Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 1 R 2015 VVieraana pääkonsuli Pirjo Tulokas Nuoret naisjohtajat tulevat Skaala Ikkunat auki itään Venäjän henkilötietolain uudistukset Pietari Venäjän pohjoinen pääkaupunki
SISÄLLYS VSuomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 1 2015 4 Vieraana Pääkonsuli Pirjo Tulokas 8 Poimintoja Talousuutisia 10 Katsaus: Venäjän talous vuonna 2015 12 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 16 SKAALA Ikkunat auki itään 18 SATO kasvaa Pietarissa 20 Päästöt säästöiksi: INDUSTRI-TEXTIL JOB Mahdollisuuksia 23 Bisnesuutisia 26 Pietari Venäjän pohjoinen pääkaupunki 32 Pietarin luovien alojen keskus Etagi 36 Tervetuloa Alabugaan 44 Nuoret naisjohtajat tulevat Tulli- ja lakiasioita 39 Tulliuutisia 40 Venäjän henkilötietolain uudistukset 42 Juristin palsta ja lakiuutiset Lifestyle 30 Halpa rupla houkuttelee Pietariin 31 Venlan vinkit Pietarin-kävijöille 34 Suomi pääsee paraatipaikalle Eremitaasiin 47 Lukemista: Changing Russia? SVKK:ssa tapahtuu 48 Kyselytutkimusten tuloksia 49 Visiona Venäjä -seminaari 2
Päätoimittajalta Keväisenä teemana naiset ja Pietari Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 3 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 23/2015 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys SVKK ry Osoite Eteläranta 10, 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola Toimitus Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola (päätoimittaja) Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi K ädessänne olevan Venla-lehden sisältöä ohjailee kaksi pääteemaa naiset johtajina Venäjällä ja upea naapurikaupunkimme Pietari. Ja naisista puheen ollen, mikä sen sopivampaa, osuuhan lehden ilmestyminen juuri kansainvälisen naistenpäivän tienoille. Naistenpäivä, 8. maaliskuuta, on Venäjällä yksi vuoden tärkeimmistä kohokohdista, jolloin ravintolat täyttyvät juhlijoista, kaupat tyhjentyvät shamppanjasta, suklaasta ja ruusuista. Taitaa se olla myös tuoksukauppiaiden paras sesonki. Yksi vahvoista naisistamme Venäjällä on Pietarin pääkonsulaattia luotsaava pääkonsuli Pirjo Tulokas, jonka saimme lehtemme vieraaksi. Pääkonsulaatti tekee vahvaa Team Finland -maakuvatyötä Pietarissa ja koko Luoteis-Venäjän alueella ja tukee yhdessä muiden toimijoiden kanssa suomalaisten yritysten menestystä alueella. Pietarissa toimii reilusti yli 300 suomalaista yritystä, joista yksi on vuokra-asuntoja pietarilaisille tarjoava Sato. Sivulta 18 alkaen Saton aluejohtaja Johanna Puranen kertoo kiinnostavia asioita Pietarin vuokramarkkinoista ja oman idänkaupan uransa vaiheista. Lähinaapurimme näköaloja on lähtenyt kirkastamaan myös ylihärmäläinen ikkunanvalmistaja Skaala, jonka ikkunatehtaan virallisia avajaisia juhlitaan Pietarissa 12. maaliskuuta. Lue yhtiön Venäjän-toiminnoista vastaavan Jouni Niinikosken haastattelu sivulta 16. Venäjän markkinoiden tilanne on nyt monin tavoin haasteellinen, mutta silti elämä ja bisnes jatkuvat. Riskien ja mahdollisuuksien puntarissa jälkimmäinen painoi Skaalan tavoin suomalaista Industri-Textil Job Oy:tä johtavan Henri Sakomaan päätöksenteossa. Teollisuuden suodatinratkaisuja toimittava yritys perusti vuoden alussa tytäryhtiön Moskovaan. Sivulta 20 alkaen kerromme miksi ja miten yritys aikoo Venäjällä menestyä. Venlan naisteemaan pureudumme vielä sivulta 44 alkavassa jutussa, jossa esittelemme kolme Venäjällä toimivissa suomalaisyrityksissä uraa tekevää nuorta naisjohtajaa. Tapaamme Lumenen Venäjän tytäryhtiön markkinointijohtajan Alena Surinovichin, Finnairin Moskovan toimistossa myyntijohtajana työskentelevän Maria Anufrievan ja Sokos Hotellien myynti- ja markkinointijohtajan tehtävissä toimineen Hanna Tiitolan, joka juuri ennen lehtemme ilmestymistä ehti siirtyä hotellipuolelta uusiin matkailualan tehtäviin St. Peter Line -varustamon palvelukseen. Toisen teemamme mukaisesti olemme valmistelleet luettavaksenne tuhdin tietopaketin kaikin tavoin runsaasta Pietarista (s. 26). Valotamme kaupungin taustoja, taloutta, kehitystä, bisnestä, kulttuuria, nykytrendejä ja tarjoamme kiinnostavia vinkkejä vapaa-ajan viettoon. Tiedoksenne, että SVKK:n monille jo tutuksi tullut yritysten megatapahtuma Finnish Business järjestetään tänä vuonna, 21.10. Pietarissa, Crowne Plaza St. Petersburg Airport -hotellissa. Lopuksi suuret kiitokset vielä kaikille joulukuun lukijatyytyväisyyskyselyymme vastanneista palautteenne antaa puhtia ja ohjaa meitä tekemään parempia sisältöjä, siihen pyrimme! Paino Erweko ISSN 1797-9110 Hyvää alkanutta vuotta, voimia ja aurinkoista kevättä! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3
VIERAANA PIRJO TULOKAS Pääkonsulaatti rakentaa Suomi-brändiä Team Finland -hengessä Teksti Pirjo Peltola Kuva Pietarin pääkonsulaatti Tärkeimpiä tehtäviämme on havainnoida Venäjän toimintaympäristöä ja raportoida muutoksista, jotka vaikuttavat kauppaan, talouteen ja yritysten toimintaan, pääkonsuli Pirjo Tulokas sanoo. Pääkonsuli Pirjo Tulokas on vuodesta 2012 alkaen johtanut Pietarin pääkonsulaattia, joka on Brysselin EU-edustuston ohella Suomen suurimpia edustustoja ulkomailla. Pääkonsulaatissa työskentelee tällä hetkellä hieman yli sata henkilöä. Pääkonsulaatilla on toimipisteet myös Murmanskissa ja Petroskoissa. Suomi on perinteisesti ollut suurvalta Pietarissa, johtuen osaksi huikeista viisumimääristä, mutta myös siitä, että siellä on niin paljon suomalaisia yrityksiä. Venäjällä on noin 600 suomalaista yritystä, joista suurin osa toimii Pietarissa ja Leningradin alueella. Venäjän taloustilanne on viimeisen vuoden aikana muuttunut radikaalisti ja myös geopoliittiset selkkaukset ovat tuoneet epävarmuutta toimintaympäristöön. Miten pääkonsulaatti näkee Venäjän tilanteen ja miten se vaikuttaa tai on jo vaikuttanut suomalaisten yritysten toimintaan Venäjällä? Yritysten tilanne vaihtelee toimialoittain. Jotkut kertovat tehneensä kaikkien aikojen tuloksen, mutta eräät ovat eri syistä kokeneet vaikeuksia. Venäjällä toimivilla yrityksillä, joiden tuotteet menevät vientiin, menee nyt hyvin. Tulokas ei usko, että taloustilanne parantuisi lähiaikoina. Hän viittaa muun muassa Maailmanpankin, IMF:n ja venäläisten tutkimuslaitosten ennusteisiin, joista optimistisimmat arvioivat Venäjän BKT:n laskevan kolme prosenttia ja on väläytelty jopa 9 prosentin pudotusta. Myös inflaatio kiihtyy ja sen arvellaan nousevan lähemmäs 20 prosenttia. Pietarissa inflaatio on tällä hetkellä 17 prosenttia, vaikka hallinto yrittää sitä hillitä ja säätää. Pääkonsuli kertoo, että kaikilla alueilla on budjettiongelmia, sillä keskushallinto vähentää tukeaan ja verotulot vähenevät. Pietarin kaupunki on jo ilmoittanut joidenkin suunniteltujen infrahankkeiden jäädyttämisestä. Rupla ja öljyn hinta kulkevat käsi kädessä. Rahoitus tulee kevään aikana olemaan iso haaste. Lainaa on vaikea saada ja raha on kallista. Se vaikuttaa myös moniin suomalaisiin yrityksiin, kun täytyy antaa pidempiä maksuaikoja. Silti on hämmästyttävää, että lähes kaikki uskovat, että kyllä tämä tästä lähtee taas parempaan suuntaan. Vaikeasta ajasta täytyy vain selvitä yli. Pääkonsulin mukaan tuskin kukaan voi tällä hetkellä sanoa, täytyykö uutta nousua odottaa vielä kaksi tai viisi vuotta. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin päättänyt jäädä Venäjälle. Jotkin ehkä supistavat tuotantoaan, mutta tiedän, että myös suunniteltuja investointeja toteutetaan. Positiivinen esimerkki on Valio, joka on muokannut ja osin jopa laajentamassa tuotantoaan Venäjällä. Skaala avaa ikkunatehtaan vielä tämän kevään aikana. Tulokas on samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa siitä, että Venäjällä ei tulevaisuudessa enää päästä 4
5
Team Finland -toiminnan yksi tärkeä pilari on maakuvatyö ja yksi maakuvatyön keskeisiä työvälineitä on kulttuuri. kasvulukuihin, joista saatiin nauttia ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Yhdeksi kasvun esteeksi hän mainitsee Venäjän öljykenttien vanhentuvan infrastruktuurin. Jos ja kun öljykenttien teknologiaan ei investoida, se vanhenee vääjäämättä ja vaikuttaa tuotantokykyyn. Vaarana on, että Venäjä ei täysillä pääse mukaan, kun nousukausi alkaa. Kehitystä jarruttavat tällä hetkellä myös kansainvälisten investointien hyytyminen. Joka tapauksessa Venäjällä kannattaa käydä ja luoda verkostoja, tutustua kulttuuriin ja ihmisiin. Kannattaa myös opiskella venäjää ja hioa liiketoimintamalliaan, jotta ollaan valmiina kun tilanteet muuttuvat. Venäjällä suhteet ja verkostot ovat tärkeitä. Pääkonsulaatti on monessa mukana Pirjo Tulokas arvelee, että ensimmäisenä konsulaatista tulevat mieleen viisumiasiat. Viisumipalvelu onkin Pietarissa varsin massiivista, vaikka onneksi historiaa ovat jo ajat, jolloin konsulaatin rakennuksen ympäri kiemurtelivat pitkät viisuminhakijoiden jonot. Olemme määrätietoisesti kehittäneet viisuminantopalvelujamme ja asiakaspalveluamme. Ulkoistimme hakemusten jättö- ja valmiiden passien noutotoiminnot viitisen vuotta sitten. Myös asiakaspalvelu saatettiin hyvälle suomalaiselle tasolle. Tehokkuutta lisäsi myös siirtyminen paikkariippumattomaan viisuminantoon. Viime syksynä avasimme viisumikeskukset Viipuriin, Pihkovaan, Vologdaan ja Veliki Novgorodiin. Merkittävää sujuvuutta viisumipalveluun on tuonut päätös myöntää pitkä monikertaviisumi Suomessa säännöllisesti käyville hakijoille, joiden viisumihistoriassa ei ole ollut väärinkäytöksiä. Viisumimäärien romahtamisesta on puhuttu paljon. Viime vuonna Suomen edustustot Venäjällä myönsivät kuitenkin noin 1,2 miljoonaa viisumia, joista pitkälti yli 90 prosenttia on monikertaviisumeita. Tämä on suurin piirtein vuoden 2011 taso. Paljon puhutaan myös siitä, että asiakkaat valuvat Viroon tai muihin Baltian maihin. Tässä on kuitenkin hyvä huomata suhdeluvut, sillä samassa ajassa kun Viro tekee Pietarissa noin 30 000, me teemme yli 900 000 viisumia. Ruplan kehitys ja asiakkaiden taloudellinen tila ja yleinen epävarmuus laskivat viime vuonna viisumien kysyntää. Vuoteen 2013 verrattuna Venäjän edustustojen myöntämien viisumien määrä laski 23 prosenttia. Laskeva tendenssi oli lähes kaikissa muissakin Schengen-alueen maissa. Viisumihakemukset vähenivät myös Virolla, jossa vähennystä oli vielä enemmän kuin Suomella. Pääkonsulaatin keskeisiin tehtäviin kuuluu Team Finland -yhteistyön puitteissa tehtävä yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Kyseessä voivat olla pääkonsulaatissa järjestetyt verkostoitumistilaisuudet, vaikuttaminen kaupan esteisiin liittyvissä kysymyksissä tai yritysten opastaminen esimerkiksi vientilupa-asioissa, jotka ovat tulleet kuvioihin mukaan sanktioiden myötä. Yritysten on hyvä muistaa, että ulkoministeriössä toimii pakote- ja vientilupaasioihin perehtynyt tiimi, joka antaa asiantuntijaapua kiperissä tilanteissa. Tulokas muistuttaa, että Pietarin Suomi-talo tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden yritysten verkostoitumiselle ja yhteistyölle. Siellä ovat Team Finland -toimijat läsnä ja sieltä saa monenlaista neuvontaa ja yritysten kesken myös vertaistukea. Pietarin pääkonsulaatissa työskentelee ympäristöasioista vastaava konsuli, joka hoitaa yhteyksiä Luoteis-Venäjän kollegoihin, osallistuu mahdollisiin hankkeisiin ja seuraa alueen tilannetta Suomen ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tulokkaan mukaan tämän hetken kriittisin kysymys on, miten aluehallinnot heikentyneessä taloustilanteessa sitoutuvat sovittujen ympäristöasioiden hoitamiseen. Ympäristöministeriön tavoin myös sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt erityisasiantuntijan vahvistamaan pääkonsulaatin asiantuntemusta. Tarttuvat taudit eivät tunne rajoja. Meidän on tärkeä seurata esimerkiksi tuberkuloosin tai HIVtartuntojen tilannetta Suomen naapurissa. Viime aikoina myös perheoikeudelliset asiat ovat paljon olleet esillä. On tärkeää, että asiantuntijat voivat yhdessä keskustella lainsäädännön eroista. Kulttuuri rakentaa maabrändiä Team Finland -toiminnan yksi tärkeä pilari on maakuvatyö ja yksi maakuvatyön keskeisiä työvälineitä on kulttuuri. Pirjo Tulokas uskoo, että suomalaiset voivat tehdä Pietarissa paljon kulttuurin saralla, siitäkin huolimatta, että kaupunki on maailmanluokan kulttuurin mekka ja huomiosta käydään kovaa kilpailua. Pietarilaiset ovat erittäin sivistyneitä ja he rakastavat kulttuuria. Myös paikalliset yritykset tukevat näkyvästi kulttuuria. On ollut hienoa, että myös suomalaiset yritykset ovat havainneet tämän mahdollisuuden. Kulttuurin avulla saa positiivista näkyvyyttä ja arvostusta potentiaalisilta venäläisiltä asiakkailta. Tänä vuonna vietetään Sibeliuksen juhlavuotta. Pääkonsuli kertoo, että juhlavuosi saa runsaasti näkyvyyttä myös Venäjällä ja tätä näkyvyyttä hyödynnetään maakuvatyössä. Syksyllä Eremitaasiin on tulossa suomalaisen 6
modernin arkkitehtuurin suurnäyttely yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Tulokas vinkkaa, että yrityksetkin voivat hyödyntää tapahtumaa järjestämällä esimerkiksi asiakastilaisuuksia näyttelytiloissa. Pääkonsulaatin omista kulttuurihankkeista Tulokas nostaa esiin studia generalia -luennot. Historia ja kirjallisuus kiinnostavat venäläisiä todella paljon. Meillä on hieno juhlasali, jonne mahtuu satakunta ihmistä ja se on näissä tilaisuuksissa aina ylibuukattu. Aiheet ovat olleet laidasta laitaan, on ollut aivan huippuesitys Fabergén munamaalareista ja on kuultu luentoja Viipurin historiasta ja talvisodasta Maakuvatyötä ja Suomen houkuttelevuutta matkailukohteena tukee pääkonsulaatin tiivis mediayhteistyö. Toimittajille on tarjottu mahdollisuuksia tutustua Suomen vahvoihin osaamisalueisiin ja muun muassa suomalaisten kaupunkien kanssa on menestyksellisesti toteutettu vierailuohjelmia venäläisille toimittajille. Luoteis-Venäjän kasvualueet Pietari on monille suomalaisille Venäjän-kauppaa aloitteleville ensimmäinen mieleen tuleva kohde, lähes kotimarkkina, jonka tuttuutta ja turvallisuutta lisää suomalaisten vahva läsnäolo kaupungissa. Kaupungin liiketoimintaympäristössä ei pääkonsulin mukaan ole moittimista ja suhtautuminen yritystoimintaan on myönteistä. Haasteita asettaa kuitenkin se, että Pietari on yksi maailman kilpailluimmista suurkaupungeista. Pietarin rinnalla Leningradin alue on yksi menestyjistä. Tulokkaan mukaan myös alueen hallinto suhtautuu kannustavasti liiketoimintaan. Ongelmat pyritään ratkaisemaan ja potentiaalisia investoijia autetaan tonttien tai toimitilojen etsimisessä. Kun aloitin nykyisen tehtäväni, pidin tärkeänä tavata Luoteis-Venäjän alueen kuvernöörit ja kunkin alueen hallintoa. Käytäntönä oli, että ensivierailulle otimme mukaan yritysten, korkeakoulujen, kehitysyhtiöiden edustajia, konsultteja sekä kaupunkien edustajia Suomi-talosta. Nämä olivat eräänlaisia fact finding -matkoja. Matkoilla tunnusteltiin alueiden tarpeita ja herätettiin ensikiinnostus potentiaaliselle yhteistyölle. Tulokas kertoo, että seuraava tämäntyyppinen matka on suunnitteilla Murmanskiin. Luoteis-Venäjän alueista Komi on Pietarin ja Leningradin alueen ohella BKT:lla mitattuna rikas. Siellä on paljon metsäteollisuutta sekä öljy- ja kaasuteollisuutta. Näiltä sektoreilta varmasti löytyy myös yhteistyömahdollisuuksia. Arkangeli puolestaan on pohjoisen strateginen keskus. Siellä arvostetaan kaikkea suomalaista arktista osaamista. Erittäin potentiaalinen alue on Vologda, missä on muun muassa puunjalostusteollisuutta. Vologda tunnetaan myös vahvana maatalousalueena. Siellä on myös Tserepovitsin kaupunki, jonne Severstalin teräskombinaatti on vetänyt mukanaan muutakin teollisuutta. Tutustumisen arvoisiksi kohteiksi Tulokas lisää myös Murmanskin, Petroskoin ja Pihkovan, jossa on muun muassa erittäin mielenkiintoinen Moglinon teollisuuspuisto ja vapaakauppa-alue. Verkkokauppa on vauhdissa Hyviäkin uutisia kiirii itänaapuristamme ja yksi ilahduttavimmista on verkkokaupan nopea kehittyminen. Pääkonsulin mielestä suomalaisten kannattaa nyt ehdottomasti panostaa verkkokauppaan Finpron tietojen mukaan noin 30 miljoonaa venäläistä tekee ostoksia verkkokaupassa ja 70 miljoonaa on ainakin kerran ostanut verkosta. Vaikka Venäjän taloudessa muuten menee huonosti, verkkokauppa kasvaa. Kasvu on ollut todella huikeaa. Vuonna 2012 verkkokaupasta ostettiin kuudella miljardilla eurolla, vuonna 2014 määrä nousi jo 12 miljardiin euroon. Ulkomaisten verkkokauppojen osuus markkinasta on noin 20 prosenttia. Tulokas kertoo, että verkkokaupan logistiikkaa laitetaan Venäjällä kuntoon hyvää vauhtia. Venäläiset ovat joustavia palvelun tuottajia. Jos haluat tavaran kotiovelle tiettynä aikana, lähetti tuo sen ja halutessasi voit maksaa lähetyksen käteisellä. Paketin voit avata saman tien ja jos tavara ei miellytä, annat sen takaisin. Pääkonsuli muistuttaa, että vähittäiskauppa elää murroskautta ja siksi myös suomalaisten toimijoiden pitäisi nyt kehittää verkkopuolen palveluitaan, ettei jäädä kehityksen kelkasta. Ensimmäinen tärkeä käytännön asia on Tulokkaan mukaan se, että nettikaupan tekstit tulisi olla venäjäksi. Verkkokauppiaan täytyy myös tarjota venäläisen kuluttajan käytössä olevat maksuvaihtoehdot kaikilla ei ole kansainvälisiä luottokortteja. Venäjällä suosittu maksuväline on mobiiliraha (Yandex.Dengi). Verkkokauppa ulottuu Venäjällä entistä vankemmin myös matkailualalle. Tulokas kertoo, että monet venäläiset matkatoimistot ovat viime aikoina joutuneet lopettamaan toimintansa. Tähän vaikuttaa Venäjän taloustilanne ja ruplan kurssin kehitys asiakkaat varaavat yhä useammin matkansa itse netin kautta. Tähän pitäisi myös suomalaisten matkailualan yrittäjien nopeasti reagoida. Venäläinen asiakas ei tule, jos hän ei löydä palvelua verkosta. Erityisen tärkeää on, että kaikki informaatio olisi saatavilla myös venäjäksi. H Vaikka Venäjän taloudessa muuten menee huonosti, verkkokauppa kasvaa. Kasvu on ollut todella huikeaa. 7
POIMINTOJA Kysely: Venäläiset tukevat edelleen lähentymistä lännen kanssa Venäläisten suhtautuminen länsimaihin on painunut negatiivisimmaksi 25 vuoteen. Tästä huolimatta suurin osa kansalaisista tukee edelleen Venäjän lähentymistä lännen kanssa, tutkimuslaitos Levadan kyselytutkimuksesta ilmenee. Tutkimuksen mukaan 81 prosenttia venäläisistä suhtautuu nyt negatiivisesti Yhdysvaltoihin. Euroopan unioniin negatiivisesti suhtautuvia on 71 prosenttia. Suhtautuminen Yhdysvaltoihin on huonontunut nopeasti Ukrainan kriisin käynnistyttyä. Vuosi sitten vain 44 prosenttia venäläisistä kertoi suhtautuvansa negatiivisesti Yhdysvaltoihin. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä enemmän niitä, jotka kannattavat Venäjän lähentymistä lännen kanssa (40 %), kuin niitä, jotka kannattavat etääntymistä lännestä (36 %). Lännen kanssa lähentymistä kannattavien osuus on tosin laskenut pienimmilleen sitten 1990-luvun lopun. Levada Center, RBC/TD/9.2.2015 Venäjän sijoitus korruptiovertailussa laski Venäjän sijoitus Transparency International -järjestön vuosittain toteut- E tamassa korruptioindeksivertailussa lasku sijalta 127. sijalle 136. Vertailun kärkeen sijoittuivat Tanska, Uusi-Seelanti ja Suomi, verkkolehti RBC uutisoi. Venäjän indeksiluku oli 27 kun se esimerkiksi Suomella oli 89. Vertailun korkein mahdollinen indeksiluku on 100, mikä tarkoittaa, että valtiossa ei ole lainkaan korruptiota. Jos Baltian maita ei huomioida, entisistä neuvostotasavalloista parhaiten sijoittui Georgia, jonka indeksiluku oli 57. Venäjää paremman indeksiluvun saivat myös Armenia (37), Moldova (35) ja Valko-Venäjä (31). Lähes samoille indeksiluvuille Venäjän kanssa sijoittuivat puolestaan Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia ja Ukraina. Entisistä neuvostotasavalloista heikoimman korruptioindeksin saivat Tadžikistan (23) ja Uzbekistan (18). RBC/TD/3.12.2014 VKontakte ja Yandex maailman TOP- 10 suosituimman sivuston joukkoon Venäläinen yhteisöpalvelu VKontakte ja hakukone Yandex ovat E nousseet SimilarWeb-tutkimusyhtiön vertailussa maailman kymmenen suosituimman verkkosivuston joukkoon. VKontakte sijoittui kuudennelle ja Yandex yhdeksännelle sijalle. Kahdenkymmenen suosituimman sivuston joukkoon venäläisistä palveluista pääsivät myös yhteisöpalvelu Odnoklassniki (17.) ja sivustoperhe Mail.ru (18.). SimilarWebin mukaan maailman suosituimpia sivustoja olivat viime vuonna Facebook, Google ja Youtube. Kärkikymmenikköön mahtuivat myös Yahoo, Live.com, Wikipedia, Twitter ja Intian versio Googlesta. Lenta.ru/TD/13.2.2015 Internetkäyttäjien määrä Venäjällä kasvoi 80 miljoonaan Internetiä säännöllisesti käyttävien henkilöiden lukumäärä Venäjällä kasvoi viime vuonna 80,3 miljoonaan. Määrä on 67,5 pro- E senttia Venäjän 16 vuotta täyttäneestä väestöstä, tutkimusyhtiö GfK:n selvityksestä ilmenee. Vuonna 2013 Internetiä käyttävän väestön osuus oli 57,1 prosenttia. Selvityksen mukaan 16 29 -vuotiaiden ikäluokasta 96 prosenttia käyttää Internetiä. 30 54 -vuotiaista kansalaisista Internetiä käytti 79 prosenttia ikäluokasta ja yli 55-vuotiaista 46 prosenttia. Kaikista Internetin käyttäjistä 76 prosenttia käyttää nettiä päivittäin, 19 prosenttia useita kertoja viikossa ja 5 prosenttia kerran viikossa tai harvemmin. Moskovassa Internetiä käyttää 81 prosenttia asukkaista. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa käyttäjiä on 71 prosenttia ja pienissä kaupungeissa ja taajamissa Internetiä käyttää keskimäärin 62 prosenttia väestöstä. Slon.ru/TD/27.1.2015 Kuva Shutterstock 8
Suomalaisuudella ratsastava margariini joutui viranomaisten syyniin Venäjällä Suomalaisuudella markkinoiva venäläinen meijerituotevalmistaja on joutunut Pietarin alueen monopolivastaisen viraston (FAS) tutkinnan kohteeksi. Viraston tiedotteen mukaan venäläinen margariinivalmistaja johtaa kuluttajia harhaan markkinoidessaan tuotettaan Suomen lipulla ja sloganilla Tuhat järveä Suomalaisen aamun raikkautta. Lisäksi yritys on merkinnyt margariinipakettiin myös väärää tietoa tuotteen valmistusmaasta. Nämä tekijät muodostavat sellaisen käsityksen, että tuote olisi valmistettu Suomessa, monopolivastaisen viraston tiedotteessa todetaan. Venäläisyritys on luvannut muuttaa margariinipaketin ulkoasua. RBC, FAS/TD/12.2.2015 Pysäköinti maksulliseksi Pietarin keskustassa Pysäköinti muuttuu maksulliseksi Pietarin keskustassa 1. toukokuuta lähtien. Tunnin pysäköinnin minimihinta on 0,85 1,4 euroa tunnilta ja pysäköintimaksun laiminlyömisestä auton omistajalle lyödään 40 euron pysäköintivirhemaksu. Keskustan alueella asuville tarjotaan mahdollisuutta ostaa pysäköintilupa alennettuun hintaan. Vuoden voimassa oleva lupa maksaa 25 euroa. Delovoy Peterburg/ TD/16.1.2015 Venäläiset eivät suosittelisi Ladaa ystävilleen Venäläiset suosittelevat ystävilleen mieluiten japani- E laisia ja saksalaisia automerkkejä. Sen sijaan kotimainen Lada ja kiinalaismerkit eivät herätä autoilijoiden luottamusta. Venäläinen autokaupan tutkimuslaitos Avtostat selvitti venäläisten tyytyväisyyttä eri automerkkeihin. Kärkeen nousivat Mercedes- Benz, Land Rover ja BMW. Hännille sijoittuivat kotimainen Lada, korealainen Daewoo ja kiinalainen Lifan. Alkoholintuotanto romahti lähes viidenneksellä Venäjällä Venäjän tilastovirasto Rosstatin mukaan väkevän alkoholin tuotanto Venäjällä laski viime vuonna 22,3 prosenttia. Tuotanto on laskenut jo toista vuotta peräkkäin. Tuotannon hiipuminen jyrkkeni loppuvuotta kohden: joulukuussa tuotanto laski 47,3 prosenttia vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Venäjän alkoholintuottajien mukaan tuotannon romahdus johtuu ennen kaikkea alkoholiveron korotuksista, mikä on lisännyt laittoman alkoholin myyntiä. Eri arvioiden mukaan laittoman alkoholin osuus Venäjän markkinoilla on saattanut nousta jopa 55 65 prosenttiin. Tuotannon hiipuessa myös alkoholin virallinen myynti on laskenut Venäjällä. Vuosina 2010 2012 myytiin vuosittain 150 miljoonaa dekalitraa väkeviä viinoja. Viime vuonna myynti laski 125 miljoonaan dekalitraan. RBC/TD/28.1.2015 Seuraa SVKK:n uutisia myös sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilla. Julkaisemme tapahtumailmoituksia, -raportteja ja tärkeimpiä uutisia Facebookissa ja uutislinkkejä Twitterissä. Voit tilata viikon uutiskoosteet myös sähköpostiisi. Linkit some-kanaviimme: svkk.fi/uutishuone. Uutiskirjeen tilauslomake: svkk.fi/jasenyys/jasensivusto TOP-10 suositelluinta automerkkiä: 1. Mercedes-Benz 2. Land Rover 3. BMW 4. KIA 5. Mazda 6. Subaru 7. Volvo 8. Lexus 9. Skoda 10. Toyota Vähiten suositellut automerkit: 1. Lada 2. Daewoo 3. Lifan 4. Chery 5. Peugot 6. Geely 7. Chevrolet 8. Ford 9. Ssang Yong 10. Opel Avtostat/TD/5.12.2014 Tekesiltä uusi Venäjä-tiedon sivusto Lapin yliopiston Arktinen keskus on avannut uuden Venäjä-tietoa kokoavan verkkosivuston osoitteessa www.arcticcentre.org/russianeia. Sivusto on suunniteltu palvelemaan suomalaisia yrityksiä ympäristövaikutusten arviointimenettelyiden tekemisessä Luoteis-Venäjällä. Tekes/26.11.2015 9
Talouskatsaus Venäjän talous vuonna 2015 Heli Simola, BOFIT Venäjän kasvu hiipui viime vuonna Viime vuonna Venäjän talouskasvu hyytyi lähes nollaan useiden negatiivisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Taustalla ovat Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat, joiden vuoksi maan talouskasvu on hidastunut selvästi jo useamman vuoden ajan. Viime vuonna Venäjän talouskehitykseen ja markkinoihin liitetty epävarmuus ja epäluottamus lisääntyivät huomattavasti Ukrainan konfliktin sekä Yhdysvaltojen ja EU-maiden asettamien talouspakotteiden johdosta. Seurauksena oli pääomien voimakas ulosvirtaus, ruplan heikkeneminen sekä rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen ja rahoituskustannusten nousu. Aivan viime vuoden lopulla Venäjän talouteen iski vielä öljyn hinnan nopea pudotus, joka painoi ruplan kurssin voimakkaaseen luisuun. Lähtötilanne vuoteen 2015 onkin Venäjän taloudelle vaikea. 2015 2016 Maailmanpankki -2,9 0,1 IMF -3,0-1,0 Consensus Economics -4,1 0,3 Venäjän keskuspankki -4,6-1,0 Taulukko 1. Viimeaikaisia ennusteita Venäjän BKT:n kasvulle. Vuoden 2015 talousnäkymät heikot Ennusteita Venäjän vuoden 2015 talouskasvusta laskettiin vähitellen pitkin viime vuotta ja vuoden lopun öljyn hinnan pudotus käänsi ennusteet miinukselle. Keskeiset venäläiset ja kansainväliset asiantuntijat odottavat Venäjän kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 3 5 prosenttia, pohjautuen 50 65 dollarin öljyn hintaan. Heikko kehitys on laaja-alaista, sillä kotimaista kysyntää painavat monet tekijät. Yksityisen kulutuksen kasvu hiipui viime vuonna alle kahteen prosenttiin huolimatta vuoden lopun ostoryntäyksestä. Joulukuussa ruplan voimakas heikentyminen ja korkea inflaatio saivat venäläiset kuluttajat sijoittamaan rahansa tavaroihin ennakoidessaan ostovoiman merkittävää heikentymistä. Jatkossa ostovoiman heikentyminen kuitenkin hillitsee kulutusta. Kotitalouksien reaalitulot ovat kääntyneet laskuun viime kuukausina ja inflaatio kiihtyi tammikuussa jo 15 prosenttiin. Aiemmin kulutusta tukenutta luottojen kasvua rajoittavat epävarmat talousnäkymät ja korkeat korot. Investoinnit supistuivat hieman jo viime vuonna ja tänä vuonna supistumisen odotetaan kiihtyvän. Talousnäkymien ja toimintaympäristön epävarmuus sekä rahoituksen vaikeampi saatavuus ja kallistuminen vähentävät investointihalukkuutta. Venäjän hallitus aikoo tukea tiettyjä keskeisiä infrastruktuuriprojekteja (mm. rautatiehankkeet, Moskovan kehätie ja Novatekin maakaasuprojekti Jamalin niemimaalla), mutta kokonaisuudessaan etenkin yksityiset investoinnit supistunevat huomattavasti. Vähentyneen investointi- ja kulutuskysynnän ennakoidaan johtavan myös tuonnin merkittävään supistumiseen. Rupla on heikentynyt voimakkaasti Venäjän heikon talouskehityksen myötä rupla on heikentynyt vähitellen jo pidemmän aikaa, mutta viime vuoden alkupuolella voimakkaasti lisääntynyt epävarmuus ja pääomien ulosvirtaus kiihdyttivät heikkenemistä edelleen. Öljyn hinnan voimakas lasku viime vuoden lopulla heijastui nopeasti myös ruplan kurssiin ja lisääntyneen epävarmuuden aiheuttaman hermostuneisuuden seurauksena rupla putosi joulukuussa ennennäkemättömän matalalle tasolle. Keskuspankin ja hallituksen toimet vakauttivat tilannetta, mutta tänä vuonna ruplan kurssi on jälleen heikentynyt ja sen vaihtelu on ollut voimakasta. Venäjän keskuspankki ilmoitti viime vuoden lopulla luopuvansa ruplan ohjauksesta ja siirtyvänsä tavoittelemaan ensisijaisesti inflaation hillintää aiempien suunnitelmiensa mukaisesti. Uuden 10
Öljyn hinta ja Venäjän valuuttakurssi 115 Urals-öljyn hinta, USD/tynnyri (vasen) USD/RUB -kurssi (oikea) 30 100 40 85 50 70 60 55 70 40 1.1.14 1.3.14 1.5.14 1.7.14 1.9.14 1.11.14 1.1.15 80 Lähde: Reuters politiikan myötä keskuspankin on määrä puuttua valuuttamarkkinoille vain rahoitusmarkkinoiden vakauden sitä vaatiessa. Siksi ruplan kurssikehityksen vaihtelu voi jatkua huomattavasti aiempia vuosia voimakkaampana. Venäjän heikot talousnäkymät ja markkinoilla vallitseva epävarmuus eivät juuri tarjoa edellytyksiä ruplan voimakkaaseen vahvistumiseen lähitulevaisuudessa, mutta jatkuessaan öljyn hinnan nousu voi tukea ruplan kurssia. Valtiontalous yhä varsin vahva Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta valtiontalouden tila on vielä pysynyt kohtalaisen vahvana. Viime vuonna valtiontalous oli edelleen lähes tasapainossa ja valtiolla on hyvin vähän velkaa, vain runsaat 10 prosenttia BKT:stä. Budjettitulojen odotetaan supistuvan tänä vuonna matalamman öljyn hinnan seurauksena, mutta vaikutusta ruplamääräisiin tuloihin pehmentää ruplan heikentyminen. Budjettimenoja aiotaan kuitenkin supistaa tänä vuonna alijäämän rajoittamiseksi. Venäjällä on myös edelleen mittavat öljy- ja kaasutuloista kerätyt vararahastot, joista vasta pieni osa on sijoitettu maan pankkisektorille ja sitä kautta edelleen yritysten luotottamiseen. Talouden tukemiseksi Venäjällä hyväksyttiin hiljattain tälle vuodelle runsaan 1 300 miljardin ruplan (17 miljardia euroa) tukiohjelma, joka aiotaan rahoittaa budjettimenoista ja kansallisen hyvinvoinnin rahastosta. Budjettimenojen suunnitelluista leikkauksista ei aiota tinkiä, vaan tukiohjelma pyritään rahoittamaan tehostamalla ja leikkaamalla muita menoja. Tukiohjelmasta pääosa suunnataan sosiaalisiin menoihin ja pankkisektorin tukemiseen. Pankkisektorille ohjatut varat on kuitenkin tarkoitettu lainattavaksi eteenpäin yrityksille muun muassa infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Rahallista tukea tuotantosektorille on ohjelmassa varattu noin 100 miljardia ruplaa (1,3 miljardia euroa) ja se aiotaan suunnata eri muodoissa pääosin maatalouden, maatalouskoneiden valmistuksen sekä autosektorin tukemiseen. Lisäksi ohjelmassa määritellään muita toimia kotimaisen tuotannon tukemiseksi eri sektoreilla, kuten tuontituotteiden ostamisen kieltäminen julkisissa hankinnoissa sekä byrokratian vähentämiseen tähtäävät toimet. Venäjän talouden odotetaan elpyvän hitaasti Tämänhetkisten markkinaodotusten mukaan öljyn hinta nousee vähitellen tulevina vuosina, mikä tukee hieman Venäjän talouskehitystä. Useimmat ennustajat odottavat maan kuitenkin pääsevän varsinaiselle kasvu-uralle aikaisintaan vuonna 2017. Silloinkin kasvun ennakoidaan olevan verkkaista, sillä talouden pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet. Venäjällä ei ole tehty riittävästi kipeästi kaivattuja talousuudistuksia ja joillain osa-alueilla kehitys on mennyt jopa heikompaan suuntaan. Maa on edelleen riippuvainen öljy- ja kaasusektorista ja samalla altis öljyn markkinahinnan voimakkaille vaihteluille. Kasvua tukevia investointeja ei ole tehty riittävästi ja niiden edellyttämät liiketoimintaympäristöä kohentavat rakenneuudistukset eivät juuri ole edenneet. Ukrainan konflikti on lisännyt huomattavasti Venäjän talouteen ja sen kehitykseen liitettyä epävarmuutta, joka myös vähentää investointihalukkuutta. Talouspolitiikan ennakoitavuus on heikentynyt, valtion puuttuminen talouteen lisääntynyt ja kotimaista tuotantoa on pyritty tukemaan lähinnä kilpailua rajoittamalla, mikä ei ainakaan tue talouden tehokkuuden paranemista. Näiden tekijöiden vuoksi monet asiantuntijat arvioivat Venäjän trendikasvun pudonneen jopa 1 2 prosentin tuntumaan aiemmin arvioidun 4 5 prosentin sijasta. Tarvittavia uudistuksia toteuttamalla Venäjän taloudella olisi kuitenkin potentiaalia selvästi nykyistä nopeampaan kasvuun. H Kuva Shutterstock 11
Talousuutisia Venäjän hallitus julkisti elvytysohjelman Kuva Shutterstock Venäjän hallitus julkaisi tammikuun lopulla talouskriisinvastaisen elvytysohjelmansa. Vuosille 2015 2018 ulottuvan ohjelman tavoitteena on kehittää maan taloutta ja taata kansalaisten hyvinvointi. Ohjelmaan sisältyy budjettimenojen supistaminen kymmenellä prosentilla. Supistukset eivät kuitenkaan ulotu puolustusmenoihin, maatalouteen tai valtionvelkojen takaisinmaksuun. Hallituksen virallisilla sivuilla julkaistu ohjelma on 38-sivuinen ja sisältää konkreettisia toimenpiteitä. Verkkolehti Snob.ru koosti niistä yhdeksän merkittävintä teesiä. 1. Ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat talouden rakenteiden uudistaminen, johtavien yhtiöiden toiminnan vakauttaminen, työvoimamarkkinoiden tasapainottaminen, inflaation hillitseminen ja hintojen kasvun seurausten pehmentäminen. 2. Hallitus tukee niitä yrityksiä, jotka vastaavat ulkomaantuonnin korvaamisesta kotimaisella tuotannolla. Erityisesti tämä koskee puolustusteollisuutta ja korkean teknologian aloja. Nämä yritykset voivat saada hallitukselta taloudellista tukea, jota voi käyttää velkojen korkojen maksuun tai toiminnan rahoittamiseen. 3. Valtio tukee PK-yrityssektoria helpottamalla verotusta ja alentamalla hallinnollisia esteitä. PK-yritykset voivat saada valtiolta tukea sellaisiin investointiprojekteihin, joiden voidaan olettaa tuottavan tulevaisuudessa tuottoa yritykselle. Monopolinvastaisen viranomaisen suorittamien tarkastusten määrää vähennetään. Erityisesti tällä halutaan helpottaa ei-monipoliyritysten toimintaa. Subjektit voivat alentaa alueellisia veroja niin halutessaan. 4. Eläkeläiset ja monilapsiset perheet saavat kompensaatiota inflaatiosta aiheutuvasta kulujen kasvusta. Vuonna 2015 perheet voivat anoa yhden kerran 20 000 ruplan avustusta nk. Synnyttäjien rahastosta. Helmikuussa eläkkeet indeksoidaan vuoden 2014 hintojen kasvun tasolle. 5. Hallitus tukee pankkeja ja työstää elvytysmekanismin ongelmaluottolaitosten tukemiseksi. Pankkien pääoman kasvattamiseen allokoidaan 250 miljardia ruplaa, joilla rahoitetaan infrastruktuurihankkeita. Venäjälle luodaan roskapankki, joka ostaa rahoitusmarkkinoilta ongelmallisia luottoja. 6. Venäjä myöntää yli 500 miljardia ruplaa talouden reaalisektorin rahoitukseen. Vneshekonombank saa tätä varten 300 miljardia ruplaa. 230 miljardia ruplaa puolestaan allokoidaan valtiontakauksien kasvattamiseen. Alueellisesti merkittävät yritykset voivat saada lainaa 15 vuorokauden sisällä hallituksen komission päätöksestä. 7. Hallitus tukee puolustusteollisuutta. Yhtiöt voivat kokonaan tai osittain kompensoida valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvat tappionsa. Hallitus korvaa muun muassa yritysten ulkomailta ostamia tuotannon vaatimia osia. 8. Vuoden 2015 budjetin kuluja leikataan kymmenellä prosentilla tehottomia menoja karsimalla. Puolustukseen, maatalouteen ja velkojen takaisinmaksuun budjetoituja menoja ei kuitenkaan karsita. Hallitus voi jäädyttää joitain uusia hankkeita kohdistamalla niihin allokoituja varoja käynnissä olevien hankkeiden loppuunsaattamiseksi. Tulevien kolmen vuoden aikana budjetin menoja karsitaan vuosittain vähintään viidellä prosentilla. 9. Budjetin menoja karsitaan muun muassa leikkaamalla valtion hallintotoimintojen menoja. Virkamiesten on esimerkiksi luovuttava mukavuusmenoistaan. Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan hallituksen kotisivuilta osoitteesta: government.ru/docs/16639/ Snob.ru/TD/28.1.2015 Venäjän talouskasvu hidastui: +0,6 % Venäjän tilastovirasto Rosstatin tietojen mukaan Venäjän BKT kasvoi viime vuonna +0,6 prosenttia. Vuonna 2013 Venäjän BKT kasvoi +1,3 prosenttia. Rosstatin luvut osuvat yksiin Venäjän talouskehitysministeriön aiemmin tekemien ennusteiden kanssa. Niissä Venäjän talouskasvun arvioitiin hidastuvan viime vuonna +0,5 - +0,6 prosenttiin. Venäjän talousennusteet tälle vuodelle vaihtelevat -3 ja -5,5 prosentin välillä. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan tänä vuonna kolmella prosentilla ja luottoluokituslaitos Fitch neljällä prosentilla. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ennustaa 4,8 prosentin hiipumista ja negatiivisimman ennusteen antava Moody s 5,5 prosentin notkahdusta. Venäjän talouskehitysministeri Aleksei Uljukaevin mukaan ministeriö arvioi Venäjän talouskasvun hidastuvan tänä vuonna neljästä viiteen prosenttia, mikäli öljyn keskihinta pysyy nykyisellä 45 dollarin tasolla. Lenta/TD/30.1.2015 12
Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Kuva Shutterstock OPEC arvioi Venäjän talouden supistuvan -2,4 % Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC arvioi tuoreimmassa ennusteessaan Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna 2,4 prosentilla. Arvio on myönteisempi kuin esimerkiksi Venäjän talouskehitysministeriön aiemmin tekemä arvio, jossa maan taloudelle povataan kolmen prosentin hiipumista. Arvio on laskettu öljyn maailmanmarkkinahinnan ollessa keskimäärin 60 dollaria. Samalla OPEC alensi aiempaa ennustettaan järjestöön kuulumattomien öljyntuottajamaiden öljyntuotannon hidastumisesta ja nosti ennustettaan raakaöljyn kysynnän kasvusta vuonna 2015, sanomalehti Delovoy Peterburg kirjoittaa. Brent-öljyn maailmanmarkkinahinta pysytteli tammikuussa pääosin alle 50 dollarissa barrelilta, mutta on helmikuussa noussut yli 55 dollariin. DP/TD/10.2.2015 Goldman Sachs ennustaa ohjauskoron laskevan vielä tänä vuonna Goldman Sachs -pankki ennustaa Venäjän keskuspankin laskevan A ohjauskorkoaan 11 prosenttiin vielä tämän vuoden aikana. Asiasta kertoi uutistoimisto Bloomberg. Pankin arvioiden mukaan ohjauskorkoa tullaan laskemaan vähitellen vuosineljänneksittäin. Vuonna 2016 ohjauskorko laskee seitsemään prosenttiin, Goldman Sachs ennustaa. Venäjän keskuspankki nosti joulukuussa ohjauskorkonsa 10,5 prosentista 17 prosenttiin. Tammikuun lopussa ohjauskorkoa laskettiin kahdella prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. Luottoluokittaja Moody s arvioi venäläispankkien kärsivän ohjauskoron nykytasolla ja ongelmaluottojen kasvaessa noin triljoonan ruplan tappiot. Luottoluokittajan mukaan yli 12 prosentin ohjauskorko aiheuttaa pankkisektorille ongelmia. DP/TD/10.2.2015 Fitch alensi Venäjän luottoluokitusta Luottoluokituslaitos Fitch ilmoitti 9.1. alentaneensa Venäjän valtion lainojen luottoluokituksen luokasta BBB luokkaan BBB-. Ve- A näjä on nyt Fitchin alimmassa ns. investointiluokassa. Fitch perusteli muutosta Venäjän talouden näkymien merkittävällä heikkenemisellä viime vuoden jälkipuoliskolla. Standard & Poor s alensi Venäjän luottoluokituksen alimpaan investointiluokkaan jo huhtikuussa Ukrainan kriisin kärjistyttyä. Kolmas merkittävä luokituslaitos, Moody s, pitää Venäjän edelleen toiseksi alimmassa investointiluokassa. Kaikkien luokittajien odotukset tulevasta kehityksestä ovat negatiiviset. Fitchin ja Standard & Poor sin seuraava luokituksen alennus veisi Venäjän lainat ns. spekulatiiviseen luokkaan. Spekulatiivisen luokituksen lainoja pidetään epävarmoina, ja niihin sijoittamista suositellaan vain suuria riskejä hyväksyville investoijille. BOFIT/15.1.2015 Total ennustaa öljyn hinnan palaavan aiemmalle tasolleen Ranskalaisen öljy-yhtiö Totalin markkinointijohtaja Philip Boasso A ennustaa öljyn hinnan palaavan aiemmalle tasolleen. Sanomalehti La Tribunen haastatteleman Boasson mukaan hintataso nousee 100 110 dollariin barrelilta. Öljyn hinnan väliaikainen aleneminen johtuu Boasson mukaan Yhdysvaltain öljyntuotannon kasvusta ja maailmantalouden kasvun hidastumisesta johtuvasta kysynnän hiipumisesta. Kysymys ei ole oikeastaan siitä, mille tasolle öljyn hinta tulee nousemaan, vaan siitä, missä vaiheessa nousu alkaa. Öljyn hinnan lasku jatkuu jonkin aikaa, mutta suhteellisesti vain lyhyen ajan. Jo pian öljyn hinta palaa tasapainoiselle tasolle 100 110 dollariin barrelilta, ranskalaisyhtiön markkinointijohtaja kommentoi La Tribunelle. Boasso ei kuitenkaan ryhtynyt arvioimaan, missä vaiheessa öljyn hinta lähtee kasvuun. Delovoy Peterburg/TD/6.2.2015 Kuva Shutterstock 13
Talousuutisia Kuva Shutterstock Kudrin kannattaa elintarvikkeiden tuontikiellon purkamista Venäjän ex-talousministeri Aleksei Kudrin ei näe Venäjän asettamassa elintarvikkeiden tuontikiellossa perusteita maan talouden A painuessa taantumaan. Kudrinin mukaan paras ratkaisu olisi tuontikiellon purkaminen. Ex-talousministeri kommentoi asiaa uutistoimisto RIA Novostille Davosin talousfoorumin yhteydessä. Kudrinin mukaan elintarvikkeiden hintojen nousua tulisi hillitä kaupan esteitä purkamalla. Hintojen kasvua voidaan hillitä kaupan esteitä purkamalla ja tuontitulleja alentamalla. Ruplan heikentynyt kurssi on jo itsessään luonut kaupalle esteitä, joten nyt olisi aika purkaa muita esteitä. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikkeiden tuontikielto, Kurdin sanoi. Venäläisviranomaiset ovat yrittäneet taistella elintarvikkeiden hintojen nousua viranomaiskontrollia lisäämällä. Kudrinin mukaan kontrollin kiristäminen on kuitenkin väärä tie. Viranomaiskontrolli kasvattaa tuottajien ja vähittäiskaupan painolastia ja edesauttaa korruptiota. Talouskriisissä olisi käytettävä yksinkertaisia keinoja, eikä sellaisia, jotka vain haittaavat markkinoita, Kudrin kommentoi RIA Novostille. RIA Novosti/TD/23.1.2015 Pietarin teollisuustuotanto laski tammikuussa -7 % Tilastovirasto Petrostatin mukaan Pietarin teollisuustuotanto hiipui A tammikuussa -6,9 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Voimakkaimmin tuotanto laski autoteollisuudessa: -35,9 prosenttia, verkkolehti Delovoy Peterburg uutisoi. Huomattavaa pudotusta oli myös elektroniikan ja optiikan tuotannossa, jotka laskivat 25 prosenttia. Tuotannon aloista vähiten laskivat elintarviketuotanto (-8,8 %) ja kemiantuotanto (-7,3 %) ja energiantuotanto (-2,4 %). Eräät teollisuuden alat osoittivat myös kasvulukemia: metallinjalostus kasvoi +26,1 prosenttia ja koneenrakennus 80 prosenttia. DP/TD/16.2.2015 Venäjän sijoitus talousjärjestelmien vapautta vertailevassa selvityksessä laski kolmella pykälällä Venäjä on rankattu sijalle 143. valtioiden talousjärjestelmien vapautta vertailevassa Index of Economic Freedom -selvityksessä. Ve- A näjä sijoittui heikoimmin BRICS-maista, mutta IVY-maista korkeammalle kuin Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan ja Turkmenistan. Venäjän sijoitusta on heikentänyt puutteellinen omaisuuden suoja ja valtion lisääntynyt läsnäolo talouselämässä. Venäjä sijoittui parhaiten verojärjestelmän toimivuudessa ja elinkeinoelämän byrokratian esteiden madaltamisessa. Jälkimmäisessä maan sijoitus nousi vuodessa sijalta 78. sijalle 40. Vaikka maan sijoitus vertailussa laski, sen vertailupisteet nousivat 51,9 pisteestä 52,1 pisteeseen. BRICS-maista korkeimmalle rankattiin Etelä-Afrikka, sijalle 72. Brasilian sijoitus oli 118, Intian 129 ja Kiinan 139. Entisen Neuvostoliiton tasavalloista vain neljä valtiota sijoittui Venäjää huonommin. Valko-Venäjä laski kolmella pykälällä sijalle 153 ja Ukraina tipahti seitsemällä pykälällä sijalle 162. Ukrainan sijoituksen huononemiseen vaikutti selvityksen mukaan lisääntynyt korruptio. Selvityksessä korkeimmalle rankattiin viime vuoden tapaan Hong Kong. Suomen sijoitus säilyi sijalla 19. Vuonna 2013 Suomi rankattiin sijalle 16. Selvityksessä oli mukana yhteensä 178 maata. RBC/TD/28.1.2015 Venäläisten reaalitulot pienenivät Venäläisten reaalitulot pienenivät joulukuussa -7,3 prosenttia A vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Koko vuoden reaalitulot pienenivät yhdellä prosentilla vuoteen 2013 verrattuna. Tilastovirasto Rosstatin mukaan reaalitulot pienenivät viimeksi 1990-luvun lopulla. Venäläisten keskitulot olivat viime vuonna 27 700 ruplaa kuukaudessa, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Viime vuonna kiihtynyt inflaatio nakersi reaalituloja. Vuonna 2013 reaalitulot kasvoivat vielä neljällä prosentilla. 2000-luvulla kansalaisten reaalitulot kasvoivat 9 15 prosentin vuosivauhtia aina vuoteen 2007 saakka. Taloustaantuman aikana vuosina 2009 2009 reaalitulojen kasvu hidastui 2,4 3 prosenttiin. RBC/TD/28.1.2015 Kuva Shutterstock 14
Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi SERTIFIOINTI TULLILIITOSSA Kuva government.ru Venäjä lisää vararahastojen käyttöä talouden elvytykseen Pääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti helmikuussa asetuksen, joka sallii reservirahastosta käytettävän 500 mrd. ruplaa kuluvan vuoden budjettialijäämän rahoittamiseen. Reservirahasto perustettiin juuri budjettivajeiden paikkaamiseen suhdannetilanteen heikentyessä. Reservirahastossa oli tammikuun lopussa 5 900 mrd. ruplaa (85 mrd. dollaria). Venäjän toisesta, ns. kansallisen hyvinvoinnin rahastosta suunnitellaan tänä vuonna rahoitettavan talouden tukiohjelmaa 550 mrd. ruplalla. Varoilla pääomitetaan liikepankkeja, joiden on määrä ohjata varat edelleen suurten infrastruktuuriprojektien rahoittamiseen ja yritysten luototukseen. Kansallisessa hyvinvointirahastossa oli tammikuun lopussa 5 100 mrd. ruplaa (74 mrd. dollaria). Öljy- ja kaasuverotuloista vuodesta 2003 lähtien kerättyjen vararahastojen arvo oli tammikuun lopussa 160 mrd. dollaria. Viime vuonna rahastoja hyödynnettiin maltillisesti, mutta tänä vuonna varoja aiotaan käyttää runsaammin talouden tukemiseen, kirjoittaa BOFIT. BOFIT/20.2.2015 Venäjän vähittäiskauppa supistui tammikuussa -4,4 % Tilastovirasto Rosstatin tietojen mukaan vähittäiskauppa supistui A tammikuussa -4,4 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Näin voimakkaasti vähittäiskauppa on supistunut viimeksi edellisen taloustaantuman aikana vuonna 2009. Elintarvikkeiden vähittäiskauppa laski -5,5 prosenttia ja muiden tuotteiden vähittäiskauppa 3,5 prosenttia. Elintarvikkeiden myynnin lasku on ollut jyrkintä erityisesti sellaisissa tuoteryhmissä, joita on aiemmin tuotu paljon vastapakotteiden alaisista maista. Näitä ovat olleen esimerkiksi kala (-46 %), vihannekset (-42 %), hedelmät (-33 %), juustot (-25 %), liha (-22 %) ja maitotuotteet (-10 %). Vähittäiskaupan hidastumiseen vaikuttivat tammikuussa muun muassa venäläisten reaalitulojen supistuminen (-0,8 %) ja kuluttajahintojen inflaatio (3,9 %). Rosstat/TD/20.2.2015 KANSALLISET SERTIFIKAATIT GOST R GOST K UkrSEPRO BelCT Markinvest toimii yhden luukun periaatteella. Sertifiointiasiakkaamme saavat paitsi optimaalisen sertifiointivaihtoehdon, myös selvityksen kaikista tarvittavista asiapapereista, testeistä ja muista tarpeellisista asiakirjoista ja sertifikaateista. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-mail pekka.peltonen@markinvest.fi www.markinvest.fi, www.gost-r.fi 15
Jäsenyritys Ikkunat auki itään Skaala avasi tehtaan Pietariin Teksti Taneli Dobrowolski Kuva Skaala Kyllä pohjanmaalaisen sanaan voi luottaa! Kun ikkunavalmistaja Skaala Oy lupasi viime syksynä käynnistää Pietarin tehtaansa tuotantolinjaston vuonna 2014, lupaus myös pidettiin: tehtaan linjasto jyrähti käyntiin joulukuun 15. päivänä. Tehtaan perustamispäätöksestä sen käynnistämiseen oli siinä vaiheessa kulunut noin puolitoista vuotta. Skaalan tehdasta Pietarissa laittoi pystyyn yrityksen Venäjän-toiminnoista vastaava Jouni Niinikoski, joka kävi Venlan haastateltavana SVKK:n Pietarin toimistolla. Pohjanmaalla toimiva Skaala Oy on pyörittänyt vientikauppa jo parinkymmenen vuoden ajan ja Venäjänviennistäkin yritykselle on kertynyt jo roimasti kokemusta. Skaalalla on aiemmin ollut Pietarissa oma myyntikonttori, mutta tähän mennessä yrityksen tuotteet on tuotu Venäjälle Suomesta. Ajatus omasta tehtaasta Venäjällä alkoi itää jo vuonna 2009 ja lopullinen päätös etabloitumisesta tehtiin syksyllä 2013. Yrityksen Venäjän-vienti oli tuolloin mukavassa kasvussa ja länsimaiset rakennusyhtiöt, eli Skaalan tärkeät asiakkaat Venäjällä, olivat tehneet Pietarissa isoja tonttikauppoja. Länsirakentajat kaipailivat Venäjälle myös länsimaalaisen rakennustuoteteollisuuden etabloitumista ja niinpä Skaala päätti vastata kutsuun. Jouni Niinikoski lähti vetämään etabloitumishanketta vuoden 2014 alussa. Etsintävaiheeseen kuluu aikaa Tehtaan sijoituspaikkaa etsittiin tarkasti ja Pietarin vaihtoehdoksi harkittiin myös Viipuria. Tarkoituksiin sopiva vuokratila löytyi lopulta Etelä-Pietarista Obuhovon metroaseman läheisyydestä Zvezdan teollisuuspuistosta. Valintaa edesauttoi tarjotun tilan sopivuus tehtaan tarpeisiin ja se, että vuokranantaja sitoutui takaamaan riittävän sähkönsaannin. Tämä oli merkittävä takaus Pietarissa, jossa teollisuuden sähkönsaanti on välillä haasteellista. Vuokratiloja etsittiin pitkään ja myös vuokrasopimuksen sorvaaminen otti oman aikansa. Onneksemme alueella toimi jo entuudestaan kaksi länsiyritystä, joiden aiemmin tekemiä valmiita sopimuspohjia pääsimme hyödyntämään. Vuokrasopimuksemme on sidottu yleiseen indeksiin, joten yllättäviä vuokrankorotuksia ei pitäisi olla luvassa, Jouni Niinikoski kertoo. Tehtaan perustaminen lähti käyntiin rakennustöillä. Tilat kunnostettiin ja tehtaalle tuotiin Suomesta koneet ja laitteet. Skaalan Pietarin tehdasinvestointi on jaettu kahteen vaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa perustetaan puuosien pintakäsittelyn, heloituksen, lasituksen sekä loppukokoonpanon linjasto ja toisessa investointivaiheessa tehtaalle rakennetaan puukomponenttien tuotantolinjasto. Ennen toisen investointivaiheen valmistumista puukomponentit tuodaan Pietariin Pohjanmaalta Skaalan kotimaan tehtailta. Kaikki tuotannon vaatimat materiaalit pyritään hankkimaan mahdollisuuksien mukaan paikallisesti ja loput tuodaan Suomesta. Tehtaan henkilökunnan kouluttaminen sujui sekin kahdessa vaiheessa. Osana etabloitumishanketta yritys oli jo aiemmin alkanut palkata kotimaan tehtailleen venäjänkielistä henkilökuntaa. Osa Pietarin tehtaan uusista työntekijöistä oli opissa Pohjanmaan tehtaillamme ja koulutusta on tehty myös toiseen suuntaan: Suomen tehtailla työskennelleet venäjänkieliset työntekijämme ovat kouluttaneet kollegojaan Pietarissa, Niinikoski sanoo. Rakennussektorin markkinatilanne Venäjän talouden taantuessa harmaita pilviä alkaa väistämättä ilmaantua myös rakennussektorin päälle. Jouni Niinikoski uskoo, että Skaala kykenee laajentamaan asiakaskuntaansa edelleen. Tehdas tarvitsee volyymia ja kaikissa meille sopivissa asiakassegmenteissä on nyt oltava mukana. Tavoitteenamme on laajentaa voimallisemmin markkina-aluetta Pietarista Moskovaan. Tuotteemme sijoittuu paremmin premium-segmenttiin kuin economy-segmenttiin ja Moskovassa rakennetaan nyt suhteessa enemmän eliittikohteita. Myös tehtaan tuotantovolyymejä sopeutetaan markkinatilanteen mukaan: alkuvaiheessa tähtäämme noin 10 000 yksikön vuosituotantoon, vaikka tehtaan kapasiteetti riittäisi jopa 50 000 yksikköön, Niinikoski kertailee Skaalan suunnitelmia. 16
Talouden painuessa taantumaan jotkut rakennusyhtiöt saattavat karsia rakennuskustannuksiaan siirtymällä käyttämään halvan tuotannon muoviikkunoita. Kokonaisuudessaan kuitenkin markkina on niin suuri, että uskoa tulevaan on. Kun katsomme kauemmaksi tulevaisuuteen, Skaalan matalaenergiatuotteet ovat kiinnostavia myös Venäjällä. Toisaalta niistä ollaan kiinnostuneita myös hyvän äänen eristävyyden vuoksi, muistuttaa lähes koko uransa ikkuna-alalla ja Venäjän-markkinoillakin useamman vuoden toiminut Niinikoski. Skaala laajentaa venäläisten laatumielikuvia Venäjällä suositaan rakennuskohteissa yksipuitteista DK-tyyppistä ikkunaa, josta suurin volyymi on halpaa muovi-ikkunaa. Saksalaistyyppinen yksipuitteinen ikkunamalli sai johtavan markkina-aseman jo 1990-luvulla, kun keskieurooppalaiset yritykset rynnistivät Venäjän neitseellisille markkinoille. Kävi niin kuten monissa muissakin tapauksissa: markkinoille ensimmäisenä marssinut tuote tai brändi valtasi tukevan jalansijan ja määritteli kriteerit. Maassa toimitaan maan tavalla, joten valmistamme korkealaatuista puu-alumiini DK-ikkunaa, mutta valmistamme myös suomalaistyyppistä kaksipuitteista ikkunaa, joka on ominaisuuksiltaan parempi. Erityisesti Venäjällä toimivat länsimaiset rakennusyhtiöt ovat tämän ymmärtäneet, Niinikoski kertoo. Pietarissa vieraileva suomalainen voi jo silmämääräisestikin arvioida, että kaupungissa olisi ikkunanvalmistajille markkinoita myös korjausrakentamisessa. Tällä saralla tilanne on kuitenkin vielä hankala. Jos vanhalla talolla on yksi omistaja, voi yhtenäinen linja korjausrakentamisessa olla mahdollinen. Valitettavasti isossa osassa vanhoista taloista ei ole kunnolla toimivia taloyhtiöitä ja siitä johtuen ikkunaremontteja tehdään ilman yhtenäistä linjaa. Yhtiöjärjestykset ovat tässä asiassa vielä varsin toimimattomia ja tehottomia, Niinikoski harmittelee. Avajaisia vietetään maaliskuussa Skaala Oy järjestää Pietarin tehtaansa viralliset avajaiset 12. maaliskuuta. Tilaisuuteen on lähtenyt kutsuja yrityksen omille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, medialle ja Suomen ja Pietarin elinkeinoelämän ja politiikan edustajille. Sidosryhmien ja median edustajien paikalle kutsumisessa apuna toimii Pietarissa toimiva suomalaistaustainen markkinointitoimisto Promaco. Myös Suomen pääkonsulaatilta on tullut merkittävästi apua media- ja tapahtumajärjestelyissä, mistä olemme erittäin kiitollisia, Niinikoski kiittelee. Tammikuussa avajaistilaisuuden ohjelma oli vielä suunnittelun asteella. Koska tällä hetkellä Pietarissa ei juuri tehtaita avata, niin tilanteesta otetaan irti kaikki positiivinen hyöty ja luodaan uskoa tulevaisuuteen muillekin. Olemme suunnitelleet, että kutsuisimme avajaisiin Ylihärmän soittokunnan täräyttämään tilaisuuden avajaismarssit, Niinikoski naurahtaa. H Kävi niin kuten monissa muissakin tapauksissa: markkinoille ensimmäisenä marssinut tuote tai brändi valtasi tukevan jalansijan ja määritteli kriteerit. 17
JÄSENYRITYS Sato kasvaa Pietarissa Teksti Taneli Dobrowolski Kuvat Sato Vuonna 2007 Sato päätti viedä Pietariin siihen aikaan siellä vielä lähes tuntemattoman tuotteen: asuntosijoitusyhtiön tarjoaman vuokra-asumisen. Venäjälle lähtemistä pohjustivat ja vahvistivat markkinatutkimukset, joiden mukaan laadukkaalle ja turvalliselle vuokra-asumiselle oli Pietarissa kysyntää. Nyt yhtiöllä on kaupungissa yli 300 vuokra-asuntoa ja tänä vuonna niitä on tulossa roimasti lisää. Venla-lehti haastatteli Saton aluejohtajaa Johanna Purasta Pietarissa. Saton Pietarin-toimisto sijaitsee toimistotiloiksi muutetussa vanhassa punatiilisessä tehdasrakennuksessa Petrogradskin saaren pohjoisosassa. Rakennus lähiympäristöineen voisi olla vaikkapa suoraan Tampereelta niin läheisesti se muistuttaa tamperelaista 1800-luvun teollisuusrakennuskantaa. Johanna Puraselle miljöö onkin tuttu, sillä Satolle hän siirtyi Tampereelta maailmankartalle ponnistaneen Finlayson Oy:n palveluksesta. Vuokra-asumista skandinaavisella otteella Vaikka toimistotalon julkisivu uhkuu teollisuushistoriaa, Saton toimisto on sisustettu skandinaavisen modernisti. Toimistossa työskentelee Johannan lisäksi kuusi työntekijää. Henkilökunta on venäläistä, mutta palvelee asiakkaitaan tarvittaessa myös englanniksi. Tämä oli tärkeää erityisesti etabloitumisen alkuvaiheessa, kun Saton asiakaskunnasta merkittävän osuuden muodostivat Pietarissa asuvat ulkomaalaiset. Pietarissa Satoa houkutteli kaupungin läheisyys, markkinan suuri koko ja se, että meitä ennen Pietarissa ei käytännössä ollut juuri ollenkaan asuntosijoitustoimintaa. Vuokra-asuntoja tarjoavavia asuntosijoitusyhtiöitä toimii Pietarissa edelleenkin hyvin vähän, Johanna Puranen kertoo. Jo verrattain lyhyessä ajassa vuokra-asumisen markkinat ovat ehtineet Pietarissakin muuttua. Viime vuosina kaupungissa toimivat länsiyritykset ovat korvanneet ulkomaalaista työvoimaa paikallisella ja ulkomaalaisen työvoiman määrä on sitä mukaa vähentynyt. Nykyään ylivoimaisesti suurin osa Saton asiakkaista onkin venäläisiä. Tavallisimmin venäläiset asiakkaamme ovat hyvätuloisia pietarilaisia tai esimerkiksi Moskovasta tai muilta alueilta Pietariin työkomennukselle tulleita työntekijöitä. Osa asukkaistamme on puolestaan niin sanottuja upgreidaajia, eli niitä, jotka ovat antaneet oman omistusasuntonsa vuokralle ja muuttaneet itse vuokralle isompaan ja laadukkaampaan asuntoon, sanoo Puranen. 18
Pietarin vuokramarkkinat Suomen vuokra-markkinat eroavat selvästi Venäjästä, jossa vuokra-asuminen ei ole läheskään niin yleistä kuin Suomessa. Eroa selittävät muun muassa kulttuuritekijät, tulotaso ja omistusasumisen suhteellisen suuri osuus Venäjällä. Esimerkiksi nuoret ja opiskelijat asuvat tavallisesti vanhempiensa kotona ja monet perheet ottavat isovanhempansa asumaan luokseen. Omistusasumisen osuus on suuri, sillä Neuvostoliiton hajottua asunnot siirtyivät perheiden yksityisomaisuudeksi. Kun Helsingissä noin 50 prosenttia kaupunkilaisista asuu vuokralla, niin Pietarissa vuokra-asujien osuus on arviolta vain noin 7 20 prosenttia, Puranen arvioi. Pietarissa toimiessaan Sato on hankkinut asuntojaan niin venäläisten kuin länsirakentajienkin kohteista. Alkuvaiheessa panostettiin erityisesti keskustan kohteisiin, mutta nyt vuokrakohteita on eri puolilla kaupunkia hyvien kulkuyhteyksien päässä. Aiemmin suosituista luksuskohteista on vähitellen siirrytty kohti Comfort+ ja Business class -segmenttejä. Kohteesta ostetaan tavallisimmin kokonainen rappukäytävä, jolloin asuntojen ylläpito ja huolto on helpompaa. Asunnot sisustetaan ja varustetaan skandinaaviseen tyyliin ja tavallisimmin ne vuokrataan kalustettuina. Johanna Purasen mukaan Saton kilpailuetuja Pietarin vuokramarkkinoilla ovat läpinäkyvät sopimusehdot, laadukkaat kiinteistöt, korkeatasoinen palvelu ja luotettavuus. Kysyntää onkin riittänyt ja yhtiö on kasvattanut asuntokantaansa. Satolla on Pietarissa rakenteilla 217 uutta asuntoa, joista 146 valmistuu tänä vuonna. Venäjän talouden taantuma ei ainakaan tässä vaiheessa ole näkyvämmin puraissut Pietarin vuokra-markkinoita. Johanna Purasen mukaan taloudellinen epävarmuus on heijastunut lähinnä siihen, että kysyntä on siirtynyt kohti pienempiä asuntokokoja. Pietarin vuokrausasteet ovat edelleen korkealla, suunnilleen samalla tasolla kuin Suomessa. Taloudellinen tilanne Venäjällä on nyt sellainen, että keväästä ja koko vuodesta on tulossa jännittävä. Toisaalta olen luottavainen siitä, että laadukkaalle asumiselle on aina kysyntää, Puranen kertoo. Gorbatšov innosti idänkauppaan Ennen Satolle siirtymistään Johanna Puranen ehti työskennellä Finlayson Oy:n Venäjän maajohtajana seitsemän vuotta. Tie Venäjän-kauppaan alkoi jo paljon aikaisemmin, 1980-luvun loppupuolella. Kun opiskelin lukiossa, Neuvostoliiton peräsimeen astui Mihail Gorbatšov. Silloin alkoi näyttää siltä, että Neuvostoliitto on avaamassa oviaan ja tarjoamassa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Olen Johanna Puranen Asunnot sisustetaan ja varustetaan skandinaaviseen tyyliin ja tavallisimmin ne vuokrataan kalustettuina. aina pitänyt kielten opiskelusta ja haaveilin urasta tulkkina. Valitsin kieleksi Venäjän, koska ajattelin, että sillä voi työllistyä. Juuri kun oli aloittanut kieliopinnot, Neuvostoliitto otti ja hajosi, muistelee Puranen. Johanna Purasen idänkaupan ura ei kuitenkaan tyssännyt naapurivaltion hajoamiseen. Venäjän-kaupan parissa Puranen aloitti työt Tiivi Oy:llä ensin vientisihteerinä ja sittemmin myyntipäällikkönä. Ensimmäinen Venäjänkomennus suuntautui Murmanskiin vuonna 1990, joten kokemusta venäläisestä bisneskäytännöistä ja eri tehtävistä on ehtinyt kertyä runsaasti. Venäläisessä toimintaympäristössä Puranen on seurannut aitiopaikalta myös liiketoimintakulttuurin muuttumista. Kun aiemmin Venäjällä työskennellessä joutui kollegoitaan perehdyttämään liiketoiminnan substansseihin, tilanne on sukupolven vaihtumisen myötä muuttunut selkeästi. Nykyisistä alaisistani kaikki ovat lukeneet samat liikkeenjohdon oppikirjat kuin minäkin. Kun vertaan nykytilannetta Murmanskin aikoihin, tämä maa on muuttunut melkoisesti, Puranen kertoo. Jotain on kuitenkin myös pysynyt. Suomeen verrattuna erityisesti verotukseen liittyvä byrokratia aiheuttaa päänvaivaa Venäjällä toimiville yrityksille. Yrityksen taloushallintoon kohdistuu kovaa painetta ja verotus aiheuttaa paperisotaa. Täällä tarvitaan edelleen ihmisiä hoitamaan sellaisia taloushallintoon liittyviä asioita, joita Suomessa ei ole tarvinnut tehdä vuosikymmeniin. Taloushallinnon standardit ovat lähentyneet länsimaalaisia ja kirjanpito helpottunut, mutta helpotukset eivät valitettavasti vielä ole yltäneet verottajan vaatimuksiin, Puranen harmittelee. Pietarista löytyy tekemistä Johanna Puranen on asunut Pietarissa yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta ja kaupungista on tullut osa arkea. Työpäivät Pietarissa venyvät pitkiksi ja arki-illat kuluvat pääsääntöisesti ulkoillen ja kuntoillen. Allegro muutti Pietarissa työskentelyn luonnetta ja lähensi kaupunkia koto-suomeen, mutta viikonloppuja tulee vietettyä myös Pietarissa. Viikonloppuina kiertelen vihannestoreja sen verran ahkerasti, että minulla on siellä jo tuttuja myyjiä. Myös Pietarin lukuisat puistot tarjoavat mitä mainioimman paikan ulkoilla. Konserteissa ja museoissa tulee käytyä yleensä vain silloin, kun minulle tulee vieraita Suomesta. Pietari on siinä mielessä mahtava kaupunki, että täältä löytää aina mielekästä tekemistä ja ajanvietettä vierailleen, Johanna Puranen kertoo. H 19
JÄSENYRITYS Industri-textil Job suodattaa päästöt säästöiksi Teksti Pirjo Peltola Industri-Textil Job Oy teki rohkean ratkaisun ja perusti kriisin keskellä tytärtyhtiön Moskovaan. Venäjä on meille edelleen paras ja houkuttelevin vaihtoehto, toimitusjohtaja Henri Sakomaa vakuuttaa. Kuva Pirjo Peltola Industri-Textil Job Oy on Keravalla päämajaansa pitävä pk-yritys, joka valmistaa teollisuuden päästöjä puhdistavia suodatusjärjestelmiä. Venäjä-bisnestä yritys on tehnyt reilut 10 vuotta ja Venäjästä onkin viime vuosina kehittynyt tärkein vientimaa. Erityisosaamistamme ovat kaikki prosessitekniikan pölyävät ja haitallisia partikkeleita tuottavat kohteet. Prosessipuolella olemme markkinajohtaja Suomessa ja konsernitasolla myös muissa Pohjoismaissa, Henri Sakomaa kertoo. Mistään kahvinsuodattimista ei todellakaan ole kyse. Se tulee selväksi, kun Sakomaa esittelee neuvotteluhuoneen seinille ripustettuja kuvia kerrostalon kokoisista laitoksista. Kotimaassa yrityksen pääasiallista asiakaskuntaa ovat raskas ja puoliraskas teollisuus. Suomen kaikki johtavat metalli- ja mineraalialan yritykset ovat asiakkaitamme. Teemme paljon yhteistyötä isojen kansainvälisesti toimivien yhtiöiden kuten Metson ja Outotecin kanssa ja tuotteitamme löytyykin yli 50 maasta. Industri-Textil Job Oy:n omistaa sataprosenttisesti ruotsalainen Industri-Textil Job Ab, jolla on jo yli 50 vuoden kokemus teknisistä tekstiileistä. Keravalla toimitaan kuitenkin suomalaisena osakeyhtiönä, jolla omia työntekijöitä on tällä hetkellä 17. Koko liiketoiminnan pyörittäminen vaatii Sakomaan mukaan kuitenkin noin 50 60 henkilötyövuotta. Olemme ulkoistaneet paljon. Muun muassa taloushallinnon palvelut, konepajatyöt ja asennuksen ostamme kumppaneiltamme. Keravalla meillä on johto, myynti, suunnittelu ja projektijohtaminen. Keskittymällä ydinosaamiseemme olemme onnistuneet luomaan hyvän bisneskonseptin. Venäjän markkinoille Sakomaa tuli yhtiön palvelukseen seitsemän vuotta sitten, jolloin hänen pääasiallinen tehtävänsä oli kasvattaa Venäjän-myyntiä. Alku oli hankalaa, sillä elettiin vuotta 2008, jolloin maailmantalous alkoi sakata, ja seuraavana vuonna iski taantuma. Meillä se näkyi tilaus- ja tarjouskannassa ja parisen vuotta oli hiljaista aikaa. Nykymuotoisen Venäjä-liiketoiminnan saimme kunnolla vauhtiin vuonna 2011. Tärkeimmät läpimurrot Venäjän markkinoille Sakomaa kertoo tehneensä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin vienninedistämismatkoilla eri puolille syvää Venäjää. Yrityksellä on tällä hetkellä Venäjällä kolme jälleenmyyjää. Laajinta yhteistyö on ollut Uralin alueella ja Jekaterinburgissa, jossa paikallisena myyntikumppanina toimii metallurgiaan keskittynyt yritys Industrial Vostok Engineering. Kauppaa on käyty 20