UML dnro 325/04.00.01/2017 Toimisto Uudenmaanliitto Aihe: VL: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Lähettäjä: tero.suursalmi@uudenmaanliitto.fi [mailto:tero.suursalmi@uudenmaanliitto.fi] Lähetetty: 15. kesäkuuta 2017 15:15 Vastaanottaja: Kärhä Päivi TEM Aihe: Vastaus LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitykset eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä Vastaajataho o maakunnan liitto Vastaajatahon virallinen nimi o Uudenmaan liitto 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o Maakunnallisten kasvupalveluiden tuottajana tulee toimimaan lakiesityksen mukaan yksityisen palveluntuottajat (2 4. mom. ). Tällä tehdään mahdolliseksi palveluiden ketjutus ja alihankinta ilman, että olisi nimetty tahoa, jolla on kokonaisvastuu palvelusta. Tämä voi johtaa ongelmiin vastuukysymyksissä, ellei selkeästi määritellä kellä on kokonaisvastuu palveluiden tuotannosta. 2 luku Työnhakijan palveluprosessi, kommentit: o Uudellamaalla, jossa kasvu- ja työvoimapalveluista vastaa Uudenmaan kuntayhtymä ja jota ensimmäisen vuoden ajan hallinnoi neljä pääkaupunkiseudun kuntaa, on erityisen tärkeää turvata tämän palvelun toimipisteiden sijainti ja saavutettavuus koko maakunnan alueella. Pelkän digitaalisen palvelun tarjoaminen ei riitä kattamaan kaikkien asiakasryhmien ja Uudenmaan eri alueiden palvelutarpeita. Lakiluonnos sisältää paljon työvoiman hakijaa koskevia velvoitteita, mutta ei lainkaan palveluntuottajan velvollisuuksia. Vähintään minimitasolla tulisi lailla säätää mitä palveluntuottajilta jatkossa vaaditaan. Oikeusturva on näiltä osin työnhakijan kannalta puutteellinen. Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen, joka laissa on asetettu maakunnan velvollisuudeksi, on 1
Uudellamaalla haastava vaade, koska työvoimapalvelut ovat osa pääkaupunkiseudun kuntayhtymää. Miten tässä tapauksessa maakunta voi arvioida asiakkaan monialaista palveluntarvetta, kun asiakas on kuntayhtymän palveluprosessissa sisällä. Tämä voi johtaa kuntayhtymän ja maakunnan välillä osaoptimointiin. Kuntayhtymälle täytyy rakentaa sellaiset kannustimet, että tällaisten tapausten määrä on mahdollisimman vähäinen. Yhtenäisistä palveluprosesseista tulee sopia kuntayhtymän kanssa ja maakunnalle tulee turvata riittävät resurssit. 3 luku Rekrytointi- ja osaamispalvelut, kommentit: o Kasvupalvelukoulutus (15 ) on terminä huono, se viittaa enemmänkin kasvatuslaitoksiin ja katkaisuhoitoon. Tällaisen uuskielen sijasta kannatamme pitäytymistä vakiintuneissa termeissä. 1 Luku Yleiset säännökset, kommentit: o Määritelmät (2 ) tulisi sisältää kaikki keskeiset määritelmät, jotka ovat mukana nykyisessäkin voimassa olevassa laissa. 2 Luku Yritykselle myönnettävät tuet, kommentit: o Yritystukien maksaminen on tällä ratkaisulla menossa kahteen eri paikkaan; yritystukien osalta pääkaupunkiseudun kasvukuntayhtymälle ja maaseudun kehittämistukien osalta maakunnalle. Maaseudun kehittämistukien piirissä on myös osa pääkaupunkiseutua. Tämä voi aiheuttaa jatkossa sekaannusta kuntayhtymän ja maakunnan toimivallan suhteissa. 3 Luku Voittoa tavoittelemattomalle oikeushenkilölle myönnettävät tuet kehittämis- ja inves-tointitoimintaan, kommentit: o Laista puuttuu maininta kuntien elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämisestä (9 ), joka on nykyisessä laissa mukana. Pykälän yksityiskohtaisista perusteluissa ko. asia on mainittu, mutta ei varsinaisessa lakitekstissä. Lain tulee mahdollistaa yritysten osallistuminen aluekehittämishankkeisiin (10 ). Lakiluonnos ei mahdollista yritysten osallistumisen hankkeisiin osatoteuttajina (siis yritykset mukana toteuttamassa yleisiä kehittämishankkeita; yritysten rahoittaminen kehittämishankkeissa on ollut mahdollista tähän saakka muilla rahoittajatahoilla kuin maakunnanliitoilla). Sen 2
sijaan, että puhutaan voittoa tavoittelemattomasta oikeushenkilöstä, rajaavana tekijänä tulisi mieluummin olla hankkeessa harjoitettu taloudellinen toiminta hakijaorganisaation voiton tavoittelun/tavoittelemattomuuden sijasta. Onko syytä rajata siirrettävä osuus puoleen myönnetystä tuesta (12)? Joissain tapauksissa voi olla perusteltua myöntää tukea suuremmalle siirto-osuudelle. Olisi hyvä, jos asiaa koskeva harkinta olisi rahoittavalla viranomaisella. 4 Luku Palkkatuki, kommentit: o Tehtävät uudessa maakunnassa kuuluvat Uudenmaan erillisratkaisun myötä pääkaupunkiseudun kuntayhtymälle (19 ). Eikö ilmoitus tuella palkatun siirrosta tulisi tehdä myös kuntayhtymälle, jolle tämä tehtävä kuulunee Uudellamaalla. 5 Luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen, kommentit: o Liikkeen luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön on toimitettava palkkatukihakemus myös Uudenmaan kuntayhtymälle, sillä Uudellamaalla tämä tehtävä kuulunee pääkaupunkiseudun kuntayhtymälle (27 mom. 2 ). Kysyä voidaan, pitäisikö olla myös niin, että tukea haetaan siitä maakunnasta, jonka alueella hankkeen päätoteuttaja/- hakija sijaitsee, mikä koskee erityisesti yhteishankkeita, koska yhteishankkeessa toiminta ei välttämättä pääosin toteudu hallinnoijan alueella (27 mom. 3.) 6 Luku Tuen palauttaminen ja takaisinperintä sekä maksatuksen lopettaminen, kommentit: o Uudenmaan liiton käsityksen mukaan on hyvä, että minimipalautussumma on nostettu 250 euroon. Tuenpalauttaminen on mainittu useassa pykälässä, ja käytettyjen sanamuotojen välillä on vaihtelua. 62 mom. 3:ssa käytetty sanamuoto on selkein ja vastaavaa sanamuotoa tulisi käyttää johdonmukaisesti kaikissa kohdissa. 7 Luku Euroopan unionin rakennerahastoja koskevat erityissäännökset, kommentit: o Lakiluonnoksen perusteella paljon asiaoita jää ratkaistavaksi tulevan asetuksen varaan, johon viitataan lakiluonnoksessa monessa kohtaa. Useat tärkeät asiat 3
tulevat esille vasta asetuksessa, joten sillä säädetty ohjaus tulee olemaan keskeisessä merkityksessä. Rajanveto siitä, mitä sisällytetään lakiin ja mitä säädetään asetuksella, tulisi olla selkeämpi. Ei ole täysin loogista se, mitä on nostettu lakitasolle ja mitä on jätetty asetukseen. Nyt ehdotus sisältää kohtia, joita ei olisi tarpeen säätää laissa tällä tarkkuudella (esim. asiakirjojen säilytys ja ohjausryhmää koskevat pykälät). Sen sijaan esim. kustannusmalleista ja niiden määräytymisen perusteista ei lakitasolla ole juuri mitään, vaikka ne ovat suhteellisen iso asia kokonaisuudessaan. 50 ja 51 mainitut asiat kuuluisivat taas ennemminkin säädettäväksi asetuksessa, ei lakitasolla. Tekstin muotoilua on selkeytettävä 53 1 mom:ssa: Myös kustannusmallien mukaisten kustannusten on oltava hankkeesta aiheutuvia, todellisia, tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia. Maakuntien tulee toimia rakennerahastojen välittävinä toimieliminä vuodesta 2019 alkaen, jotta eri rahoitusvälineiden koordinaatio säilyy asiakkaan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena. 1 luku Yleiset säännökset, kommentit: o Lain lähtökohta on hyvä, mutta maakuntauudistus monimutkaistaa tällä hetkellä toimivia kotoutumisen palvelujärjestelyjä ja prosesseja. 2 luku Kotoutumista edistävät palvelut, kommentit: o Sen sijaan, että palveluntuottaja velvoitetaan noudattamaan lakia (8 2 mom.), pitäisi palveluntuottajan oikeudet ja velvollisuuden määritellä lain tasolla. Kun viranomaistyö ja palveluntuotanto erotetaan toisistaan, resurssien tarve moninkertaistuu ja toiminnot monimutkaistuvat. 3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa, kommentit: o Luku on kirjoitettu pienten maakuntien näkökulmasta. Se ei sovellu mitenkään Uudellemaalle, jossa maahanmuuton ja kotoutumisen mittakaava on aivan eri kuin muualla maassa. Kaikki hallinnoinnin ja monialaisuuden vaatimukset tekevät palveluiden järjestämisen, tuottamisen ja valvonnan edistämisen erittäin vaikeaksi. Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymän ja Uudenmaan maakunnan työnjako jää epäselväksi, erityisesti tämä koskee maahanmuuttoasioiden ja sosiaalipalveluiden 4
yhteensovittamista. Uudistus ei todennäköisesti edistä kotoutumispalveluiden toimivuutta Uudellamaalla. 4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa, kommentit: o Maakuntalain sekä aluekehitys- ja kasvupalvelulakien mukaan maakunta vastaa erilaisten palveluiden yhteensovittamisesta omalla alueellaan huolimatta siitä, hoitaako tehtäviä kunta, kuntayhtymä tai maakunta. Laki ei anna riittäviä välineitä yhteensovittamistehtävään, sillä esimerkiksi maahanmuuttajalla voi olla yhtä aikaa maahanmuuttoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. Millä taholla edellä mainitussa tapauksessa viimekätinen toimivalta ja vastuu? 6 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta koskevat säännökset, kommentit: o Tämä luku on osa lastensuojelulainsäädäntöä. Siksi tätä osaa tämän lain mukaisista tehtävistä hoidetaan maakunnassa, eikä pääkaupunkiseudun kuntayhtymässä. Uudenmaan osalta vastuita ei ole määritelty selvästi tässä lakiesityksessä Katso vastaus ja aloita dialogi Tämän palvelun tuottaa www.questback.com - Questback Essentials 5