Jari Mustikka maa-simo Järvinen
Sisällys 1. Ammatin perusasioita 7 1.1 Alan näkymät 8 1.2 Työturvallisuus 9 1.3 Jätehuolto ja kierrätys 12 2. Materiaalit 13 2.1 Teräs 14 2.2 Kuparimetallit 19 2.3 Alumiini 20 2.4 Titaanisinkkilevyt 21 2.5 Muut peltisepäntyössä käytettävät metallit 22 2.6 Kiinnikkeet 22 3. Yleisimmät koneet, laitteet ja työkalut 25 4. Peltisepän perustyöt 37 4.1 Mitoitus 38 4.2 Levitystyöt 39 4.3 Leikkaus ja taivutus 44 4.4 Saumaus 45 5. Juotos- ja hitsaustyöt 49 5.1 Juottaminen 50 5.2 Vastushitsaus eli pistehitsaus 52 5.3 Muut ohutlevyjen hitsausmenetelmät 52 6. Suojapellitykset 53 6.1 Päätyräystäspellitys 56 6.2 Alaräystäspellitys 58 6.3 Rintataitepellitys 59 6.4 Sisätaitepellitys 60 6.5 Ikkuna- ja kerroslistapellit 60 6.6 Kynnyslistapellit 65 7. Sadevesijärjestelmät 67 7.1 Räystäskourut eli vesikourut 69 7.2 Syöksytorvet 74 8. Kattoturvatuotteet 77 8.1 Talotikkaat 79 8.2 Lapetikkaat 80 8.3 Kattosilta 80 8.4 Lumieste 80 9. Muoto- ja poimulevykatteet 83 9.1 Alusta 85 9.2 Aluskate ja alustan tuuletus 86 9.3 Katelevyjen käsittely 87 9.4 Kiinnitystarvikkeet 88 9.5 Asennus 88 10. Aurinkoenergia 93 10.1 Järjestelmät rakennuksen osana 95 10.2 Kiinnitys 95 10.3 Erilaisia tekniikoita 96 11. Konesaumattu peltikatto 99 11.1 Suunnittelu 101 11.2 Saumatyypit103 11.3 Saumojen tiivistäminen 104 11.4 Kiinnitys 105 11.5 Alusta 106 11.6 Alustan tuuletus 107 11.7 Aluskate ja sen käyttö109 12. Konesaumatun peltikaton asennus 111 12.1 Työturvallisuus ja työn suunnittelu112 12.2 Kattorivien esivalmistus 114 12.3 Asennus 118 12.4 Jatkosaumat 120 12.5 Harjasauma 122 12.6 Läpiviennit 123 12.7 Kattoluukku (paloluukku) 128 12.8 Pystykouru (jalkaränni) 129 12.9 Rintataitteet 134 12.10 Jiirit 136 Valmiin katon arviointi ja luovutus 143 Hakemisto 148 Rakennuspeltityön ammattilaiseksi 1
4.3 Leikkaus ja taivutus Rakennuspeltisepän yleisimpiin töihin kuuluu ohutlevyn esivalmistus erityyppisiksi listoiksi ja katto- ja seinäpeltien sekä läpivientien osiksi. Leikkaus tulee suunnitella niin, että materiaalien käyttö on taloudellista eikä ohutlevyä mene turhaan hukkaan. Mitoitetut aihiot leikataan yleensä työpajalla siihen tarkoitetulla levyleikkurilla tai kaarisaksilla. Läpivientipellitykset ja listoituksen aihiot pitää aina mitoittaa ja leikata niin, että materiaali tulee käytetyksi taloudellisesti. Varsinaiseen muotoonsa ohutlevy saadaan mitoituksen ja leikkauksen jälkeen taivuttamalla eli kanttaamalla se erityyppisillä kanttikoneilla. Ennen kanttauksen aloitusta on tärkeää suunnitella oikea taivutusjärjestys. Sillä varmistetaan listojen tai osien valmistuksen sujuminen niin ettei taivutuksen aikana tulee turhaa kääntelyä ja että lopputuloksesta tulee sellainen kuin piti. Esimerkiksi ikkunan vesilistan oikea taivutusjärjestys on esitetty oheisessa kuvasarjassa. Leikataan ikkunalistan aihio... ja taivutetaan tippanokka eli etureuna. 44 Rakennuspeltityön ammattilaiseksi
Etureunan taivutuksen jälkeen aihio käännetään... 4.4 Saumaus ja taivutetaan ikkunakarmia vasten tuleva takareuna. Saumauksen tarkoituksena on liittää ohutlevyjä toisiinsa, jotta rakenne saadaan työn vaatimusten mukaiseksi. Sauman tulee olla pitävä, tiivis ja siisti. Siinä tulee käyttää kulloiseenkin tarkoitukseen valmistettua tiivistysnauhaa tai tiivistysmassaa. Kattotyössä käytetään koneellisesti tai käsin tehtyjä yksinkertaisia tai kaksinkertaisia pysty- tai hakasaumoja. Julkisivuverhouksissa sekä suojalistoituksissa käytetään yleensä limisaumoja. yksinkertainen pystysauma kaksinkertainen pystysauma Rakennuspeltityön 4. Peltisepän ammattilaiseksi perustyöt 45
6.2 Alaräystäspellitys Tiilikaton ja muotokatteen alaräystääseen voidaan asentaa suojapelti veden ohjaamiseksi vesikouruun. Bitumikatteella tippalista asennetaan kermien väliin. Listan takareunan tulee ulottua 150 mm lappeelle ja etureuna tulee ulottaa räystäslaudan ylitse vähintään 25 mm. Reuna taivutetaan tippanokaksi. Alaräystään suojapelti on muoto- ja tiilikatteella samanlainen. Bitumikermikatteen tippalista tulee kiinnittää aluskermin ja pintakermin väliin. 58 Rakennuspeltityön ammattilaiseksi
6.3 Rintataitepellitys Rintataite pellitetään vähintään 300 mm:n korkeuteen. Jos seinässä on lauta- tai poimulevyverhous, rintataitepellin yläreuna viedään verhouksen alle 150 200 mm. Rapattavaan tai betonipintaan kiinnittäessä on varmistettava reunakäänteen ja kiinnitettävän pinnan välin tiiviys. Rintataitepellitys rappauksen sisäpuolisena kiinnityksenä. Rintataite on kiinnitetty rappauksen alle tulevalla erillislistalla. Tiilikatteen ja seinän suojapellityksen tulee ulottua 300 mm:n korkeuteen. Rapatulle pinnalle ja kivipinnalle tulee ajaa ura ja tiivistää liitoskohta elastisella massalla huolellisesti. Rintataite pellitettynä ja tiivistettynä uraan. Rakennuspeltityön 6. Suojapellitykset ammattilaiseksi 59
8.2 Lapetikkaat Lapetikkaat tulee aina kiinnittää katteeseen siihen tarkoitukseen tarkoitetuilla kiinnikkeillä ja valmistajan ohjeiden mukaan. Vesikatolla, jonka kaltevuus on 1:1,5 tai jyrkempi ja räystäskorkeus on 8 metriä tai enemmän, lapetikkaat tulee varustaa turvavaljaan kiinnityskiskolla tai avokaiteella. Tiilikatolla lapetikas tulee kiinnittää aluspuuta apuna käyttäen valmistajan ohjeen mukaan. 8.3 Kattosilta Kattosillan metallinen kävelytaso tehdään ritilälevystä tai vastaavasta. Huomaa, että ritilän tai levyn karhean puolen kuuluu olla ylöspäin, jottei taso ole liukas talvellakaan. Kattosillan leveys on vähintään 350 mm ja reunan korkeus vähintään 20 mm, ja sen lumenläpäisevyyden tulee olla vähintään 50 %. Vesikatolla, jonka kaltevuus on 1:1,5 tai jyrkempi ja räystäskorkeus on 8 metriä tai enemmän, kattosilta tulee varustaa turvavaljaan kiinnityskiskolla tai 1 000 mm korkealla avokaiteella. Muotolevykatteelle asennettu kattosilta. Kattosilta kiinnitetään enintään 1,2 metrin välein. Kiinnittämisessä tulee erityisesti varmistaa kiinnityskohtien tiiviys, jotta vältytään vesi- ja kosteusvaurioilta. Asennuksessa tulee noudattaa valmistajan ohjeita. 8.4 Lumieste Turvaköyden kiinnityspiste, jos siirrytään kattosillalta harjan puoleiselle lappeelle. Lumiesteet tulee asentaa katolle sisäänkäyntien, kulkuväylien, leikki- ja oleskelualueiden ja talotikkaiden kohdalle sekä paikkoihin, joissa on vaara, että katolta putoava lumi aiheuttaa henkilö- tai materiaalivahinkoja. Lisäksi lumiesteellä tulee suojata katolla olevat läpiviennit, jotka saattavat vaurioitua lumen ja jään painosta, esimerkiksi tuuletusputket, kattoikkunat ja aurinkopaneelit. 80 Rakennuspeltityön ammattilaiseksi
Katoilla, joiden lappeiden pituus yli 9 metriä, lumiesteet asennetaan kahteen tai useampaan linjaan. Lumiesteen kiinnityksineen tulee kestää vähintään 5 kn/m lappeensuuntainen kuormitus. Lumieste sijoitetaan mahdollisimman lähelle kantavan seinän linjaa siten, että kuormat siirtyvät kantavaan rakenteeseen. uusi kuva L8le1.JPG kuvateksti ok Kahteen linjaan asennettu lumieste. Pystykouru (jalkaränni) itsessään ei ole lumieste. Sen yläpuolelle tulee aina asentaa erillinen lumieste, jos putoava lumi voi aiheuttaa vaaran. Tiilikatoille kuten muillekin katoille tulee lumieste asentaa seinälinjan kohdalle valmistajan ohjeen mukaan. Tehtävä Miten pitää kiinnittää lapetikkaat 1. konesaumakatolle? 2. muotokatteelle? Tehtävä Miksi talotikkaiden alapää on jätettävä 1 000 1 200 mm korkeuteen maanpinnasta? Tarkemmat lumiesteiden mitoitus- ja suunnitteluohjeet: RT 85-11132 (lokakuu 2013). Rakennuspeltityön 8. Kattoturvatuotteet ammattilaiseksi 81
11.5 Alusta Saumapeltikatteen alustan laudoitus tehdään täyssärmäisestä, vähintään 20 mm paksusta sahatavarasta. Yleisimmät koot ovat 22 mm x 100 mm ja 32 mm x 100 mm. Alustoja on kahta lajia, harvalaudoitus ja umpilaudoitus eli kiinteä alusta. Harvalaudoituksessa katon lappeella lautojen välinen rako saa olla 20 60 mm. Kapeampaa rakoa käytetään loivilla ja leveämpää rakoa jyrkillä lappeilla. Jos konesaumakatteen alusta tehdään kiinteänä, lautojen välin tulee olla enintään 10 mm. Jiirien ja läpivientien ympäristö on laudoitettava umpeen. Laudat kiinnitetään kuumasinkityillä 75 mm x 2,8 mm nauloilla, ruuveilla tai pitolujuudeltaan ja korroosionkestävyydeltään vähintään vastaavia muita kiinnikkeitä käyttäen. Täysin umpeenlaudoitettavia alueita ovat - kourut ja kurut vähintään 500 mm niiden molemmin puolin - jiirit samaten vähintään 500 mm niiden molemmin puolin - savupiippujen ja muiden läpivientien ympärystä - jalkarännin alusta kourupellin ja kattorivien välisen vaakasauman yläpuolelle saakka. Kupari- ja alumiinikatteelle ja ruostumattomalle teräskatteelle tehdään kiinteä alusta eli umpilaudoitus. Alustan tasomaisuus tulee tarkastaa ennen konesaumatun katon asennusta vaaituksella ja ristimittauksella. Alusta saa poiketa enintään +3 promillea mittauspituudesta, kun mittauspituus on vähintään 5 m. Mahdollinen poikkeama tasosta tulee joko korjata tai sopia jätettäväksi sellaisekseen erillisellä sopimuksella. Katon kaltevuus ilmoitetaan suhdelukuna tai asteina. Esimerkiksi suhdeluku 1:3 vastaa noin 18,5 astetta. Laskukaava ja kattolaskureita löytyy netistä. Huomaa, että räystäslippa luetaan mukaan mittoihin. Alustassa ei saa olla katetta vahingoittavia epätasaisuuksia. Se tulee puhdistaa esimerkiksi harjaamalla purkutai rakennusaikaisesta irtaimesta materiaalista kuten sahausjätteistä ja nauloista ja tarkastaa koholle jääneiden naulankantojen varalta. Naulankantojen on oltava vähintään 1 mm alustan pinnan alapuolella. 106 Rakennuspeltityön ammattilaiseksi
11.6 Alustan tuuletus Konesaumatun peltikatteen harvalaudoitetun alustan alle asennetaan pystysuuntaan vähintään 22 x 50 tuuletusrima, jotta saadaan peltikatteen alle riittävä tuuletusväli. Aluskatteen (AKV) ja eristyksen väliin tulee jättää vähintään 100 mm tuuletustila, jotta mahdollinen lämpötilaerosta johtuva kosteus poistuu. Ilman pitää virrata kaikilla katon alueilla vapaasti räystäiden tuuletusraoista harjalle, jonne on järjestettävä riittävä ilmanpoisto. Jos ilmankiertoa ei muuten saada riittäväksi, asennetaan katon harjalle ilmapoistohormeja tai tehdään tuulettuva harja. Tuuletusväli tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmaväliä, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai leveys ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa on enintään 200 mm. Tuulettuva harja Tuuletustila tarkoittaa rakenteessa olevaa yhtenäistä ilmatilaa, jonka kautta rakennetta tuulettava ilmavirtaus kulkee ja jonka korkeus tai leveys ilmavirran suuntaa vastaan kohtisuorassa on yli 200 mm. Tuuletusaukko tai tuuletusrako tarkoittaa ulkopuolelta rakenteen tuuletusväliin tai -tilaan johtavaa tuuletusilmavirran sisäänmeno- tai poistumisaukkoa tai -rakoa. Rakennuspeltityön 11. Konesaumattu ammattilaiseksi peltikatto 107