Jatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla

METSÄ TEHON TIEDOTUS 264 METSÄTEHO REPORT SÄILmS: 2 Jatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla CONTINUATION STUDIES OF THE DRAGGING SKIDDING OF SAW LOG AND PULPWOOD STEMS BY VARIOUS TERRAIN TRACTORS JAAKKO SALMINEN HELSINKI 1967

Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 264 METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodwork.ing Industries JATKOTUTKIMUKSIA TUKKI- JA PAPERIPUURUNKOJEN LAAHUSJUONNOSTA ERILAISILLA MAASTOTRAKTOREILLA Continuation Studies of the Dragging Skidding of Saw Log and Pulpwood Stems hy Various Terrain Tractors Jaakko Salminen s i 8 ä 1 1 y 8 Sivu Tiivistelmä 2 Johdanto 3 Kaluston rakenne 3...... Työmaa-ajan rakenne ja menekki Kuorman koko ja tuotos Juontamenetelmä Tutkimusaineisto Tutkimustulokset Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin 12 Summa r y (in English) 13 4 4 5 5 10

- 2 - T i i v i s t e 1 m ä Metsäteho suoritti talvella 1966 aikatutkimuksia runkojen juonnosta W. Rosenlew & Co., O.Y:n työmailla Multialla ja Pylkönmäellä. Juontokoneina olivat Valmet Terra 465, Valmet Terra 865 ja Tree Farmer - maastotraktorit. Rungot juonnettiin tyvipäät edellä. Purkaminen tapahtui kasaan. Työryhmänä oli kaksi miestä. Työmaa-ajan rakenne ja menekki on esitetty t aulukoissa 1 4 s. ~.._. 9). Sahapuuru11..koj en kuormaukseen kului aikaa 2. 0 3. 5 min/ k- m ja purkamiseen o.s. ~. 8 min/k- m3 sekä paperipuurunkojen kuormaukseen 5. 2 5. 9 min/k- m ja purkamiseen 1. 0 1. 1 min/k- m3. Sahapuurunkojen kuormaus ja purkaminen tapahtuivat siis kaksi kertaa niin n opeasti kuin paperipuurunkojen kuormaus ja purkaminen. Ajonopeus keskeytyksineen oli helpossa maastossa 3. 6 4. 6 km/h ja keskinkertaisessa maastossa 2. 8 3.3 km/t. Kuor~an keskimääräinen koko oli sahapuurunkoja ajettaessa 2. 9 4. 5 k- m ja paperipuurunkoja ajettaessa 1. 8 2. 3 k- m3. Keskimääräinen 200 m:n ajomatk~a vastaava tuntituotos oli sahapuururikojan osalta 8. 8 14. 1 k- m ja paperipuurunkojen osalta 5. 2 6. 1 k- m3. Sahapuurunkojen juontotuotos oli siis noin kaksinkertainen paperipuurunkojen juontotuotokseen verrattuna. Keski r~e rtaisessa maastossa Valmet Terra 865 - traktor i l la p äästiin 16 % suurempaan tuotokseen kuin Valmet Terra 465 - traktorilla. Tree Farmer ja Valmet - maastotraktoreiden välisestä erosta ei voida tehdä lopullisia johtopäätelmiä. Tuotoksen riip~ vuus matkasta eri ajoneuvoilla erilaisissa maastoissa aj ettaessa on esitetty kuvassa 5 (s. 11 ). Matkan lyhentyessä 400 m:stä 50 m:iin tuotos kasvaa 1. 6 2.0-kertaiseksi. Saatuja tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin vertailtaessa todetaan, että sekä kuorman koko että ajo-, kuormaus- ja purkamis 'nopeus ja tuotos ovat aikaisemmista oleellisesti parantuneet ja niiden voida~n odottaa edelleeilkin parantuvan.

- 3- Johdanto Eri maastotraktoreiden vertailemiseksi ja aikaisempien tulosten tarkistamiseksi Metsäteho suoritti talvella 1966 aikatutkimuksia runkojen laahusjuonnosta. Tutkimukset suoritettiin W. Rosenlew & Co., O.Y:n työmailla Multialla ja Pylkönmäellä. Kaluston käyttöominaisuuksia, käyttövarmuutta ja kestävyyttä ei tämän tutkimuksen yhteydessä pyritty arvostelemaan. Kaluston rakenne Vetokoneina tutkimustyömailla olivat Valmet Terra 465, Valmet Terra 865 ja Tree Farmer -maastotraktorit. Valmet Terra 465:n rakenne on esitetty yksityiskohtaisesti Metsätehon tiedotuksessa 234. Tutkittava traktori oli 2 v vanha ja siinä oli 46 hv:n moottori, 14 x 24" renkaat ja hydraulinen Boughton-vintturi sekä tavanomaiset runkojuontovarusteet, puskulevy ja kitkaketjut kaikissa pyörissä. Valmet Terra 865, joka oli uusi kokeilukone, er~si Valmet Terra 465:stä vain suuremman, 80 hv:n moottorinsa sekä vintturinsa puolesta. Vintturina oli Valmetin oma hydraulinen, 2-nopeuksinen, vapaa-asentoinen 4 tn: n vintturi. Varusteina olivat tavanomaiset runkojuontovarusteet. Kaikissa pyörissä oli kitkaketjut. Tree Farmer (Kockum-Garrett) oli 3 kk vanha, 70 hv:n moottorilla ja 16.9 x 30": n renkailla varustettu traktori. Vintturina oli 4. 4 tns n vintturi. Traktorin kokonaispaino oli 4. 5 tn. Traktori oli varustettu juontovarustein ja kitkaketjuin.

- 4 - J u o n t o m e n e t e l m ä Sekä sahatukki- että paperipuurungot kaadettiin suunnatusti ja karsittiin hakkuupaikalla. Ohuempien paperipuurunkojen osalta suoritettiin lisäksi kasausta. Juonta suoritettiin maastotraktoreilla runkoina tyvet edellä. Vaikka kysymyksessd oli avohakkuu, suoritettiin hakkuu ja ajo kahdessa vaiheessa siten, että ensin korjattiin paperipuurungot ja sitten sahapuurungot~ Purkamisvarastolla rungot mitattiin ja katkottiin moottorisahalla. Tukki en minimiläpimi tta oli 5-!". Tukkirunkoj en latvoista valmistettiin 2 m:n paperipuuta. Tukit jäivät katkontapaikalleen odottamaan jatkokuljetusta autolla, mutta 2 m:n paperipuut pinottiin mittauskelpoisiin pinoihin. Juontatyöryhmän muodosti kaksi miestä. Apumies oli metsässä avustamassa kuormausta. Hakkuu- ja varastotyöt suoritettiin samojen hakkuumiesten toimesta. T u t k i m u s a i n e i s t o Tutkimusaineisto kerättiin tammi- ja maaliskuussa. Ulkoilman lämpötila oli - 10-20 C. Lumen paksuus oli 60 80 cm. Lumi oli tammikuussa jauhomaista haitaten tientekoa ja ajoa. Sen sijaan maaliskuussa lumi oli jo paakkuunt uncerr.paa. Ajomaastot olivat helppoja tai keskinkertaisia. Kalusto kuului urakoitsijoille, jotka olivat samalla omien traktoreidensa ajajina. Ajaji en j a apumiesten ajotottumus ja - taito olivat tavalliset. Vertailukelpoisuutta silmällä pitäen molempia samalle urakoitsijalle kuuluvia Valmet- maastotraktoreita ajettiin samoissa maastoissa samaa ajajaa ja apumiestä käyttäen. Sahapuurunkojen käyttöosan kiintokuutiomäärästä tuli keskimäärin 81% sahatukkeja ja 19% paperipuita. Tutkimusaineisto käsitti Valmet Terra 465: n osalta sahatukkirunkojen juonnossa 192 k- m3, Valmet Terra 865:n osalta s ahatukkirunkojen juonnossa 209 k- m3 ja p~peripuurunkojen juonnossa?6 k-m3 sekä Tree Farmarin osalta sahatukkirunkojen juonnossa 2?9 k- m3

Kuva 1. Valmet Terra -1 65 -maastotraktori. - Valok. Metsäteho. Fig. /. Valmet Terra 465 terrain tracwr. - Photo Metsäteho. Kuva 2. Tukkirunkojen juontaa Valmet Terra 865 -maastotraktorilla. - Valok. Metsäteho. Fig. 2. Skidding of saw log stems by a Valmet Terra 865 terrain tractor. Photo M etsäteho. Kuva 3. Runkojuontaa Tree Farmer -maastotraktorilla. Kesko Oy. Fig. 3. Skidding of Valok. tems by Tree Farmer terrain Tractor. Photo Kesko Oy. Kuva 4. Tukkirunkojen purkaminen varastopaikalla. Metsäteho. Valok. Fig. 4. Unloading of saw log stems at the storage site. Photo Metsäteho.

- 5 - T u t k i m u s t u l o k s e t Työmaa-ajan rakenne ja menekki Työmaa- ajan keskimääräinen rakenne ja menekki on esitetty taulukoissa 1 4 (s. 6-9). Niiden mukaan työmaa- ajan menekki oli sahatukkirurikojan juonnossa Valmet Terra 465 - maastotraktoria käytettäessä 20 24 min/kuorma eli 6 7 min/k- m3 aj okertamatkan ollessa 419 753 m. Valmet Terra 865 - maastotraktorilla juonnettaessa vastaava ajanmenekki oli 11 18 min/kuorma eli 5 6 min/k- m3 ja ajokertamatka 335 440 m sekä Tree Farmer maastotraktorilla juonnettaessa 18 min/kuorma eli 4 min/k- m3 ajokertamatkan ollessa 338 m. Paperipuurunkojen juonnossa Valmet Terra 865 - maastotraktorilla työmaa- ajan menekki oli 19 28 min/ kuorma eli 10 12 min/k- m3 ajokertamatkan ollessa 307 920 m. Työmaa- ajasta kului kuormaukseen 39 51 %, ajoon 29 47 %, purkamiseen 8 20% ja lepoon 0 6 %. Keskimääräiset kuormaus- ja purkamisajat sekä keskimääräiset ajonopeudet esitetään asetelmassa 1. N:.:.1::1 a; A.t,i'l aj,moj:ruri~t, :rtka ovat tyl:jänä- ja kuormattuna- ajon keskiarvoja, on laskettu keskeytyksineen. Asetelma 1 Kuormaus- ja purkamisajat sekä ajonopeudet keskeytyksineen Juonta- Kuor- Purka - Ajo- Maaston aika maus~ minen~ nopeus, ajovaikeus :rd.n/k- m3 km/h \ SahaEuurungot Valmet Terra 465 tammik. 2.3 0.5 3. 9 Helppo II - maalisk. 3.5 0. 7 3.2 Kesk:inkert. Valmet Tarra 865 tammik. 2. 4 0. 5 3. 3 Keskinkert. - II - maalisk. 2e5 0. 5 2. 8 ICes k:i nkert Tree Farmer tammik. 2. 0 0. 8 3. 6 Helppo Pa12eriEuurungot V~:~.lnet TerJ. a. 8~5 tammik 5. 9 1.0 4. 6 Helppo - II - II 5. 2 1. 7 3. 1 Keskinkert.

- 6 - Taulukko 1 Keskimääräinen ajokerta-aika juonnettaessa sahapuurunkoja Val met Terra 465 ja Valmet Terra 865 -maastotraktoreilla tammikuussa Multialla. E r i t t e 1 y Työma8-aika Valmet Terra Valmet Terra 465 865 KUORMAUS Varsinainen kuormaus - kuorman kiinnitys - kuormaanveto Kuormaus ajo Ajoneuvon kääntyily Kuormauksen valmistelu ja suunnittelu Kuorman järjestely Uudelleenkuormaus AJO Ajo tyhjänä maastossa 11 " varsi tiellä 11 kuormattuna maastossa n 11 varsi tiellä.ajn<'l valmistelu ja suunnittelu Ajoneuvon kääntyily Juuttuneen ajoneuvon irrotus Ajoneuvon huolto ja korjaus Tietyöt PURKAMINEN Varsinainen purkaminen Purkamisen valmistelu LEPO TY~MAA-AIKA TYÖMAA- AIKA, min/k- m3 Kuorman keskikoko, k- m3 Ajonopeus tyhjänä maastossa 11 11 varsitiellä n kuormattaesaa km/h 11 kuormattuna maastossa j n n varsitiellä Tuotos, k- m3/h OlOSUHTEEr Maaston ajovaikeus 3 Leimikon tiheys, k-m ~ha Rungon keskikoko, k-m Ajomatka tyhjänä maastossa } " " varsitiellä 11 kuormattaesaa m/ at o- 11 kuormattuna maastossa ker a " " varsitiellä Kuormia yhteensä, kpl 'l 4. 25 2.31 0. 87 0.50 0.54 0.40 0. 48 9. 35 38.8 2.23 1. 70 3. 40 2. 33 o. 34 0.12 0. 65 0.49 0. 03 11.29 46. 9 2. 02 0. 04 2. 06 8. 5 1.40 1 5.8 24. 10 100.0 5. 85 4. 05 4. 03 8. 14 0. 93 2.42 5. 76 10. 25 helppo 150 0. 59 150 230 13 137 223 36 0.68 7.98 43.4 1. 7 2 0. 49 3.62 o. 71 o. 27 0.14 0. 43 0. 44 0. 03 7. 85 42.7 1.. 48 0. 02 1.50 8.1 1. 07 5. 8 18.40 100.0 3. 32 4. 99 7.04 1. 16 2. 51 6.81 10.83 keskinkert. 150 0. 45 143 57 11 149 80 44

- 7 - Taulukko 2 Keskimääräinen ajokerta-aika juonnettaessa sahapuurunkoja Valmet-maastotraktoreilla maaliskuussa Multialla. E r i t t e 1 y Työmaa-aika Valmet Terra Val met Terra 465 865 min/ % min/ % kuorma kuorma KUORMAUS Varsinainen kuormaus - kuorman kiinnitys 2.40 3.91 - kuormaanveto 1. 76 1.52 Kuormausajo 3.18 0. 64 Ajoneuvon kääntyily 0. 08 0.36 Kuormauksen valmistelu ja suunnittelu 0. 76 0. 93 Uudelleenkuormaus 0. 55 0.10 Juuttuneen ajoneuvon irrotus 0. 48 0. 03 AJO Ajo tyhjänä maastossa " 11 varsitiellä 11 kuormattuna maastossa 11 11 varsitiellä Ajon valmistelu ja suunnittelu Ajoneuvon kääntyily Juuttuneen ajoneuvon irrotus Ajoneuvon huolto ja korjaus FURKAMINEN Varsinainen purkaminen 9. 21 1. 18 1 11 3. 05 0. 90 0. 49 0. 13 0.13 o. 77 7. 76 46. 0 38.8 7.49 1. 17 0. 93 3. 62 o. 62 0. 09 o. 25 0. 09 0. 49 7. 26 43. 4 42. 0 1. 92 9.6 1. 56 9. 0 LEPO TYÖMAA- AIKA TYÖMAA- AIKA, min/k- m3 Kuorman keskikoko, k- m3 Ajonopeus tyhjänä maastossa } 11 11 varsitiellä 11 kuormattaessa km/h " kuormattuna maastossa 11 11 3 varsi tiellä Tuotos, k- m /h OLOSUHTEET Maaston ajovaikeus 3 Leimikon tiheys, k- m ~ha Rungon keskikoko, k- m Ajomatka tyhjänä maastossa l " " varsi tiellä ~!.. " kuormattaes sa > k':~.f; 11 kuormattuna maastossa J " " varsitiellä Kuormia yhteensä, kpl 1. 11 5. 6 0. 96 5. 6 20. 00 100.0 17. 27 100.0 6. 97 5.47 2. 87 3.16 4.46 3. 77 5. 94 5. 61 0. 96 1. 29 2. 31 1.86 3. 51 4. 63 8. 61 10. 97 keskinkertainen 120 120 0. 50 0.46 88 74 110 87 51 14 117 112 53 48 16 20

- 8 - Taulukko 3 Keskimääräinen ajoker ta- aika juonnettaessa paperipuurunkoja harvennushakkuualueelta Valmet Ter ra 865 - maast otrak.t orilla tammikuussa Mul tialla. Erittely KUORMAUS Varsinainen kuormaus - kuorman kiinnitys - kuormaanveto Kuormausajo Kuormal~sen valmistelu ja suunnittelu Uudelleenkuormaus Ajoneuvon kääntyily Juuttuneen ajoneuvon irrotus AJO Ajo tyhjänä maastossa n " varsitiellä 11 kuormattuna maastossa " 11 varsitiellä Ajon valmistelu ja suunnittelu Ajoneuvon kääntyily Juuttuneen ajoneuvon irrotus Ajoneuvon huolto ja korjaus PURKAMINEN Varsinainen purkaminen Purkamisen suunnittelu LEPO TYÖMAA- AIKA TYÖMAA- AIKA, min/k- m3 Kuorman keskikoko, k- m3 Ajonopeus tyhjänä maastossa 11 " varsi tiellä " kuormattaessa km/h 11 kuormattuna maastossa J 11 11 varsi tiellä Tuotos, k- m3/h l Keskinkert. maasto min/ kuorma 4. 23 1. 62 1 61 0. 81 0. 16 0. 57 Työmaa- aika Helppo maasto min/ kuorma 6. 52 2. 39 2. 19 1. 06 o. 37 0. 41 o. 11 9. 00 48. 6 13. 05 46. 8 1. 79 0. 52 1. 83 0. 59 0. 40 0. 05 o. 10 1. 30 1. 30 3. 39 1. 41 4. 24 o. 27 o. 11 0155 0. 48 6. 58 35. 5 11. 75 42. 2 2. 04 0.04 2. 08 11.2 2. 31 2. 31 8.3 0. 87 4. 7 0. 76 1 2. 7 ~------~, ----~----- 18.53 l -;00~0 27.87 100.0 i0.41 12~33 --~~------------~ 1. 78 2.26 3. 18 3.72 5. 76 6.36 1.22 1.02 2~58 2.64 6. 66 4. 60 5. 76 4. 87 O:WSUHTEET Maaston ajovaikeus keski r.kert. helppo Leimikon tiheys, k-m3~ha 70 70 Rungon keskikoko, k-m 0. 06 0.07 Ajomatka tyhjänä maastossa l 95 81 11 11 varsitiellä 52 358 11 kuormattaessa Jny'ajo- 33 37 11 kuormattuna maastossa kerta 78 62 " 11 varsi tiellä 49 382 Kuormia yhteensä, kpl 26 13 -----------------------------------------~-----------~------------

- 9- Taulukko 4 Keskimääräinen ajokerta-aika juonnettaessa sahapuurunkoja avohakkuualueelta Tree Farmer -maastotraktorilla tammikuussa Pylkönmäellä. Erittely KUORMAUS Varsinainen kuormaus - kuorman kiinnitys - kuormaanveto Kuormausajo Kuormauksen valmistelu ja suunnittelu Uudelleenkuormaus Ajoneuvon kääntyily AJO Ajo tyhjänä maastossa 11 " varsi tiellä 11 kuormattuna maastossa 11 n varsi tiellä Ajon valmistelu ja suunnittelu Ajoneuvon kääntyily Juuttuneen ajoneuvon irrotus Ajoneuvon huolto ja korjaus PURKAMINEN Varsinainen purkaminen LEPO TYÖMAA-AIKA TYÖMAA-AIKA, min/k-m3 Työmaa- aika mi n/kuorma 4. 55 1. 93 o. 78 0. 98 0. 04 0.65 cfo 8. 93 50.5 1. 7 5 o. 27 2. 41 0. 30 0. 13 0. 13 0.07 o. 14 5.20 29.5 3. 49 19.8 0. 03 0.2 17. 65 100.0 3. 92 Kuorman keskikoko, k- m3 Ajonopeus tyhjänä maastossa 11 11 varsitiellä 11 kuormattaesaa " kuf"lrmattuna maastossa 11 11 varsitiellä Tuotos, k- m3 /h km/h 4.50 4.81 7. 26 1.36 2.81 5. 98 15. 31 OLOSUHTEEr Maaston ajovaikeus Leirnikon tiheys, k-m3/ha Rungon keskikoko, kuorell. k-m3 Ajomatka tyhjänä maastossa 11 11 varsitiellä 11 kuormattaesaa 11 kuormattuna maastossa j 11 11 varsi tiellä..- Kuormia yhteensä, kpl l m/ajokerta helppo 130 0.46 140 33 22 113 30 62 '

- 10 - Sahapuurunkojen kuormaukseen kului 2.0 3.5 min/k-m3 ja purkamiseen 0.5 0.8 min/k-m3 sekä paperipuurunkojen kuormaukseen 5.2 5.9 min/k-m3 ja purkamiseen 1.0 1.7 min/k-m3 Paperipuurunkojen kuormaukseen ja purkamiseen kuluva aika oli siis lähes kaksinkertainen sahapuurunkojen vastaavaan aikaan verrattuna. Tämä johtui siitä, että sahapuurungot olivat kooltaan 8-kertaiset paperipuurunkoihin verrattuina. Ajoneuvon laadulla ei näyttänyt olevan vaikutusta kuormaus- ja purkamisaikaan. Ajonopeus keskeytyksineen oli helpossa maastossa 3.6 4.6 km/h ja keskinkertaisessa maastossa 2.8 3.3 km/h. Tässä tutkimuksessa ei havaittu eroa eri ajoneuvojen ajonopeuksien välillä. Sen sijaan voitiin todeta, että Valmet Tarra 465:n työskentely vaikeutuu maaston ajovaikeuden kasvaessa enemmän kuin Valmet Terra 865:n työskentely. Kuorman koko ja tuotos Keskimääräinen kuorman koko ja 200 m:n ajomatkaa vastaava tuotos esitetään as0telmassa 2. Asetelma 2 Kuorman koko ja 200 m:n ajomatkaa vastaava tuotos keskimäärin Saha,Euurungot Juonto- Kuorman Maaston Tuotos, aika koko, ajok-m3 vaikeus k-m3/h Valmet Terra 465 tammik. 4. 05 12. 1 Helppo IImaalisk. 2.87 8. 8 Keskinkert. Valmet Terra 865 tammik. 3.32 11. 1 Keskinkert. " - maalisk. 3.16 10. 2 Keskinkert. Tree Farmer tammik. 4. 50 14. 1 Helppo Pa12eri12uuru!:!B:ot Valmet Terra 865 tammik. 2. 26 6. 1 Helppo II - II 1. 78 5. 2 Keskinkert.

1? 18 17 16..cl 15 "" 8 :::1 14 C) ~ 13 rl 0 t/) 12 ~ "' :::1 ~ 11 6..cl ~ s ~.. t/) 0 ~ 0 ;:1 E-< 10 9 8 1 6 1 1 2 4 3 5 6 1 = Valmet Terra 465 helppo maa~to, easy terra1.n, 2 - _ V a 1 me t T erra 865 keskinkert. t maasto, average erra1.n,. 3 =V lm t T 465 keskink e rt.ma~sto, a e erra average terra1.n, 4 =Valmet Terra 865 k es kinkert.ma~st~, average terra1.n, 5 = Valm t Te a 865 helppo maa~to, e rr easy terraj.n, 6 =Valmet Terra 865 keskinkert.ma~sto, average t erraj.n, helppo maasto, easy t errain, sahapuurungot, saw log stems, sahapuurungot, saw log stems, sahapuurungot, saw log stems, sahapuurungot, saw log stems, tammikuu January tammikuu Janua.ry maaliskuu Marc!. maaliskuu March paperipuurungot, tammikuu pulpwood stems, January paperipuurungot, tammikuu pulpwood stems, January sahapuurungot, saw log stems, tammikuu January _.. _.. 5-4 3 ~ 0 100 200 Juont omatka 300 400 Skidding distance, m 500 60J Kuva 5. Tuotoksen riippuvuus juontamatkasta s ahapuu- ja paperipuurunkoja juonnettaessa. Fig. 5. Correlation of output and skidding dist ance in the skidding of saw log and pulpwood stems.

- 12 - Kuorman koko oli paperipuurunkoja ajettaessa oleellisesti pienempi kuin sahapuurunkoja ajettaessa. Maaston vaikeutuessa kuorman koko yleensä pieneni. Keskimääräiset 200 m:n ajomatkaa vastaavat tuntituotokset olivat sahapuurunkojen osalta 8.8 14.1 k-m3 ja paperipuurunkojen osalta 5.2 6.1 k-m3 Sahapuurunkojen juontotuotos oli siis noin kaksinkertainen paperipuurunkojen juontotuotokseen verrattuna. Tuotos pieneni maaston vaikeutuessa. Asetelmasta nähdää~ että tuotos on suoraan verrannollinen kuorman kokoon. Asetelmasta havaitaan myös, että Valmet Terra 865 -traktorilla päästiin keskinkertaisessa maastossa 16 % suurempaan tuotokseen kuin Valmet Terra 465 -traktorilla. Keskinkertaista vaikeammassa maastossa tuotosero olisi vielä suurempi. Sen sijaan helpossa maastossa tuotos oli likimain sama. Asetelman mukaan suurimpaan tuotokseen päästiin Tree Farmer -traktorilla. Tästä ei voida kuitenkaan tehdä lopullisia johtopäätelmiä Tree Farmer ja Valmet Terra -traktoreiden välisestä erosta, koska puuston koolla ja maaston vaikeusastealla on suuri merkitys. Tuotoksen riippuvuus matkasta eri ajoneuvoilla erilaisissa maastoissa ajettaessa on esitetty kuvassa 5 (s.1v. Matkan pidentyminen on otettu huomioon varsitiematkan pidentymisenä. Kuvasta nähdään, että matkan lyhentyessä 400 m:stä 50 m:iin tuotos kasvaa 1.6 2.0-kertaiseksi. Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin Tukki- ja paperipuurunkojen laahusjuontoa koskevia tutkimustuloksia on esitetty Metsätehon tiedotuksissa 210, 234 ja 240 v:lta 1963 65. Tässä saatuja tuloksia verrattaessa näissä tiedotuksissa esitettyihin todetaan seuraavaa. Kuorman koko oli sahapuurunkojen juonnossa aikaisemmin 2.1 2.4 k-m3, nyt 2.9 4.1 k-m3 ja paperipuurunkojen juonnossa aikaisemmin 1.0 1.8 k-m3, nyt 1.8 2. 3 k-m3 Kuorman koot olivat siis tässä tutkimuksessa oleellisesti suuremmat kuin aikaisemmissa. Kuormaus ja purkaminen ovat tapahtuneet nopeammin kuin aikaisemmin. Ajonopeus oli aikaisemmin 2. 0 4.5 km/h, nyt 2. 8 4. 6 km/h. on suurempi kuin aikaisemmin. Tuotoskin Vaikka olosuhteet ovatkin vaihdelleet eri tapauksissa, on kuitenkin todettava, että kokemusten kasvaessa tu-

- 13 - lokset ovat parantuneet. Ajoneuvojen koon kasvaessa ja laadun parantuessa sekä menetelmien jatkuvasti kehittyessä voidaan odottaa tulosten edelleenkin parantuvan, joten tässäkään tutkimuksessa esitettyjä tuloksia ei voida pitää vielä sellaisina, joihin nn kohtuudella mahdollista päästä. Continuation Studies of the Dragging Skidding of Saw Log lllllllllllllllllllllllllllllltltlllllllllllllllllllllllllrtlllltltllllllltllllltlllllllllflllllllllllllllllllll and Pulpwood Stems by Various Terrain Tractors II II II II II II 111111 II fl II 1111 II II II II t 1ft II 11111111 II 1111 II II II II rt tl tl tili II tl IIn tt II tt II tl By Jaakko Salminen SUMMARY Metsäteho conducted, in winter 1966, time studies on the skidding of stems at the work sites of Messrs. W. Rosenlew & Co., O. Y. and Pylkönmäki. at Multia The skidding machines were Valmet Terra 465, Valmet Terra 865, and Tree Farmer terrain tractors. The stems were skidded vnth butt ends leading. Unloading was into a stack. The team consisted of 2 men. The time expended on the loading of saw log stems was 2. 0 3.5 min. / solid cu. m. and on unloading 0.5 0. 8 min./solid cu.m. The corresponding times for pulpwood stems were 5. 2 5. 9 min./solid cu and 1.0 1. 7 min./solid cu.m. The loading and unloading of saw log stems was thus twice as rapid as those of pulpwood stems. The hauling speed, inclusive of interruptions, was 3. 6 4.6 km. /h. over easy terrain and 2. 8 3. 3 km. /h. on average terrain. The average size of a load of saw log stems was 2.9 4. 5 solid cu. m., and pulpwood stems 1. 8 2. 3 solid cu. m. The mean per-hour outputs for a haulage distance of 200 m. were 8. 8 14.1 solid cu. m. for saw log stems, and 5.2 6.1 solid cu for pulp-

- 14 - wood stems. The skidding output for saw log stems was thus roughly double that of the pulpwood stems. Valmet Terra 865 tractor achieved on average terrain an output 16 per cent greater than that of Valmet Terra 465. No definite conclusions on the difference between Tree Farmer and Valmet terrain tractors can be drawn. The correlation between output and distance, when different vehicles are used in different terrain, is illustrated in Fig. 5 (p. 11). When the haulage trip is shortened from 400 m. to 50 m. the output becomes 1.6 2.0-fold. Comparison of the results achieved in the present study with earlier results shows that both the load size and the hauling, loading and unloading speed and the output have improved essentially and may be expected to improve still further.

METSÄTEHON TIEDOTUS 265 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYS, 1 Tutkimus 2 m, 3 m ia 4 m kuusipaperipuun hakkuusta A STUDY OF THE FELLING OF 2-m., 3-m. AND 4-m. SPRUCE PULPWOOD MIKKO KAHALA HELSINKI 196 7

1

Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 265 M E T S Ä T E R 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Assoc~ation of Finnish Woodworking Industries 2 m, 3 m TUTKIMUS J A 4 m K U U S I P A P E R I P U U N RAKKUDSTA A Study of the Felling of 2-m., 3-m. And 4- m. Spruce Pulpwood Mikko Kahala T i i v i s t e l m ä Syksyllä 1965 kerättiin Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön työmailla aineistoa 2 m, 3 m ja 4 m kuorellisen kuusipaperipuun hakkuusta kasoihin palstatien varteen. Tarkoituksena oli selvittää 3 m paperipuun hakkuun ajanmenekkiä verrattuna 2 m ja 4 m kuusipaperipuun hakkuuseen. Lisäksi pyrittiin selvittämään moottorisahakarsinnan vaikutusta hakkuutulokseen. Tutki muksessa seurattiin kuuden hakkuumiehen työskentelyä. Aineiston määrä ja laatu on esitetty taulukoissa 1 ja 2 (s. 4 ja 5). Työajanm~n~kki, min/k- m3, ja työmaa- ajan keskimääräinen rakenne on esitetty taulukoissa 3 ja 5 (s. 7 ja 10). Keskeytysten osuutena on käytetty 15 % työmaa- ajasta. Keskeytysten todellinen osuus työmaa-ajasta ilmenee taulukosta 4 (s. 8). Pääasiallisimmat erot työajanrakenteissa olivat seuraavat. Karsintavälineen vaihtaminen