Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2005 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut
2 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2005. Vuonna 1990 solmittiin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailua koskeva sopimus. Sopimuksen mukaisesti toteutettiin Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla silloisen ilmansuojelulain (nykyisen ympäristönsuojelulain) mukaiset seurantavelvoitteet kuntien ja paikallisten toiminnanharjoittajien osalta vuosina 1991 1995. Vastaava sopimus Anjalankosken ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta solmittiin vuonna 1992. Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein vuosille 1996 2000 ja 2001 2005. Vuoden 2004 aikana tilattiin ilmatieteenlaitokselta ehdotus ilmanlaadun seurantasuunnitelmaksi vuosille 2006 2010. Vuosi 2005 oli viimeinen vuosi, jolloin ilmanlaatua mitattiin vanhan seurantasuunnitelman mukaisesti. Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat teollisuuden osalta Gasum Oy, J.M. Huber Finland Oy, KSS Energia Oy, Kymppivoima Tuotanto Oy, maxit Oy Ab, Leca-soratehdas, Myllykoski Paper Oy, Stora Enso Publication Papers Oyj Anjalan tehtaat, UPM-Kymmene Oyj Kymi, UPM- Kymmene Oyj Voikkaa, Vamy Oy ja Vapo Oy Voima. Kuntien osalta mukana olivat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut. Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueella mittaukset käynnistyivät vuonna 1991 ja Anjalankoskella vuoden 1993 alussa. Kenttätyö käsitti rikkidioksidin, typenoksidien, hajurikkiyhdisteiden, leijuman, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Elimäellä ja Iitissä on mitattu laskeumaa yhtäjaksoisesti vuoden 1996 helmikuusta lähtien. Jaalassa laskeumamittaukset aloitettiin vuoden 2002 alussa. Vuoden 2004 aikana käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa (seitsemän analysaattoria), yksi sääasema, kaksi kokonaisleijumien mittauspistettä (neljä keräintä) ja kahdeksan laskeumakeräintä. Mittaustuloksista laaditut kuukausiraportit on lähetetty sopijaosapuolille joka kuukausi. Seurantakokous yhteistarkkailun sopijaosapuolten edustajien kesken pidettiin 3.6.2005. Lisäksi pidettiin tarjouskilpailu ilmanlaaduntarkkailun järjestämisestä vuosina 2006-2010 ja hankittiin uudet analysaattorit ja mittausohjelma ilmanlaadun seurantaan. Ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja terveystarkastaja Reijo Pesonen. Tämän vuosiraportin ovat koonneet terveysinsinööri Vesa Pekkola ja terveystarkastaja Reijo Pesonen. Kouvolassa 11.6.2006 Kouvolan seudun ktt:n ky:n Ympäristöpalvelut Kyllikki Ala-Huikku tulosalueen johtaja Vesa Pekkola terveysinsinööri
3 TIIVISTELMÄ Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut suorittivat ilmanlaadun tarkkailua Pohjois-Kymenlaaksossa. Tässä raportissa on yhteenveto vuoden 2005 mittaustuloksista. Mittaustuloksia on verrattu Valtioneuvoston päätöksen 480/96 mukaisiin ohje- ja tavoitearvoihin sekä Valtioneuvoston asetuksen 711/01 mukaisiin rajaarvoihin. Valtioneuvoston asetus astui voimaan 15.8.2001. Mittausaineisto on ilmoitettu 1.9.1996 lähtien Valtioneuvoston päätöksen edellyttämässä + 20 ºC:ssa, lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet olivat Anjalankoskella alle 7 % (9 μg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 μg/m³ ja alle 4 % (15 μg/m³) tuntiraja-arvosta 350 μg/m³. Valkealassa vastaavat pitoisuudet olivat alle 6 prosenttia ( 7 μg/m³) vuorokausi- ja alle 3 % (10 μg/m³) tuntiraja-arvosta. Vuorokausiohjearvoon 80 μg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 11 % (9 μg/m³) ja Valkealan asemalla 10 prosenttia (8 μg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 μg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken 6,4 % (16 μg/m³) ja Valkealan asemalla 4,4 % (11 μg/m³) ohjearvosta. Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 50 prosenttiin (20 μg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 μg/m 3. Kuusankosken vuosikeskiarvo oli 33 % (13 μg/m³) raja-arvosta. Tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 μg/m ³, Kouvolan pitoisuus jäi 58 prosenttiin (116 μg/m³) ja Kuusankosken pitoisuus 47 prosenttiin (94 μg/m³). Vuorokausiohjearvoon 70 μg/m ³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 106 % (74 μg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella korkein arvo oli myös maaliskuussa 53 % (37 μg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 μg/m ³ verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 85 prosenttia (127 μg/m³) ohjearvosta. Kuusankosken mittaustulokset olivat alle 67 % (101 μg/m³) tuntiohjearvosta. Haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) mitattiin Kuusankosken keskustassa ja Valkealan Lappakoskella. TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvoon 10 μg/m³ verrannolliset korkeimmat pitoisuudet (rikkinä) jäivät Kuusankosken asemalla alle 10 prosenttiin (< 1 μg/m³) ja Valkealan asemalla alle 60 prosenttiin (< 6 μg/m³) vuorokausiohjearvosta. Valkealan suuri TRS-pitoisuus aiheutui yksittäisestä päästöstä. Hengitettäviä hiukkasia (PM10) mitattiin Kouvolan keskustassa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 50 prosenttia (20 μg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 μg/m³ ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo 66 prosenttia (33 μg/m³) vuorokausiraja-arvosta 50 μg/m³. PM 10 -hiukkasten korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus oli huhtikuussa. Pitoisuus oli 119 prosenttia (83 μg/m³) vuorokausiohjearvosta 70 μg/m³. Myös maaliskuussa tulokset ylittivät vuorokausiohjearvon. Maaliskuun pitoisuus oli (74 μg/m³). Maalis- ja huhtikuun korkeat hiukkaspitoisuudet aiheutuivat hiekoitushiekasta ja kuivuudesta.
4 Leijuvan pölyn määrää mitattiin joka kolmas vuorokausi Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella. Vuosiohjearvoon 50 μg/m³ verrannolliset vuosikeskiarvot jäivät Kuusankoskella 82 prosenttiin (41 μg/m³) ja Myllykoskella 54 prosenttiin (27 μg/m³) ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon 120 μg/m³ verrannolliset pitoisuudet olivat Kuusankosken keskustassa 143 %:a (119 μg/m³) ja Myllykoskella 58 %:a (70 μg/m³) ohjearvosta. Kuusankosken suurin vuorokausi- (192 μg/m³) ja kuukausikeskiarvo (81 μg/m³) mitattiin maaliskuussa. Myllykosken suurin vuorokausi- (131 μg/m³) ja kuukausikeskiarvo (48 μg/m³) mitattiin huhtikuussa. Laskeumaa mitattiin kahdeksalla laskeumakeräimellä. Rikkilaskeuman tavoitearvo 0,3 g/m²/vuosi alittui Sippolassa, Sääksjärvellä ja Jaalassa, kun mitattujen kuukausien keskiarvo kerrottiin 12 kuukaudella. Kuukausittaiset rikkilaskeumat olivat välillä 2,8 150 mg/m 2. Mitattujen ph-arvojen vuosittainen keskiarvo oli välillä 4,9 6,4. Alhaisin ph 4,5 mitattiin Valkealan Vekaranjärvellä huhtikuussa ja korkein ph 8,0 Kouvolan Hinkkismäeltä lokakuussa. Pienin vuosittainen kokonaislaskeuma 11,89 g/m² 12 kk:n mittausjaksolta mitattiin Jaalasta ja suurin 51,2 g/m² Kouvolan Hinkkismäeltä. Kuukausittaiset ammoniumtyppilaskeumat mittausjaksolla olivat 0,1 320,0 mg/m² ja nitraattityppilaskeumat 2,0-28-0 mg/m².
5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...2 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ...6 1.1. Mittausasemat...6 1.2. Automaattinen tiedonsiirto...8 1.3. Mittausmenetelmät...8 1.3.1. Rikkidioksidin mittaus...8 1.3.2. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus...8 1.3.3. Typen oksidien mittaus...8 1.3.4. Leijuvan pölyn mittaus...9 1.3.5. Hengitettävän pölyn (PM 10 ) mittaus...9 1.3.6. Laskeuman määrittäminen...9 1.3.7. Säätietojen mittaus...9 1.3.8. Ulkoinen kalibrointi...9 2. MITTAUSAINEISTO...10 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset...10 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus...10 3. OHJE- JA RAJA-ARVOT...11 4. MITTAUSTULOKSET...12 4.1. Rikkidioksidi...12 4.2. Typpidioksidi...14 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit...16 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS)...17 4.5. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )...19 4.6. Kokonaisleijuma (TSP)...20 4.7. Laskeuma...21 4.8. Tuulen suunnat...25 5. VERTAILUAINEISTO...26 5.1. Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan...26 6. TULOSTEN POHDINTA...26 7. YHTEENVETO...27 KIRJALLISUUS...30
6 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Tarkkailu toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun toteuttaja raportoi kuukausittain mittaustulokset sopijaosapuolille ja laati vuosiraportin. Tarkkailujärjestelmä on Ympäristöministeriön ilmanlaadun mittaamisohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin, säännöllisin väliajoin toimiviin leijuvan pölyn keräimiin sekä kuukausittain vaihdettaviin laskeumakeräimiin. Automaattisilta mittausasemilta tiedot siirretään puhelinverkkoa pitkin tarkkailun toteuttajan keskustietokoneelle. Keskustietokoneelta on yhteys UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Pölysuodattimet ja laskeumanäytteet analysoidaan Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä Kouvolassa. 1.1. Mittausasemat Vuonna 2004 ilmanlaaduntarkkailuprojektin käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa. Kouvolan keskustan mittausasemalla tarkkailtiin typen oksideja ja hengitettävien hiukkasten (alle 10 μm) määrää liikenneympäristössä. Kuusankosken asemalla mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä ja typen oksideja. Mittausasema sijaitsi keskustan läheisyydessä, liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Teollisuuden päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun seurattiin Valkealan mittausasemalla, jossa mitattavia komponentteja olivat rikkidioksidi ja haisevat rikkiyhdisteet. Valkealan asemalla toimi myös sääasema. Anjalankosken Myllykoskella mitattiin rikkidioksidia. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin suurtehokeräimillä kahdessa paikassa: Kuusankoskella (2 keräintä) ja Anjalankosken Myllykoskella (2 keräintä). Jatkuvatoimiset mittausasemat ja leijuvan pölyn keräyspisteet on esitetty taulukossa 1. Tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteiden 1-3 kartoista. Laskeuman seurantaa suoritettiin kahdeksassa eri tarkkailupisteessä. Laskeumakeräimet oli sijoitettu hajautetusti tarkkailualueelle. Keräimistä kaksi sijaitsi Valkealassa. Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Jaalassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella oli yksi keräin. Kaikista laskeumakeräimistä määritettiin kuukausittain sulfaattirikki, ominaissähkönjohtokyky, ph, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja veteen liuennut laskeuma. Tämän lisäksi Iitissä, Kuusankoskella ja Valkealan Vekaranjärvellä määritettiin kuukausittain kalsium. Laskeumakeräyspisteet on esitetty taulukossa 2. Laskeumakeräinten tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteen 4 kartasta.
7 Taulukko 1. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun mittausasemat, leijumamittauspisteet, mitattavat komponentit ja mittauslaitteet Mittausasema 1 - Kouvolan keskusta, Hallituskatu 8 - Typen oksidit: NO/NO 2 kemiluminesenssi-analysaattori - Hengitettävä pöly: PM 10 jatkuvatoiminen pölyanalysaattori Mittausasema 2 - Kuusankoski, Urheilukentäntien puisto - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Typen oksidit: NO/ NO 2 kemiluminesenssi-analysaattori Mittausasema 3 - Valkeala, Lappakosken koulu - Rikkidioksidi: SO 2 SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Tuulen suunta ja nopeus jatkuvatoiminen sääasema - Ilman lämpötila ja kosteus jatkuvatoiminen sääasema Mittausasema 4 - Anjalankoski, Myllykoski Pappilantie 7 - Rikkidioksidi: SO 2 SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori Leijumamittauspisteet 1 & 2 - Kuusankosken keskusta, Valtakatu 37 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Leijumamittauspisteet 3 & 4 - Anjalankoski, Myllykoski Paperitehtaantie 10 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Taulukko 2. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun laskeumakeräimet. 1. Anjalankoski - Sippola 2. Elimäki - Kirkonkylän tekninen varikko 3. Jaala - Jätevedenpuhdistamo 4. Kouvola - Hinkkismäki 5. Kuusankoski - Urheilukentäntie 6. Iitti - Sääksjärvi 7-8. Valkeala - Vekaranjärven päiväkoti - Vuohijärven jätevedenpuhdistamo
8 1.2. Automaattinen tiedonsiirto Jatkuvatoimisten analysaattoreiden mittaustulokset siirretään yleistä puhelinverkkoa pitkin ympäristöosaston tietokoneelle, jossa suoritetaan tulosten editointi ja raportointi. Menetelmä mahdollistaa reaaliaikaisen ilmanlaadun tarkkailun. Rutiinikäytössä kahden minuutin mittausjaksoista lasketut keskiarvot siirretään asemasta riippuen 1-3 tunnin välein keskustietokoneelle. Keskustietokoneen mittaustiedot siirretään edelleen puhelinverkkoa pitkin vähintään kerran vuorokaudessa UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Liitteessä 5 on esitetty automaattisen tarkkailujärjestelmän kaaviokuva. 1.3. Mittausmenetelmät 1.3.1. Rikkidioksidin mittaus Rikkidioksidia mitattiin Thermo Electron Model 43 A ja API (Advanced Pollution Instrumentation, Inc.) Model 100 rikkidioksidianalysaattoreilla. Analysaattoreiden toiminta perustuu UV-fluoresenssitekniikkaan. Rikkidioksidimolekyyli viritetään reaktiokammiossa ultraviolettivalolla. Molekyylien palatessa perusenergiatasoon emittoituu säteilyä, joka muutetaan sähköiseksi signaaliksi. Signaali suodatetaan ja vahvistetaan. Signaali on lineaarisesti riippuvainen rikkidioksidipitoisuudesta /1/. Vertailuaineistona on käytettävissä Ilmatieteen laitoksen Virolahden rikkidioksidipitoisuudet. 1.3.2. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H 2 S, metyylimerkaptaani CH 3 SH, dimetyylisulfidi (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidi (CH 3 ) 2 S 2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Thermo Electronic Model 43 A-rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 860 ºC. Tämä lämpötila riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO 2 -selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin. 1.3.3. Typen oksidien mittaus Typen oksideja mitattiin Thermo Environmental Instrumentsin Model 42 yksikammioisilla kemiluminesenssi-ilmiöön perustuvilla analysaattoreilla. Koska analysaattorissa on vain yksi reaktiokammio, kammiota käytetään vuoronperään NO- ja NO x -mittaukseen. Näiden mittausten erotuksella (NO2 =NO x-no) on mahdollista tuottaa jatkuvina kolmea signaalia: NO, NO 2 ja NO x. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonok-
9 sidiksi molybdeenikonvertterilla n. 325 ºC:n lämpötilassa. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NO x -mittaus) tai konvertterin ohi (NO-mittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulokset kerätään mikroprosessoriin ja niiden avulla tuotetaan NO 2 -signaali /2/. 1.3.4. Leijuvan pölyn mittaus Ilmassa leijuvan kokonaispölypitoisuuden (TSP) mittaukset suoritettiin standardin SFS 3863 "Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta; Tehokeräysmenetelmä" mukaisesti /3/. Näyteilma imetään punnitun suodattimen läpi. Suodattimen vaihdon jälkeen suodatin kuivataan ja punnitaan uudelleen. Punnitustulosten erotuksesta lasketaan pölyn massa ja kalibrointitiedoista saadaan ilmanäytteen tilavuus. Näytteitä kerättiin joka kolmas vuorokausi 24 tunnin ajan. Laitteissa ei ollut esierottimia. 1.3.5. Hengitettävän pölyn (PM 10 ) mittaus Hengitettävä pöly on hienojakoista pölyä, jonka hiukkaskoko on alle 10 μm. Näin pienet partikkelit läpäisevät hengitysteiden "suodattimet" ja pääsevät keuhkoihin. Alle 10 μm:n hiukkasfraktiota mitattiin jatkuvatoimisella TEOM-analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laitteen mikroprosessori säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää laskien värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden. 1.3.6. Laskeuman määrittäminen Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka tietyn mittausjakson aikana laskeutuu painovoiman vaikutuksesta pinta-alaltaan tunnettuun keräimeen. Laskeuma kuvaa myös ilman likaavaa vaikutusta. Laskeuman mittaukset suoritettiin standardin SFS 3865 "Laskeuman määrittäminen" mukaisesti /4/. Näytteiden keräysaika oli yksi kuukausi. 1.3.7. Säätietojen mittaus Säänmittausasema SMA-300-NSL (Reino Rehn Ky) mittasi tuulensuunnan (º) ja - nopeuden (m/s) sekä ilman lämpötilan (ºC) ja kosteuden (%). 1.3.8. Ulkoinen kalibrointi Rikki- ja typpianalysaattorit kalibroitiin keskimäärin joka kolmas kuukausi Environnementin VE3M ulkoisella kalibraattorilla. Kalibrointeihin käytettiin sertifioituja Vici Metronicsin SO 2 -, NO 2 - ja H 2 S -permeaatioputkia. Tehokeräinten virtaukset kalibroitiin kaksi kertaa vuoden 2004 aikana.
10 2. MITTAUSAINEISTO 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta /5/. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuloksia on vähintään 45 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiarvo on hyväksyttävä myös, jos näytteen keräys on kestänyt vähintään 18 tuntia. Vuorokausiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 75 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. Kokonaisleijuman vuosiarvo mitataan siten, että näytteitä otetaan vähintään joka kolmas vuorokausi vuoden jaksolta. Rytmitystä ei saa muuttaa jakson aikana. Vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos vuorokausiarvoja on käytettävissä vähintään 90. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus Vuosi 2004 oli 14 mittausvuosi Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin läpi vuoden joka kolmas vuorokausi Anjalankosken Myllykoskella sekä Kuusankosken keskustassa. Vuosittaiset ajalliset edustavuudet olivat Myllykoskella 29 % (107 kpl) ja Kuusankoskella 32 % (117 kpl). Molempien mittausasemien tulokset täyttivät Ympäristöministeriön ohjeen vähimmäismittausaineistovaatimuksen 90 vuorokausiarvoa vuodessa. PM 10 -pölypitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Kouvolan keskustassa. Mittausten vuosittainen ajallinen edustavuus oli 95 prosenttia. Laskeumatutkimusten mittaustulokset saatiin 12 kuukauden ajalta Jaalasta, Kouvolasta (Hinkkismäki), Valkealasta (Vekarajärvi) ja Iitistä (Sääksjärvi). Muista kohteista mittaustulokset saatiin 11 kuukaudelta. Keräinten rikkoutumiset aiheuttivat analyysitulosten puuttumisia. Jatkuvatoimiset typen oksidien analysaattorit olivat koko vuoden sijoitettuna Kouvolan ja Myllykosken mittausasemille. Kouvolan mittausasemalla täyttyi vuosittainen yhdeksän kuukauden vähimmäismittausaineistovaatimus ajallinen edustavuus 98 % ja myllykosken 94 %.
11 Rikkidioksidia mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Valkealassa ja Anjalankoskella Myllykosken keskustassa. Molemmilla mittausasemilla ylitettiin vuosittainen 75 prosentin (Myllykoskella 90 % ja Valkealassa 96 %) ajallinen edustavuusvaatimus. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet vähimmäismittausaineistovaatimuksia Myllykoskella kesäkuussa. Syy Myllykosken mittauskatkoon oli analysaattorin huoltotoimenpiteet. Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kuusankosken Urheilukentäntien ja Valkealan Lappakosken mittausasemilla. Molemmilla mittausasemilla täytettiin ajallinen edustavuus vuosi, vuorokausi ja tuntiarvojen osalta. Jatkuvatoimisten mittaustulosten keräämiseen, editointiin ja raportointiin käytettävä Diltaohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, jos vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta. 3. OHJE- JA RAJA-ARVOT Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuusta 1996. (Vnp 480/1996) /6/. Päätöksessä tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvojen ohjearvoja annettiin mitattavista ilman epäpuhtauksista rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM 10 ). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/1996) antamat raja- ja kynnysarvot kumottiin 15.8.2001 Valtioneuvoston antamalla asetuksella ilmanlaadusta (711/2001) /7,8/. Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uudessa asetuksessa (711/2001) säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ja ilmanlaatuasetuksen 711/01 mukaiset ohje- ja rajaarvot on esitetty taulukossa 3. Ohjearvot ja rikkilaskeuman tavoitearvo on tarkoitettu tavoitteellisiksi. Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan +20 º C:n lämpötilassa (lukuun ottamatta hiukkasia, jotka ilmoitetaan vallitsevassa lämpötilassa) ja haisevat rikkiyhdisteet rikkinä. Raja-arvot on annettu sitovina määräyksinä. Taulukossa ei ole esitetty Valtioneuvoston 481/1996 mukaisia vanhoja raja-arvoja, jotka ovat voimassa epäpuhtaudesta riippuen vuoteen 2005 tai 2010, jolloin uudet raja-arvot on saavutettava. Vanhoja raja-arvoja voidaan kuitenkin tarvita siirtymäaikana, jos uudet, tiukemmat raja-arvot ylittyvät. Ympäristöministeriö on laatinut ohjeet ilmanlaadun mittaamisesta ja mittaustulosten vertaamisesta ohjearvoihin yleiskirjeessään 7/1986 /5/. Yleiskirjettä voidaan noudattaa soveltuvin osin ennen uusien ohjeiden valmistumista. Laskeumamittausten osalta Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle vuosittaisen tavoitetason, joka on 300 mg/m 2 (Vnp 480/1996).
12 Taulukko 3. Valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ja ilmanlaatuasetuksen 711/2001 mukaiset raja-arvot. Komponentti Rajaarvo Tilastollinen määrittely Saavutettava viimeistään Ohjearvo μg / m 3 Tilastollinen määrittely μg / m 3 Rikkidioksidi SO 2 350 tunti ka. (sallitaan ylityksiä 24 h/a) 1.1.2005 250 99 % kuukauden tunneista 125 vrk ka. (sallitaan ylityksiä 3 vrk/a) 1.1.2005 80 kuukauden 2. suurin vrk 20 vuosi- / talvi ka. 19.7.2001 Typpidioksidi NO 2 200 tunti ka. (sallitaan ylityksiä 18 h/a) 1.1.2010 150 99 % kuukauden tunneista 40 vuosi ka. 1.1.2010 70 kuukauden 2. suurin vrk Kokonaisleijuma TSP 120 98 % vuoden vuorokausista Hengitettävät hiukkaset PM 10 Haisevat rikkiyhdisteet TRS 50 vrk ka. (sallitaan ylityksiä 35 vrk/a) 40 vuosi ka. 1.1.2005 50 vuosi ka. 1.1.2005 70 kuukauden 2. suurin vrk 10 kuukauden 2. suurin vrk 4. MITTAUSTULOKSET 4.1. Rikkidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot, vuorokausikeskiarvojen neljänneksi korkeimmat pitoisuudet ja tuntikeskiarvojen 25 korkeimmat pitoisuudet on esitetty taulukoissa 4-6. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin 7 8. Taulukoissa on mitattujen arvojen osuudet ohje-/raja-arvoista. Taulukossa 9 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot on esitetty taulukossa 39 yhdessä Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausaseman mittaustulosten kanssa. Taulukko 4. Rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiraja-arvosta 20 μg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski μg/m 3 % μg/m 3 % 3 15 3 15 Taulukko 5. Rikkidioksidin kalenterivuoden neljänneksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiraja-arvosta 125 μg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski μg/m 3 % μg/m 3 % 7 6 9 7
13 Taulukko 6. Rikkidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 25. korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiraja-arvosta 350 μg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski μg/m 3 % μg/m 3 % 10 3 15 4 Taulukko 7. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausittaiset toiseksi suurimmat vuorokausiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 80 μg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi μg/m 3 % μg/m 3 % tammikuu 5 6 9 11 helmikuu 7 9 9 11 maaliskuu 8 10 9 11 huhtikuu 6 8 5 6 toukokuu 3 4 5 6 kesäkuu 2 3 3 4 heinäkuu 2 3 2 3 elokuu 2 3 3 4 syyskuu 4 5 4 5 lokakuu 5 6 7 9 marraskuu 5 6 5 6 joulukuu 5 6 - - Taulukko 8. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 250 μg/m³ Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi μg/m 3 % μg/m 3 % tammikuu 6 2,40 10 4,00 helmikuu 10 4,00 16 6,40 maaliskuu 11 4,40 15 6,00 huhtikuu 8 3,20 9 3,60 toukokuu 4 1,60 13 5,20 kesäkuu 3 1,20 5 2,00 heinäkuu 3 1,20 5 2,00 elokuu 3 1,20 6 2,40 syyskuu 5 2,00 5 2,00 lokakuu 6 2,40 8 3,20 marraskuu 6 2,40 7 2,80 joulukuu 6 2,40 - -
14 Taulukko 9. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausien suurimmat vuorokausikeskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi μg/m 3 μg/m3 μg/m 3 μg/m3 tammikuu 6 7 9 24 helmikuu 7 14 10 20 maaliskuu 9 16 10 20 huhtikuu 6 10 7 17 toukokuu 4 7 7 41 kesäkuu 2 3 4 9 heinäkuu 2 3 2 6 elokuu 3 4 3 12 syyskuu 4 6 4 6 lokakuu 5 8 8 9 marraskuu 5 7 6 8 joulukuu 5 6 - - 4.2. Typpidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat arvot on esitetty taulukoissa 10 ja 11. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot sekä tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin 12 13. Taulukoissa on myös mitattujen arvojen osuudet ohjetai raja-arvoista. Taulukossa 14 on esitetty typpidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain. Taulukko 10. Typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus raja-arvosta 40 μg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 % µg/m 3 % 20 50 13 33 Taulukko 11. Typpidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus raja-arvosta 200 μg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 % µg/m 3 % 116 58 94 47
15 Taulukko 12. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 μg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi μg/m 3 % μg/m 3 % tammikuu 40 57 20 29 helmikuu 52 74 28 40 maaliskuu 74 106 37 53 huhtikuu 43 61 28 40 toukokuu 27 39 19 27 kesäkuu 27 39 14 20 heinäkuu 23 33 11 16 elokuu 16 23 13 19 syyskuu 29 41 16 23 lokakuu 45 64 19 27 marraskuu 41 59 13 19 joulukuu 45 64 - - Taulukko 13. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssi-jakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 150 μg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi μg/m 3 % μg/m 3 % tammikuu 62 41 40 27 helmikuu 94 63 81 54 maaliskuu 127 85 101 67 huhtikuu 96 64 61 41 toukokuu 56 37 32 21 kesäkuu 45 30 23 15 heinäkuu 43 29 22 15 elokuu 34 23 31 21 syyskuu 54 36 32 21 lokakuu 79 53 47 31 marraskuu 87 58 28 19 joulukuu 81 54 - -
16 Taulukko 14. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi vrk μg/m 3 tunti μg/m 3 vrk μg/m 3 tunti μg/m 3 tammikuu 45 106 24 57 helmikuu 78 126 51 104 maaliskuu 74 161 37 122 huhtikuu 54 131 32 95 toukokuu 35 77 21 45 kesäkuu 28 65 15 36 heinäkuu 24 52 12 24 elokuu 24 46 14 38 syyskuu 45 71 21 51 lokakuu 51 131 20 61 marraskuu 70 151 21 56 joulukuu 55 108 - - 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit Taulukossa 15 on esitetty typpimonoksidin ja typen oksidien eli typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot (NO 2 laskettuna). Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot sekä suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain on koottu taulukoihin 16 17. Taulukko 15. Typen oksidien aritmeettiset vuosikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie μg/m 3 μg/m 3 NO 12 2 NO 2 20 13 NO X 38 16 Taulukko 16. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi μg/m 3 /vrk μg/m 3 /vrk tammikuu 17 5 helmikuu 15 4 maaliskuu 12 3 huhtikuu 11 2 toukokuu 8 2 kesäkuu 6 1 heinäkuu 5 1 elokuu 8 1 syyskuu 11 2 lokakuu 15 2 marraskuu 16 1 joulukuu 16 -
17 Taulukko 17. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie vrk tunti vrk tunti Kuukausi μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 tammikuu 39 126 23 185 helmikuu 63 169 18 86 maaliskuu 67 326 11 47 huhtikuu 43 259 4 21 toukokuu 24 147 3 8 kesäkuu 19 55 3 22 heinäkuu 12 46 2 5 elokuu 30 106 3 9 syyskuu 28 82 6 24 lokakuu 55 232 5 27 marraskuu 82 260 3 9 joulukuu 67 213 - - 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Ohjearvoon verrannolliset haisevien rikkiyhdisteiden kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on esitetty taulukossa 18. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot ovat taulukoissa 19 20 ja haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan taulukossa 21. Taulukko 18. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot (rikkinä) ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 10 μg/m³ Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi μg/m 3 % μg/m 3 % tammikuu 1 10 1 10 helmikuu 1 10 1 10 maaliskuu 1 10 1 10 huhtikuu 1 10 1 10 toukokuu 1 10 1 10 kesäkuu 1 10 0 0 heinäkuu 1 10 2 20 elokuu 1 10 1 10 syyskuu 0 0 1 10 lokakuu 1 10 6 60 marraskuu 1 10 1 10 joulukuu 1 10 1 10
18 Taulukko 19. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) aritmeettiset kuukausikeskiarvot Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi μg/m 3 μg/m 3 tammikuu 0 0 helmikuu 1 1 maaliskuu 1 1 huhtikuu 1 1 toukokuu 1 1 kesäkuu 0 0 heinäkuu 1 0 elokuu 1 0 syyskuu 0 0 lokakuu 0 1 marraskuu 1 1 joulukuu 1 0 Taulukko 20. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 tammikuu 1 2 1 2 helmikuu 2 5 1 4 maaliskuu 1 1 1 2 huhtikuu 1 1 1 2 toukokuu 1 2 1 8 kesäkuu 1 2 0 1 heinäkuu 3 12 2 8 elokuu 2 3 1 2 syyskuu 0 2 1 2 lokakuu 1 1 7 32 marraskuu 1 1 1 2 joulukuu 1 1 1 3
19 Taulukko 21. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Pitoisuusalue μg/m 3 tuntien määrä %-osuus tuntien määrä %- osuus 0-5 8694 99,9 8665 99,8 6-10 6 0,1 6 0,1 11-15 1 0,0 3 0,0 16-20 3 0,0 21-25 3 0,0 26-30 2 0,0 31-35 1 0,0 36-40 41-45 46-50 51-55 Mitattuja tunteja 8701 100,0 8683 100,0 4.5. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasten (läpimitta alle 10 μm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 μg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 μg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot on esitetty taulukossa 22. Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on taulukossa 23. Taulukko 22. Hengitettävien hiukkasten (< 10 μm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 μg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 μg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot Kouvola Hallituskatu Keski-arvo Korkein vrk Korkein tunti Osuus rajaarvosta Kuukausi μg/m 3 μg/m 3 μg/m 3 % tammikuu 18 42 62 - helmikuu 20 43 78 - maaliskuu 27 74 293 - huhtikuu 31 89 412 - toukokuu 15 30 95 - kesäkuu 12 21 105 - heinäkuu 16 31 257 - elokuu 17 38 80 - syyskuu 20 37 71 - lokakuu 17 30 62 - marraskuu 27 58 129 - joulukuu 15 32 55 - vuosi 20 - - 50 36 korkein vuorokausi - 33-66
20 Taulukko 23. Hengitettävien hiukkasten (< 10 μm) vuorokausiohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 μg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuukausi μg/m 3 % tammikuu 40 57 helmikuu 29 41 maaliskuu 74 106 huhtikuu 83 119 toukokuu 29 41 kesäkuu 18 26 heinäkuu 28 40 elokuu 33 47 syyskuu 37 53 lokakuu 28 40 marraskuu 43 61 joulukuu 30 43 4.6. Kokonaisleijuma (TSP) Ohjearvoihin verrannolliset leijuvan pölyn aritmeettiset vuosikeskiarvot ja vuorokausiarvojen 98 prosentin arvot on koottu taulukoihin 24 ja 25. Taulukoissa on laskettu mitattujen arvojen osuudet ohjearvoista. Leijuvan pölyn aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden suurimmat vuorokausiarvot on esitetty taulukossa 26. Taulukko 24. Kokonaisleijuman aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiohjearvosta 50 μg/m³ Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu μg/m 3 % μg/m 3 % 27 54 41 82 Taulukko 25. Kokonaisleijuman kalenterivuoden vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman 98 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 120 μg/m³ Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu μg/m 3 % μg/m 3 % 70 58 143 119
21 Taulukko 26. Kokonaisleijuman aritmeettiset kuukausikeskiarvot ja korkeimmat vuorokausiarvot Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu Kuukausi ka μg/m 3 korkein vrk ka μg/m 3 korkein vrk tammikuu 14 28 20 32 helmikuu 23 35 29 48 maaliskuu 34 69 81 192 huhtikuu 48 131 68 189 toukokuu 25 51 47 73 kesäkuu 39 79 51 76 heinäkuu 25 38 34 55 elokuu 19 28 33 55 syyskuu 24 54 26 34 lokakuu 17 31 23 30 marraskuu - - - - joulukuu - - - - 4.7. Laskeuma Laskeumakeräinten sijaintipaikat on esitetty taulukossa 27. Sulfaattilaskeumat rikiksi laskettuna ja niiden osuus tavoitearvosta on taulukossa 29. Laskeuman ph, ominaissähkönjohtokyky, kalsiumlaskeuma, veteen liuennut laskeuma, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja typpilaskeumat löytyvät taulukoista 30 37. Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Kymenlaakson Utin mittausaseman kuukausittaiset sademäärät on esitetty taulukossa 28. Taulukko 27. Laskeumakeräinten sijaintipaikat 1. Kouvola / Hinkkismäki 2. Kuusankoski / Urheilukentäntie 3. Valkeala / Vuohijärven jätevedenpuhdistamo 4. Valkeala / Vekaranjärven päiväkoti 5. Elimäki / Kirkonkylän tekninen varikko 6. Anjalankoski / Sippola 7. Iitti / Sääksjärvi 8. Jaala / jätevedenpuhdistamo
22 Taulukko 28. Kuukauden sademäärät (mm) Ilmatieteen laitoksen Valkealan Utin mittausasemalla Kuukausi sademäärä (mm) tammikuu 109 helmikuu 19 maaliskuu 5 huhtikuu 15 toukokuu 86 kesäkuu 75 heinäkuu 61 elokuu 133 syyskuu 27 lokakuu 34 marraskuu 71 joulukuu 64 Yhteensä 699 Taulukko 29. Kuukausittaiset ja vuotuiset sulfaattilaskeumat (rikiksi laskettuna) sekä rikkilaskeuman osuus tavoitearvosta 0,3 g/m². Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 26,0 22,0 19,0 21,0 25,0 28,0 34,0 23,0 helmikuu 29,0 22,0 24,0 22,0 27,0 31,0 13 maaliskuu 6,9 24,0 3,8 2,8 4,2 1,1 5,4 2,8 huhtikuu 22,0 20,0 15,0 21,0 20,0 7,6 17,0 16 toukokuu 26,0 32,0 24,0 25,0 32,0 32,0 26,0 21,0 kesäkuu 21,0 23,0 29,0 23,0 26,0 26,0 21,0 20 heinäkuu 22,0 18,0 23,0 22,0 21,0 21,0 27,0 elokuu 42,0 48,0 52,0 150,0 42,0 41,0 39,0 23,0 syyskuu 31,0 32,0 55,0 19,0 19,0 26,0 20,0 32,0 lokakuu 125,0 32,0 24,0 19,0 20,0 26,0 marraskuu 32,0 28,0 24,0 27,0 30,0 26 joulukuu 27,0 18,0 14,0 45,0 32,0 14,0 12 Keskiarvo *12 kk (yhteensä) 417,7 333,8 308,8 367,8 306,2 292,0 276,5 235,4 %-osuus 139,2 111,3 102,9 122,6 102,1 97,3 92,2 78,5 Taulukko 30. Laskeumanäytteiden ph-arvot kuukausittain sekä vuosikeskiarvo. Kouvola Hinkkismäki Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Iitti Sääksjärvi ph ph ph ph ph ph ph ph tammikuu 5,0 4,9 4,9 4,9 4,9 4,8 4,8 4,9 helmikuu 4,9 4,8 4,8 4,8 4,8 4,7 5,2 maaliskuu 6,0 5,5 5,6 5,5 5,6 5,7 5,4 5,5 huhtikuu 5,8 5,3 4,9 4,5 5,5 5,4 4,7 4,8 toukokuu 6,2 5,5 5,5 4,9 4,8 4,7 4,6 4,9 kesäkuu 7,3 6,4 6,7 4,8 6,0 4,5 6,7 5,9 heinäkuu 6,6 5,0 5,8 5,1 5,7 4,5 6,0 elokuu 6,7 4,9 6,7 6,8 6,0 4,9 6,2 6,8 syyskuu 7,4 6,8 7,2 5,8 6,5 5,2 7,1 6,8 lokakuu 8,0 6,8 5,4 6,8 6,9 5,1 marraskuu 6,0 4,8 5,0 4,9 4,9 6,9 joulukuu 4,9 4,8 4,9 4,7 4,6 4,8 4,9 Keskiarvo 6,4 5,5 5,6 5,3 5,5 4,9 5,4 5,7 Jaala
23 Taulukko 31. Laskeumanäytteiden ominaissähkönjohtokyky (25 ºC) [ms/m] kuukausittain Kouvola Hinkkismäki Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m tammikuu 1,2 1,1 1,0 1,0 1,2 1,3 1,4 1,1 helmikuu <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 maaliskuu 1,0 2,1 0,6 0,7 0,9 0,6 0,8 0,7 huhtikuu 3,0 2,3 2,1 3,0 2,4 toukokuu 2,2 2,5 2,9 2,1 kesäkuu 2,7 3,2 2,7 heinäkuu 1,4 0,9 0,7 1,0 1,2 1,9 0,8 elokuu 3,1 syyskuu 7,5 3,2 7,0 2,5 2,0 5,5 3,0 lokakuu 24,4 2,5 2,7 marraskuu 1,1 1,5 1,1 1,2 1,5 2,1 joulukuu Taulukko 32. Kuukausittaiset ja vuotuiset kalsiumlaskeumat (mg/m²) Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 7,7 7,0 9,0 helmikuu 5,7 14,0 maaliskuu 39,0 6,0 3,1 huhtikuu 22,0 13,0 4,4 toukokuu 31,0 15,0 23,0 kesäkuu 8,8 8,5 15,0 heinäkuu 9,7 11,0 10,0 elokuu 27,0 9,3 20,0 syyskuu 20,0 18,0 18,0 lokakuu 81,0 39,0 13,0 marraskuu 14,0 7,8 joulukuu 13,0 5,2 4,8 Keskiarvo *12 kk (yhteensä) 298,0 145,5 146,5 Taulukko 33. Kuukausittaiset ja vuotuiset veteen liuenneet laskeumat (mg/m²) Kouvola Hinkkismäki Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 5000 4400 4500 690 4000 4600 4200 1700 helmikuu 7700 270 520 <10 340 400 300 maaliskuu 85 260 220 47 130 35 85 160 huhtikuu 300 60 190 54 170 80 100 toukokuu 800 690 440 300 520 320 570 680 kesäkuu 2600 760 930 610 2100 640 1200 580 heinäkuu 1200 300 1100 2800 670 300 2200 elokuu 2600 4200 3100 2200 1900 1200 860 syyskuu 3300 550 2100 1700 330 1400 1400 1000 lokakuu 15000 1500 440 1200 1500 360 marraskuu 510 joulukuu 105 Keskiarvo *12 kk (yhteensä) 46302 16960 15948 12145 15007 10887 13703 9708 Jaala Jaala
24 Taulukko 34. Kuukausittaiset ja vuotuiset laskeumien kiintoaineet (g/m²) Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 0,24 0,09 0,08 0,06 0,11 0,06 0,11 0,04 helmikuu 0,39 0,10 0,08 0,20 0,09 0,17 0,19 maaliskuu 0,69 0,69 0,35 0,15 0,67 0,10 0,15 0,08 huhtikuu 0,90 0,59 0,46 0,25 2,16 0,30 0,19 0,2 toukokuu 0,50 0,67 0,54 0,96 1,88 0,44 0,68 0,84 kesäkuu 0,35 0,22 0,29 0,40 0,35 1,05 0,26 0,27 heinäkuu 0,32 0,68 0,20 0,23 0,64 0,24 0,2 elokuu 0,35 0,23 0,15 0,15 0,24 0,20 0,27 0,14 syyskuu 0,33 0,25 0,21 0,22 0,67 0,13 0,15 0,26 lokakuu 0,14 0,15 0,09 0,09 0,42 0,07 marraskuu 0,47 0,18 0,26 0,13 0,35 0,71 joulukuu 0,05 0,13 0,07 0,03 0,06 0,09 0,02 Keskiarvo *12 kk (yhteensä) 5,11 4,15 2,86 2,79 7,72 2,99 2,76 3,22 Taulukko 35. Kuukausittaiset ja vuotuiset kokonaislaskeumat (g/m²) Kouvola Kuusankoski Valkeal Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 5,20 4,50 4,60 0,75 4,10 4,70 4,30 1,8 helmikuu 8,10 0,37 0,59 0,20 0,43 0,57 0,49 maaliskuu 0,77 0,95 0,57 0,19 0,80 0,16 0,24 0,24 huhtikuu 1,20 0,65 0,65 0,30 2,20 0,47 0,27 0,31 toukokuu 1,30 1,40 0,97 1,30 2,40 0,76 1,30 1,5 kesäkuu 2,90 0,98 1,20 1,00 2,40 1,70 1,50 0,85 heinäkuu 1,60 0,98 1,30 3,00 1,30 0,54 2,4 elokuu 3,00 4,50 3,30 2,40 2,20 0,20 1,50 1,00 syyskuu 3,60 0,80 2,30 2,00 1,00 1,50 1,60 1,3 lokakuu 15,00 1,60 0,53 1,30 1,90 0,43 marraskuu joulukuu 0,05 0,13 0,07 0,14 0,06 0,09 0,02 Keskiarvo *12 kk (yhteensä) 51,20 19,69 17,37 14,07 20,33 11,95 15,16 11,89 Taulukko 36. Kuukausittaiset ja vuotuiset nitraattityppilaskeumat (mg/m²). Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 22,0 18,0 18,0 22,0 22,0 25,0 28,0 15,0 helmikuu 20,0 16,0 17,0 17,0 19,0 28,0 10,0 maaliskuu 3,3 16,0 2,0 3,3 4,4 2,9 3,7 3,1 huhtikuu 17,0 13,0 12,0 13,0 12,0 3,5 12,0 12,0 toukokuu 3,4 15,0 14,0 14,0 16,0 17,0 15,0 12,0 kesäkuu 12,0 9,0 12,0 15,0 heinäkuu 6,4 1,9 13,0 7,1 elokuu 21,0 16,0 6,1 syyskuu 12,0 6,9 11,0 15,0 12,0 lokakuu 18,0 17,0 marraskuu 15,0 19,0 21,0 21,0 20,0 6,4 joulukuu 18,0 18,0 13,0 28,0 20,0 13,0 11,0 Keskiarvo *12 kk (yhteensä) 149,3 192,0 149,2 169,4 204,7 156,7 200,1 122,3
25 Taulukko 37. Kuukausittaiset ja vuotuiset ammoniumtyppilaskeumat (mg/m²). Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 12,0 11,0 8,4 9,5 15,0 13,0 16,0 5,1 helmikuu 13,0 10,0 11,0 14,0 13,0 15,0 8,3 maaliskuu 3,1 15,0 2,5 2,4 3,0 1,7 2,8 3,5 huhtikuu 19,0 18,0 16,0 17,0 19,0 4,8 25,0 19,0 toukokuu 0,3 23,0 19,0 10,0 9,9 18,0 0,9 3,7 kesäkuu 35,0 38,0 34,0 9,7 1,0 9,3 6,5 7,8 heinäkuu 8,4 1,9 4,0 7,4 0,1 1,9 2,4 elokuu 0,7 5,0 87,0 320,0 1,3 0,7 1,4 0,4 syyskuu 0,2 55,0 160,0 5,8 0,3 19,0 0,2 28,0 lokakuu 0,7 0,2 16,0 0,2 1,3 20,0 marraskuu 4,3 17,0 13,0 15,0 22,0 1,9 joulukuu 14,0 9,5 5,5 19,0 15,0 9,8 5,4 Keskiarvo *12 kk (yhteensä) 105,5 216,1 379,4 413,5 105,9 127,0 103,5 93,3 4.8. Tuulen suunnat Tuulensuuntien kuukausikeskiarvot asteina on esitetty taulukossa 38. Vallitseva (keskiarvon mukaan) tuulensuunta oli etelästä/lounaasta. Taulukko 38. Tuulensuunnan kuukausikeskiarvot asteina (º). Valkeala Kuukausi Lappakoskiº tammikuu 203 helmikuu 161 maaliskuu 176 huhtikuu 186 toukokuu 199 kesäkuu 193 heinäkuu 209 elokuu 233 syyskuu 247 lokakuu 221 marraskuu 234 joulukuu 187 keskiarvo 204
26 5. VERTAILUAINEISTO 5.1. Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan Taulukossa 39 on esitetty vertailtavaksi rikkidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Pohjois-Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteen laitoksen Virolahden tausta-asemalla. Taulukko 39. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot (SO 2 :nä) Pohjois- Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteenlaitoksen tausta-asemalla Virolahdella. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Virolahti Koivuniemi Kuukausi μg/m³ μg/m³ μg/m³ tammikuu 2 4 2 helmikuu 4 5 4 maaliskuu 5 4 2 huhtikuu 4 2 2 toukokuu 2 2 2 kesäkuu 1 2 1 heinäkuu 1 2 1 elokuu 1 1 1 syyskuu 3 3 1 lokakuu 5 5 1 marraskuu 3 4 1 joulukuu 4-1 6. TULOSTEN POHDINTA Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun analysaattorit ja muu kalusto on hankittu pääosin vuosina 1991 ja 1992. Ilmanlaadun seurantajärjestelmän uusinnan vuoksi loppuvuodesta 2005 laitteisiin tulleita suurempia vikoja ei enää korjattu, vaan laitteet otettiin pois käytöstä. Mittausaineistoa oli kuitenkin riittävästi vuosikeskiarvojen määrittämiseksi. Anjalankosken rikkidioksidimittauksista puuttuu joulukuun tiedot, Kuusankosken typenoksidimittauksista jäi puuttumaan joulukuun tiedot ja kokonaisleijuma mittauksista marras- ja joulukuu. Analysaattoreiden näyttämät verrattuna tunnettujen kalibrointikaasujen pitoisuuksiin eivät ole yleensä suuresti muuttuneet kalibrointien välillä. Laskeuma-analyyseistä jäi puuttumaan yksittäisiä kuukausia mm. astiarikkojen vuoksi. Näissä tapauksissa vuoden kokonaislaskeuma arvioitiin muiden kuukausien keskiarvolaskeuman avulla ja kertomalla se 12 kuukaudella. Vaikeuksista huolimatta tulokset täyttävät vähimmäismittausaineistovaatimukset, joten tuloksia voidaan pitää edustavina.
27 7. YHTEENVETO Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalvelut suoritti vuonna 2005 yhdyskuntailmanlaadun tarkkailua Pohjois-Kymenlaaksossa Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla. Tarkkailu toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien ja toiminnanharjoittajien kanssa. Vuosi 2005 oli 15. vuosi Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Tarkkailu käsitti rikkidioksidin, typen oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Tarkkailussa käytettiin jatkuvatoimisia automaattisia mittausasemia, leijuvan pölyn tehokeräimiä (toimivat joka kolmas vuorokausi) sekä laskeumakeräimiä (keräysperiodina yksi kuukausi). Vuosiraportissa mittaustuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 480/96 ohjearvoihin ja ilmanlaatuasetuksessa 711/01 esitettyihin raja-arvoihin. Mittaustulokset on ilmoitettu +20 C:ssa lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Vuonna 2006 ilmanlaaduntarkkailun järjestelmä supistuu huomattavasti. Kokonaisleijuman ja laskeuman seurantaverkosto ajetaan alas ja mittausasemien määrä putoaa kolmeen, kahteen paikallaan pysyvään asemaan ja yhteen siirrettävään. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Mitatut pitoisuudet olivat kummallakin asemalla (3 μg/m³) vuosikeskiarvotasolla. Korkeimmat vuorokausipitoisuudet jäivät Anjalankosken asemalla alle 7 prosenttiin (9 μg/m³) ja Valkealan asemalla alle 6 prosenttiin (7 μg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 μg/m³. Korkeimmat tuntipitoisuudet jäivät puolestaan Anjalankosken asemalla alle neljään prosenttiin (15 μg/m³) ja Valkealan asemalla alle kolmeen prosenttiin (10 μg/m³) tuntiraja-arvosta 350 μg/m³ Vuorokausiohjearvoon 80 μg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 11 % (9 μg/m³) ja Valkealan asemalla 10 prosenttia (8 μg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 μg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken 6,4 % (16 μg/m³) ja Valkealan asemalla 4,4 % (11 μg/m³) ohjearvosta. Valkealan Lappakoskella mitattiin korkein vuorokausikeskiarvo (9 μg/m³) ja korkein tuntikeskiarvo (16 μg/m³) maaliskuussa. Myllykoskella korkeimat vuorokausikeskiarvot (10 μg/m³) mitattiin helmi- ja maaliskuussa ja korkein tuntikeskiarvo (41 μg/m³) toukokuussa. Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 50 prosenttiin (20 μg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 μg/m 3. Kuusankosken vuosikeskiarvo oli 33 % (13 μg/m³) raja-arvosta. Tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 μg/m ³ Kouvolan pitoisuus jäi 58 prosenttiin (116 μg/m³) ja Kuusankosken pitoisuus 47 prosenttiin (94 μg/m³).
28 Vuorokausiohjearvoon 70 μg/m ³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 106 % (74 μg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella korkein arvo oli myös maaliskuussa 53 % (37 μg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 μg/m ³ verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 85 prosenttia (127 μg/m³) ohjearvosta. Kuusankosken mittaustulokset olivat alle 67 % (101 μg/m³) tuntiohjearvosta. Korkein vuorokausiarvo Kouvolan asemalla (78 μg/m³) mitattiin helmikuussa ja korkein tuntiarvo (161 μg/m³) maaliskuussa. Kuusankosken asemalla korkein vuorokausiarvo (51 μg/m³) mitattiin myös helmikuussa ja korkein tuntiarvo (122 μg/m³) maaliskuussa. Typpimonoksidia mitattiin samoissa paikoissa kuin typpidioksidia. Kouvolan keskustassa mitattiin korkein vuorokausikeskiarvo (82 μg/m³) marraskuussa ja korkein tuntikeskiarvo (326 μg/m³) maaliskuussa. Kuusankoskella korkein vuorokausikeskiarvo (23 μg/m³) ja korkein tuntiarvo (185 μg/m³) mitattiin tammikuussa. Typen oksidien (NO 2 +NO) vuosikeskiarvo typpidioksidiksi laskettuna oli Kouvolan keskustassa 38 μg/m³ ja Kuusankosken keskustassa 16 μg/m³. Haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) mitattiin Kuusankosken keskustassa ja Valkealan Lappakoskella. TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvoon 10 μg/m³ verrannollinen korkein pitoisuus (rikkinä) oli Kuusankosken asemalla alle 10 prosenttiin (1 μg/m³) ja Valkealan asemalla alle 60 prosenttiin (6 μg/m³) vuorokausiohjearvosta. Valkealan suuri TRSpitoisuus aiheutui yksittäisestä päästöstä. Korkeimmat vuorokausi- (3 μg/m³) ja tuntiarvot (12 μg/m³) mitattiin Kuusankoskella heinäkuussa. Valkealan Lappakoskella korkein vuorokausi- (7 μg/m³) ja tuntiarvot (32 μg/m³) mitattiin lokakuussa. Hengitettäviä hiukkasia (PM10) mitattiin Kouvolan keskustassa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 50 prosenttia (20 μg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 μg/m³ ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo 66 prosenttia (33 μg/m³) vuorokausiraja-arvosta 50 μg/m³. PM 10 -hiukkasten korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus oli huhtikuussa. Pitoisuus oli 119 prosenttia (83 μg/m³) vuorokausiohjearvosta 70 μg/m³. Myös maaliskuun tulokset ylittivät vuorokausiohjearvon. Maaliskuussa pitoisuus oli (74 μg/m³). Maalis- ja huhtikuun korkeat hiukkaspitoisuudet aiheutuivat hiekoitushiekasta ja kuivuudesta. Leijuvan pölyn määrää mitattiin joka kolmas vuorokausi Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella. Vuosiohjearvoon 50 μg/m³ verrannolliset vuosikeskiarvot jäivät Kuusankoskella 82 prosenttiin (41 μg/m³) ja Myllykoskella 54 prosenttiin (27 μg/m³) ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon 120 μg/m³ verrannolliset pitoisuudet olivat Kuusankosken keskustassa 143 %:a (119 μg/m³) ja Myllykoskella 58 %:a (70 μg/m³) ohjearvosta. Kuusankosken suurin vuorokausi- (192 μg/m³) ja kuukausikeskiarvo (81 μg/m 3 ) mitattiin maaliskuussa. Myllykosken suurin vuorokausi- (131 μg/m³) ja kuukausikeskiarvo (48 μg/m³) mitattiin huhtikuussa.