rakennettaviin tasausaltaisiin (pohja 2 x 6 m, luiskat 1:1,5) ja altaista lähtevän veden määrää mitataan näytteenoton yhteydessä mittapadolla. Kunkin tarkkailuvuoden tuloksista tehdään vuosiraportti tehdyistä tutkimuksista ja tuloksista. Raportissa seloste-
taan myös täyttötilanne ja käytetyt tuhkamäärät. Yhteenveto toimitetaan helmikuun loppuun mennessä. 4 Länsi-Suomen ympäristökeskus on 22.3.2001 hyväksynyt päätöksellään Rengonharjun lentokentän tuhkan hyötykäyttöalueiden 1 6 tarkkailuohjelman (ympäristönsuojelulaki 46 ). Päätöksen mukaan näytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa: huhti-toukokuussa ja syyslokakuussa. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph, sameus, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus COD Mn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kloridi, sulfaatti, natrium, kalsium, rauta, kadmium ja virtaama sekä pohjavesiputkista pohjavedenpinnan korkeus. Kerran vuodessa syksyllä analysoidaan alumiini, kupari, lyijy, elohopea, arseeni, kromi, nikkeli, sinkki, vanadiini, molybdeeni ja seleeni. Yhteenveto tarkkailun tuloksista toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Ilmanjoen ympäristölautakunnalle ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalle seuraavan suoden helmikuun loppuun mennessä. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kivihiilituhkan keskeisistä haitta-ainepitoisuuksista molybdeenin ja arseenin pitoisuudet on keskimäärin hieman korkeampia kuin tarvetuhkassa, mutta muiden oleellisten haitta-aineiden (kromi ja seleeni) osalta keskimääräiset pitoisuudet ovat pienemmät. Alla olevassa taulukossa on arseenin, kromin, molybdeenin ja seleenin pitoisuudet ja liukoisuudet (L/S 10) turvetuhkassa ja kivihiilituhkassa. pitoisuudet, mg/kg liukoisuudet, L/S 10, mg/kg turve lentotuhka turve lentotuhka tuhka tuhka YM raja-arvot, 2001* pitoisuus, mg/kg liukoisuus, L/S 10 arseeni 48,0 31 36 0,21 0,038 65 0,2 kromi 71,0 52 86 0,28 2 300 3,0 molybdeeni 7,6 10 11,6 3,2 2,4 40 6,2 seleeni < 10 6,6 8,1 0,11 0,16 15 0,6 *) pitoisuudet ja liukoisuudet peitetylle rakenteelle Keskeisten haitta-aineiden liukoisuuden osalta kivihiilituhkan ja turvetuhkan keskimääräisten arvojen välillä ei ole suuria eroavaisuuksia. Kivihiilituhkassa olevat haitta-aineet ovat jopa niukkaliukoisempia kuin turvetuhkassa. MUUTOSHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen muutoksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla, osoitteessa Ilkantie 18, Ilmajoki, Seinäjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla, osoitteessa Kirkkokatu 6, Seinäjoki ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, osoitteessa Torikatu 16, Seinäjoki virallisella ilmoitustauluilla 17.2. 18.3.2005 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelusihteerillä, osoitteessa Ilkantie 17, Ilmajoki ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla, osoitteessa Keskuskatu 32 I, Seinäjoki. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille, lähimmille asuinrakennuksen omistajille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.
5 Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Seinäjoen kaupunginhallituksen ja Ilmajoen kunnanhallituksen lausunnot. Lisäksi lausunnot on pyydetty Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. Ilmajoen kunnanhallitus esittää lausuntonaan Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausunnon. Lausunnon mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä alueella käytettävän tuhkan laadusta. Tuhkan pölyämisen estämiseen tulee kiinnittää huomiota. Pinta- ja pohjavesine laadun ja määrän seurata tulee toteuttaa vähintään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2000 ympäristöluvassa edellyttämällä tavalla ja tarkkailun tulokset tulee toimittaa Ilmajoen ympäristölautakunnalle. Seinäjoen kaupunki on antanut Vaskiluodon Voima Oy:lle lausunnon tuhkan käytöstä Lellunnevan ja Rengonharjun hyötykäyttökohteissa / Vaskiluodon Voima Oy:n esitys. Seinäjoen kaupungilta V-P Kyykkä on ilmoittanut 9.3.2005, että kaupungilla ei ole lisättävää 21.1.12005 kaupunginhallituksen antamaan lausuntoon. Kaupunginhallitus on lausunnossaan osaltaan hyväksynyt Vaskiluodon Voima Oy:n ilmoituksen kivihiilituhkan käytöstä turvetuhkan sijasta ja edellyttänyt mm. että toiminta tapahtuu mahdollisesti tarkistettavan ympäristöluvan mukaisesti. Seinäjoen seudun terveysyhtymän kuntanliiton ympäristölautakunta ei ole lausunnossaan ottanut kantaa varsinaiseen tuhkan sijoittamiseen, koska Rengonharju sijaitsee Ilmajoen kunnan puolella. Ympäristölautakunta on esittänyt, että tuhkan läjitystä koskevat tarkkailutulosten vuosiyhteenvedot toimitetaan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle, koska voimalaitos sijaitsee Seinäjoella ja vesien virtaussuunta alueilta 5 ja 6 on Seinäjokeen. Hakijan kuuleminen ja vastine Ilmajoen kunnan lausunnosta antamassaan vastineessa toiminnan harjoittaja on selvittänyt alueen nykytilaa. Alueen 5 salaojitus ja pohjan tasaus on tehty, moreenisuojakerros ja pohjamuotoilu kunnossa. Alueen vesien johtaminen ja tarkkailu altaan kautta on kunnossa ja tarkkailu toteutetaan yhtenäistarkkailun mukaan. Alueen 6 salaojitus ja tasaus on tehty ja turvekerros on noin puolelta alueesta poistettu ja pohja muoto tasattu täyttöä varten valmiiksi. Toisen puoliskon turpeen poisto ja pohjan muotoilu tehdään talvikautena 2005 ja 2006. Alueen salaojitus on kunnossa. Kivihiilituhkan laatuseuranta ja analyysit on tehty Suvilahdessa syksyllä ja keväällä otettavista näytteistä vuosittain. Työtapatarkkailu toteutetaan. Tuhka toimitetaan kostutettuna ja tasaus tehdään päivittäin. Suojamoreenin levitys tehdään työn edetessä vaiheittain. Vesien laadun tarkkailu alueen yhtenäistarkkailun mukaan. tarkkailun tulokset toimitetaan ilmajoelle. Mitään erityistä ja poikkeavaa tarkkailua ei kivihiilituhkan osalta ole tarpeen asettaa. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausuntoon ei ole huomautettavaa. Kuormitustarkkailun yhteenvetotulokset toimitetaan ympäristöosastolle.
Tarkastukset 6 Ympäristölupahakemuksen muutoksen johdosta ei ole tehty erillistä tarkastusta. YMPÄRISTÖKESKEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan tuhkan hyötykäyttöön Rengonharjun lentokentän alueilla 5 ja 6 tähän päätökseen liitetyn yleiskartan (S-62384) osoittamilla alueilla jäljempänä olevin lupamääräyksin. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Länsi-Suomen ympäristökeskus määrää luvan hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa ennen kuin tämä ympäristölupapäätös on lainvoimainen. Toiminnan harjoittajan tulee jättää 20 000 euron pankin tai vakuutuslaitoksen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (Ympäristönsuojelulaki 101 ) Toiminnan sijainti Rengonharjun lentokentän täyttöalueet 5 ja 6 sijaitsevat Ilmajoen kunnan (145) Peltoniemenkylässä (421) Peltoniemi-nimisellä tilalla RN:o 4:94 ja Lentokenttä-nimisellä tilalla RN:o 4:92. LUPAMÄÄRÄYKSET Tuhkien käyttö 1. Ympäristölupa koskee pohjatuhkan (10 01 01), kivihiilen polton lentotuhkan (10 01 02) ja turpeen polton lentotuhkan (10 01 03) hyötykäyttöä. Tuhkia saa sijoittaa rakenteisiin enintään 57 000 m 3. (YsL 43, 44, 45 ) 2. Tuhkat tulee kuljettaa alueelle kostutettuina ja tuhkan kuljetusajoneuvojen tuhkalavat tulee olla peitettynä pölyämisen estämiseksi. Tuhkat tulee sijoittaa välittömästi rakenteeseen. Tuhkien varastoiminen kasalla on kielletty. Toiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että jätteiden kuljetuksiin käytetään sellaista jätteen kuljettajaa, joka on merkitty ympäristökeskuksen pitämään jätetiedostoon. (YsL 43, 45, JA 7, 8 ) 3. Tuhka tulee sijoittaa rakenteeseen kerroksittain siten, että suurin kerrallaan tiivistettävä tuhkakerros on enintään 0,4-0,5 m. Tuhkatäytön päälle levitetään vähintään 0,5 m:n tiivistyskerros moreenista tai muusta vastaavasta mineraaliaineksesta. Jos tuhkatäytön paksuus on alle 0,5 metriä, riittää tiivistyskerroksen paksuutena vähintään 0,3 m. Tiivistyskerros muotoillaan suunnitelman mukaisesti. Tiivistyskerros tulee rakentaa sellaisesta materiaalista käyttäen sellaista rakennustapaa, että rakenne tulee mahdollisimman tiiviiksi. Tiivistyskerroksen tavoitearvoina on vedenläpäisevyys (K-arvo) pienempi kuin 1 x 10-8 m/s. Rakenteen tiivistymistä on seurattava kenttäkokein ja tiivistämistä on jatkettava kunnes saavutetaan tai päästään mahdollisimman lähelle tiivistystavoitetta D>85 % (parannettu Proctor-koe). (YsL 43, 45, JA 8, 9 )
4. Täyttöalueilta 5 ja 6 poistetaan perusmaa suunniteltuun syvyyteen ja alueet salaojitetaan. Tuhkakerroksen etäisyys pohjaveteen tule kaikilta osin olla vähintään 0,7 metriä. Alueilla, joilla pohjaa joudutaan täyttämään, täyttöalueiden pohjat tasataan ja tiivistetään ennen täyttötoiminnan aloittamista. Alueilla, joilla kallio on alle 0,7 metriä maanpinnan tasosta, salaojat asennetaan kallion pintaan, peitetään 0,2 metrin salaojasoralla, jonka päälle tulee vielä suodatinkangas. Salaojalinjat tehdään myötäillen kallion pintaa ja siten, että salaojien välinen etäisyys on alle 30 metriä. Salaojien vedet johdetaan tarkkailukaivojen ja tasausaltaiden kautta avo-ojiin ja edelleen Seinäjokeen. (YsL 43, 45 ) 7 5. Kiitotieltä valuvat pintavedet ja valmiilta täyttöalueilta valuvat pintavedet johdetaan niskasalaojituksin täyttöalueiden ulkopuolelle. Niskasalaojitus tulee pitää kunnossa. (YsL 43, 45, JL 6, 44 ) 6. Täytön ollessa keskeytyksissä vähintään 2 viikkoa, tuhkakerrokset tulee pölyämisen estämiseksi peittää 10 cm moreenikerroksella. Täytössä tulee pyrkiä siihen, että tarpeettomia katkoksia täytön edistymiseen ei pääse syntymään. (YsL 43, 45 ) Valvonta ja tarkkailu 7. Hyödyntämispaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämispaikan pitäjän määrättävä niistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämispaikan vastaava hoitaja. (JA 10 ) 8. Täyttöalueille 5 ja 6 tulee asentaa pohjavesiputket siten, että putkien etäisyys viereisiin salaojiin on yhtä suuri. (YsL 43, 45, 46 ) 9. Pohjaveden ja täyttöalueiden tuhkakerrosten läpi suotautuvien vesien laatua tarkkaillaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 22.3.2001 hyväksymispäätöksen mukaan: Rengonharjun lentokentän tuhkan hyötykäyttökohteiden 1 6 tarkkailuohjelma. Vesitarkkailua voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YsL 43, 45, 46 ) 10. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä hyödynnettävien jätteiden laaduista ja määristä. Vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, tulee raportoida (vuosiraportti) Länsi-Suomen ympäristökeskukselle lentokentän kiitoalueiden täyttötilanteesta, käytetyt lento- ja pohjatuhkamäärät, pohjavesiputkien pohjavedenpinnan korkeudet, yhteenveto vesientarkkailutuloksista sekä selvitys alueilla tehdyistä kunnostustoimenpiteistä, kuten tiivistyskerroksen, lietealtaiden ja salaojien kunnostuksista. (YsL 43, 45, JL 6, 51, JA 8 ) 11. Salaojitus, tiivistyskerros, tarkastuskaivot, pohjavesiputket, tasausaltaat ja mittapadot tulee pitää kunnossa. Tasausaltaisiin kertyvän lietteen määrää on seurattava ja altaat tarvittaessa tyhjennettävä. (YsL 43, 45, 46 ) 12. Työn valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja toimittaa toteutuneista rakenteista tarkepiirrokset. (YsL 43, 45, 46, JL 51 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska esitetty toiminta ei ole ristiriidassa jätehuollon yleisten tavoitteiden kanssa ja kaatopaikka ja sen toiminta voidaan järjes-
tää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Jätteiden hyödyntäjällä on mahdollisuus hankkia ja ylläpitää toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävää asiantuntemusta. 8 Koska ympäristölupamenettelylain mukaan myönnettyyn ympäristölupaan haettiin muutosta, on ympäristönsuojelulain voimanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaisesti käsitelty ympäristöluvan muutos siten, että lupahakemus on käsittänyt koko toiminnan. Ympäristökeskus on myöntänyt ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen luvan toiminnan aloittamiseen ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. Toiminnan harjoittajan tulee esittää vaadittu ja hyväksyttävä vakuus ennen toiminnan aloittamista. Ympäristökeskus on harkinnut, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Ympäristölupamenettelylain nojalla vuonna 2000 myönnetty ympäristölupa on voimassa kunnes tämä lupapäätös on lainvoimainen, joten alueen ennallistamisvaatimukset voidaan kohdistaa vain kivihiilituhkan käyttöön alueella. Lupamääräysten perustelut Tuhkien käyttö Alueella voidaan hyödyntää myös kivihiilivoimalaitoksen tuhkia. (lupamääräys 1) Tuhka tuodaan alueelle kostutettuna ja tiivistystyö tehdään yleensä optimivesipitoisuudessa parhaimman tiivistystuloksen saamiseksi. Tuhka on hienojakoista ja kuivuessaan tai kun tiivistetty tuhkatäyttö rikkoutuu, se aiheuttaa mahdollisesti pölyhaitta ympäristöön. Tuhkan varastoiminen kasalla on erikseen kielletty. Tuhkan kuljetuksesta on annettu lupamääräys valvonnallisista syistä. (lupamääräys 2) Tuhkatäyttö peitetään tiivistyskerroksella. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyydellä on ratkaiseva merkitys sillä kuinka paljon sadevesiä pääsee tiivistyskerroksen läpi tuhkarakenteeseen. Tästä syystä on annettu erityinen määräys tiivistyskerroksen vedenläpäisevyydelle. Tiivistyskerros on tarvittaessa peitettävä routimisen estämiseksi. (lupamääräys 3) Alueella 5 ja lupahakemuksen mukaan osin alueella 6 on kallio osittain pinnassa. Erityinen määräys kallioisten alueiden salaojituksesta on annettu, koska ei ole järkevää räjäyttää kallioon salaojia vaan kiertää kalliot kallioiden muotoa seuraten. Kiitotien ja täyttöalueen 5 välissä on myös kallio osittain pinnassa, joten niskasalaojan rakentamisessa toteutetaan tätä rakentamistapaa. Alueet tulee salaojittaa siten, että salaojien välit myös alueiden reuna-aluilla on pienempi kuin 30 metriä. (lupamääräys 4) Niskaojitus tarkoituksena on estää erityisesti kiitotieltä valuvien pintavesien pääsy täyttöalueelle ja alueiden peiton jälkeen johtaa pintavedet hallitusti alueelta pois ja näin vähentää täytön läpi suotautuvien vesien määrää. (lupamääräys 5) Määräys on annettu pölyhaittojen estämiseksi. (lupamääräys 6) Valvonta ja tarkkailu Jäteasetuksen mukaan hyödyntämispaikalla tulee olla vastaava hoitaja. (lupamääräys 7)
Tuhkakerroksen etäisyys pohjavedenpinnasta tulee olla vähintään 0,7 metriä. Täyttöalueiden pohjien tasaamisesta ja tiivistämisestä on annettu erityinen määräys sellaisilla alueilla, joilla joudutaan täyttämään alueen pohjaa, koska tuhkatäyttö ja tiivistyskerros tiivistävät alapuolista maanpintaa. Pohjavedenpinnan taso on salaojien välissä suurempi kuin salaojien kohdalla. Jotta voidaan seurata, että asetettu pohjavedenpinnan ja tuhkakerroksen välinen etäisyysvaatimus täyttyy, on ollut tarpeen määrätä pohjavesiputket kummallekin alueelle. Pohjavesiputkia voidaan käyttää tarvittaessa näytteenottoon sekä sen seuraamiseen onko pohjavedenpinnan etäisyys tuhkarakenteen vaadittava, vähintään 0,7 metriä. (lupamääräys 8) 9 Rengonharjun tuhkan hyötykäyttökohteilla 1 6 on yhteinen tarkkailuohjelma. Tarkkailuohjelman muuttamiseen ei ole tarvetta. Rengonharjun alueen hyötykäyttökohteissa on pohjavesiputkia, mutta pohjavesiputkista ei erikseen tutkita pohjavesiputkissa olevan veden laatua. Pohjavesiputkista otetuista vesinäytteissä pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin alueelta lähtevässä vedessä. Tarkkailujen tuloksista toimitetaan yhteenvedot Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Ilmajoen ympäristölautakunnalle ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnalle. (lupamääräys 9) Valvonnallisista syistä on ollut tarpeen antaa määräykset vuosiraportoinnista. (lupamääräys 10) Rakenteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. (lupamääräys 11) Täyttötoiminnan päättymisestä tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ja toimittaa tarkepiirrokset toteutuneista rakenteista, joista ilmenee myös pinnankorkeudet (lupamääräys 12) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa vuoteen 2010 saakka. Luvan hakija ei ole esittänyt muutosta luvan voimassaoloon. Päätös on annettu määräaikaisena, koska hakija on niin esittänyt ja jätteiden hyödyntäminen päättyy, kun alueet on täytetty. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 28, 31, 35-38, 41, 42, 43, 45, 46, 52-54, 58, 96-98, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 6, 14, 16-19, 21, 23 Jätelaki (JL 1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (JA 1390/1993) 7, 8, 9, 10 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Ympäristöministeriön päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMp 1129/01)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 10 577,50 euroa Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) nojalla. Kyseisen päätöksen mukaan, jos maksutaulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa/tunti. Ympäristökeskus laskuttaa 15 tunnin työpanoksen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ala-Fossi Niilo Jaakko Iisakki, Salojentie 11, 60510 HYLLYKALLIO Ilmajoen kunta, PL 23, 60801 ILMAJOKI Karlsson Sirkka Elisabet, Keltontie 8 A, 02180 ESPOO Kirves Lauri Olavi, Kiitasentie 12, 19700 SYSMÄ Kurikka Marja-Leena, Sepänkatu 17 A 7, 00150 HELSINKI Latvala Matti Veli, Pirinkatu 23, 60320 SEINÄJOKI Mäkynen Pirjo Liisa, Harjumäentie 113, 60800 ILMAJOKI Mäkynen Toivo Jaakko, Harjumäentie 113, 60800 ILMAJOKI Rengonharju-Säätiö, Lentokentäntie 60, 60700 POJANLUOMA Seinäjoen kaupunki, PL 215, 60101 SEINÄJOKI Sihto Kirsti Talvikki, Peurankatu 12 B 5, 20760 PIISPANRISTI Sihto Martti Johannes, Könnintie 251, 60800 ILMAJOKI Sihto Outi Lumikki Liuskekuja 4 A, 00710 HELSINKI Sihto Ulla Tuuli Päivikki, Rajavartiosto rak. 11 A 3, 87100 KAJAANI Tiihonen Terttu Annikki, oikeudenomistajat, Könnintie 232 A, 60800 ILMAJOKI Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella sekä Ilmajoen kunnan sekä Seinäjoen kaupungin ilmoitustaululla.
11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Vanhempi insinööri Varpu Kujanpää Ylitarkastaja Marketta Kujala Liitteet Yleiskartta S-62384 Valitusosoitus