Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Päihdeavainindikaattorit

Huono-osaisuuden pitkät varjot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Hyvinvointia osallisuudesta

Osallisuus ja hyvinvointi

Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5

Ajankohtaista asiaa Sosiaalisen osallisuuden kehittämisen (Sokra) hankkeesta ja sen tarjoamasta tuesta hankevalmistelussa

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä.

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana

Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke. Sokra - koordination för främjande av social delaktighet

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

( -14,2%) Pohjois-Savo 68,0 % (2017) 4,5 % (2016) Työllisyysaste 3,6 % Asukkaita. Ulkomaalaistaustaisia 2,9 % (2017) Työllisiä

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Kausivaihtelu pienensi maaliskuussa työttömyyslukuja vain vähän. Työllisyyskatsaus, maaliskuu klo 9.00

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Palvelu- ja myyntityön työpaikkoja tänä vuonna työnvälityksessä selvästi viime vuosia vähemmän. Työllisyyskatsaus, syyskuu

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Transkriptio:

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017

Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46 085 17-24-vuotiasta. Näistä 6 kymmenestä oli nuoria miehiä. Lähes 50 000 18-24-vuotiasta oli työttömänä vuonna 2015, mikä tarkoittaa 17 % työvoimaan kuuluvista nuorista. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli Suomessa vuonna 2015 joka kuudes 20-29-vuotias. Toimeentulotukea sai joka kuudes 18-24-vuotias vuonna 2014, mikä tarkoittaa yli 72 000 nuorta. Pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea) sai lähes 17 000 18-24-vuotiasta. 2 Reija Paananen 22.8.2017

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016 Sokra/ISEA, DIAK

Summamuuttujien laskentatapa Laskettu ensin yksittäisten indikaattoreiden keskiarvo vuosina 2011 2015 Kunkin mittarin osalta maakunnan (tai kunnan) arvoa on verrattu maakuntien (tai kuntien) mediaaniarvoon (maakuntien osalta 9. korkein luku) ja kerrottu sadalla. Summamuuttujiksi on laskettu mittareiden keskiarvot. Saatu luku kertoo siis maakuntien (tai kuntien) etäisyyden (prosentteina) keskimääräisestä. Kuntakohtaisesti Sotkanetistä on saatavilla vain rajallinen määrä tietoa. Useita maakuntatasoisesti saatavia tietoja ei saada kunnittain. Tämän vuoksi kuntatasoinen huono-osaisuustieto jää vajaaksi.

Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat http://kuntalehti.fi/kuntaelamaa/2016/11/27/huono-osaisuushyvinvointi-huono-osaisuus-osallisuus-maakunnissa/ Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Sokra/ISEA, DIAK

Inhimillinen huono-osaisuus 1. Alkoholikuolleisuus 2. asunnottomat yksinäiset 3. itsemurhakuolleisuus 4. itsensä yksinäiseksi tuntevat 5. koulutuksen ulkopuolelle jääneet 6. nuorisotyöttömät 7. pitkäaikaistyöttömät 8.psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet 9. terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevat 10. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24v 11. toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64v Sokra/ISEA, DIAK

Heijastevaikutukset/sosiaalinen huono-osaisuus Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Sokra/ISEA, DIAK

Huono-osaisuuden taloudelliset vaikutukset/palvelujärjestelmään kohdistuneet kulut Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Sokra/ISEA, DIA

Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus Sokra/ISEA, kuntavaaleissa DIAK

Inhimillinen huono-osaisuus Kainuun kunnissa INH, Keskiarvo 5:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa (koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret, nuorisotyöttömät, pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet 18-24- vuotiaat sekä 25-64-vuotiaat) Sokra/ISEA, DIAK

Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset Kainuun kunnissa SOS, Keskiarvo 3:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa (Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt) Sokra/ISEA, DIAK

TAL, Keskiarvo 4:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Sokra/ISEA, DIAK Huono-osaisuuden taloudelliset yhteydet Kainuun kunnissa

Huono-osaisuus on pysyvää Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kainulainen S, Paananen R, Surakka A, Saari J. Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Kirjassa Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena (toim. Gothóni, Hyväri, Kolkka, Vuokila-Oikkonen) Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak työelämä 7. Tampere 2016.

Työttömyysriski maakunnittain Vuonna 2012 työssä olleista nuorista 18-24v miehistä työttömäksi jäi seuraavan vuoden aikana Kainuussa lähes joka kuudes ja Lapissa joka kahdeksas. Nuorten miesten työttömäksi jäämisen riski oli selvästi nuoria naisia korkeampi. 14 https://tilastokeskus.fi/til/tyokay/2013/02/tyo kay_2013_02_2014-06-05_tie_001_fi.html 22.8.2017

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus kertoo muistakin ongelmista 40 35 30 25 20 15 10 5 0 ei NEET NEET 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0 1 2 3 4 5 1987 synt. toimeentulotuk i 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/eh doton) 1987 syntyneen NEET vuosien summa Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen. 2015. NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit 2/2016 https://www.youtube.com/watch?v=ldb3azydkf4

Työttömyys ja kouluttamattomuus kertoo huono-osaisuuden kasautumisesta TALOUDELLINEN Päihdediagnoosi, 18 % Toimeentulotukea, 61 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 30 % Ei toimeentulotukea, 10 % Pitkäaikaisesti toimeentulotukea, 29 % Rikostuomio alle 21-v, 41 % 1987 syntyneet, 300pv työttömyyttä 25-28-vuotiaana, ei jatkotutkintoa (3,7% ikäluokasta, 2186 hlöä) Ei psykiatrista diagnoosia, 52 % Ei rikostuomiota alle 21-v, 59 % INHIMILLINEN SOSIAALINEN Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa

Työttömyys on paha asia, mutta toimettomuus ja turhuuden tunne on pahinta - Mitä voidaan tehdä? Jokaisen tulisi löytää mahdollisuudet tehdä elämästään mielekästä Voidaanko uudenlaisilla malleilla muokata työn tekemisen tapoja, löytää piilotyöpaikkoja tai tehdä työpaikkoja? Voidaanko mahdollistaa osatyökykyisille polkuja työelämään? Miten saadaan kynnyksiä madalletuksi opintoihin ja työelämään? Luottamuksen lisäksi tarvitaan oman ajattelun herättelyä, rohkaisua, toimintamahdollisuuksien avaamista ja eteenpäin tuuppimista. Toivoa! 17 Reija Paananen 22.8.2017

Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. -Sokra-hanke Kiitos! Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke www/thl.fi/sokra Pohjois-Suomi Aluekoordinaattori Ritva Sauvola ritva.sauvola@diak.fi Tutkija Reija Paananen reija.paananen@diak.fi