Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Samankaltaiset tiedostot
Puhtaat pohjavedet. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Samuli Joensuu

Mitätiedetäänmetsätalouden vaikutuksistapohjavesialueilla? Kentänkokemuksia kyselytutkimuksentuloksia. Samuli Joensuu

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

Metsätalouden vesiensuojelu

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Maanviljelijänä pohjavesialueella Maankäyttö ja pohjavesi -te tapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Metsätalouden vesiensuojelu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Kunnostusojitus pohjavesialueilla -kysely

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Pohjavesityöpaja muistio

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

TASO-hankkeen esittely

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Miten metsätalouden vaikutus näkyy vesistöissä? Miina Fagerlund Kymijoen vesi ja ympäristö ry Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa -hanke

Metsänhoito. Metsänomistajat

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Metsätalouden vesiensuojelu

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Muokkausmenetelmän valinta

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä/ Vesienhoitoaktiivin puheenvuoro / UM Kovanen. Sappi Fine Paper Europe Kirkniemi Mill January 2012

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Vesiensuojelunäkökulmat maanmuokkauksessa ja metsäojituksissa

Metsätalouden vesiensuojelu

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Metsätalouden vesiensuojelu UPM Seppo Ollikainen

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Sertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia

Tukien pääperiaatteita

Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Pohjavesityöpaja

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Metsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

METSÄTALOUS POHJAVESIALUEILLA Kunnostusojitus ja terveyslannoitus erityistarkastelussa. Samuli Joensuu. Projektiraportti

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Metsänhoitosuositukset

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Sertifiointi suomalaisessa metsätaloudessa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Transkriptio:

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu

Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin elinkeinoihin verrattuna - Kunnostusojitus koetaan sisältävän riskejä Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 2

Mitä metsätalouden vaikutuksista tiedetään? Päätehakkuiden vaikutuksista seurantatietoa 2000 luvun alkupuolelta pohjavesimuodostumien yhteydessä (Rusanen ym.) Nitraattipiikkejä Ei merkittävää vaikutusta talousveden laatuun Kubinin ym. seurannat 1990 luvulta lähtien koskevat hakkuita normaalilla metsämaalla moreenimaita nitraattipiikkejä Piiraisen seurannat 2000-luvulla SYKEn pitkäaikaiset pohjavesialueiden seuranta-aineistot osoittavat samoin merkkejä nitraattipiikeistä,mutta ei selvää syy-yhteyttä metsätaloustoimenpiteiden kanssa Kunnostusojituksen vaikutuksista toistaiseksi erittäin vähän varsinaista ensikäden seurantatietoa Kløven ym. tutkimukset Rokualla, jossa seurattu ojituksen vaikutuksia antoisuuteen padotuksen merkitys haittojen estämisessä Vedenlaatuseurannan ensimmäinen varsinainen pilottikohde vasta lähtemässä liikkeelle - Patamäen pohjavesialueen kunnostusojitus Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 3

Metsätalous pohjavesialueilla toiminnan rajat Vesilaki käytännössä määrittelee toiminnan rajat Hyvän metsänhoidon suositukset (Tapio) Vesiensuojelu Työopas (Tapio) Metsänuudistaminen ja maanmuokkaus - Ei kemiallisia kasvinsuojeluaineita, ei metsänhoidollista kulotusta - Kevyt laikutus tai äestys - Moreenikerroksessa voidaan käyttää laikku- tai kääntömätästystä - Turvemailla voidaan käyttää ojitus- tai naveromätästystä, elleivät ojat ulotu kivennäismaahan - Paineellisen pohjaveden alueella ei ojitus- tai naveromätästystä Energiapuun korjuu - Ei I lk pohjavesilaueilla, ei suositella II lk pohjavesialueilla Metsänlannoitus - Ei suositella typpilannoituksia - Turvemailla terveyslannoitukset mahdollisia (tuhkalannoitus) Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 4

Kunnostusojitus - Kunnostusojitusta ei tehdä pohjavesien muodostumisalueilla - Paksuturpeisilla reuna-alueilla mahdollista - Ei suositella, jos jouduttaisiin syventämään turvekerroksen alla olevaan kivennäismaahan - Silloinkin mahdollista, jos toiminta perustuu asiantuntijaarvioon ja keskusteluun ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntijan kanssa - Vesiensuojelumenetelminä suositeltavia ovat pintavalutukseen perustuvat menetelmät - Laskeutusaltaat syvinä rakenteina soveltuvat yleensä huonosti pohjavesialuelle Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 5

Metsätalous pohjavesialueilla toiminnan rajat PEFC sertifiointikriteerit PEFC-sertifiointi ei sinänsä kiellä kunnostusojitusta pohjavesialueilla Kriteeri 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteillä Kriteeri 20: Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti Vedenhankintaa varten tärkeillä (I) ja soveltuvilla (II) pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita Vedenhankintaa varten tärkeillä (I) pohjavesialueilla ei käytetä lannoitteita. Turvemaiden tuhkalannoitus on kuitenkin sallittua. Kantoja ei korjata I luokan pohjavesialueilta - Kasvinsuojelueineiden käytöllä ei tarkoiteta taimitarhoilla tukkimiehentäin torjunta-aineilla käsiteltyjen taimien istuttamista pohjavesialueilla eikä kantokäsittelyaineiden levitystä, kun levityksessä noudatetaan TUKESin kasvinsuojelurekisterissä antamia ohjeita ja rajoituksia Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 6

Metsätalous pohjavesialueilla toiminnan rajat FSC Standardi: Metsänomistaja ei lannoita 1 tai 2-luokan pohjavesialueilla Metsänomistajan tulee turvata pohjavesien laadun säilyttäminen pidättäytymällä tärkeillä pohjavesialueilla (I ja II luokka) kunnostus- tai täydennysojituksista, lannoituksista, torjunta-aineiden käytöstä, kantojen korjuusta sekä kulotuksista Huom! Pohjavesialueilla voidaan totuttaa kulotuksia, mikäli tähän on olemassa ympäristöviranomaisen lupa Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 7

Lisäykset ojitusilmoituslomakkeeseen Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 8

Lisäykset ojitusilmoituslomakkeeseen Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 9

Lisäykset ojitusilmoituslomakkeeseen Tapio Oy Samuli Joensuu 30.5.2017 10