MMM asetus esikotelomädän vastustamisesta 5/EEO/2007
Jos P. larvae bakteereja on todettu hunajanäytteestä, on kunnaneläinlääkärin viipymättä suoritettava tarhan sikiökakkujen kliininen tutkimus. Jos kliinisen tutkimuksen tulos on kielteinen, ei tartuntaa voida pitää vahvistettuna, vaan kyseessä on niin sanottu piilevä tauti. Esikotelomätätaudille tyypillisiä muutoksia sikiökakussa ovat mm. rikkonainen sikiöala, sisään painuneita kansia, puremajälkiä kansissa tai omituinen haju. Kuollut toukka venyy tulitikkutestissä ja haju on liimamainen.
Näytteenotto Näytteeksi tarvitaan noin 1 dm2:n (esim.10x10 cm tai 5 x 20 cm) suuruinen sikiökakun pala sellaisesta kohdasta kehälankojen välistä, jossa havaitaan taudille ominaisia muutoksia toukissa. Hunajanäytteen on oltava koko tarhaa edustava, mistä syystä näyte tulee ottaa joko pesäkohtaisesti tai korkeintaan kolmen pesän yhteisnäytteenä. Ei saa olla lääkitystä 3 kk ennen näytteenottoa. KEL mukana näytteenotossa.
Rajoittavat määräykset kliinisen tai piilevän taudin vuoksi 1) mehiläistarhaaja velvoitetaan merkitsemään tarhan jokaiseen pesään pesän numero sekä laatimaan listan kaikista omistamistaan ja hallitsemistaan muista tarhoista ja niissä olevien pesien numeroista; 2) kielletään mehiläisten, niiden pesien, sikiökakustojen sekä mehiläisten kanssa kosketuksissa olleiden aineiden ja esineiden siirtäminen tarhan ulkopuolelle lukuun ottamatta hunajaosastojen ja hunajan linkoamisessa välttämättömien tavaroiden kuljetusta suoraan tarhalta sen ulkopuolella sijaitsevaan talouskeskukseen 3) velvoitetaan suojaamaan tartuntaa mahdollisesti levittävät aineet ja esineet mehiläisiltä tarhalla ja talouskeskuksessa sekä kuljetettaessa niitä tarhan ja talouskeskuksen välillä tai linkoomoon; sekä 4) kielletään hunajan, vahan ja siitepölyn toimittaminen toiselle mehiläistarhalle. LEL luvalla 2 kohdasta voidaan poiketa mikäli tartunnan leviämisen vaaraa ei ole. Tarhaajan kaikki tarhat tutkitaan ja rajoitus koskee kaikkia tarhoja.
Uusintanäytteenotto piilevän taudin vuoksi Mehiläistarhalta, jonka hunajanäytteissä on todettu P. larvae bakteereja, mutta jolla tartuntaa ei ole voitu vahvistaa kliiniseksi taudiksi, on otettava uusintanäytteet aikaisintaan yhden kuukauden ja viimeistään vuoden kuluttua edellisestä näytteenotosta. Näytteiksi on otettava meneillään olevan satokauden hunajaa jokaisesta pesästä ja lähetettävä nämä tutkittavaksi Eviran Kuopion tutkimusyksikköön. Hunajanäytteet voidaan yhdistää korkeintaan kolmen pesän yhteishunajanäytteeksi. Ennen uusintanäytteiden ottoa kunnaneläinlääkärin on suoritettava koko mehiläistarhan kliininen tarkastus. Kunnaneläinlääkärin on viipymättä peruutettava tarhaan kohdistetut rajoittavat määräykset, kun tarhalta otetuista uusintanäytteistä ei enää löydy P. larvae bakteereja.
Toimenpiteet tartuntatarhalla Jotta tartuntatarha voidaan vapauttaa rajoittavista määräyksistä, tarhalla on suoritettava seuraavat toimenpiteet: 1) heikot yhteiskunnat, joiden toukista suuri osa on sairaita, tuhotaan; 2) yhteiskunnat, jotka ovat vielä vahvoja ja joissa sairaita toukkia on vain vähän, joko tuhotaan tai aikuiset mehiläiset siirretään niistä puhtaaseen pesään, jossa on vain rakentamattomia vahapohjukekehiä (tekoparvimenettely), ja sikiöt ja ruokavarat tuhotaan; 3) tartuntaa mahdollisesti levittävä materiaali suojataan mehiläisiltä; sekä 4) sikiökakusto poltetaan tai käsitellään siten, ettei siinä ole enää taudin leviämisen vaaraa. käsittelynä voidaan pesäosastot ja muu arvokkaampi kalusto desinfioida kiehuvalla 10 %:n soodalla tai 6 %:n lipeällä ja/tai liekittämällä nestekaasupolttimella silloin, kun se on pesäosastojen ja kaluston kunnonpuolesta mahdollista. Pesäosastot ja puhtaammat sikiökakut voidaan myös käsitellä gammasäteilytyksellä. Tarhaajalta kirjallinen selvitys saneeraustoimenpiteistä KEL.ille
Kliinisestä tartunnasta vapautumisen toteaminen Kun toimenpiteiden suorittamisesta on kulunut vähintään yksi kuukausi ja selvitys on annettu, tarhan jokaisesta pesästä on otettava hunajanäyte ja toimitettava se tutkittavaksi Eviran Kuopion tutkimusyksikköön. Näytteenotto voidaan kuitenkin tehdä aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua P. larvae bakteeriin tehoavan mikrobilääkityksen päättymisestä. Hunajanäytteet voidaan yhdistää korkeintaan kolmen pesän yhteishunajanäytteeksi. Näytteet ottaa kunnaneläinlääkäri tai näytteenotto tapahtuu hänen valvonnassaan. Ennen näytteiden ottoa kunnaneläinlääkärin on suoritettava koko mehiläistarhan kliininen tarkastus. Jos näytteissä ei esiinny P. larvae bakteereja, kunnaneläinlääkärin on viipymättä peruutettava tarhaan kohdistetut rajoittavat määräykset. Valtio maksaa KEL käynnit ja näytteiden tutkimisen, muista kustannuksista vastaa tarhaaja.