Kiertokirje. 1909. Suomen P o stih a llitu k se sta. N:o XX. 30. Koskeva postitoimistojen annettavia tilastollisia tietoja. Koska tilastollisten taulujen muuttaminen eri osissa en huomattu tarpeen vaatimaksi, on Postihallitus postitoimistoja varten toimittanut uudet taulut käytettäväksi tilastoa tehtäessä. Samalla ja kun tilastollisia tiedonantoja koskevat määräykset nykyisin ovat hajällänsä eri kiertokirjeissä, on Postihallitus katsonut tarpeelliseksi yhdistää kaikki vastaisuudessa noudatettavat määräykset. Kumoamalla Postihallituksen kiertokirjeet N:o II, III ja IV tammikuun 29 päivältä 1902, N:o VI toukokuun 20 p:ltä 1904 ja N:o X V III syyskuun 22 p:ltä 1908 ilmoitetaan senvuoksi seuraavat määräykset postitoimistoille noudatettavaksi tammikuun 1 päivästä 1910, josta ajasta lähtien myös on yksinomaisesti käytettävä uusia, seuraavassa mainittuja tilastollisia tauluja, mitä tulee annettaviin tilastollisiin tietoihin vuodelta 1910 ja siitä edespäin, kunnes toisin määrätään. Yleisiä määräyksiä. Kaikkien postitoimistojen tulee, aina sen mukaan kuin kunkin postitoimiston tehtävät tässä suhteessa kohdistuvat puheenalaisissa tauluissa tarkoitettuihin tiedonantoihin ja josta seuraavissa ohjeissa tarkemmin määrätään, antaa tilastollisia tietoja postin toiminnasta ja merkitä ne sitä varten oleviin tauluihin. Tilastolliset taulut ovat kahta lajia, nimittäin: l:o sellaiset, jotka tarkoittavat yleistä tilastoa ja koskevat kaikkia tai useampia posti-
2 toimistoja, sekä 2:o sellaiset, jotka tarkoittavat ainoastaan täydentävää tilastoa ja koskevat vain vaihto- ja eräitä muita postitoimistoja. Edellisiin kuuluvat A, B, C. D ja E kirjaimilla merkityt taulut, jälkimmäisiin F, G, H. J, K ja L kirjaimilla varustetut. Taulu A tarkoittaa tavallisista, sisäänkirjoittamattomistä kirjepostilähetyksistä annettavia tietoja, taulut B, C, ja E ilmoituksia kartoitetuista lähetyksistä ja taulu D ilmoituksia maalaiskirjeenkannosta, tilatuista sanomalehdistä ja perillesaamattomista lähetyksistä kuin myös henkilökunnasta, kirjelaatikoista ja posteista. Postikonttorit... Postikonttorin haaraosastot... l:sen luokan postitoimitukset ja 2: sen»» Postiasemat antavat tilastoa A ja E tauluille; Posti vaunut»» A ja D» antavat tilastoa A, B, C, ja D tauluille; Taulu F tarkoittaa Suomen paikoista Venäjälle lähetetyistä tavallisista sisäänkirjohtamattomista kirjepostilähetyksistä annettavia tietoja, taulu G ilmoituksia Venäjälle lähetetyistä kartoitetuista lähetyksistä, taulu H ilmoituksia Suomen ja Venäjän paikkojen välillä vaihdetuista jälkivaatimuslähetyksistä, taulut J ja K ilmoituksia Suomen ja ulkomaan välillä vaihdetuista lähetyksistä, jolloin taulu J tarkoittaa tavallisia sisäänkirjoittamattomia kirjepostilähetyksiä ja taulu K kartoitettuja lähetyksiä. Taulu L tarkoittaa ilmoituksia postinkuljetuksesta höyrylaivoi lla. Ilmoituksia P-taululle antavat ainoastaan postivaunut Helsingin Pietarin linjalla. Ilmoituksia G-taululle antavat ne postitoimistot ja postivaunut, joiden tulee kartoittaa lähetyksiä suoraan Keisarikunnassa oleviin osotepaikkoihin tai jakopostitoimistoihin. Ilmoituksia H-taululle antavat Viipurin postikonttori ja ne Viipurin läänissä sijaitsevat postitoimistot, joiden tulee lähettää jälkivaatimuslähetyksiä ja perittyjä jälki vaatimuksia suoraan Keisarikunnassa oleviin paikkoihin.
Ilmoituksia tauluille J ja K antavat ainoastaan vaihtopcstitoimistot. Ilmoituksia L taululle antavat ne postitoimistot, joihin tai joista postia kuljetetaan höyrylaivoilla. Tilastoa tulee postitoimistojen tehdä kaikella huolella ja erityisellä tarkkuudella, koska, jos huolimattomuutta havaitaan, sellaisesta saatetaan syytteeseen ja se pidetään virkavirheenä. Postikonttorien ja l:sen luokan postitoimitusten tulee tarvittaessa antaa alaisilleen postitoimistoille tietoja taulujen täyttämisestä ja erittäin valvoa, että postiasemien tekemä tilasto on oikea. Milloin on kysymys raha- tai arvomääristä, ovat ne aina ilmoitettavat markoissa ja pennissä. Muissa rahalajeissa olevat määrät ovat sentähden tauluja täytettäessä muutettavat suomenrahaksi kurssin mukaan. Ruplia ja kopeekkoja muutettaessa pidetään yhtä ruplaa 2 markan 67 pennin eli likimmittäin 2 2/s (= 8/s) suomenmarkan arvoisena, jonka vuoksi muuttaminen saa tapahtua siten, että ruplaja kopeekkaarvot kerrotaan 8:11a, minkä jälkeen tulos jaetaan 3:11a. Tilastolliset taulut lähetetään Postihallituksen liikenneosastolle määräajoin sen mukaan kuin jokaisesta eri taulusta on tarkemmin ilmoitettu. Ennenkuin taulut lähetetään, on niistä otettava jäljennökset, jotka postitoimistojen tulee säilyttää voidakseen tarvittaessa korvata alkuperäisiä tauluja. Helpottaakseen taulujen käyttämistä on kukin niistä varustettu eri määräyksillä ja ohjeilla, jotka myöskin seuraavassa mainitaan. 3 Määräyksiä ja ohjeita eri tilastollisista tauluista. Taulu A. (Kaavake N:o 147.) 1. Ilmoituksia tavallisista, sisäänkirjoittamatto mistä kirjepostilähetyksistä antavat kaikki postikonttorit, postikonttorien haaraosastot, l:sen ja 2:sen luokan postitoimitukset, postiasemat, ekspeditööri- ja lajittelijapostivaunut sekä postiljooni vaunut.
2. Tauluosasto a) tarkoittaa kotimaan paikkoihin, Venäjälle ja ulkomaille lähetettyjä lähetyksiä, jota vastoin osasto b) tarkoittaa ainoastaan Venäjältä saapuneita lähetyksiä. 3. Ilmoitukset tauluun saadaan laskemalla puheenalaiset lähetykset. Tämä laskeminen on suoritettava vuosittain lokakuussa siten, että ne postitoimistot, jotka lähettävät postia vähintäin kuutena päivänä viikossa, toimittavat laskun yhden viikon aikana, lukien toisesta torstaista lokakuussa, kun taas ne postitoimistot, jotka lähettävät postia enintäin viitenä päivänä viikossa, toimittavat laskun neljän viikon kuluessa, lukien lokakuun 1 päivästä. 4. Meneviä lähetyksiä laskettaessa (osasto a), ei tarvitse eroittaa kotimaisia lähetyksiä Venäjälle tai ulkomaille menevistä, vaan lasketaan kaikki menevät lähetykset yhteen, jakamalla ne kuitenkin kukin laji erikseen, kuten taulu lähemmin näyttää. Tällöin on laskettava myöskin ne lähetykset, jotka laskua toimittava postitoimisto itse ulosantaa, ilman että joku muu postitoimisto on niitä sitä ennen käsitellyt. Näin ovat laskettavat myöskin kaikki ne lähetykset, jotka maalaiskirjeenkantaja matkallaan on vastaanottanut joko postissa edelleen kuljetettavaksi tahi postitoimiston piirissä jaettavaksi, siis ylipääten kaikki paikallislähetyksetkin (kts. Postihallituksen kiertokirjettä kesäkuun 29 päivältä v. 1898, N:o X IV (22) mom. a). Sitävastoin ovat laskusta pois jätettävät paluutetut ja edelleen lähetettävät (muusta postitoimistosta saapuvat, kauttakulkevat) lähetykset. Postipysäkkiä ei pidetä postitoimistona, jonka vuoksi postipysäkin lähettämät lähetykset ovat laskettavat siinä postitoimistossa, jonka käsiteltäväksi nämät lähetykset ensiksi joutuvat. 5. Sellaisista maalaiskirjeenkantajain kuljettamista lähetyksistä taas, jotka eivät laisinkaan joudu postitoimiston käsiteltäväksi, s. o. sellaiset lähetykset, jotka maalaiskirjeenkantaja on matkallaan, missään postitoimistossa välillä käymättä, kuljettanut paikasta toiseen kirjeenkantolinjansa varrella, saadaan selvä siten, että maalaiskirjeenkantaja toimittaa laskun niistä samoina määräaikoina kuin se postitoimisto, jonka alaisena maalaiskirjeenkantaja lähinnä on, itse toimittaa lähetysten laskemisen; ja ovat nämät maalaiskirjeenkanta-
jän antamat ilmoitukset laskettavat yhteen postitoimiston omien ilmoitusten kanssa. 6. Kun vastauspuoli kaksinkertaisesta postikortista lähetetään takaisin, on se laskettava erityisenä yksinkertaisena postikorttina. 7. Mitä ristisidelähetysten laskemiseen tulee, on huomattava, että sellaiset ristisiteet, joissa on sekä asiakirjoja että painotuotteita yhdessä tai asiakirjoja ynnä tavaranäytteitä, pidetään asiakirjoja sisältävinä ristisiteinä, sekä että ristisiteet, joissa on sekä tavaranäytteitä että painotuotteita, pidetään tavaranäytteitä sisältävinä ristisiteinä. Mitä tulee Keisarikunnasta saapuneihin painotuotteihin (osast. b), on erityiseen sarekkeeseen (15) merkittävä postilaitoksen välityksettä tilattujen sanomalehtien ja aikakauskirjain numerokappaleet. 8. Erilaisten,yhteenlaskettujen lähetysten summat merkitään tauluun erikseen jokaiselta laskupäivältä. 9. Jos laskuaikoina ilmestyisi tavattoman paljon jotakin eri lähetyslajia, jota ei ole samassa määrässä muina vuoden aikoina, ovat nämät lähetykset joko kokonansa pois jätettävät laskusta tai kirjallinen muistutus niistä tehtävä tauluun väärien tilastollisten keskilukujen välttämiseksi. 10. Taulun lähettävät: postiasemat piiselleen postitoimistolle seitsemän päivän kuluessa laskemisen päätyttyä, ja muut postitoimistot viimeistään marraskuun 15 päivänä, Postihallituksen liikenneosastolle, jolloin ylisten postitoimistojen (postikonttorien ja l:sen luokan postitoimitusten) tulee lähettää myöskin alaistensa postiasemain ilmoitukset. Postivaunut taasen lähettävät taulunsa saman ajan kuluessa postivaunupiirin esimiehelle. 11. Ennenkuin taulu lähetetään, on se yhteenlaskettava ja kunkin sarekkeen summa kerrottava: luvulla 52 niissä postitoimistoissa, jotka toimittavat laskunsa yhden viikon kuluessa, mutta luvulla 13 niissä postitoimistoissa, joiden laskuaika käsittää neljä viikkoa.
Täten saadaan kokovuoden tulos, mikä merkitään sitä varten olevalle riville. Taulu B. (Kaavake N:o 148.) 1. Ilmoituksia lähetetyistä sisäänkirjoitetuista ja arvolähetyksistä kuin myös tavallisita paketeista, postietuanneista, postiosotuksista ja vastaanottotodistuksista antavat kaikki postikonttorit, postikonttorien haaraosastot sekä l:sen ja 2:sen luokan postitoimitukset. Postiasemia varten on, mitä kartoitettuun kirjevaihtoon tulee, eri kaavake (taulu E). «2. Taulu on kuukausittain täytettävä, jolloin on huomattava, että ilmoitukset sisäänkirjoitetuista ja arvolähetyksistä (tai vakuutetuista lähetyksistä) sekä paketeista ovat tarkoin yhtäpitävät asianomaisten rekisterien ja karttojen kanssa ja että ilmoitukset sisäänmaksetuista ja ulosmaksetuista postietuanneista sekä sisäänmaksetuista postiosotuksista ovat postitoimiston näistä varoista pitämien kassakirjain mukaiset. Postietuanteja, jotka 2:sen luokan 'postitoimitukset ulosmaksavat, ei merkitä sellaisen postitoimituksen tauluun, vaan ottaa asianomainen välityspostitoimisto ne ilmoituksiinsa. 3. Koska postiasemat itse tekevät tilastoa sieltä lähetetyistä, kartoitettavista lähetyksistä (taulu E), älköön ylinen tai muu läheinen, korkeampaan luokkaan kuuluva postitoimisto, joka välittömästi vastaanottaa postiasemalta mainitunlaisia (postiasemalle jätettyjä) lähetyksiä joko saajille jaettavaksi tai muualle lähetettäväksi, laskeko näitä yhteen omien, lähetetyistä lähetyksistä annetta vien ilmoitustensa kanssa. 4. Ilmoituksia annettaessa ei eroiteta Suomen paikkoihin osotettuja lähetyksiä maan ulkopuolelle menevistä, vaan lasketaan kaikki menevät lähetykset yhteen, jakamalla ne kuitenkin kukin laji erikseen. Tällöin on laskettava myöskin erilaatuiset paikallislähetykset. Sitä vastoin ei lasketa kauttakulkevia eikä myöskään paluutettuja lähetyksiä.
5. Meneviin sisäänkirjoitettuihin ja arvolähetyksiin sekä paketteihin lasketaan myös yhtäläiset postietuannilla varustetut lähetykset. Mitä tulee arvolähetyksiin, on silloin huomattava, että sarekkeet 4 ja 7 tarkoittavat lähetysten arvomääriä eikä etuantimääriä. 6. Sarekkeihin 12 ja 13 (jotka tarkoittavat ilmoitetulla arvolla varustettuja vapaapaketteja) merkitään myöskin postirahasta vapaat, Keisarikuntaan menevät rahakääröt. 7. Ilmoituksia annettaessa sisäänmaksetuista postietuanneista ja jälki vaatimuksista (sarekk. 14 16) on huomattava, että semmoisten lähetysten lukumäärä, joista postietuanti tai jälkivaatimus on sisäänmaksettu, merkitään sarekkeihin 14 ja 15, nimittäin edelliseen pakettien luku ja jälkimmäiseen muiden lähetysten luku, jota vastoin sisäänmaksetut määrät (paketeista ja muista lähetyksistä yhteensä) ilmoitetaan sarekkeessa 16. Lunastamattomina takaisin tulleet postietuanti- ja jälkivaatimuslähetykset ilmoitetaan sarekk. 22ja 23. 8. Ulosmaksetut postietuannit tai jälki vaatimukset ilmoitetaan luvultaan ja määrältään sarekk. 17 19, jolloin pakettien luku, joista postietuanti tai jälkivaatimus on ulosmaksettu, ilmoitetaan sarekkeessa 17 ja muiden lähetysten luku sarekk. 18 sekä määrät yhteensä sarekk. 19. (Mitä tulee 2:sen luokan postitoimitusten ulosmaksamiin pcstietuanteihin, katso kohtaa 2.) 9. Sarekkeihin 20 21 merkitään sisäänmaksettujen (lähetettyjen) tavallisten postiosotusten luku ja määrä. *) 10. Sarekkeeseen 24 merkitään ulosannettujen lähetysten osotepaikoista niiden lähtöpaikkoihin (asianom. lähettäjille) lähetettyjen vastaanottotodistusten luku. 11. Määrät arvosarekkeissa ovat aina ilmoitettavat markoissa ja pennissä, jonka vuoksi muissa rahalajeissa olevat arvot ovat muutettavat suomenrahaksi. Kun ruplat ja kopeekat ovat muutettavat markoiksi ja penniksi, on muistettava, että rupla-arvot kerrotaan 8:11a, jonka jälkeen tulos jaetaan 3:11a. 12. Taulu lähetetään Postihallituksen liikenneosastolle kunkin vuosineljänneksen kuluttua, huhti-, heinä-, loka- ja tammikuulla. 7 *) Ulosmaksettuja tavallisia postiosotuksia sitä vastoin ei merkitä tauluun.
8 Tauluja lähettäessään tulee ylisten postitoimistojen (postikonttorien ja l:sen luokan postitoimitusten) niihin samalla liittää alaisiltaan 'postiasemilta saamansa tilastolliset taulut (E.), mitkä taulut postiasemain taasen tulee lähettää ylisilleen postitoimistoille mainittujen kuukausien seitsemän ensimmäisen päivän kuluessa. Taulut yhteenlasketaan vasta sittenkun ovat tulleet täydellisesti täytetyiksi, siis ennenkun ne lähetetään tammikuussa sitä seuraavana vuonna, jota ilmoitu kset tarkoittav at. Taulu C. (Kaavake N:o 149.) 1. Ilmoituksia tähän tauluun antavat kaikki postikonttorit, postikonttorien haaraosastot sekä l:sen ja 2:sen luokan postitoimitukset. (Postiasemia varten on erityinen kaavake, taulu E.) 2. Taulu, joka tarkoittaa Venäjältä saapuneita, sisäänkirjoitettuja ja arvolähetyksiä (tai vakuutett. lähet.) sekä paketteja ja vastaanottotodistuksia, täytetään kuukausittain, jolloin on huomattava, että ilmoitukset ovat tarkoin yhtäpitävät rekisterien ja karttojen kanssa. 3. Kun postiasema itse tekee tilastoa sinne Venäjältä saapuneista kartoitettavista lähetyksistä (taulu E.), älköön ylinen tai muu korkeampaan luokkaan kuuluva postitoimisto, johon Venäjältä on saapunut kartoitettuja, suoraan postiasemalle edelleen meneviä lähetyksiä, laskeko näitä yhteen omien, Venäjältä tulleista lähetyksistä annettavien ilmoitustensa kanssa. 4. Venäjältä saapuneihin sisäänkirj. ja arvolähetyksiin sekä paketteihin on laskettava myöskin yhtäläiset jälkivaatimuksella varustetut lähetykset, jolloin, mitä arvolähetyksiin tulee, on huomattava, että sarekk. 4 ja 7 tarkoittavat arvomääriä (markoissa ja pennissä) eikä jälkivaatimusmääriä. 5. Sarek. 13 tarkoittaa vastaanottotodistuksia, jotka Venäjällä ulosannettujen lähetysten saajat ovat lähettäneet takaisin lähettäjille Suomessa.
6. Ruplissa ja kopeekoissa olevat arvot ovat, ennenkuin taulu täytetään, muutettavat markoiksi ja penniksi, jolloin on meneteltävä siten, että rupla-arvot kerrotaan 8:11a, jonka jälkeen tulos jaetaan 3:11a. 7. Taulu lähetetään kunkin vuosineljänneksen kuluttua yht aikaa ja samassa järjestyksessä, kuin on määrätty taulusta B. (Katso kohtaa 12 taulussa B.) Taulu D. (Kaavake N:o 150.) 1. Taulu D alaosastoineen: a) maalaiskirjeenkantajain kuljettamia lähetyksiä, b) tilatuita sanomalehtiä ja aikakauskirjoja, e) henkilökunta, d) ja ve) perillesaamaton kirjevaihto sekä f) kirjelaatikkoja ja posteja on täytettävä kunkin kalenterivuoden kuluttua. Postikonttorit ja l:sen luokan postitoimitukset täyttävät kaikki alaosastot. Postikonttorien haaraosastot ja 2:sen luokan postitoimitukset täyttävät ainoastaan osast. d), e) ja f); kumminkin on osasto b), tarkoittava tilatuita sanomalehtiä ja aikakauskirjoja, myöskin niiden 2:sen luokan postitoimitusten täytettävä, jotka ovat saaneet oikeuden ylisten postitoimistojen välityksettä tehdä sanomalehtitilauksia. Postivaunut täyttävät osast. b), e), d), e) ja f). 2. Ilmoituksia maalaiskirjeenkantajain kuljettamista lähetyksistä antaa osastoon a) sarekk. 1 3 se postikonttori tai l:sen luokan postitoimitus, jonka alaisena maalaiskirjeenkantaja välittömästi tai välillisesti on, s. o. se 'postitoimisto, joka Postihallitukselle tekee tilin maalaiskirjeenkantajalle maksettavasta palkkiosta. Nämät ilmoitukset, joiden tulee perustua maalaiskirjeenkantajan kontrollikirjaan, annetaan riippumatta niistä ilmoituksista maalaiskirjeenkantajain kuljettamista lähetyksistä, jotka lasketaan, kun taulu A on täytettävä (minkä viimeksimainitun tilaston tekee kukin postitoimisto, joka postissa lähetettäväksi tai ulosannettavaksi vastaanottaa maalaiskirjeenkantajan keräämiä lähetyksiä). Jokainen maalaiskirjeenkantclinja on ilmoitettava eri riville. 3. Ilmoituksia merkittäessä b) osastoon on muistettava, että postikonttorin tai l:sen luokan postitoimituksen omat ilmoitukset
10 viedään sarekk. ] ja 2, mutta sarekk. 3 ja 4 sitävastoin kaikkien alaisten postitoimistojen (2:sen luokan postitcimitusten *) ja postiasemain) ilmoitukset yhteenlaskettuina. 4. Sarekk. 1 ja 3 tarkoittavat tilattujen sanomalehtien vuosikerta-kappalelukua, sarekk. 2 ja 4 niiden numerokappalelukua; rivit 1 5 ovat ilmoituksia varten 'postilaitoksen välityksellä sekä vanhan että uuden järjestelmän mukaan tilatuista sanomalehdistä ja aikakauskirjoista (kiertokirje N:o X X (30) v. 1898), mutta rivit 6 ja 7 sitävastoin ilmoituksia varten suoraan ulosantajalta tilatuista sellaisista. 5. Rivit 1, 4, 6 ja 7, jotka tarkoittavat lähetettyjä sanomalehtiä, täyttävät luonnollisesti vain ne postitoimistot, jotka sijaitsevat asianomaisten sanomalehtien ulosantopaikoissa, jota vastoin saapuneita sanomalehtiä tarkoittavat rivit 2, 3 ja 5 täyttävät kaikki ne postitoimistot, jotka Postihallitukselle tekevät tilin kantamistaan sanomalehti varoista, siis myöskin ne 2:sen luokan postitoimitukset, joille on myönnetty oikeus ylistensä postitoimistojen välityksettä tehdä sanomalehtitilauksensa. 6. Ilmoitukset lähetetyistä, postilaitoksen välityksellä tilatuista sanomalehdistä (rivit 1 j^ 4) saadaan sanomalehtitoimitusten laskuista, kun taas ilmoitukset lähetetyistä, suoraan toimituksilta tilatuista sanomalehdistä (rivit 6 ja 7) saadaan toimitusten antamista reversaaleista. 7. Ilmoitukset saapuneista, postilaitoksen välityksellä tilatuista sanomalehdistä (riv. 2, 3 ja o) saadaan postitoimiston tilauspäiväkirjöistä ja vuosineljännes-yhteenvedoista. 8. Numerojen luku lasketaan parhaiten siten, että kustakin sanomalehdestä (tahi aikakauskirjasta) ensiksi lasketaan vuosikerroiksi muutettujen tilattujen kappaleiden luku, jolloin on muistettava, että kaksi puolivuosikertaa vastaa yhtä kokovuosikertaa ja että samoin neljä neljännes vuosikertaa tai kaksitoista kuukausikappaletta vastaa yhtä kokovuosikertaa. Kun täten on saatu vuosikertain yhteenlaskettu luku jostakin sanomalehdestä, kerrotaan tämä luku sillä (sanomalehtitaksassa ilmoitetulla) numeroiden luvulla, jolla sano * )' 2:sen luokan postitoimitus, jolla on oikeus itse tehdä sanomalehtitilauksensa, on velvollinen myöskin itse täyttämään tauluosaston b).
malehti vuoden kuluessa on ilmestynyt. Näin saadaan yhteenlaskettu numeroluku (numerokappaleiden lukumäärä) kustakin sanomalehdestä, minkä jälkeen nämät eri luvut lasketaan yhteen, ja siten saatu summa merkitään sitten tauluun asianomaiselle paikalle. Jos edellämainitulla tavalla kokovuosikerroiksi muutettaessa syntyisi osalukuja (esim. 25 14 vuosik. tai 28 '/12 vuosik.), jätetään osaluku laskusta pois, silloin kun se on pienempi puolta, mutta luetaan sitä vastoin kokonaiseksi vuosikerraksi, silloin kun se on joko yhtä suuri tai suurempi kuin puoli. (Edellisessä esimerkissä siis 25, jälkimmäisessä 29). Sanomalehtitoimituksilta suoraan tilattujen sanomalehtien vuosikappaleluku saadaan joka sanomalehdestä siten, että sanomalehden reversaaleista otettu yhteenlaskettu numerokappaleluku jaetaan sillä (sanomalehtitaksassa ilmoitetulla) numeroluvulla, jolla sanomalehti on vuoden kuluessa ilmestynyt. 9. Ilmoituksia annettaessa henkilöluvusta (osasto c) ovat lukuunotettavat kaikki ne henkilöt, virkamiehet ja palvelusmiehet, vakinaiset ja ylimääräiset, joille (postilaitoksesta) maksettavasta 'palkkauksesta postikonttori tahi l:sen luokan postitoimitus tekee tilin Postihallitukselle. Sarekk. 1 on merkittävä postikonttorin tai l:sen luokan postitoimituksen omat ilmoitukset, sarekk. 2 taas alaisia postitoimistoja koskevat ilmoitukset. Virantoimituksessa olevia palkattomia harjoittelijoita ei lasketa, vaan ovat ne kumminkin ilmoitettavat erityisessä, taulussa olevassa muistutuksessa. 10. Rivi 3 tarkoittaa vakinaisia postiljooneja, toimikootpa sitten kirjeenkantajina tai muussa postityössä, kuin myöskin ylimääräisiä kirjeenkantajia (postiljooneja), kuitenkaan ei maalaiskirjeenkantajia. 11. Rivi 4 tarkoittaa postinkuljettajia s. o. henkilöitä, jotka urakalla kuljettavat tavallisia maantieposteja. 12. Rivi 5 tarkoittaa maalaiskirjeenkantajia, rivi 6 postipysäkinhoitajia, ja otsakkeella»muita» varustettu rivi 7 maalaiskirjeenkantajain apulaisia y. m. mahdollisesti olevia, postilaitoksen palkkaamia henkilöitä, joita ei voi sopivasti muulla otsakkeella luokittaa. Postipysäkinhcitajaa, joka samalla toimii maalaiskirjeenkantajana, 11
12 on taulua käytettäessä pidettävä ainoastaan maalaiskirjeenkantajana. Postipysäkinhoitaja, joka mahdollisesti on ottanut palkkiotta hoitaakseen postipysäkkiä, on merkittävä tilastoon samoin kuin palkallisetkin hoitajat. 13. Osasto d) tarkoittaa perillesaamatonta kirjevaihtoa, osasto e) taas sellaisten sisäänkir johtamattomien kirjeiden, postikorttien ja ristisiteiden lukumäärää, joita erityisistä, taulussa lähemmin ilmoitetuista syistä ei ole voitu kuljettaa postissa. Koska postiasemat eivät tee tilastoa, mitä tulee näihin, osastoissa d) ja e) mainittuihin lähetyksiin, pitää ylisten postitoimistojen, täyttäessään sarekkeet näissä osastoissa, laskea omiin ilmoituksiinsa myöskin kysymyksessä olevan alaisillaan postiasemilla mahdollisesti esiintyvän kirjevaihdon. 14. Osasto f) sarekk. 1 tarkoittaa kaikkia postitoimiston kalustoluetteloon vietyjä, käytännössä olevia kirjelaatikkoja, lukuunottamatta kumminkaan niitä laatikkoja, jotka ovat hankitut sen vuoden kuluttua, jota ilmoitukset tarkoittavat. Rautatieasemilla sijaitsevien postitoimistojen tulee, vaikka niiden kirjelaatikot ovatkin viedyt postivaunupiirin kalustoluetteloon, kumminkin itse (tai postiasemain puolesta niiden yliset postitoimistot) ottaa nämät kirjelaatikot tauluunsa. Muutoin on vielä huomattava, että riville 1 merkitään postitoimistoon tai sen läheisyyteen (kaupunkiin, kylään) sijoitetut kirjelaatikot, riville 2 alaisten postiasemain ja riville 3 alaisten postipysäkkien kirjelaatikot, kun taas riville 4 otetaan postiteiden ja maalaiskirjeenkantolinjojen varrelle sekä riville 5 höyrylaivoille sijoitetut kirjelaatikot. 15. Vuoden kuluessa lähetettyjen postien (ei viikkopostien) koko luku on ilmoitettava sarekkeessa 2. Tällöin tulee ylisten postitoimistojen riville 1 merkitä omat, riville 2 sitävastoin alaistensa postiasemain postit. Lähetettyjen postien lukuun lasketaan rautatiepostit, tavalliset maantiepostit ja laivapostit, mutta maalaiskirjeenkannot ainoastaan siinä tapauksessa, että maalaiskirjeenkantaja on kuljettanut postia postitoimistosta toiseen. 16. Taulu lähetetään tammikuun kuluessa sitä seuraa van a vuonna, jota ilmoitukset tarkoittavat, yhfaikaa ja samassa järjestyksessä kuin täydellisesti täytetyt taulut B ja C.
13 Taulu E. (Kaavake N:o 151.) 1. Ilmoituksia tälle kaavakkeelle antavat ainoastaan postiasemat. Kaavakkeen edellinen osasto, a), tarkoittaa kaikkia postiaseman lähettämiä tavallisia Sisäänkirjoitettu ja lähetyksiä ja paketteja kuin myös vapaakirjelähetyksiä, sekä sisäänkirjoitettuja ja arvovapaakirjeitä että arvoilmoituksella varustettuja tai ilman arvoilmoitusta olevia paketteja, kuin myös vastaanottotodistuksia. Jälkimmäinen osasto, b), tarkoittaa Venäjältä saapuneita sisäänkirjoitettuja lähetyksiä ja paketteja kuin myöskin ilman arvoilmoitusta olevia, postirahasta vapaita paketteja (vapaapaketteja) ja lopuksi vastaanottotodistuksia. 2. Kaavake on kuukausittain täytettävä, jolloin on muistettava, että ilmoitukset ovat täydellisesti yhtäpitävät rekisterien ja karttojen kanssa. 3. a) osastoa (sarekk. 1 10) täytettäessä ei eroiteta Suomen paikkoihin lähetettyjä lähetyksiä Venäjälle ja ulkomaalle menevistä, vaan lasketaan kaikki menevät lähetykset yhteen, jakamalla ne kumminkin kukin laji erikseen, kuten taulun sarekkeiden otsikot lähemmin näyttävät. Tällöin on laskettava myöskin paikallislähetykset, jos semmoisia on ollut. Paluutettuja lähetyksiä sitävastoin ei lasketa. 4. Määrät arvosarekkeissa ovat aina ilmoitettavat markoissa ja pennissä. Kun ruplat ja kopeekat ovat muutettavat suomenrahaksi, on muistettava, että rupla-arvot kerrotaan 8:11a, jonka jälkeen tulos jaetaan 3:11a. 5. Sarek. 10 (osasto a) tarkoittaa mahdollisesti olleita vastaanottotodistuksia, jotka postiasema on sinne saapuneista ja sieltä ulosannetuistä lähetyksistä lähettänyt lähetysten lähtöpaikkoihin. Sarek. 15 (osasto b) taasen tarkoittaa sellaisten vastaanottotodistusten lukumäärää, jotka Venäjällä ulosannetuista lähetyksistä ovat tulleet takaisin postiasemalle sieltä ulosannettavaksi lähetysten lähettäjille. 6. Taulu on asianmukaisesti täytettynä kunkin vuosineljänneksen kuluttua, huhti-, heinä-, loka- ja tammikuun seitsemän ensimmäisen päivän kuluessa, lähetettävä yliselle postitoimistolle,
14 sen välityksellä edelleen toimitettavaksi tarkastettavaksi. Taulut lasketaan yhteen, vasta sittenkun ovat täydellisesti täytetyt, siis ennen niiden lähettämistä tammikuussa sitä seuraavana vuonna, jota ilmoitukset tarkoittavat. Taulu F. (Kaavake N: o 152.) 1. Tähän tauluun merkitään yhden viikon kuluessa, lokakuun toisesta torstaista lukien, Suomesta Venäjälle menevät tavalliset sisäänkirjohtamattomat kirjepostilähetykset. 2. Tarkoitusta varten tulee Helsingin Pietarin postivaunujen kappaleittain laskea kaikki näihin posti vaunuihin jätetyt kuin myös muista posti vaunuista ja postitoimistoista edelleen kuljetettavaksi saapuneet, Venäjälle menevät lähetykset mainittua laatua. 3. Tämä tilasto on tehtävä erikseen, riippumatta postitoimistojen ja postivaunujen toimitettavasta yleisestä tilastollisesta laskemisesta (taulu A). 4. Tulos merkitään erikseen jokaiselta laskupäivältä, ja näin saadut tiedot lähetetään postivaunupiirin esimiehelle, jonka toimesta ne ovat yhdistettävät yhdelle kaavakkeelle; lähettämisen tulee tapahtua viimeistään marraskuun 15 päivänä. 5. Laskemisessa noudatettakoon sopivissa osissa mitä A-taulusta on määrätty. Taulu G. (Kaavake 153.) 1. Taulun, joka tarkoittaa Venäjän paikkoihin lähetettyjä kartoitettuja lähetyksiä (sisäänkirj ohettuja ja arvolähetyksiä sekä paketteja), täyttävät, taululle B annettavien ilmoitusten lisäksi ja niistä riippumatta, ne postitoimistot ja postivaunut, jotka voimassa
olevien määräysten mukaan kartoittavat menevät lähetyksensä suoraan asianomaisiin osoitepaikkoihin tai jakoposti toimistoihin Keisarikunnassa. 2. Taulua täyttäessään tulee asianomaisten postitoimistojen laskea sekä omat että muista Suomen paikoista saapuneet (kauttakulkevat) Venäjälle menevät lähetykset. 3. Taulu täytetään kuukausittain, noudattamalla muutoin sopivissa osissa yleisestä menevien kartoitettujen lähetysten tilastosta annettuja määräyksiä (kts. B-taulua). 4. Taulu lähetetään vuosineljänneksittäin, huhti-, heinä-, lokaja tammikuun kuluessa, yhtaikaa ja samassa järjestyksessä kuin taulu B; postivaunun täyttämä taulu on edellämainitussa ajassa lähetettävä postivaunupiirin esimiehelle. 15 Taulu H. (Kaavake N:o 154.) 1. Tämän taulun, joka tarkoittaa Keisarikuntaan meneviä ja sieltä tulevia jälkivaatimuslähetyksiä, täyttävät, taululle B annettavien ilmoitusten lisäksi ja niistä riippumatta, Viipurin postikonttori ja ne (Viipurin ja Valkeasaaren välillä olevat) l:sen luokan postitoimitukset, jotka asianomaisiin paikkoihin Keisarikunnassa kartoittavat ja lähettävät jälki vaatimuslähetyksiä ja perittyjä jälki vaatimusmääriä sisältäviä rahakirjeitä (kirjeitä suoritetulla tehtävällä). 2. Viipurin postikonttorin tulee tauluun merkitä ei ainoastaan omat lähetyksensä vaan myöskin kaikki sen välittämät, Suomen muihin postitoimistoihin menevät ja niistä tulevat jälkivaatimuslähetykset. 3. Jälkivaatimuslähetysten lukuun nähden on, kuten taulu näyttää, erotus tehtävä pakettien sekä muiden lähetysten välillä, jotavastoin jälki vaatimus määrät yhteenlaskettuina ilmoitetaan yhteisessä sarekkeessa.
16 4. Jälki vaatimusmäärät ilmoitetaan markoissa ja pennissä, jolloin, muutettaessa ruplat markoiksi, on muistettava, että ruplaarvot kerrotaan 8:11a, jonka jälkeen tulos jaetaan 3:11a. 5. Taulu täytetään kuukausittain ja lähetetään vuosineljänneksittäin, huhti-, heinä-, loka- ja tammikuun kuluessa, Postihallituksen liikenneosastolle. Taulu J. (Kaavake N:o 155.) 1. Niiden tilastollisten ilmoitusten lisäksi ja niistä riippumatta, jotka kunkin postitoimiston tulee antaa tavallisista, sisäänkirjohtamattomista kirjepostilähetyksistä (taulu A), on vaihtopostitoimistojen, mitä tulee jokapäiväiseen postin vaihtoon, yhden viikon aikana, lukien toisesta torstaista lokakuussa, ja, mitä tulee ei jokapäiväiseen postinvaihtoon, neljän viikon aikana, lukien lokakuun 1 päivästä, toimitettava lasku kaikista vaihtopostitoimiston välittämistä, Suomen paikoista ulkomaille menevistä ja ulkömaalta Suomeen tulevista tavallisista, sisäänkirjohtamattomista kirjepostilähetyksistä ja merkitä siten saadut luvut tauluun J. Tällöin on siis laskettava sekä vaihtopostitoimiston omat, että kaikki muihin Suomen paikkoihin menevät ja sieltä tulevat, kauttakulkevat lähetykset. 2. Taulua täytettäessä on muutoin noudatettava A-taulua varten annettuja yleisiä määräyksiä; kumminkin tulee J-taululle lisäksi ilmoituksia ulkomaalle menevistä ja sieltä tulevista»postiasia-lähetyksistä» (postirahasta vapaista lähetyksistä). Näitä postiasialähetyksiä laskettaessa ovat erotuksetta laskettavat sekä tavalliset että sisäänkirj ohetut lähetykset. 3. Taulu lähetetään yht aikaa ja samassa järjestyksessä kuin A-taulu. Taulu K. (Kaavake N:o 156.) 1. Sen, kartoitettua kirjeenvaihtoa koskevan yleisen tilaston lisäksi ja siitä riippumatta, minkä jokaisen postitoimiston tulee antaa
tauluille B ja C (postiasemat taul. E), on vaihtopostitoimistojen tehtävä tilastoa kaikesta mainitunlaisesta, niiden kautta postissa lähetetystä kirjevaihdosta Suomen ja ulkomaan paikkojen välillä. Ilmoitukset siitä merkitään kuukausittain taululle K, joka siis tulee sisältämään sekä vaihtopostitoimiston omat, että muihin Suomen paikkoihin menevät ja niistä tulevat kauttakulkevat lähetykset. 2. Taulu K on jaettu kahteen osastoon: a) ja b), joista edellinen tarkoittaa sisäänkirjohettuja, arvo- ja pakettilähetyksiä sekä vastaanottotodistuksia, jälkimmäinen taas postiosotuksia ja postietuantilähetyksiä. 3. Postietuantilähetykset ovat kumminkin laskettavat myöskin ilmoituksiin a) osastossa (postietuannilla varustetut sisäänkirj. lähetykset siis muiden sisäänkirj. lähetysten joukkoon, j. n. e.). Mitä tulee postietuannilla varustettuihin arvolähetyksiin, on tällöin muistettava, että a) osastossa on arvo merkittävä asianomaisiin sarakkeisiin, jota vastoin h) osastossa ilmoitetaan postietuantimäärä. 4. Muutoin on, taulua täytettäessä, sopivissa osissa noudatettava tauluista B ja C annettuja yleisiä määräyksiä. 5. Kaavake lähetetään vuosineljänneksittäin yhtaikaa ja samassa järjestyksessä kuin taulut B ja C. Postivaunut lähettävät ilmoituksensa postivaunupiirin esimiehelle. 17 Taulu L. (Kaavake N:o 157.) 1. Tietoja tähän tauluun antavat ne postitoimistot, joihin tai joista postia on kuljetettu höyrylaivoilla pitemmän tai lyhyemmän ajan tilivuodesta. Tällöin on merkittävä: sarekk. 1 postia kuljettavien höyry laivojen nimet,» 2 höyrylaivalinjat (tai ne osat niistä), joilla postia on kuljetettu, sarekk. 3 viikkovuorojen luku, joilla postia on kuljetettu kullakin höyrylaivalla,
sarekk. 4 aika, jona postinkuljetusta on toimitettu kullakin höyrylaivalla. Aika on ilmoitettava, merkitsemällä päivämäärän, milloin kysymyksessä oleva postinkuljetus on alkanut ja loppunut. 2. L-taululla annettavat tiedot ovat Postihallituksen liikenneosastolle lähetettävät vuotuisesti heti purjehduskauden päätyttyä. Milloin postinkuljetus höyrylaivoilla kestää ympäri vuoden tai jatkuu seuraavallakin kalenterivuodella, tulee annettavien tietojen joka kerta päättyä kalenterivuoden loppuun. Helsingissä, Postihallituksessa, marraskuun 22 päivänä 1909. P. J a m a la in e n. G. F. Hellman, v. t. Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa 1909.
1909. Cirkulär. Från Poststyrelsen i Finland. N:o XX. 30. Angående postanstalternas statistiska uppgifter. Emedan vissa ändringar i de statistiska tabellerna blifvit nödvändiga, har Poststyrelsen låtit utgifva nya sådana för att postanstalterna tillhandahållas. Tillika och enär föreskrifterna angående de statistiska uppgifternas affattande för närvarande äro spridda uti särskilda cirkulär, har Poststyrelsen funnit nödigt till ett helt sammanföra de bestämmelser, som framdeles böra följas. Med upphäfvande af Poststyrelsens cirkulär N:ris II, III och IV af den 29 januari 1902, N:o VI af den 20 maj 1904 och N:o X V III af den 22 september 1908, meddelas postanstalterna därför efterföljande föreskrifter till iakttagande från och med den 1 januari 1910, från hvilken tid äfven de nya, här nedan omnämnda statistiska tabellerna uteslutande skola komma till användning beträffande uppgifter för år 1910 och framdeles, intill dess annorlunda förordnas. Allmänna bestämmelser. Statistiska uppgifter rörande den postala verksamheten skola afgifvas och uti de för ändamålet bestämda tabellerna ifyllas af samtliga postanstalter i den mån, som enhvar postanstalts befogenhet vidkommer de uppgifter, hvilka i dessa tabeller åsyftas, och hvarom efterföljande föreskrifter närmare stadga. De statistiska tabellerna äro af tvänne slag, nämligen: l:o sådana, som afse den allmänna statistiken och beröra alla eller fler-
2 talet postanstalter, och 2: o sådana, som af se en kompletterande statistik och beröra endast utvexlings- och vissa andra postanstalter. Till den förra kategorin höra de med bokstäfverna A, B, C, D och E kännetecknade tabellerna, till den senare de med F, G, H, J, K och L betecknade. Tabell A afser uppgifter öfver vanliga, orekommenderade brefpostförsändelser, tabellerna B, C och E uppgifter öfver karterade försändelser och tabell D uppgifter öfver landtbrefbärarerörelsen, prenumererade tidningar och obeställbara försändelser äfvensom öfver personal, breflådor och poster. Postkontoren... Postkontorsfilialerna... Postexpeditionerna af l:sta klass och...j Postexpeditionerna af 2:dra k la s s...j afgifva uppgifter i tabellerna A, B, C och D; Poststationerna afgifva uppgifter i tabellerna A och E; Postkupéexpeditionerna afgifva uppgifter i tabellerna A och D. Tabell F afser uppgifter öfver vanliga, orekommenderade brefpostförsändelser, afsända från orter i Finland till Ryssland, tabell 6 uppgifter öfver till Ryssland afsända karterade försändelser, tabell H uppgifter öfver efterkrafsförsändelser, utvexlade emellan orter i Finland och orter i Ryssland, tabellerna J och K uppgifter öfver försändelser, utvexlade emellan Finland och utlandet, hvarvid tabell J afser vanliga, orekommenderade br ef postförsändelser och tabell K karterade försändelser. Tabell L afser uppgifter om ångbåtspostbefordran. Uppgifter i tabell P afgifvas endast af postkupéerna å linien Helsingfors S:t Petersburg. Uppgifter i tabell G afgifvas af de postanstalter och postkupéer, som ega kartera försändelser direkte till adressorter eller fördelningspostanstalter i Kejsaredi)met. Uppgifter i tabell H afgifvas af postkontoret i Viborg och de postanstalter i Viborgs län, hvilka ega direkte till orter i Kejsaredömet expediera efterkrafsförsändelser och inkasserade efterkraf.
Uppgifter i tabellerna J och K afgifvas endast af utvexlingspostanstalterna. Uppgifter i tabell L afgifvas af de postanstalter, till eller från hvilka post befordras med ångbåt. Vid statistikens upprättande ega postanstalterna iakttaga all möjlig omsorg och synnerlig noggrannhet, vid äfventyr att uppdagad vårdslöshet kommer att beifras och såsom tjenstefel behandlas. Postkontor och postexpeditioner af l:sta klass böra vid behof tillhandagå sina underlydande postanstalter med upplysningar rörande tabellernas ifyllande och särskildt öfvervaka riktigheten af poststationernas statistik. Förekommande uppgifter öfver penninge- eller värdebelopp skola alltid afgifvas uti mark och penni. Å annat myntslag lydande belopp böra därför vid tabellernas ifyllande omföras till finskt mynt enligt kurs. Vid omföring af rubel och kopek betraktas en rubel vara lika med 2 mark 67 penni eller i det närmaste 22/ 3 (= 8/ 3) finska mark, hvarför omföringen får ske sålunda, att rubel- och kopekvärdena multipliceras med 8, hvarefter produkten divideras med 3. De statistiska uppgifterna insändas till Poststyrelsens trafikafdelning periodiskt på tider, som för hvarje tabell finnes närmare angifvet. Före tabellernas insändande bör af desamma tagas en afskrift, som å postanstalten förvaras för att, ifall af behof, kunna ersätta de originala tabellerna. För att underlätta användningen af tabellerna äro desamma, enhvar, försedda med tillhörande föreskrifter och anvisningar, hvilka jämväl följa här nedan. 3 Föreskrifter och anvisningar, rörande de särskilda statistiska tabellerna. Tabell A. (Blankett N:o 147). 1. Uppgifter beträffande vanliga, orekommenderade brefpostförsändelser afgifvas af samtliga postkontor, postkontorsfilialer, post-
4 expeditioner af l:sta och 2:dra klass, poststationer, expeditörs- och sorterarekupéer samt postil jonskupéer. 2. Tabell-afdelningen a) afser försändelser, af sända till orter inom landet, äfvensom till Ryssland och utlandet, medan afdelningen b) afser endast från Ryssland anlända försändelser. 3. Uppgifter till tabellen erhållas genom räkning af ifrågavarande försändelser. Denna räkning bör verkställas årligen under oktober månad sålunda, att de postanstalter, hvilka minst sex dagar i veckan afsända post, verkställa sagda räkning under en vecka, räknadt från och med andra torsdagen i oktober, medan de postanstalter, hvilka afsända post högst fem dagar i veckan, anställa räkningen under fyra veckor, räknadt från den 1 oktober. 4. Vid räkning af afgående försändelser (afd. a) skall ingen skilnad göras emellan försändelser till orter inom landet och försändelser till Ryssland samt till utlandet, utan sammanräknas samtliga afgående försändelser, fördelade på olika slag, såsom tabellen närmare angifver. Härvid medtagas jämväl de försändelser, hvilka utan att förut hafva blifvit af annan postanstalt behandlade, af den räknande postanstalten utdelas. Sålunda medräknas af landtbrefbärare uppsamlade och för vidare befordran eller utdelning å postanstaltens område afsedda försändelser, eller öfverhufvudtaget alla lokalförsändelser (se Poststyrelsens cirkulär N:o X IV (22) punkt a. af den 29 juni 1898). Däremot medräknas ej returnerade och vidaregående (från annan postanstalt genomgående) försändelser. Posthaltpunkt betraktas ej såsom postanstalt, hvarför af posthaltpunkt afsända försändelser böra medräknas af den postanstalt, söm först tager befattning med dessa försändelser. 5. Sådana af landtbrefbärare befordrade försändelser, hvilka ej alls behandlats af postanstalt, d. v. s. hvilka befordrats från en punkt af landtbrefbärarelinie till en annan punkt af densamma, utan passerande af postanstalt, böra utrönas genom af landtbrefbäraren verkställd räkning under samma period, hvarunder räkningen försiggår å den postanstalt, hvarunder landtbrefbäraren närmast lyder, och skola dessa uppgifter af sådan postanstalt medräknas uti dess egna uppgifter.
6. Den för svar afsedda delen af ett dubbelt postkort upptages vid denna dels återsändning såsom ett enkelt postkort. 7. Vid räknandet af korsbandsförsändelser observeras, att dylika, innehållande handlingar och tryckalster tillsammans eller handlingar och varuprof tillsammans, betraktas såsom korsband med handlingar samt att korsband, innehållande varuprof och tryckalster, betraktas såsom korsband med varuprof. Beträffande från Ryssland anlända tryckalster (afd. b.) bör iakttagas, att uti särskild kolumn (15) antecknas antalet nummerexemplar af tidningar och tidskrifter, rekvirerade utan postverkets förmedling. 8. Summorna för de hopräknade försändelserna af hvarje slag angifvas i tabellen särskildt för hvarje räkningsdag. 9. Skulle under räkningsperioden tillströmma en ovanlig mängd af något visst slags försändelser, som icke under andra tider af året i samma proportion förekomma, böra de antingen ur räkningen helt och hållet uteslutas eller ock skriftlig anmärkning om förhållandet tabellen biläggas för undvikande af oriktiga statistiska medeltal. 10. Tabellen insändes: af poststation till den öfverordnade postanstalten inom sju dagar efter räkningens slutförande och af öfriga postanstalter senast den 15 november till Poststyrelsens trafikafdelning, hvarvid öfverordnade postanstalter (postkontor och postexpeditioner af l:sta klass) ega bifoga underlydande poststationers uppgifter. Postkupéerna insända sina tabeller inom samma tid till föreståndaren för kupépostdistriktet. 11. Före insändandet bör tabellen summeras och summan i hvarje kolumn multipliceras: med 52 af de postanstalter, som verkställt räkningen under en vecka, men med 13 af de postanstalter, hvilkas räkning omfattat fyra veckor. Härigenom erhålles ett helårs-resultat, som upptecknas å därför reserverad rad.
6 Tabell B. (Blankett N:o 148). 1. Uppgifter öfver af sända rekommenderade och värdeförsändelser äfvensom vanliga paket, postförskott, postanvisningar och mottagningsbevis atgifvas af samtliga postkontor, postkontorsfilialer, samt pestexpeditioner af l:sta och 2:dra klass. För poststationer finnes utfärdad en särskild blankett (tabell E.) beträffande karterad korrespondens. 2. Tabellen ifylles månadsvis, hvarvid iakttages, att uppgifterna beträffande rekommenderade och värdeförsändelser (resp. assurerade försänd.) äfvensom paket noga öfverensstämma med vederbörliga register och kartor samt att uppgifterna öfver influtna och utbetalda postförskott äfvensom öfver inbetalda postanvisningar äro affattade i öfverensstämmelse med postanstaltens kassaböcker öfver dessa medel. Genom postexpedition a f. 2 :dra klass utbetalda postförskott upptagas icke i sådan expeditions tabell, utan observeras af vederbörande förmedlingspostanstalt. 3. Emedan poststationer själfva uppgöra statistik öfver från dem af sända, kartering underkastade försändelser (tabell E.), tillkommer det icke öfverordnad eller annan närbelägen postanstalt af högre klass, som direkte från poststation i och för utdelning till adressaten eller vidare befordran till annan ort emottager ifrågavarande (å poststation inlämnade) försändelser, att inräkna desamma bland sina egna uppgifter öfver afsända försändelser. 4. Vid uppgifternas af fattande göres ingen skillnad emellan försändelser till orter inom Finland och försändelser till orter utom landet, utan sammanräknas samtliga afgående försändelser, fördelade på olika slag. Härvid medräknas jämväl förekommande lokala försändelser af ifrågavarande arter. Däremot medräknas ej genomgående ej heller returnerade försändelser. 5. Bland afsända rekommenderade och värdeförsändelser äfvensom paket inräknas äfven dylika försändelser, belagda med postförskott. Beträffande värdeförsändelser bör härvid observeras, att kolumnerna 4 och 7 afse försändelsernas värden, ej förskottsbelopp.
6. I kol. 12 och 13 (fripaket med åsatt värde) införas äfven portofrihet åtnjutande pennin gepungar till Kej saredömet. 7. Vid ifyllande af uppgifter öfver influtna postförskott och efterkraf (kol. 14 16) bör iakttagas, att antalet försändelser, för hvilka 'postförskott eller efterkraf influtit, angifves i kolumnerna 14 och 15, nämligen i den förra antalet paket, i den senare antalet öfriga försändelser, medan de influtna beloppen angifvas sammanslagna (såväl för paket som för öfriga försändelser) i kolumn 16. Såsom icke utlösta återkomna postförskotts- och efterkrafsförsändelser angifvas i kol. 22 och 23. 8. Utbetalda postförskott och efterkraf angifvas till antal och belopp i kolumnerna 17 19, hvarvid antalet paket, för hvilka postförskott eller efterkraf utbetalts, angifves i kol. 17 och antalet öfriga försändelser i kol. 18 samt beloppen sammanlagda i kol. 19. (Beträffande från postexpedition af 2: dra kl. utbetalda postförskott se punkt 2). 9. I kol. 20 21 införas antal och belopp af inbetalda (afsända) vanliga postanvisningar.*) 10. Kol. 24 afser antalet mottagningsbevis, som från utlämnad. försändelses adressort expedierats till nämnda försändelses afgångsort (resp. afsändare). 11. Beloppen uti värdekolumnerna skola alltid angifvas i mark och penni, hvarför föreliggande värden i annat mynstlag böra förvandlas till finskt. Vid förvandling af rubel och kopek till mark och penni iakttages, att föreliggande rubelvärden multipliceras med 8, hvarefter produkten divideras med 3. 12. Tabellen insändes till Poststyrelsens trafikafdelning efter hvarje kalenderkvartals utgång, inom loppet af april, juli, oktober och januari månader. Vid tabellernas insändande ega öfverordnade postanstalter (postkontor och postexp. af l:sta klass) bifoga från underlydande poststationer till dem inkomna stat. tabeller (E), hvilka tabeller poststationerna ega inom de sju första dagarna af ofvannämnda månader till sina öfverordnade postanstalter insända. Tabellerna 7 *) Utbetalda vanliga postanvisningar observeras däremot icke i tabellen.
summeras först sedan de fullständigt ifyllts, således före insändandet i januari året efter det, som uppgifterna afse. Tabel! C. (Blankett N:o 149). 1. Uppgifter i denna tabell afgifvas af samtliga postkontor, postkontorsfilialer samt postexpeditioner af l:sta och 2:dra klass. (För poststationer finnes en särskild blankett, tabell E.). 2. Tabellen, som afser från Ryssland anlända rekommenderade och värdeförsändelser (resp. assurerade försändelser) äfvensom paket och mottagningsbevis, ifylles månadsvis, hvarvid iakttages, att uppgifterna noga öfverensstämma med register och kartor. 3. Emedan poststationer själfva afgifva statistik öfver till dem från Ryssland anlända, kartering underkastade försändelser (tabell E.), tillkommer det icke öfverordnad eller annan postanstalt af högre klass, som från Ryssland emottagit karterade försändelser för att direkte till poststation öfverlämnas, att inräkna dessa bland sina egna uppgifter öfver från Ryssland anlända försändelser. 4. Bland de från Ryssland anlända rekomm. och värdeförsändelserna äfvensom paket inräknas äfven dylika, belagda med efterkraf, hvarvid beträffande värdeförsändelser bör observeras, att kolumnerna 4 och 7 afse värden (i mark och penni), ej efterkraf sbelopp; 5. Kol. 13 afser mottagningsbevis, som från i Ryssland utlämnad försändelses emottagare återkommit till försändelsens afsändare i Finland. 6. Förekommande värden i rubel och kopek skola före tabellens ifyllande förvandlas till mark och penni, hvilket sker sålunda, att sagda värden multipliceras med 8, hvarefter produkten divideras med 3. 7. Tabellen insändes efter hvarje kalenderkvartals utgång samtidigt med och i enahanda ordning som föreskrifvits beträffande tabell B. (Se punkt 12 tabell B.).
9 Tabell D. (Blankett Nio 150). 1. Tabell D med underafdelningarna: a) af landtbrefbärare befordrade försändelser, b) prenumererade tidningar och tidskrifter, c) personal, d) och e) obeställbara försändelser samt f) breflådor och poster, är afsedd att ifyllas efter hvarje kalenderårs utgång. Postkontor och postexpeditioner af lista klass ifylla samtliga underafdelningar; postkontorsfilialer och postexpeditioner af 2: dra klass ifylla endast afd. d), e) och f); dock bör afd. b), rörande prenumererade tidningar och tidskrifter, ifyllas jämväl af de postexpeditioner af 2:dra klass, som berättigats rekvirera tidningar utan öfverordnad postanstalts förmedling. Postkupéerna ifylla afd. b), c), d) e) och f). 2. Af landtbrefbärare befordrade försändelser angifvas i afdelning a) kol. 1 3 af postkontor och postexpeditioner af lista klass, hvarunder landtbrefbärare direkte eller indirekte lyder, d. v. s. angifvas af den postanstalt, som till Poststyrelsen redovisar för till landtbrefbäraren utgående ersättning. Dessa uppgifter, som skola grunda sig å landtbrefbärarens kontrollbok, afgifvas oberoende af de uppgifter, beträffande af landtbrefbärare befordrade försändelser, som medtagas i beräkning vid ifyllandet af tabell A, (hvilken sistnämnda statistik afgifves af hvarje postanstalt, som till befordran eller utdelning emottager af landtbrefbärare uppsamlade försändelser). Hvarje landtbrefbärarelinje bör å skild rad angifvas. 3. Vid ifyllande af uppgifter i afdelning b) iakttages, att postkontorets eller postexpeditionens af lista klass egna uppgifter antecknas i kolumn. 1 och 2 samt att sammanräknade uppgifter för alla underlydande postanstalter (postexp. af 2:dra klass*) och poststationer) införas i kolumn. 3 och 4. 4. Kolumn. 1 och 3 afse årgångsexemplar, kolumn. 2 och 4 nummerexemplar af prenumererade tidningar och tidskrifter, nämligen raderna 1 5 gendm postverket, såväl enligt gamla som nya syste- *) Postexpedition af 2:dra klass, som eger rätt att själf rekvirera tidningar, bör äfven själf ifylla afd. b). 2
10 met (cirk. N:o X X (30) 1898) rekvirerade, raderna 6 och 7 åter sådana, rekvirerade direkte hos utgifvare. 5. Raderna 1, 4, 6 och 7, beträffande af sända tidningar, ifyllas naturligtvis endast af de postanstalter, hvilka befinna sig å resp. tidningars utgifningsorter, medan raderna 2, 3 och 5, beträffande anlända tidningar, ifyllas af samtliga de postanstalter, som till Poststyrelsen redovisa för uppburna tidningsmedel; således äfven af de 2: dra klassens postexpeditioner, hvilka berättigats verkställa tidningsprenumeration utan förmedling af öfverordnad postanstalt. 6. Uppgifter öfver afsända genom postverket rekvirerade tidningar (rad. 1 och 4) erhållas med ledning af redaktionernas räkningar, och uppgifter öfver afsända, direkte rekvirerade tidningar (rad. 6 och 7) med ledning af från redaktionerna inlämnade reversal. 7. Uppgifter öfver anlända, genom postverket rekvirerade tidningar (rad. 2, 3 och 5) erhållas med ledning af postanstaltens rekvisitionsjournaler och kvartalssammandrag. 8. Vid beräknande af nummerantalet tillgår enklast sålunda, att för hvarje tidning (eller tidskrift) först räknas antalet rekvirerade exemplar, förvandlade till årsexemplar, hvarvid bör ihågkommas, att två exemplar half-årgång utgöra tillsammans ett ex. hel-årgång, likaledes att fyra ex. kvart-årgång eller tolf månadsexemplar, hvardera utgöra en årgång. Sedan sammanlagda antalet årsexemplar för en tidning sålunda erhållits, multipliceras detta antal med det antal (i tidningstaxan angifna) numror, hvarmed tidningen ifråga under året utkommit. På detta sätt erhålles sammanlagda nummerantalet (antalet nummerexemplar) för hvarje tidning, hvarpå dessa antal sammanräknas till en gemensam summa, hvilken i tabellen å behörig plats införes. Ifall vid ofvanangifna förvandling till helårsexemplar skulle uppkomma bråkdelar af år (t. ex. 25% årg. eller 28 7/i2 årg.) utelämnas bråktalet, om detsamma understiger en half årgång, men beräknas såsom hel årgång, om detsamma utgör eller öfverstiger en half. (I förra exemplet således 25, i senare 29). Antalet årsexemplar för de direkte hos redaktionerna rekvirerade tidningarna erhålles för hvarje tidning sålunda, att dess från reversalen inhämtade sammanlagda nummerantal divideras med det
(i tidningstaxan angifna) nummerantal, hvarmed tidningen under året utkommit. 9. Vid afgifvandet af uppgifter öfver antalet personal (afd. c) skola observeras alla de personer, tjenstemän och betj ente, ordinarie och extra, för hvilkas (från postverket utgående) aflöning postkontoret eller postexpeditionen af l:sta kl. redovisar till Poststyrelsen, hvarvid i kol. 1 antecknas postkontorets eller postexpeditionens af l:sta klass egna uppgifter, i kol. 2 åter uppgifter rörande samtliga underordnade postanstalter. Tjenstgörande, icke af lönade praktikanter medräknas ej, men böra genom särskild, å tabellen anvisad anmärkning uppgifvas. 10. Raden 3 afser ordinarie postiljoner, vare sig de användas såsom brefbärare eller till andra postala sysslor, äfvensom extra brefbärare (postiljoner), dock ej landtbrefbärare. 11. Rad. 4 afser postförare d. v. s. personer, hvilka på entreprenad frambefordra vanliga landsväg sposter. 12. Rad. 5 afser landtbrefbärare, rad. 6 posthaltpunktsföreståndare, rad. 7 (rubr.»öfriga») landtbrefbärarebiträden m. fl. möjligen förekommande af postverket aflönade personer, hvilka ej lämpligen kunna under andra rubriker klassificeras. Posthaltpunktsföreståndare, som tillika är landtbrefbärare, betraktas vid tabellens ifyllande såsom varande endast landtbrefbärare. Posthaltpunktsföreståndare, som tilläfventyrs utan ersättning åtagit sig haltpunkts skötande, bör på samma sätt som aflönad sådan i statistiken observeras. 13. Af delning d) afser obeställbar korrespondens, afd. e) åter orekom. bref, postkort och korsband, hvilka af särskilda, i tabellen närmare angifna orsaker ej kunnat postbefordras. Enär poststationer icke afgifva statistik beträffande dessa i afdelningarna d) och e) observerade försändelser, ega öfverordnade postanstalter vid ifyllandet af kolumnerna uti sagda afdelningar medräkna vid underlydande poststationer möjligen förekommande korrespondens af ifrågavarande slag. 14. Afdel. f) kol. 1 afser samtliga af postanstalten inventarieförda, i bruk varande breflådor, dock ej de, som tillkommit efter utgången af det år, uppgifterna afse. Å järnvägsstation belägna postanstalter, hvilkas breflådor inventarieförts i kupédistriktet, böra 11
själfva (eller för poststation öfverordnade postanstalten) upptaga dessa breflådor i tabellen. För öfrigt iakttages, att å rad. 1 observeras vid postanstalten eller inom dess närmaste område (stad, by) utställda breflådor, å rad. 2 underlydande poststationers och å rad. 3 underlydande posthaltpunkters brefl., medan å rad. 4 införas de vid postvägar och landtbrefbärarelinjer samt å rad. 5 de på ångfartyg utställda breflådorna. 15. Sammanlagda antalet under året afsända poster (icke antalet veckoposter) antecknas i kol. 2. Härvid ega öfverordnade postanstalter å rad. 1 införa sina egna, å rad. 2 däremot uppgifter öfver underlydande 'poststationers poster. Bland afsända poster räknas järn vägsposter, vanliga lands vägsposter och ångbåtsposter, *nen landtbrefbäringar endast i de fall, att landtbrefbärare medför post frän en postanstalt till en annan. 16. Tabellen insändes inom utgången af januari månad året efter det, som uppgifterna afse, samtidigt med och i enahanda ordning som de fullständigt ifyllda tabellerna B och C. Tabell E. (Blankett N:o 151). 1. Uppgifter å denna blankett afgifvas endast af poststationer. Blankettens förra af delning, a), af ser samtliga från poststationen afsända vanliga rekommenderade försändelser och paket äfvensom fribrefsförsändelser, såväl rekommenderade och värdefribref som paket med eller utan åsatt värde, samt mottagningsbevis. Den senare af delningen, b), af ser från Ryssland anlända rekommenderade försändelser och paket äfvensom portofria paket (fripaket) utan åsatt värde och slutligen mottagningsbevis. 2. Blanketten ifylles månadsvis, hvarvid iakttages, att uppgifterna noga öfverensstämma med register och kartor. 3. Vid ifyllandet af af delning a) (kolumnerna 1 10) g öres ingen skillnad emellan försändelser till orter inom Finland och försändelser till Ryssland och utlandet, utan sammanräknas alla afsända
försändelser, fördelade dock på de olika slag, som rubrikerna i tabellens kolumner närmare angifva. Härvid medräknas jämväl förekommande lokala försändelser. Returnerade försändelser medräknas däremot icke. 4. Beloppen uti värdekolumnerna böra alltid angifvas i mark och penni. Vid förvandling af rubel och kopek till finskt mynt iakttages, att föreliggande rubelvärden multipliceras med 8, hvarefter produkten divideras med 3. 5. Kol. 10 (afd. a.) afser antalet möjligen förekommande mottagningsbevis, som beträffande till poststationen anländ och därifrån utlämnad försändelse expedierats till sagda försändelses afgångsort. Kol. 15 (afd. b) åter afser antalet sådana mottagningsbevis, som beträffande i Ryssland utlämnad försändelse återkommit till poststationen för att till försändelsens afsändare öfverlämnas. 6. Tabellen skall behörigen ifylld efter utgången af hvarje kalenderkvartal inom de första sju dagarna af april, juli, oktober, och januari månader insändas till öfverordnade postanstalten för att af denna vidarebefordras till granskning. Tabellerna summeras först sedan desamma fullständigt ifyllts, således före insändandet i januari året efter det, som uppgifterna afse. 13 Tabell F. (Blankett N:o 152). 1. Denna tabell är af sedd för upptecknande af samtliga under en vecka, räknadt från och med andra torsdagen i oktober, från Finland till Ryssland afgående vanliga orekommenderade brefpostförsändelser. 2. För antydt ändamål bör uti postkupéerna Helsingfors S:t Petersburg verkställas räkning styckevis af samtliga till kupéerna inlämnade, äfvensom från öfriga postkupéer och postanstalter för vidarebefordran inkomna, till Ryssland afgående försändelser af ifrågavarande slag. 3. Denna statistik uppgöres utöfver och oberoende af den för postanstalterna och postkupéerna föreskrifna allmänna statistiska räkningen (tabell A).
14 4. För hvarje räkningsdag antecknas resultatet, och de sålunda erhållna uppgifterna insändas till föreståndaren för kupépostdistriktet, som eger ombestyra uppgifternas sammanfattande å gemensam blankett; börande insändandet ske senast den 15 därpåföljande november. 5. För räkningen gäller i tillämpliga fall de för tabell A införda allmänna bestämmelser. Tabell G. (Blankett N:o 153). 1. Tabellen af ser till orter i Ryssland af sänd, karterad korrespondens (rekommend. och värdeförsändelser äfvensom paket) och bör, oberoende af och utöfver uppgifterna till tabell B, ifyllas af de postanstalter och postkupéer, hvilka jämlikt gällande föreskrifter kartera afgående försändelser direkte till respektive adressorter eller fördelningspostanstalter i Kejsaredömet. 2. Vid tabellens ifyllande ega respektive postanstalter medräkna såväl egna som från andra orter i Finland anlända (genomgående) försändelser till Kejsaredömet. 3. Tabellen ifylles månadsvis med iakttagande för öfrigt af tillämpliga delar uti föreskrifterna beträffande den allmänna statistiken öfver afgående karterade försändelser (se tabell B). 4. Tabellen insändes kvartaliter, inom utgången af april, juli, oktober och januari månader, på samma gång och i enahanda ordning som tabell B; af postkupé ifylld tabell bör inom ofvansagda tid insändas till föreståndaren för kupépostdistriktet. Tabell H. (Blankett N:o 154). 1. Denna tabell afser efterkrafsförsändelser till och från Kejsaredömet och bör, oberoende af och utöfver afgifna uppgifter i tabell B,
ifyllas af postkontoret i Viborg samt de postexpeditioner af l:sta klass (emellan Viborg och Valkeasaari), hvilka kartera och expediera efterkrafsförsändelser och penningebref med inkasseradt efterkrafsbelopp (bref med fullgjordt uppdrag) till respektive adressorter i Kej saredömet. 2. Postkontoret i Viborg eger i tabellen observera ej blott dess egna, utan jämväl samtliga från och till öfriga postanstalter i Finland genom sagda kontors förmedling expedierade efterkrafsförsändelser. 3. Beträffande antalet efterkrafsförsändelser skall, såsom tabellen antyder, skillnad göras emellan paket och öfriga försändelser, medan citevkmh-beloppet sammanlagdt angifves i gemensam kolumn. 4. Efterkrafsbeloppen angifvas i mark och penni, hvarvid för förvandling af rubel till mark iakttages, att rubelvärdena multipliceras med 8, hvarefter produkten divideras med 3. 5. Tabellen ifylles månadsvis och insändes kvartalsvis, inom utgången af april, juli, oktober och januari månader, till Poststyrelsens trafikafdelning. 15 Tabell J. (Blankett N:o 155). 1. Oberoende af och utöfver de statistiska uppgifter öfver vanliga, orekommenderade brefpostförsändelser, som hvarje postanstalt eger afgifva (tabell A), åligger det utvexlingspostanstalt att, rörande den dagliga postutvexlingen under en vecka från och med andra torsdagen i oktober och rörande den icke dagliga utvexlingen under fyra veckor, räknadt från den 1 oktober, anställa räkning af och i tabell J anteckna samtliga genom utvexlingspostanstaltens förmedling från orter i Finland till utlandet af sända och från utlandet till orter i Finland anlända vanliga, orekommenderade brefpostförsändelser. Härvid medräknas således såväl utvexlingspostanstaltens egna, som alla genomgående, till och från andra orter i Finland expedierade försändelser.
2. För tabellens ifyllande gäller i öfrigt de för tabell A fastställda allmänna regler; dock tillkommer i tabell J uppgifter beträffande»postsaksförsändelser» (portofria försändelser) till och från utlandet. Vid räknandet af dessa postsaksförsändelser medräknas såväl vanliga som rekommenderade dylika utan åtskillnad. 3. Tabellen insändes på samma gång och i enahanda ordning som tabell A. Tabell K. (Blankett N:o 156). 1. Oberoende af och utöfver den allmänna statistik öfver karterad korrespondens, som. hvarje postanstalt skall afgifva i tabellerna B och C (resp. tab. E för poststationer) ega utvexlingspostanstalterna afgifva statistik öfver all genom deras förmedling expedierad korrespondens af ifrågavarande slag emellan orter i Finland och utlandet. Uppgifter härom införas månadsvis i tabell K, som således kommer att angifva såväl utvexlingspostanstaltens egna som till och från andra orter i Finland genomgående försändelser. 2. Tabell K sönderfaller i tvänne afdelningar: a) och b), af hvilka den förra afser rekommenderade, samt värde- och paketförsändelser äfvensom mottagningsbevis, den senare postanvisningar och postförskottsförsändelser. 3. Postförskottsförsändelser böra dock inräknas jämväl bland uppgifterna i afd. a) (således rek. förs. med förskott bland öfriga rek. försändelser, o. s. v.). Beträffande värdeförsändelser med postförskott bör härvid ihågkommas, att vid desammas observerande i afd. a), angifves värdet i därför af sedda kolumner, vid observerandet åter af desamma i afd. b), bör det åsatta förskottsbeloppet angifvas. 4. För tabellens ifyllande i öfrigt gälla i tillämpliga fall de för tabellerna B och C gifna allmänna reglerna. 5. Blanketten insändes kvartalsvis på samma gång och i enahanda ordning som tabellerna B och C. Postkupéerna insända sina uppgifter till föreståndaren för kupépostdistriktet.
17 Tabell L. (Blankett N:o 157). 1. Uppgifter i denna tabell afgifvas af de postanstalter, till eller från hvilka post under längre eller kortare tid af redogörelseåret befordrats med ångbåt. Härvid antecknas: i kolumn 1 de postbefordrande ångbåtarnas namn,»» 2 ångbåtslinierna (eller de delar däraf), hvarå postbefordran egt rum, i kolumn 3 antalet veckoturer, med hvilka post å hvarje ångbåt befordrats och i kolumn 4 tiden (terminen), hvarunder postbefordran med enhvar ångbåt försiggått. Tiden bör angifvas genom begynnelseoch slutdatum för ifrågavarande postbefordran. 2. Uppgifter i tab. L skola till Poststyrelsens trafikafdelning insändas årligen, omedelbart efter seglationens upphörande. Där postbefordran med ångbåt försiggår året om eller fortsätter från det ena kalenderåret inpå det följande, af slutas uppgifterna vid kalenderårets slut. Helsingfors, å Poststyrelsen, den 22 november 1909. P. J a m a la in e n. G. F. Hellman. t. f.