Vartiosaari ilta 5.6. 17.30 Alustukset Missä mennään Vartiosaari kaupunkirakenteessa Kulttuuriympäristö ja huvilat Vartiosaareen tehdyt vaihtoehdot Luonto ja virkistys Liikenne, sillat ja veneily Asumisen mahdollisuudet 18.20 Yhteinen keskustelu 19.15 Keskustelu jatkuu karttojen ääressä
Miten Vartiosaaren kaavoitus etenee? Aloitusvaihe (2012) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnitteluperiaatteet (2013) Maankäyttövaihtoehdot (3 kpl) ja niiden arviointi (kevät 2013) Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi (syksy 2013) Ideointikeskustelut verkossa (virkistysalue/asuinalue) Keskustelutilaisuus Tietoa, näkemyksiä, mielipiteitä Vaihtoehdot nähtävillä Arviointi Keskustelutilaisuus Laiturilla ja maastokävely saaressa Mielipiteet Osayleiskaavaluonnos (kaupunkisuunnittelulautakunta 2014) Osayleiskaavaehdotus (kaupunkisuunnittelulautakunta 2015) Kaavaluonnos nähtävillä Keskustelu Mielipiteet Kaavaehdotus nähtävillä Muistutukset Osayleiskaavan hyväksyminen (kaupunginvaltuusto 2015) Asemakaavoitus alkaa
Vartiosaari Ritva Luoto ritva.luoto@hel.fi p. (09) 310 27 294 Mielipiteet viimeistään 19.6. Helsingin kaupunki, Kirjaamo, Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11 13) tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi tai faksilla (09) 655 783
Vartiosaari
Vartiosaari saavutettavuus Pitäjänmäki Haaga Pakila Viikki Roihuvuori Otaniemi Vartiosaari Jollas Kruunusiltoja pitkin n. 8 km
Kala-Kruunu-Laaja-Vartio-Vuo Vuosaari 36 000 Länsi-Herttoniemi 8000 Roihuvuori 7500 Marjaniemi 1950 Meri-Rastila 2000 Kalasatama 20 000 Kulosaari 3750 Herttoniemenranta 8600 Yliskylä 11 000 Tammisalo 2200 Vartiosaari Laajasalon keskus ja täydennys Ramsinniemi Katajanokka 4500 Kruunuvuorenranta 11 000 Hevossalmi 1600 Jollas 3000 Santahamina 500
KALASATAMA JÄTKÄSAARI KATAJANOKKA KULOSAARI
Helsingin yleiskaava 2002 Vartiosaari selvitysalue, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla
. Uudenmaan maakuntakaava 8.11.2006 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Ehdotus 2012. Valkoiset alueet alueita, joille ei ole kaavan laatimisen yhteydessä katsottu maakunnallisten tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiseksi osoittaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua edellyttävää käyttötarkoitusta alueilla kehitetään ensisijaisesti maa- ja metsätaloutta, kalataloutta sekä niitä tukevia sivuelinkeinoja voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kunnan tarpeiden mukaan osoittaa merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäyttömuotoja Helsingin seudun valkoiset alueet Alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.
Vartiosaari Vartiosaari uuden yleiskaavan visioissa 2050 merellistä asumista saaristoraitiotie pyöräilyn laatukäytävä rantareitti
Vartiosaari Kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Vartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvilaasutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila. Kulttuuriympäristöselvitys 2011-2013 Osa I Historia, ominaispiirteet, arvot ja merkitys Osa II Rakennukset ja ympäristö osa-alueiden inventointikortisto Huvila-alueen käyttö- ja kaavoitusperiaatteet 2014 yhteistyössä Kv, HKR, maanomistajat, muut hallintokunnat, vuokralaiset
Kolme vanhinta huvilaa Tirrebo, Stenkulla ja Kaisilikko
Jugendhuvilat Stugan, Janneberg, Drakudden ja Ernst Waseniuksen huvila
1910-1920-lukujen klassistinen huvila-arkkitehtuuri Quisisana, Uddebo ja Sunnanvik
Muita huviloita 1910-1920-luvulta Björknäs, Björknäs II, Nytorp ja Bergkulla
Huvilasta viikonloppumökkiin, modernismi 1930-50-luvuilta Sommarbo, Vera Eichholzin mökki, Trissan, Villa Winquist, Liisa ja Suvimäki, Peninsula
Muu rakennuskanta: huvimajat, leikkimökit, saunat, pesutuvat, uimahuoneet, venevajat, pihavajat ja liiterit
VARTIOSAAREN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS PUUTARHAKULTTUURIN OMINAISPIIRTEET
Instituutioiden lomatoiminta Elannon lasten kesäsiirtola Nytorpissa 1959 1976 Alkon Lomaranta 1948 1970
VARTIOSAAREN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Vartiosaaren viljellyt alueet, pellot ja niityt, tiet ja laiturit 1700-luvulta 1940-luvulle Venäläinen topografikartta 1873 Maastokaartta 1931-35
VARTIOSAAREN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS YMPÄRISTÖN ARVOT JA MERKITTÄVYYS Huomattava rakennustaiteellinen arvo Kiinnostavuus osana 1900-luvun alun arkkitehtuurin kehitystä Todennäköinen puutarhataiteellinen arvo Merkitys osana helsinkiläistä/ itähelsinkiläistä/ Vartiosaaren huvilaja huvilapuutarhakulttuuria, erittäin merkittävä kohtalaisen merkittävä
Yleistä kaikissa vaihtoehdoissa: Lähtökohtana nykyisen ympäristön arvot Rantoja kiertävä huvila-alue pyritään säilyttämään Maisema- ja luontoarvot pyritään huomioimaan Keskiosan laakso ja peltoalue jää viljelyyn/puistoksi Jokaisessa vaihtoehdossa virkistysalueita ja palveluita Pyöräily- ja jalankulkureitti saaren läpi
Bussi saaristo-baana
saaristo-baana
KUVITELMA Vartiosaari virkistysalueena (ja asuinalueena) Rantareitti kotkansiipilehdossa
KUVITELMA Vartiosaari pientalovaltaisena asuinalueena Uusi saaristobaana ja keskiosan kaupunkipuisto
KUVITELMA Vartiosaaresta tiivis asuinalue Näköala kukkulalta itään
VARTIOSAARI - VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT VE 0 (nykytila) / VE A / VE B / VE C YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET HELSINGIN STRATEGIAOHJELMA 2013 2016 ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN-OHJELMA Vuorovaikutus on osa vaikutusten arviointia!