Harjavallan ja Porin ilmanlaatu

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 216 Ilmanlaatutyöryhmä Harjavalta-Pori RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 2/217

Porin kaupunki ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 216 Ilmanlaatutyöryhmä 3.3.217 Mittausaineisto ja tulokset: Suvi Pöyhönen, KVVY ry Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin ympäristövirasto Jari Lagerroos, Porin kaupungin ympäristövirasto Raportointi Riikka Niemenmaa

Sisällysluettelo Johdanto... 1 1 Tiivistelmä mittaustuloksista... 2 1.1 Mittaustulokset... 2 1.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt... 2 1.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt... 2 1.2 Rikkidioksidi SO 2... 2 1.2.1 Harjavalta... 2 1.2.2 Pori... 3 1.3 Hengitettävät hiukkaset PM 1... 3 1.3.1 Harjavalta... 3 1.3.2 Pori Itätulli... 3 1.4 Pienhiukkaset PM 2.5... 3 1.4.1 Harjavalta Kaleva... 3 1.4.2 Pori Itätulli... 3 1.5 Metallianalyysit... 4 1.5.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala... 4 1.6 Typpidioksidi NO 2... 4 1.6.1 Pori Itätulli... 4 1.7 Hiilimonoksidi CO... 4 1.7.1 Pori Itätulli... 4 1.8 Otsoni O 3... 4 1.8.1 Pori Itätulli... 4 1.9 Ilmanlaatuindeksi... 5 1.9.1 Harjavalta Kaleva... 5 1.9.2 Harjavalta Pirkkala... 5 1.9.3 Pori Itätulli... 5 2 Ilmanlaatu 216 ja ilmanlaadun arviointi... 5 3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 5 3.1 Raja-arvot... 5 3.2 Tavoitearvot... 6 3.3 Ohjearvot... 6 3.4 Kynnysarvot... 7

3.5 Kasvillisuutta varten... 7 4 Terveysvaikutuksia... 8 5 Mittausverkko ja järjestelmä... 8 6 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät... 12 7 Ilmanlaatuindeksi... 12 8 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen... 13 9 Harjavallan tulokset... 14 9.1 Ilmanlaatuindeksit... 14 9.2 Kalevan sääaseman tulokset... 16 9.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset... 18 9.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset... 19 9.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin... 21 9.6 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet... 22 1 Porin tulokset... 24 1.1 Itätullin ilmanlaatuindeksi... 25 1.2 Keskustan sääaseman tulokset... 26 1.3 Itätullin mittausaseman tulokset... 28 1.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin... 33 1.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset... 35 11 Laitosten päästötiedot... 36 11.1 Harjavalta... 36 11.2 Pori... 38 12 Liikenteen osuus päästöistä... 4 12.1 Harjavalta... 4 12.2 Pori... 4 13 Vertailut... 4 13.1 Harjavalta... 4 13.2 Pori... 41 14 Vinkkejä asukkaille... 42 LIITTEET 1-7

Sanasto Bentso(a)pyreeni (C 12H 2) = Syöpävaarallinen PAH-yhdiste. Merkittävin päästölähde on puun pienpoltto. Hengitettävät hiukkaset (PM 1) = Alle 1 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoputkiin asti. Peräisin enimmäkseen liikenteen levittämästä katupölystä sekä pienpoltosta syntyneistä hiukkasista. Hiilimonoksidi (CO) = Häkä. Muodostuu polttoaineen hiilen palaessa huonoissa palamisolosuhteissa (esim. liian vähän happea). Peräisin lähinnä pienpoltosta sekä autojen ja työkoneiden pakokaasuista. Otsoni (O 3) = Ei esiinny suoraan päästöissä vaan muodostuu auringon valon reagoidessa ilmansaasteiden kanssa. Otsonin syntyminen on monimutkainen tapahtumaketju. Käytännössä otsonia on vähemmän kaupunkien keskustoissa ja enemmän maaseuduilla. PAH-yhdisteet = Polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Peräisin polttoaineiden epätäydellisestä palamisesta. PAH-yhdisteet ovat usein karsinogeenisia ja ilmassa kiinnittyneinä PM 1 ja PM 2.5 - hiukkasiin. Pienhiukkaset (PM 2.5) = Alle 2,5 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Kulkeutuvat hengitysilman mukana syvemmälle hengitystiehyihin. Peräisin lähinnä liikenteen pakokaasuista, puun pienpoltosta sekä katupölystä. Myös kaukokulkeumat nostavat pitoisuuksia (mm. metsäpalot). Rikkidioksidi (SO 2) = Hapan kaasu, joka on haitallinen ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Peräisin rikkipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista. Rikkihapoke (H 2SO 3) = Heikko happo, joka syntyy rikkidioksidin reagoidessa veden kanssa. Suhteellinen kosteus (RH) = Ilmaisee kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi enimmillään olla vesihöyryä. Typpidioksidi (NO 2) = Kaasu, joka aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja luontoon päästessään rehevöitymistä ja happamoitumista. Päästöistä 2/3 on peräisin energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista, loppu 1/3 liikenteestä. Vaikka liikenteen päästöt ovat pienempiä, niiden vaikutukset ovat haitallisempia ihmisille, koska päästöt tapahtuvat suoraan hengitysilman tasolla. Lisätietoja: Ilmanlaatuportaalin www-sivut

1 Johdanto Ilmansuojelun tarkoituksena on varmistaa ihmisen terveydelle ja luonnon hyvinvoinnille välttämätön puhdas ilma. Suomessa on 1 ilmanlaadun mittausasemaa 6 kunnan alueella. Porin kaupunki mittaa jatkuvatoimisesti, yhteistyössä Harjavallan ja Rauman kaupunkien sekä alueen suurteollisuuden ja energiatuotantolaitosten kanssa ilmanlaatua. Kuntamittaukset Suomessa, kuten Harjavallassa, Porissa ja Raumallakin, ovat alkaneet 198-luvun puolivälissä. Harjavalta-Pori-Rauma verkossa on viisi epäpuhtauksien mittausasemaa ja kolme sääasemaa. Mittaustulokset siirtyvät tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin. Mittauksista vastaa sopimusperusteisesti Porin kaupungin ympäristövirasto. Pori-Harjavalta -sopimus on voimassa toistaiseksi ja sopimuksen yksityiskohdista sovitaan vuosittain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä. Rauman sopimus on voimassa vuoden 217 loppuun saakka. Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö laatii Rauman mittaustuloksista vuosiraportin. Itätullin mittausasema siirrettiin muuttuvan maankäytön myötä Mikonkadulta Paanakedonkadun varteen 27.1.216. Itätullin aseman tuloksiin vaikuttivat Mikonkadulla alueen korkeat rakennukset ja vilkkaasti liikennöidyt väylät. Aseman länsipuolella oli enemmän korkeita rakennuksia ja itäpuolella taas hiekkaparkkikenttä sekä matalampia rakennuksia. Paanakedonkadun liikennemäärä on selkeästi Mikonkatua suurempi (noin 15 7 ajoneuvoa/vrk), mikä tulee näkymään mm. korkeampina hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksina. Harjavallan suurteollisuusalueen yritysten ympäristölupien mukaisesti Kalevan ja Pirkkalan asemilla aloitettiin 1.1.216 hengitettävien hiukkasten (PM 1) keräys laitestandardin SFS-EN 12341 mukaisilla hiukkaskeräimillä. Viikoittain kerättävistä vuorokausinäytteistä analysoidaan hiukkasten metallipitoisuudet. Yhteenvetoraporttia täydentää Porin kaupungin ympäristöviraston www-sivut. Harjavalta-Pori ilmanlaatutyöryhmän jäsenet vuonna 216 Katri Nyberg Katriina Heikkilä Jari Grönvall Hanna-Leena Heikkilä, varapj. Ari Savola Jari Hämäläinen Reijo Roininen Matti Lankiniemi, pj. Jari Lampinen, sihteeri Eljas Hietamäki Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin voimalaitos Huntsman P&A Finland Oy PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Porin Prosessivoima Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut-STEP Oy Norilsk Nickel Harjavalta Oy Harjavallan kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Varsinais-Suomen ELY-keskus

2 1 Tiivistelmä mittaustuloksista 1.1 Mittaustulokset Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen (38/211) raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Harjavallassa ja Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen (48/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot eivät ylittyneet Porin, eikä Harjavallan mittausasemilla. Vuoden mittausjaksosta vähintään 75 % tuloksista pitää olla hyväksyttyjä, eli validoituja. Tämä ehto täyttyi kaikissa mittauksissa pois lukien Itätullin CO -mittaukset, jotka päättyivät 1.4.216. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevista arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/27) määrittelee arseenin, kadmiumin ja nikkelin kalenterivuoden tavoitearvot laskettuna vuosikeskiarvoina. Tavoitearvot ylittyivät arseenin ja nikkelin osalta Harjavallan Kalevan mittausasemalla. 1.1.1 Harjavallan teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Harjavallassa prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Harjavallassa teolliset päästöt 216 olivat rikkidioksidia 3 63 t, typen oksideja 2 t, hiukkasia 18 t sekä hiilidioksidia 14 141 t. Päästölähteet on laskettu Boliden Harjavalta Oy:n, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n päästöistä. VTT:n LIISA - laskentajärjestelmä kertoo Harjavallan liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 215 typen oksidien osalta 43 t, hiukkasten 1,4 t sekä hiilidioksidin osalta 12 325 t. 1.1.2 Porin teolliset- ja liikenneperäiset päästöt Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Suurteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt 216 olivat rikkidioksidia 1 549 t, typen oksideja 1 214 t, hiukkasia 52 t sekä hiilidioksidia 1 265 974 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Fortum Power and Heat Oy, Boliden Harjavalta Oy, Huntsman P&A Finland Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä liikenne. VTT:n LIISA -laskentajärjestelmä kertoo Porin liikenteen aiheuttamiksi päästöiksi 215 typen oksidien osalta 447 t, hiukkasten 14 t sekä hiilidioksidin osalta 123 24 t. 1.2 Rikkidioksidi SO 2 1.2.1 Harjavalta Vuoden 216 suurin rikkidioksidin 99 % tuntiarvo Kalevan asemalla mitattiin heinäkuussa ollen 13 g/m 3, joka oli 41 % tuntiohjearvosta 25 g/m 3. Pirkkalan asemalla tammikuussa mitattiin suurin 99 % tuntiarvo 8 g/m 3, joka oli 3 % tuntiohjearvosta 25 g/m 3. Ohjearvoissa toiseksi suurin vrk-arvo saa olla enintään 8 µg/m 3. Se ei ylittynyt Harjavallan mittausasemilla. Suurimmat vuorokausiarvot, 31 µg/m 3, mitattiin sekä Kalevan (kesäkuussa), että Pirkkalan asemalla (tammikuussa). Arvo on 39 % vuorokausiohjearvosta. Rikkidioksidipitoisuuksien talvikauden 1.1 31.3. kriittinen taso on 2 g/m 3. Sekä Kalevassa, että Pirkkalassa kriittiset tasot olivat 3 g/m 3. Suurimmaksi vuorokausikeskiarvoksi on säädetty 125

3 g/m 3, joka oli Kalevassa maaliskuussa 84 g/m 3 ja Pirkkalassa tammikuussa 37 g/m 3. Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa on 3 kpl. Rikkidioksidin raja-arvo on 35 g/m 3 tuntikeskiarvona. Enimmillään se oli 8.9.216 Kalevassa, 969 g/m 3, mikä johtui Boliden Harjavalta Oy:n prosessihäiriöstä. Pirkkalassa vuoden suurin tuntikeskiarvo oli joulukuussa 126 g/m 3. Ylityksiä oli Harjavallassa vuoden aikana kokonaisuudessaan yksi (1) kpl, korkein sallittu määrä on 24 kpl kalenterivuodessa. Rikkidioksidin varoituskynnys 5 µg/m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt Harjavallan asemilla. 1.2.2 Pori Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset Itätullin ja Pastuskerin mittausasemilla. Vuoden 216 suurin 99 %:n tuntiarvo 11 g/m 3 mitattiin Itätullissa tammikuussa. Pitoisuus oli 4 % tuntiohjearvosta 25 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei esiintynyt mittausjakson aikana. 1.3 Hengitettävät hiukkaset PM 1 1.3.1 Harjavalta Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 7 g/m 3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa. Raja-arvon lukuarvo 5 g/m 3 ei ylittynyt Kalevassa eikä Pirkkalassa vuonna 216 (vuonna 215 ylityksiä Kalevassa 7 kpl). Raja-arvo kalenterivuodessa on 4 µg/m 3. Kalevassa se oli 11 µg/m 3 ja Pirkkalassa 1 µg/m 3. 1.3.2 Pori Itätulli Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo 7 g/m 3 ei ylittynyt. Vuonna 215 ylityksiä oli 2 kpl, maaliskuussa ja joulukuussa. Raja-arvon lukuarvo 5 g/m 3 ylittyi Itätullissa seitsemänä (7) vuorokautena. Näin ollen raja-arvon ylitystä ei tapahtunut, koska ylitysvuorokausia sallitaan 35 kpl. Seitsemästä ylitysvuorokaudesta neljä oli Mikonkadun ja kolme Paanakedonkadun mittauspisteellä. Raja-arvo kalenterivuodessa on 4 µg/m 3. Itätullissa kalenterivuoden keskiarvo oli 13 µg/m 3. 1.4 Pienhiukkaset PM 2.5 1.4.1 Harjavalta Kaleva Pienhiukkasten PM 2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m 3. Kalevassa kalenterivuoden keskiarvo oli 7 µg/m 3. 1.4.2 Pori Itätulli Pienhiukkasten PM 2.5 kalenterivuoden raja-arvo on 25 µg/m 3. Itätullissa kalenterivuoden keskiarvo oli 7 µg/m 3.

4 1.5 Metallianalyysit 1.5.1 Harjavalta Kaleva ja Pirkkala Metallinäytteet analysoitiin mittausasemilla viikoittain kerätyistä vuorokausinäytteistä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) ry:n laboratoriossa Tampereella. Valtioneuvoston asetuksen (164/27) mukaiset tavoitearvot ovat arseenille (As) 6 ng/m 3, kadmiumille (Cd) 5 ng/m 3 ja nikkelille (Ni) 2 ng/m 3 vuosikeskiarvoina laskettuna. Vuosikeskiarvot Kalevassa olivat As 12 ng/m 3, Cd 2 ng/m 3 ja Ni 72 ng/m 3 ja Pirkkalassa As 5 ng/m 3, Cd 1 ng/m 3 ja Ni 8 ng/m 3. Näytteiden tavoitearvot ylittyivät arseenin ja nikkelin osalta Kalevan mittausasemalla. 1.6 Typpidioksidi NO 2 1.6.1 Pori Itätulli Typpidioksidipitoisuuksien suurin 99 % tuntipitoisuus 216 esiintyi joulukuussa, jolloin tuntiarvo 84 g/m 3 oli 56 % ohjearvosta. Suurin vrk-pitoisuus mitattiin joulukuussa ollen 51 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 73 % ohjearvosta. Korkein mitattu tuntiarvo esiintyi helmikuussa ollen 151 µg/m 3, kun terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu raja-arvo on 2 µg/m 3. Typpidioksidille annettu raja-arvo kalenterivuodessa on 4 g/m 3, Itätullin mittausasemalla kalenterivuoden mittausten keskiarvo oli 14 g/m 3. Typpidioksidin varoituskynnys 4 g/m 3 mitattuna kolmen perättäisen tunnin aikana ei ylittynyt Itätullin asemalla. Typen oksideille (NO + NO 2) asetettu kriittinen maksimitaso kasvillisuuden suojelemiseksi on 3 g/m 3 kalenterivuoden keskiarvona, Itätullissa se oli 13 g/m 3. 1.7 Hiilimonoksidi CO 1.7.1 Pori Itätulli Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot hiilimonoksidille ovat tuntikeskiarvo 2 mg/m 3 ja 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3. Itätullissa suurin mitattu tuntikeskiarvo oli 1,1 mg/m 3 ja 8 tunnin keskiarvo oli maaliskuussa,5 mg/m 3. Lisäksi hiilimonoksidille on asetettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimia pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 1 mg/m 3. Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvo hiilimonoksidin tuntikeskiarvolle on 3 mg/m 3. Hiilimonoksidin 8 h:n keskiarvot ovat koko mittaushistorian olleet Porissa selvästi alle alemman ja ylemmän arviointikynnyksen (8 tunnin ylempi arviointikynnys on 7 mg/m 3 ja alempi 5 mg/m 3 ). Häkämittaus lopetettiin 1.4.216 Porin keskustan liikenneasemalla ilmanlaatutyöryhmän päätöksellä. Mittaus koettiin tarpeettomaksi häkäpitoisuuksien vähäisyyden vuoksi. 1.8 Otsoni O 3 1.8.1 Pori Itätulli Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on asetettu tavoitearvo 12 g/m 3. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25 vuorokautena kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen

5 tavoitearvoon tapahtuu 8 tunnin liukuvaan keskiarvoon. Otsonin osalta 8 tunnin keskiarvopitoisuuden 12 μg/m 3 ylityksiä ei ollut yhtään kappaletta. Suurin 8-tunnin keskiarvopitoisuus mitattiin huhtikuussa 19 μg/m 3, joka oli 91 % tavoitearvosta. 1.9 Ilmanlaatuindeksi 1.9.1 Harjavalta Kaleva Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Kalevassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 216 oli hyvä 45 %, tyydyttävä 42 %, välttävä 9 %, huono 3 % sekä erittäin huono 1 %. 1.9.2 Harjavalta Pirkkala Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että Pirkkalassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 216 oli hyvä 56 %, tyydyttävä 4 %, välttävä 4 %, huono % sekä erittäin huono %. 1.9.3 Pori Itätulli Ilmanlaatuindeksi laskettuna tuntiarvoista osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 216 oli hyvä 7 %, tyydyttävä 38 %, välttävä 35 %, huono 15 % sekä erittäin huono 5 %. 2 Ilmanlaatu 216 ja ilmanlaadun arviointi Harjavalta-Pori mittausalueella vallitsee yleensä tyydyttävä ilmanlaatu. Suurimmat kaupunkien keskustoihin vaikuttavat muutokset tulevat liikenteen päästöistä sekä katupölystä kuivempina ajanjaksoina. Harjavallan ilmanlaatuun vaikuttaa alueella sijaitseva suurteollisuus ja energiantuotanto. Näiden lisäksi talvikuukausina lisääntyvä pienpoltto heikentää ilmanlaatua pienhiukkasten ja häkäpäästöjen kautta. Tarkempaa tietoa ilmansaasteista ja terveysvaikutuksista Porin ympäristöviraston www-sivuilta. 3 Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot 3.1 Raja-arvot Rikkidioksidille (SO 2), typpidioksidille (NO 2), hengitettäville hiukkasille (PM 1), pienhiukkasille (PM 2.5), lyijylle (Pb) ja hiilimonoksidille (CO) on säädetty pitoisuuksien raja-arvot sekä sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot ovat aina ehdottomia epäpuhtaudesta riippumatta.

6 Taulukko 1. Ilman epäpuhtauksien raja-arvot ja sallittujen ylityksien määrä vuodessa. Raja-arvot Rajaarvtykset Sallitut yli- Yhdiste Aika µg/m 3 vuodessa Rikkidioksidi Tunti 35 24 Vuorokausi 125 3 Typpidioksidi Tunti 2 18 Vuosi 4 - Hengitettävät hiukkaset Vuorokausi 5 35 Vuosi 4 - Pienhiukkaset Vuosi 25 - Hiilimonoksidi 8 tuntia 1-3.2 Tavoitearvot Otsonille (O 3), arseenille (As), kadmiumille (Cd), nikkelille (Ni) ja bentso(a)pyreenille (C 12H 2) on annettu tavoitearvot, joihin tulee pyrkiä kustannustehokkaita keinoja käyttäen. Taulukko 2. Otsonin ja raskasmetallien tavoitearvot. Tavoitearvot Yhdiste Aika Tavoitearvo Voimassa µg/m 3 Otsoni 8 h liukuva ka. 12 µg/m 3 saa ylittyä 25 krt/vuosi 1.1.21 kolmen vuoden keskiarvona Arseeni vuosikeskiarvo,6 1.1.213 Kadmium vuosikeskiarvo,5 1.1.213 Nikkeli vuosikeskiarvo,2 1.1.213 Bentso(a)pyreeni vuosikeskiarvo,1 1.1.213 3.3 Ohjearvot Ohjearvot on annettu hiilimonoksidille (CO), typpidioksidille (NO 2), rikkidioksidille (SO 2), kokonaisleijumalle (TSP), hengitettäville hiukkasille (PM 1) ja haiseville rikkiyhdisteille (TSR). Ohjearvot ovat ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineinä. Tavoitteena on ehkäistä ohjearvojen ylittyminen.

7 Taulukko 3. Ilman epäpuhtauksien ohjearvot ja tilastolliset määrittelyt. Ohjearvot Yhdiste Aika Ohjearvo Tilastollinen määrittely µg/m 3 Rikkidioksidi Tunti 25 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Vuorokausi 8 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Typpidioksidi Tunti 15 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Vuorokausi 7 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiilimonoksidi Tunti 2 Tuntikeskiarvo Kahdeksan tuntia 8 Liukuva keskiarvo Hengitettävät Vuorokausi 7 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo hiukkaset 3.4 Kynnysarvot Kynnysarvot on jaettu tiedotus- ja varoituskynnykseen. Tiedotuskynnys on säädetty otsonille ja varoituskynnys otsonin lisäksi myös rikkidioksidille ja typpidioksidille. Taulukko 4. Otsonin tiedotus- ja varoituskynnys sekä rikkidioksidin ja typpidioksidin varoituskynnys. Kynnysarvot Yhdiste Aika Tiedotuskynnys Varoituskynnys µg/m 3 µg/m 3 Otsoni Tunti 18 24 Rikkidioksidi Kolme peräkkäistä - 5 tuntia Typpidioksidi Kolme peräkkäistä - 4 tuntia 3.5 Kasvillisuutta varten Kasvillisuuden suojelemiseksi on rikkidioksidille ja typen oksideille asetettu kriittiset rajat sekä tavoitearvo otsonille. Taulukko 5. Kriittiset rajat kasvillisuuden suojelemiseksi rikkidioksidille ja typen oksideille. Kriittiset rajat Yhdiste Aika Kriittinen taso µg/m 3 Rikkidioksidi Vuosi/ 2 Talvikausi Typen oksidit Vuosi 3 (NO+NO 2)

8 Taulukko 6. Tavoitearvot kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille. Tavoitearvot Yhdiste Määritetty Tavoitearvo Pitkän tähtäimen vuodelle 21 tavoite Otsoni 8 µg/m 3 ylittävien 18 µg/m 3 h laskettuna 6 µg/m 3 h tuntiarvojen summa viiden vuoden keskiarvona Lisätietoja: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Ilmanlaatuportaalin www-sivut 4 Terveysvaikutuksia Ilmansaasteet voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita tai terveyshaittoja, mm. yskää, nuhaa, hengenahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja astmakohtausten lisääntymistä. Erityisen herkkiä väestöryhmiä ilmansaasteille ovat hengitys- ja sydänsairaat, pienet lapset sekä vanhukset. Ilmansaasteille altistuminen voi lisätä myös hengitysteiden herkkyyttä mm. pakkasilmalle tai siitepölyille. Lisätietoja: Ilmanlaatuportaalin www-sivut Hengitysliiton www-sivut 5 Mittausverkko ja järjestelmä Harjavalta-Pori mittausverkkoon kuuluu yhteensä viisi mittausasemaa. Harjavallassa mittausasemat ovat keskustan Kalevassa ja joen pohjoispuolella Pirkkalassa. Molemmilla asemilla mitataan rikkidioksidia, hengitettäviä hiukkasia sekä hiukkasten metallipitoisuuksia. Kalevassa mitataan lisäksi pienhiukkasia ja siellä sijaitsee sääasema. Porin keskustassa ilman epäpuhtauksia mitataan Itätullin asemalla ja säätietoja ympäristöviraston katolla olevalla sääasemalla Valtakadulla. Ilmanlaatutyöryhmän kokouksessa 4.3.216 päätettiin häkämittausten lopettamisesta. Ilman häkäpitoisuuden mittaus koettiin tarpeettomaksi pitkään jatkuneiden matalien pitoisuuksien vuoksi. Häkämittaus (CO) lopetettiin 1.4.216 Porin Itätullin mittausasemalla. Itätullin mittausasema siirrettiin uuden asemakaavoituksen vuoksi Mikonkadulta Paanakedonkadulle 24. - 27.1.216. Samassa yhteydessä mittausaseman ulkoasua parannettiin maalamalla sen julkisivut. Maalauksen teemana oli neljä vuodenaikaa ja se toteutettiin yhteistyössä taiteilijaryhmä aqartetin kanssa. Pastuskerin asema sijaitsee Meri-Porissa ja siellä mitataan rikkidioksidin taustapitoisuuksia sekä säätietoja. Mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista sekä mittaustulosten editoinneista vastaa JPP- Kalibrointi Ky. Harjavallan osalta mittausjärjestelmä sisältää automaattiset hälytykset, mikäli epä-

9 puhtauksien pitoisuudet ovat vaarassa ylittyä. Tällöin järjestelmä lähettää tekstiviestin 18:sta matkapuhelimeen. Toinen tekstiviesti välitetään, kun pitoisuus on laskenut takaisin alle säädetyn rajan. Lisäksi hiukkasnäytekeräimien järjestelmä lähettää tekstiviestit ympäristöviraston hälytyspuhelimeen aina kun keräykset käynnistyvät ja päättyvät sekä esim. sähkökatkotilanteessa. Taulukko 7. Mittausasemat, mitattavat komponentit ja sääasemien paikat. Epäpuhtaus Mittauspiste PM 1 PM 2.5 NO 2 O 3 CO SO 2 PM 1:n metallit Sääasema Harjavalta, Kaleva x x x x x Harjavalta, Pirkkala x x x Pori, Itätulli x x x x x x Pori, ympäristövirasto x Pori, Pastuskeri x x Rauma, Hallikatu x x Kuva 1. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Harjavalta-Pori-Rauma

1 Taulukko 8. Porin mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit. Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi (SO 2) Pastuskeri jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi (SO 2) Itätulli jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi (NO 2) Itätulli jatkuva AC 32M Hiilimonoksidi (CO) (mittaus lopetettu 1.4.216 Itätulli jatkuva CO12M alkaen) Otsoni (O 3) Itätulli jatkuva API 4 A Hengitettävät hiukkaset (PM 1) Itätulli jatkuva MP11M+CPM Pienhiukkaset (PM 2,5) Itätulli jatkuva MP11M+CPM Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus ja lämpötila Pastuskeri jatkuva SMA-3 Säätiedot, tuulen suunta, nopeus, lämpötila, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja Ympäristövirasto jatkuva Vaisala WXT 52 sadanta Taulukko 9. Harjavallan mittauskomponentit, mittauspaikat ja analysaattorien mallit. Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi (SO 2) Kaleva jatkuva Thermo Scientific 43i Hengitettävät hiukkaset (PM 1) Kaleva jatkuva TEOM 14 A Pienhiukkaset (PM 2.5) Kaleva jatkuva TEOM 145 Hiukkasten (PM 1) 1 vrk- näyte/viikko Kaleva metallipitoisuudet Leckel SEQ47/5 Säätiedot, tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, suhteellinen kosteus, Kaleva jatkuva Vaisala WXT 52 ilmanpaine ja sadanta Rikkidioksidi (SO 2) Pirkkala jatkuva Thermo Scientific 43i Hengitettävät hiukkaset (PM 1) Pirkkala jatkuva TEOM 14 A Hiukkasten (PM 1) 1 vrk- näyte/viikko Pirkkala metallipitoisuudet Leckel SEQ47/5

11 Kuva 2. Mittausasemien sijainnit seutukartalla. Ilmanlaadun valvonnan mittaustulokset saadaan reaaliajassa (laboratorioissa analysoitavia metallipitoisuusnäytteitä lukuun ottamatta). Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilta tulokset saadaan laajakaistayhteydellä minuutin päivitysajalla. Porin keskustan, Pastuskerin ja Rauman Hallikadun mittausasemilta tulokset päivittyvät Porin ympäristöviraston ilmanlaatuvalvonnan tietokoneelle kerran tunnissa mobiiliyhteyden välityksellä. Tiedot välitetään tunneittain Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin, mistä ilmanlaatua voi seurata reaaliajassa tunnin viiveellä. Harjavalta-Pori mittausasemilla mitataan erilaisia ilman epäpuhtauksia ennakkoon tehdyn mittaussuunnitelman mukaisesti. Porin Itätullin liikenneperäisten epäpuhtauksien mittausasemalla analysoidaan typpidioksidia (NO 2), rikkidioksidia (SO 2), otsonia (O 3), häkää (CO) 1.4.216 asti, hengitettäviä hiukkasia (PM 1) sekä pienhiukkasia (PM 2.5). Porin keskustan säätietoja mitataan ympäristövirastolla. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla analysaattorien määrä on suppeampi, koska mittaustarve on suunniteltu välittömässä läheisyydessä sijaitsevan suurteollisuuden päästökomponenttien mukaan. Pirkkalan asemalla mitataan rikkidioksidia (SO 2) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 1). Kalevan asemalla mitataan rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten lisäksi myös pienhiukkasia (PM 2.5) sekä säätietoja. Molemmilla asemilla kerätään myös hiukkasnäytteitä, joiden sisältämät metallipitoisuudet tutkitaan KVVY:n laboratoriossa Tampereella. Mittausasemat esitellään tarkemmin liitteissä 1-7.

12 6 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Ilmanlaatuun vaikuttavat useat tekijät ja ne voidaan karkeasti lajitella ihmisten aiheuttamiin ja luonnollisiin osa-alueisiin. Ihmisten aiheuttamia ovat mm. liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden aiheuttamat epäpuhtaudet. Luonnollisia vaikuttajia ovat taas sateet, matala- ja korkeapaineet sekä tuulet. Varsinkin kaupunkien keskustojen alueella liikenne aiheuttaa suurimmat ongelmat. Polttomoottoriautojen typen oksidien päästöt sekä katu- ja rengaspöly ovat erityisen haitallisia, koska epäpuhtaudet sijaitsevat hengityskorkeudella. Energiantuotannon ja teollisuuden prosessien päästöt taas kulkeutuvat laajemmalle alueelle päästökorkeuden ollessa huomattavasti suurempi. Nämä päästöt eivät ole kuitenkaan yhtään turvallisempia, mutta niiden vaikutukset ovat vähemmän välittömiä ihmisten terveyteen. 7 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaadun tiedotuksessa käytetään ilmanlaatuindeksiä, jolla voidaan tiivistää kunkin mittausaseman mittausarvot yhteen havainnollistavaan väriasteikkoon ja laatusanoihin: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Mittausasemilla lasketaan tunneittain vertailuluku eli indeksi, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua alueella suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ilmanlaatuindeksiä laskettaessa muuttujiksi voidaan ottaa rikkidioksidin (SO 2), typpidioksidin (NO 2), hengitettävien hiukkasten (PM 1), pienhiukkasten (PM 2.5), otsonin (O 3), hiilimonoksidin (CO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet. Jokaisella epäpuhtaudella on oma kerroinlukunsa, jota käytetään indeksin laskemiseen. Millään asemalla ei mitata kaikkia edellä mainittuja yhdisteitä ja siksi ilmanlaatuindeksi lasketaan aina vain osasta yhdisteitä. Tästä syystä eri asemien indeksit eivät välttämättä ole vertailukelpoisia keskenään. Indeksi voidaan myös jättää kokonaan laskematta, mikäli asemalla mitataan vain yhtä tai kahta yhdistettä kuten esimerkiksi Porin Pastuskerissa. Lisätietoja: Ilmanlaatuportaalin www-sivut Taulukko 1. Epäpuhtauksien tuntipitoisuutta vastaavat indeksiarvot. Pitoisuudet mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³) Indeksiluokitus SO 2 NO 2 PM 1 PM 2.5 O 3 CO Hyvä <2 <4 <2 <1 <6 <4 Tyydyttävä 2-8 4-7 2-5 1-25 6-1 4-8 Välttävä 8-25 7-15 5-1 25-5 1-14 8-2 Huono 25-35 15-2 1-2 5-75 14-18 2-3 Erittäin huono >35 >2 >2 >75 >18 >3 Taulukko 11. Indeksiarvojen mahdolliset vaikutukset terveyteen, luontoon ja materiaaleihin. Indeksiluokitus Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköistä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Välttävä Epätodennäköistä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Huono Mahdollista herkillä ihmisillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Erittäin huono Mahdollista herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus-ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

13 8 Väestön tiedottaminen ja varoittaminen Ilmanlaatu voi heikentyä hetkellisesti mm. katupölyn, mahdollisten laitevikojen tai teollisuuslaitosten häiriötilanteiden vuoksi. Porin kaupungin ympäristövirastolla on vastuu varoittaa ja tiedottaa Harjavallan ja Porin kaupunkien asukkaita ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Kunnan tiedottamisvastuu perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (28/211) sekä ympäristönsuojelulakiin (527/214). Harjavallan ja Porin kaupungeissa on käytössä tiedotus- ja toimintaohje, joka tehostaa tiedottamista ilman epäpuhtauksien aiheuttamasta vaarasta. Ilman epäpuhtauksien raja-arvojen lähestyessä tai ylittyessä Harjavallan ilmanlaadun mittausasemat lähettävät automaattisesti hälytystekstiviestin ympäristövirastolle sekä suurteollisuuden edustajille. Ilman epäpuhtauksia voidaan tarkkailla reaaliaikaisesti ympäristöviraston päätteiltä ja rajaarvojen ylittyessä tiedotetaan ja varoitetaan asukkaita mm. radion ja verkkosivujen välityksellä. Ympäristövirasto tiedottaa tai varoittaa väestöä rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 1) raja-arvojen ylittyessä tai lähestyessä. Yleisölle on myös tiedotettava, mikäli PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- tai nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot ylittävät Valtioneuvoston asetuksessa 113/27 asetetut tavoitearvot. Ilmanlaadun heikkenemisestä kertovat tiedotteet ja varoitukset sisältävät tiedot epäpuhtauden laadusta, pitoisuudesta, koska ja missä ylitys on tapahtunut, mille alueelle sen vaikutukset ulottuvat, miten tilanteen ennustetaan muuttuvan, riskiryhmä sekä mahdolliset terveysvaikutukset ja neuvoja niiden ehkäisemiseen. Vuoden 216 aikana lähetettiin alueellisille tiedotusvälineille kaksi tiedotetta heikentyneen ilmanlaadun johdosta: rikkidioksidin tuntiraja-arvon 35 µg/m 3 ylitys Harjavallan Kalevassa 8.9.216 (pitoisuus 971 µg/m 3 ) ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 5 µg/m 3 ylitys Porin Itätullissa 15.3.216 (pitoisuus 52 µg/m 3 ). Lisäksi Porin kaupungin ympäristöviraston internet sivujen kautta tiedotettiin Porin Itätullissa mitatuista kolmesta hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon lukuarvon 5 µg/m 3 ylityksestä (pitoisuudet 29.11.216: 53 µg/m 3, 1.12.216 52 µg/m 3 ja 11.12.216 85 µg/m 3. Varoituskynnys ei ylittynyt yhdenkään mitatun komponentin osalta vuonna 216. Lisätietoja: Porin kaupungin www-sivut Ilmanlaatuportaalin www-sivut

Tunti-indeksi 14 9 Harjavallan tulokset Kuva 3. Harjavallan Pirkkalan ja Kalevan mittausasemien sekä suurteollisuuspuiston sijainnit. 9.1 Ilmanlaatuindeksit Ilmanlaatuindeksi Kaleva 216 2 Erittäin huono 15 Huono 1 75 5 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 1. Kalevan ilmanlaatuindeksi 216. Kuviosta on nähtävissä katupölyn aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen maaliskuussa sekä Boliden Harjavalta Oy:n prosessihäiriö 8.9.216, jolloin rikkidioksidipitoisuudet kohosivat hetkellisesti huomattavan korkeiksi.

Tunti-indeksi 15 Taulukko 12. Ilmanlaatuindeksi Kalevan mittausasemalla 216. Ilmanlaatuindeksi Kaleva 216 % Hyvä 45 Tyydyttävä 42 Välttävä 9 Huono 3 Erittäin huono 1 Yhteensä 1 Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 216 2 Erittäin huono 15 Huono 1 75 5 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 2. Pirkkalan ilmanlaatuindeksi 216. Ilmanlaatuindeksi on pysynyt tasaisena läpi vuoden, pääosin hyvänä ja tyydyttävänä. Pirkkalan mittausasema on etäämpänä suurteollisuusalueesta kuin Kaleva, minkä vuoksi pitoisuudet ovat matalampia. Sijaintinsa vuoksi myös liikenteen aiheuttamat pitoisuuksien kohoamiset ovat epätodennäköisiä. Taulukko 13. Ilmanlaatuindeksi Pirkkalan mittausasemalla 216. Ilmanlaatuindeksi Pirkkala 216 % Hyvä 56 Tyydyttävä 4 Välttävä 4 Huono Erittäin huono Yhteensä 1

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 16 9.2 Kalevan sääaseman tulokset Tuulen suuntajakauma Kaleva 216 [vrk] Länsi Luode 1 Pohjoinen 8 6 4 2 Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 3. Tuulen suunta Kalevan sääasemalla. Pääsääntöisesti tuulet ovat puhaltaneet etelästä. Lukuarvot ovat määriä ja yksikkönä vuorokausi. 25 Lämpötila viikkokeskiarvo Kaleva 216 [ C] 2 15 1 5 Lämpötila ka. -5-1 -15-2 Kuvio 4. Viikottainen keskilämpötila Kalevan sääasemalla. Vuoden keskilämpötila oli 5,9 C.

17 Suhteellinen kosteusprosentti viikkokeskiarvot Kaleva 216 [%] Kosteusprosentti ka. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 3 5 7 9 111315171921232527293133353739414345474951 Kuvio 5. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla. Koko vuoden keskiarvo oli 75 %. Ilmanpaine viikkokeskiarvot Kaleva 216 [hpa] Ilmanpaine ka. 14 13 12 11 1 99 98 97 96 95 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 Kuvio 6. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Kalevan sääasemalla. Koko vuoden keskiarvo oli 17 hpa.

9.3 Kalevan ja Pirkkalan hiukkasmittauksien tulokset 18 Kaleva PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 1 8 6 4 2 215 216 Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 7. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Mittaustulokset ovat olleet melko tasaisia läpi vuoden. Ainoastaan maaliskuussa mittaustulos on ollut hieman korkeampi, joka johtuu korkeasta katupölypitoisuudesta. Vuorokausiohjearvon tai raja-arvon lukuarvon ylityksiä ei ollut vuoden 216 aikana. 3 Kaleva PM 2.5 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 25 2 15 1 5 215 216 Raja-arvo Kuvio 8. Pienhiukkasten (PM 2.5) vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. PM 2.5 -mittaus aloitettiin 1.8.215 ja siksi vertailuarvot vuodelta 215 näkyvät vain viideltä kuukaudelta. Helmikuussa PM 2.5 -pitoisuudet ovat olleet lähellä PM 1 pitoisuuksia. Mittaustulosten kalenterivuoden keskiarvo oli 7 µg/m 3, kun raja-arvo on 25 µg/m 3.

19 Pirkkala PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 1 8 6 4 2 215 216 Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 9. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Pirkkalan asema sijaitsee sivussa vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, jolloin katupölyä esiintyy vähemmän. PM 1 -mittausarvot ovat pieniä. 9.4 Kalevan ja Pirkkalan rikkidioksidimittausten tulokset 14 Kaleva SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 12 1 8 6 4 2 215 216 Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 1. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Kalevan mittausasemalla. Rikkidioksidipitoisuuksiin mittausasemilla vaikuttaa lähinnä tuulen suunta eli miten SO 2 -päästöt osuvat mittausasemille. Tuulen suunnan vaikutus näkyy pieninä pitoisuuksina erityisesti lokakuussa, jolloin Suomessa vallitsi poikkeuksellisen pitkä idänpuoleinen virtaus. Vuoden 216 rikkidioksidin vuorokausiarvot ovat yleisesti ottaen huomattavasti pienemmät kuin vuoden 215 mittausarvot.

2 14 Pirkkala SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 12 1 8 6 4 2 215 216 Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 11. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pirkkalan mittausasemalla. Vuoden 216 vuorokausiarvot ovat lähes yhtenevät vuoden 215 arvojen kanssa. 4 Kaleva SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] 35 3 25 2 15 1 5 215 216 Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 12. Rikkidioksidin tuntiarvot Kalevan mittausasemalla. Vuoden 216 rikkidioksidin tuntiarvot Kalevassa ovat keskimääräisesti matalampia kuin vuoden 215 arvot.

21 Pirkkala SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] 4 35 3 25 2 15 1 5 215 216 Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 13. Rikkidioksidin tuntiarvot Pirkkalan mittausasemalta. Pirkkalan rikkidioksidin tuntiarvot ovat selkeästi matalampia kuin säädetyt ohje- ja raja-arvot. 9.5 Tuulen suunnan vaikutus rikkidioksidipitoisuuksiin Harjavallan rikkidioksidipitoisuudet selittyvät suurimmilta osin Boliden Harjavalta Oy:n teollisuusprosessien päästöistä. Päästöjen näkyminen mittaustuloksissa riippuu myös tuulen suunnasta. Kalevan asemalla länsi- ja luodetuuli tuo suurimmat pitoisuudet ja Pirkkalan asemalle taas lounaasta puhaltavat ilmavirrat. Kaleva tuulen suunta ja SO 2 pitoisuusjakauma [µg/m 3 ] Länsi Luode 25 Pohjoinen 2 15 1 5 Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 14. Kalevan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 216 tuulen suunnan mukaan. Kalevan asema sijaitsee itä - kaakko suunnassa suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman.

22 Pirkkala tuulen suunta ja SO 2 pitoisuusjakauma [µg/m 3 ] Länsi Luode 25 Pohjoinen 2 15 1 5 Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 15. Pirkkalan mittausaseman rikkidioksidipitoisuusjakauma vuonna 216 tuulen suunnan mukaan. Pirkkalan asema sijaitsee koilliseen suurteollisuuspuistoon nähden, mikä selittää pitoisuusjakauman. Välimatka päästölähteeseen on myös yli kaksinkertainen Kalevan asemaan verrattuna ja siksi pitoisuudet ovat alhaisemmat. 9.6 Hiukkasnäytteiden metallipitoisuudet Kuva 4. Harjavallan Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla on hiukkaskeräimet PM 1 - metallinäytteiden keruuta varten. Laite on mittausstandardin SFS-EN 12341 mukainen. Laite kerää vuorokausinäytteen kerran viikossa. Näytteet kerätään satunnaisotannalla eri viikonpäivinä. Automaatio hoitaa suodattimien siirron keräyskammiosta analysoitavien suodattimien säiliöön. Suodattimet analysoidaan KVVY:n laboratoriossa Tampereella standardin EN 1492:25 mukaisesti. Näytteitä on kerätty 1.1.216 alkaen.

23 Taulukko 14. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuosina 27-216. Vuodesta 216 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:214 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/5 hiukkaskeräimellä. Arseeni- ja nikkelipitoisuudet ovat Valtioneuvoston asetuksen 164/27 mukaisten tavoitearvojen yläpuolella. Yksittäiset pitoisuuspiikit (mm. 6.7.216: arseeni 95 ng/m 3 ja nikkeli 16 ng/m 3 ) nostavat olennaisesti vuosikeskiarvoa. Vuoden 215 tuloksia vastaavalla tavalla analysoidut PM 1- metallipitoisuudet olivat vuonna 216 Kalevassa: As 8 ng/m 3, Cd 2 ng/m 3, Ni 9 ng/m 3. Kaleva Näytteenotto As Cd Ni PM 1 Keräysaika Ilmamäärä m 3 /vrk [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 2 Mittausten keskiarvot 216 1 vrk/vko 55,15 12 2 72 Mittausten keskiarvot 215 1 vko 19,7 1 2 8 Mittausten keskiarvot 214 1 vko 19,7 8 2 6 Mittausten keskiarvot 213 1 vko 19,7 1 3 9 Mittausten keskiarvot 212 1 vko 19,7 6 2 7 Mittausten keskiarvot 211 1 vrk/vko 19,7 8 3 13 Mittausten keskiarvot 21 1 vrk/vko 19,7 15 9 18 Mittausten keskiarvot 29 1 vrk/vko 19,7 1 3 13 Mittausten keskiarvot 28 1 vrk/vko 19,7 16 5 16 Mittausten keskiarvot 27 1 vrk/vko 19,7 8 2 15 Taulukko 15. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemalla vuonna 216. Keskiarvo on arvojen summa jaettuna arvojen lukumäärällä, kun taas mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen järjestettyjen arvojen keskimmäisen arvon. Kaleva As Cd Ni PM 1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten mediaanit 216 2,2,21 16,5 Mittausten keskiarvot 216 12 2 72 Taulukko 16. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuosina 27-216. Vuodesta 216 alkaen mittaukset on tehty standardin EN 12341:214 vaatimukset täyttävällä Leckel SEQ 47/5 hiukkaskeräimellä. Arseenipitoisuudet ovat lähellä Valtioneuvoston asetuksen 164/27 mukaisia tavoitearvoja. Vuoden 215 tuloksia vastaavalla tavalla analysoidut PM 1-metallipitoisuudet olivat vuonna 216 Pirkkalassa: As 6 ng/m 3, Cd 1 ng/m 3, Ni 5 ng/m 3. Pirkkala Näytteenotto As Cd Ni PM 1 Keräysaika Ilmamäärä m 3 /vrk [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Vuosikeskiarvon tavoitearvot 6 5 2 Mittausten keskiarvot 216 1 vrk/vko 55,15 5 1 8 Mittausten keskiarvot 215 1 vko 19,7 7 1 4 Mittausten keskiarvot 214 1 vko 19,7 6 1 4 Mittausten keskiarvot 213 1 vko 19,7 6 2 4 Mittausten keskiarvot 212 1 vko 19,7 3 1 3 Mittausten keskiarvot 211 1 vrk/vko 19,7 5 2 8 Mittausten keskiarvot 21 1 vrk/vko 19,7 4 2 6 Mittausten keskiarvot 29 1 vrk/vko 19,7 3 1 8 Mittausten keskiarvot 28 1 vrk/vko 19,7 6 3 5 Mittausten keskiarvot 27 1 vrk/vko 19,7 4 2 5

24 Taulukko 17. PM 1 hiukkasnäytteiden arseeni-, kadmium- ja nikkelipitoisuuksien mediaani- ja vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna 216. Pirkkala As Cd Ni PM 1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten mediaanit 216 1,5,19 2,45 Mittausten keskiarvot 216 5 1 8 Taulukko 18. PM 1 hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kalevan mittausasemilla vuonna 216. Kaleva Al Cu Fe Pb Zn PM 1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten keskiarvot 216 146 111 44 15 32 Taulukko 19. PM 1 hiukkasnäytteiden alumiini-, kupari-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksien vuosikeskiarvot Pirkkalan mittausasemalla vuonna 216. Pirkkala Al Cu Fe Pb Zn PM 1 [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] [ng/m 3 ] Mittausten keskiarvot 216 49 17 8 1 22 1 Porin tulokset Kuva 5. Porin Ympäristöviraston ja Itätullin mittausasemien sijainnit kartalla. Porin keskustan sääasema sijaitsee ympäristövirastolla.

Tunti-indeksi 25 1.1 Itätullin ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi Itätulli 216 2 Erittäin huono 15 Huono 1 75 5 Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuvio 16. Itätullin ilmanlaatuindeksi 216. Diagrammissa on selvästi nähtävissä hengitettävien hiukkasten (PM 1) aiheuttamat pitoisuuspiikit tammi-, maalis-, marras- ja joulukuussa. Lisäksi nähtävissä on myös mittausaseman paikan vaihtuminen Mikonkadulta vilkasliikenteisemmän Paanakedonkadun varteen 27.1.216 alkaen. Taulukko 2. Ilmanlaatuindeksi Itätullin mittausasemalla 216. Ilmanlaatuindeksi Itätulli 216 % Hyvä 7 Tyydyttävä 38 Välttävä 35 Huono 15 Erittäin huono 5 Yhteensä 1

26 1.2 Keskustan sääaseman tulokset Tuulen suuntajakauma Pori 216 [vrk] 8 Pohjoinen Länsi Luode 6 4 2 Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 17. Tuulen suunta Porin ympäristöviraston sääasemalla. Pääsääntöisesti ilmavirrat ovat puhaltaneet etelästä. Lukuarvot ovat määriä ja yksikkönä vuorokausi. 25 2 15 1 Lämpötila viikkokeskiarvo Pori 216 [ C] 5-5 -1-15 -2 1 4 7 1 13 16 19 22 25 28 31 34 37 4 43 46 49 52 Lämpötila ka. Kuvio 18. Viikottainen keskilämpötila Porin ympäristöviraston sääasemalla. Vuoden keskilämpötila oli 6,1 C.

27 3 Sadanta Pori 216 [mm] 25 2 15 1 Sadanta ka. 5 Kuvio 19. Sadanta Porin ympäristöviraston sääasemalla. Vuoden sadantakeskiarvo oli 1,4 mm. Suhteellinen kosteus viikkokeskiarvot Pori 216 [%] Suhteellinen kosteus ka. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 Kuvio 2. Suhteellisen kosteusprosentin viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla. Vuoden keskimääräinen kosteusprosentti oli 71%.

28 Ilmanpaine viikkokeskiarvot Pori 216 [hpa] Ilmanpaine ka. 14 13 12 11 1 99 98 97 96 95 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 Kuvio 21. Ilmanpaineen viikkokeskiarvot Porin ympäristöviraston sääasemalla. Vuoden keskiilmanpaine oli 19 hpa. 1.3 Itätullin mittausaseman tulokset Itätulli PM 1 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 1 8 6 4 2 212 213 214 215 216 ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 22. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Itätullin mittausasemalla. Maalis- ja joulukuussa pitoisuudet olivat katujen pölyämisen vuoksi selkeästi korkeammat. Raja-arvon lukuarvon ylityksiä oli maaliskuussa 4, marraskuussa 1 ja joulukuussa 2 kpl. Sallittu lukuarvojen ylitysmäärä on 35 kpl vuodessa.

29 Itätulli PM 2.5 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 ka. Raja-arvo Kuvio 23. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Itätullin mittausasemalla. Vuoden korkeimmat pitoisuudet olivat hengitettävien hiukkasten (PM 1) tapaan tammi-, maalis- marras- ja joulukuussa. Kalenterivuoden keskiarvo oli 7 µg/m 3 raja-arvon ollessa 25 µg/m 3. Itätulli SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 212 213 214 215 216 ka. Kuvio 24. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Itätullin mittausasemalla. SO 2 -pitoisuudet ovat Porin keskustan alueella matalia, alle kymmenesosa säädetystä ohjearvosta. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m 3 ja ohjearvo 8 µg/m 3. Pitoisuudet ovat huomattavasti matalampia kuin mitä raja- ja ohjearvo ovat.

3 Itätulli SO 2 tuntikeskiarvot [µg/m 3 ] 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 ka. Kuvio 25. Rikkidioksidin tuntikeskiarvot Itätullin mittausasemalla. Myös tuntikeskiarvojen SO 2 - pitoisuudet ovat Porin keskustan alueella pieniä. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 35 µg/m 3 ja ohjearvo 25 µg/m 3. Myös tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat huomattavasti matalampia kuin mitä raja- ja ohjearvo ovat. Itätulli NO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 212 213 214 215 216 ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 26. Typpidioksidin vuorokausiarvot Itätullin mittausasemalla. Käyrästä erottuvat selkeästi talvikuukausien korkeammat pitoisuudet. Tämä selittyy lähinnä lämmityksessä poltettavan polttoöljyn- ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje- tai vuosikeskiarvojen ylityksiä ei mittausjaksolla esiintynyt.

31 25 Itätulli NO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] 2 15 1 5 212 213 214 215 216 ka. Raja-arvo Ohjearvo Kuvio 27. Typpidioksidin tuntiarvot Itätullin mittausasemalla. Myös tuntiarvoissa erotettavissa talvikuukausien korkeammat pitoisuudet johtuen polttoöljyn ja dieselajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Ohje-, raja- tai kynnysarvojen ylityksiä ei mitattu. 14 Itätulli O 3 8 tunnin arvot [µg/m 3 ] 12 1 8 6 4 2 212 213 214 215 216 ka. Tavoitearvo Kuvio 28. Otsonin kahdeksan tunnin keskiarvot Itätullin mittausasemalla. Otsonia muodostuu muista ilmansaasteista auringon valon säteilyn seurauksena. Tämän vuoksi otsonipitoisuudet ovat korkeammat kesäkuukausina. Kuvioita 28 ja 29 verrattaessa voidaan nähdä, että otsonin ja NO 2 välinen suhde on miltei suoraan käänteinen. Tämä johtuu siitä, että typpidioksidin kanssa muodostuu myös typpioksidia (NO), mikä taas tuhoaa otsonia. Tästä syystä kaupunkien keskustoissa on yleisesti pienemmät otsonipitoisuudet kuin maaseudulla.

32 Itätulli O 3 tuntiarvot [µg/m 3 ] 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 ka. Tiedotuskynnys Varoituskynnys Kuvio 29. Otsonin tuntiarvot Itätullin mittausasemalla. Kuvio on hyvin samankaltainen kuin kahdeksan tunnin arvojen kohdalla. Itätulli CO 8 tunnin arvot [mg/m 3 ] 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 212 213 214 215 216 ka. Kuvio 3. Hiilimonoksidin (häkä) 8 tunnin arvot Itätullin mittausasemalla. Raja-arvo 8 tunnin CO - arvolle on 1 mg/m 3 ja ohjearvo 8 mg/m 3. Pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin asetetut rajaja ohjearvo. Mittaus lopetettiin 1.4.216.

33 Itätulli CO tuntiarvot [mg/m 3 ] 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 212 213 214 215 216 ka. Kuvio 31. Hiilimonoksidin (häkä) tuntiarvot Itätullin mittausasemalla. CO -tuntiarvon ohjearvo on 2 mg/m 3. Pitoisuudet jäävät selkeästi alle ohjearvon. 1.4 Tuulen suunnan vaikutus pitoisuuksiin Itätulli tuulen suunta ja PM 1 pitoisuusjakauma [µg/m 3 ] Länsi Luode 16 Pohjoinen 14 12 1 8 6 4 2 Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 32. Itätullin mittausaseman hengitettävien hiukkasten pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan länsi-, pohjois- ja itätuulella. Mikonkadulla mittausaseman eteläpuolella oli korkean puuaidan rajaama asuinkiinteistön sisäpiha, mikä lienee osaltaan vaikuttanut matalampiin pitoisuuksiin etelätuulella.

34 Itätulli tuulen suunta ja NO 2 pitoisuudet [µg/m 3 ] 2 Pohjoinen Länsi Luode 15 1 5 Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 33. Itätullin mittausaseman typpidioksidin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Typpidioksidipitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat itä- ja länsituulella. Itätulli tuulen suunta ja O 3 pitoisuusjakauma [µg/m 3 ] Länsi Luode 5 Pohjoinen 4 3 2 1 Koillinen Itä Lounas Kaakko Etelä Kuvio 34. Itätullin mittausaseman otsonin pitoisuusjakauma tuulen suunnan mukaan. Otsonipitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat etelän ja luoteen -välisillä tuulilla.

35 1.5 Pastuskerin mittausaseman tulokset Pastuskeri SO 2 vuorokausiarvot [µg/m 3 ] 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 212 213 214 215 216 ka. Kuvio 35. Rikkidioksidin vuorokausiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Asema mittaa rikkidioksidipitoisuuden tausta-arvoa, eikä lähellä ole päästölähteitä. Raja-arvo rikkidioksidin vuorokausiarvolle on 125 µg/m 3 ja ohjearvo 8 µg/m 3. Pitoisuudet ovat huomattavasti matalampia kuin mitä raja- ja ohjearvo ovat. 4 35 Pastuskeri SO 2 tuntiarvot [µg/m 3 ] 3 25 2 15 1 5 212 213 214 215 216 ka. Kuvio 36. Rikkidioksidin tuntiarvot Pastuskerin mittausasemalla. Raja-arvo rikkidioksidin tuntikeskiarvolle on 35 µg/m 3 ja ohjearvo 25 µg/m 3. Myös tuntikeskiarvojen pitoisuudet ovat huomattavasti matalampia kuin mitä raja- ja ohjearvo ovat.

36 11 Laitosten päästötiedot 11.1 Harjavalta 4 Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaiset päästöt Harjavalta [t/a] 35 3 25 2 15 1 Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP 5 Kuvio 37. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 213 alusta alkaen. Hiilidioksidipäästöjen trendi on loivasti laskeva. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Norilsk Nickel Harjavalta Oy Kuvio 38. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Vuoden 216 hiukkaspäästöt olivat selvästi alle kymmenen vuoden keskiarvon (26 t/a).

37 4 5 Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] 4 3 5 3 2 5 2 1 5 Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuuden Energiapalvelut -STEP 1 5 Kuvio 39. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Rikkidioksidipäästöt olivat edellisten vuosien tasolla, vaikka Boliden Harjavalta Oy teki kupari- ja nikkelirikasteiden sulatuksessa sekä rikkihapon tuotannossa ennätyksensä vuonna 216. 4 Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavalta [t/a] 35 3 25 2 15 Boliden Harjavalta Oy Suomen Teollisuuuden Energiapalvelut -STEP 1 5 Kuvio 4. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Harjavallassa. Typen oksidien päästömäärä kasvoi edellisvuodesta, mutta jäi kuitenkin selvästi alle kymmenen vuoden keskiarvon (283 t/a).

38 11.2 Pori 3 2 5 2 1 5 1 5 Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästökaupan alaiset päästöt Pori [t/a] PVO-Lämpövoima Pori Energia Oy PPV Oy Huntsman P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj Kuvio 41. Hiilidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Päästöt on ilmoitettu kolmannen päästökauppakauden eli vuoden 213 alusta alkaen. PVO-Lämpövoima lopetti Porin Tahkoluodon voimalaitoksen tuotannollisen toiminnan vuonna 215. 45 Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] 4 35 3 25 2 15 Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Pori Energia Oy PPV Oy Huntsman P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj 1 5 Kuvio 42. Hiukkasten laitoskohtaiset päästöt Porissa. Hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet maltillisella tasolla vuosien 26-21 määriin verrattuna.

39 6 Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] 5 4 3 2 Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PPV Oy Huntsman P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj 1 Kuvio 43. Rikkidioksidin laitoskohtaiset päästöt Porissa. Rikkidioksidin päästömäärät ovat laskusuunnassa vuoden 216 pienestä noususta huolimatta. 6 Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Pori [t/a] 5 4 3 2 Boliden Harjavalta Oy PVO-Lämpövoima Oy Pori Energia Oy PPV Oy Huntsman P&A Finland Oy Fortum Power and Heat Oyj 1 Kuvio 44. Typen oksidien laitoskohtaiset päästöt Porissa. Typen oksidien päästömäärät ovat myös laskusuunnassa vuoden 216 pienestä noususta huolimatta.

Kosteusprosentti PM 1 [µg/m 3 ] 4 12 Liikenteen osuus päästöistä 12.1 Harjavalta Liikenteen päästömäärät Harjavallan mittausalueella olivat 12 325 t hiilidioksidia (CO 2), 43 t typen oksideja (NO X) ja 1,4 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISAlaskentajärjestelmästä vuodelta 215 (viimeisin laskenta). 12.2 Pori Liikenteen päästömäärät Porin mittausalueella olivat 123 24 t hiilidioksidia (CO 2), 447 t typen oksideja (NO X) ja 14 t hiukkasia (PM). Liikenteen osuudet on saatu VTT:n LIISAlaskentajärjestelmästä vuodelta 215 (viimeisin laskenta). 13 Vertailut 13.1 Harjavalta Suhteellinen kosteusprosentti ja PM 1 Kaleva 216 RH% PM1 1 7 9 6 8 7 6 5 4 3 2 5 1 4 Kuvio 45. Ilman suhteellinen kosteusprosentti ja hengitettävät hiukkaset Kalevan mittausasemalla. Kuviosta käy mm. ilmi, että PM 1 -pitoisuudet ovat olleet matalia, kun suhteellinen kosteusprosentti on ollut korkea esim. helmi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa.

Suhteellinen kosteus [%] NO 2 [µg/m³] Suhteellinen kosteus [%] PM 1 [µg/m³] 41 13.2 Pori Suhteellinen kosteusprosentti ja PM 1 Itätulli 216 RH% PM1 1 5 9 4 8 3 7 2 6 5 1 4 Kuvio 466. Ilman suhteellinen kosteusprosentti ja hengitettävät hiukkaset Itätullin mittausasemalla. Ilman kosteus vähentää ilmassa olevien hiukkasten määrää. Tämä näkyy selvästi maaliskuun arvoissa. Vaikka suhteellinen kosteusprosentti olisi korkea, ei PM 1 -pitoisuus laske tietyn tason alapuolelle (noin 8 µg/m 3 ). Suhteellinen kosteusprosentti ja typpidioksidi Itätulli 216 RH% NO2 9 5 8 4 7 3 6 2 5 1 4 Kuvio 477. Ilman suhteellinen kosteusprosentti ja typpidioksidi Itätullin mittausasemalla. Kesäkuukausina NO 2 -luvut ovat olleet alhaisimmillaan. Kuvioissa on nähtävissä myös sahalaitaisuutta, mikä johtuu liikennemäärien jakautumisesta vuorokauden eri aikoihin.

42 14 Vinkkejä asukkaille Ilmanlaatuun kaupunki- ja pientaloalueella vaikuttavat merkittävimmin ajoneuvoliikenteen päästöt, puun pienpoltto sekä kevään katupöly. Teollisuuden päästöt ovat määrällisesti suuria, mutta niiden vaikutus hengitysilmaan on huomattavasti vähäisempi, sillä ne vapautuvat korkeammalle ilmaan. Vähentämällä liikenteen ja puun pienpolton terveydelle haitallisia päästöjä saadaan vähennettyä ilmansaasteille altistumista ja niistä aiheutuvia terveyshaittoja. Arkipäiväisten valintojen avulla pystyt vaikuttamaan ilmanlaatuun. Vinkkejä arkipäivän valintoihin: Kulje työmatka kävellen tai pyörällä aina kun mahdollista. Suosi julkista liikennettä. Autoillessa muista noudattaa taloudellista ajotapaa. Esilämmitä auton moottori kylmällä säällä. Polta vain kuivaa puuta ja huolehdi riittävästä tuloilman saannista. Huolehdi säännöllisesti hormien, polttimien ja tulisijojen nuohouksesta. Poikkeustilanteissa ilmanlaatu voi heiketä huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmansaasteita voi kulkeutua ilmavirtojen mukana tai niitä voi kertyä hengitysilmaan katupölyn, liikenteen pakokaasujen, savun tai säätilan vuoksi. Ilmansaasteille herkkiä ovat erityisesti astmaa tai muita keuhkosairauksia sairastavat ihmiset, pikkulapset sekä raskaana olevat. Näin vältät ilmansaasteille altistumista ja hillitset oireita: Vältä ulkoilua ja voimakasta rasitusta. Lääkitse oireitasi ja kuljeta mukanasi lääkkeitä hengitystieoireiden varalta. Vältä kulkemista pölyisillä alueilla. Vaihda tuloilman suodattimet säännöllisesti sekä asuntoon että autoon. Ruuhka-aikaan käytä autossa ilmanvaihdon sisäkiertoa. Sulkemalla ikkunat ja ilmanvaihto väliaikaisesti, voit vähentää savun kulkeutumista asuntoon. Lisätietoja: Ilmanlaatuportaalin www-sivut Hengitysliiton www-sivut Polta puuta puhtaasti vinkit puunpolttajalle. Nuohousalan keskusliitto, Hengitysliitto ja Ympäristöministeriö. Taloudellinen ajotapa - älykäs ajotapa. Motiva.

43 LIITE 1 MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT 216 Pori Itätulli Keskusta Pastuskeri Harjavalta Kaleva Pirkkala Rauma Hallikatu

44 PORI, KESKUSTA LIITE 2 Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus maanpinnasta: Ympäristö: Sääasema (tuulen suunta ja nopeus, lämpötila, sadanta, ilmanpaine ja -kosteus) 25 m Kaupungin keskusta

45 PORI, PASTUSKERI (Taustamittausasema) LIITE 3 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeus (maanpinnasta): Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Vuohiniementie SO 2 ja sääasema (tuulen suunta ja nopeus) SO 2: 4 m Sääasema: 7 m Haja-asutusalue Meri-Porin tuotantolaitokset

46 PORI, ITÄTULLI/PAANAKEDONKATU LIITE 4 Osoite: Mikonkatu 24.1.216 saakka Paanakedonkatu 27.1.216 alkaen Mittausparametrit: SO 2, NO x, O 3, CO (31.3.216 saakka), PM 2.5 ja PM 1 Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: PM 2.5 ja PM 1: 4 m SO 2, NO x ja O 3: 2,5 m Kaupungin keskusta Liikenne

47 HARJAVALTA, PIRKKALA LIITE 5 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Ollilankatu SO 2, PM 1 ja PM 1 hiukkasten metallipitoisuudet 4 m Esikaupunki Suurteollisuuspuisto, asutus

48 HARJAVALTA, KALEVA LIITE 6 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Ainonkatu SO 2, PM 2.5, PM 1 ja PM 1 hiukkasten metallipitoisuudet Sääasema SO 2, PM 2.5, PM 1 ja PM 1 hiukkasten metallipitoisuudet: 4 m Sääasema: 6,5 m Kaupungin keskusta Suurteollisuuspuisto, liikenne

49 RAUMA, HALLIKATU LIITE 7 Osoite: Mittausparametrit: Näytteenottokorkeudet maanpinnasta: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Hallikatu PM 1 ja NO X PM 1: 4 m NO X: 2,5 m Kaupungin keskusta Liikenne, asuminen