Oulujoen voimalaitosten (Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Ala-Utos, Nuojua ja Jylhämä) kalatalousvelvoitteiden muuttaminen, Muhos, Utajärvi

1 PÄÄTÖS Nro 19/2017/2 Dnro PSAVI/16/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2017 ASIA Oulujoen voimalaitosten (Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Ala-Utos, Nuojua ja Jylhämä) kalatalousvelvoitteiden muuttaminen, Muhos, Utajärvi ja Vaala HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL100 00048 FORTUM

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Oulujoen voimalaitosten nykyiset kalatalousvelvoitteet... 4 Kalatalousvelvoitteiden täyttämiseksi laadittu Montan sopimus... 6 Montan sopimuksen mukaiset nykyiset istutukset... 8 Oulujoen voimalaitoksiin liittyvän kalanhoidon kehitys... 9 Kalatalousvelvoitteiden muutostarve... 10 Neuvottelut ja sopimukset... 11 Hakijan esitys istutusvelvoitteiksi... 11 Esityksen kalataloudelliset perusteet... 12 Merialueen istutukset... 12 Jokialueen istutukset... 14 Hakijan esitys uusiksi lupamääräyksiksi... 14 Hakijan arvio velvoitteiden muuttamisen oikeudellisista edellytyksistä... 22 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 24 Hakemuksen täydentäminen... 24 Hakemuksesta tiedottaminen... 24 Lausunnot... 25 Muistutukset ja mielipiteet... 26 Hakijan kuuleminen ja selitys... 29 MERKINTÄ... 32 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 32 RATKAISUN PERUSTELUT... 32 Sovellettava säännös... 32 Lupamääräysten muuttamisen edellytykset... 32 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen... 34 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 34 Perustelut... 34 Oikeusohjeet... 34 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 35 MUUTOKSENHAKU... 36

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Fortum Power and Heat Oy on 10.2.2014 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto muuttaisi yhtiön Oulujoen vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevia lupamääräyksiä vesilain 3 luvun 23 :n perusteella (lupamääräysten muuttaminen luvanhaltijan hakemuksesta). HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 23 :n mukaan lupaviranomainen voi luvanhaltijan hakemuksesta muuttaa lupamääräyksiä, jos se vesitaloushanketta toteutettaessa havaitaan tarkoituksenmukaiseksi. Muuttamisen edellytyksenä on, että muutos on merkitykseltään vähäinen eikä se sanottavasti koske toisen oikeutta tai etua. Vesilain 1 luvun 7 :n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto toimii vesilaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Asiassa on hakijan mukaan kyse siitä, että luvanhaltija hakee vapaaehtoisesti ja asianosaisten kanssa sovitun perusteella tiettyjen, itselleen epäedullisten lisävelvoitteiden antamista. Hakija on neuvotellut lisävelvoitteista asianosaisista osan kanssa. Neuvotteluissa on päästy yhteisymmärrykseen kokonaisvelvoitteen määrästä. Haettava muutos ei hakijan mukaan loukkaa kenenkään etua eikä oikeutta. Hakemus ei perustu vesilain säännöksiin, joilla kalatalousvelvoitteita voidaan tietyin edellytyksin tarkistaa, vaan ainoastaan hakijan vapaaehtoisuuteen. Hakijan käsityksen mukaan hakemus ei siten edellytä muuta lupaharkintaa kuin sen toteamista, ettei muutos vaikuta negatiivisesti kenenkään muun kuin hakijan oikeusasemaan eikä ole vastoin yleisiä vesilain 3 luvun 4 :n mukaisia luvanmyöntämisedellytyksiä. Vesilain 3 luvun 23 :n perusteella lupaviranomainen voi luvanhaltijan hakemuksesta muuttaa lupamääräyksiä, jos muutos on merkitykseltään vähäinen eikä sanottavasti koske toisen oikeutta tai etua. Lupamääräysten muuttamisen seurauksena istutusvelvoite hakijan mukaan kasvaa, ja jokaiselle voimalaitokselle tulee yksiselitteinen velvoitehoidon taso. Taso perustuu Oulujoen alimman voimalaitoksen, Merikosken, kalatalousvelvoitteen tarkistamisen yhteydessä määritettyyn Oulujoen voimalaitosten rakentamisesta aiheutuneeseen kalataloushaittaan.

4 Oulujoen voimalaitosten nykyiset kalatalousvelvoitteet Montta Muhoksella sijaitsevan Montan voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat vesistötoimikunnan 15.3.1955 antamaan päätökseen. Kalatalousvelvoite on määrätty lupaehdossa 5: "Vesilaitoksen omistaja on velvollinen, siksi kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan, osaltaan ottamaan osaa toimenpiteisiin Oulujoen kalakannan lisäämiseksi ja suorittamaan tarkoitukseen vähintään miljoona markkaa vuodessa sidottuna tukkuhintaindeksiin toukokuussa 1954. Jos osoittautuu, että edellä mainitun osallistumisen jälkeen Montankosken vesilaitoksen rakentamisesta johtuu vahinkoa ja haittaa kalastukselle, on ne joko yksin tai osaltaan yhdessä Oulujoen toisten vesilaitosten omistajien kanssa korvattava asianomaisille oikeudenomistajille." Määrätty maksu nykyrahassa on suuruudeltaan noin 24 000 euroa. Pyhäkoski Muhoksella sijaitsevan Pyhäkosken voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat vesistötoimikunnan 13.8.1941 antamaan päätökseen, jota korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 11.2.1942 muuttanut ja jonka vesistötoimikunta on sen jälkeen vahvistanut (oikeastaan muuttanut) 29.3.1944. Pyhäkosken voimalaitoksen kalatalousvelvoite on määrätty lupaehdossa 6: "että vesilaitoksen omistajan toimesta ja kustannuksella vesilaitospatoon rakennetaan piirustusten Not Pv. 28 a, Pv. 1007, Pv. 1008 ja Pv. 1022 mukainen kalatie ja se myös vastaisuudessa pidetään kunnossa, ja on kalatien rakenteeseen, vedenkäyttöön ja kalahissin rakenteeseen nähden noudatettava seuraavia lähempiä määräyksiä: a) kalatien alaosan muodostaa kalaporras ja yläosan kalannostolaitteena toimiva kalahissi; kalaporras rakennetaan alapäästään kaksihaaraiseksi, joista toinen haara lähtee vesilaitoksen alakanavasta ja toinen joenuomasta; nämä haarat yhtyvät vedenjakoaltaassa, mistä kalaporras jatkuu ylöspäin hissialtaaseen, missä oleva hissin nostokori toimii kalanpyydyksenä ja nostaa ajoittain kalat vesilaitoksen yläpuoliseen veteen; b) kalaporras mitoitetaan siten, että sen kautta voidaan laskea vettä yhteensä 5 m 3 /sek, josta 2 m 3 /sek johdetaan kalaportaan yläosaan ja alaosaan lisää 3 m 3 /sek; kalaportaan kumpikin haara mitoitetaan vesimäärälle 5 m 3 /sek; c) kalahissin nostokori mitoitetaan siten, että sen leveys on vähintään 1,6 metriä, pituus 2,5 metriä ja korkeus 1,0 metriä; kalaporrasaltaiden korkeustasoista, mahdollisista nielurakenteista sekä kalahissin rakenteellisista yksityiskohdista ja kulkuajan järjestelystä, kuten myös myöhemmin mahdollisesti suoritettavista pienemmistä parannustöistä sovitaan erikseen vesilaitoksen omistajan ja maataloushallituksen kesken; d) kalaportaan kautta lasketaan vettä toistaiseksi yhteensä enintään 2,5 m 3 /sek kohdassa b) esitetyssä juoksutussuhteessa; jos myöhemmin osoittautuisi, että lohi ja siika eivät nouse kalaportaaseen ja syyksi tähän

5 todetaan sen kautta lasketun vesimäärän vähyys, on ryhdyttävä toimenpiteisiin vesimäärän lisäämiseksi, enintään kuitenkin määrään 5 m 3 /sek; e) kalaportaan kautta lasketaan vettä toukokuun alusta marraskuun loppuun saakka ja kalastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaan siten, että käytettäväksi sovitulle veden enimmäismäärälle muodostuu eri aikoina seuraavat keskimääräiset käyttöajat: toukokuussa 4 tunt./vuorok. 1/6-15/6 12 - " - 16/6-31/8 18 - " - syyskuussa 12 - " - lokakuussa 6 - " - marraskuussa 4 - " - f) laskukalojen kulkuteinä toimivat vesilaitoksen padossa turpiiniaukot, joiden välppien raot ovat vähintään 10 cm, sekä jääaukko sen auki ollessa; ja g) vesilaitoksen ohi laskettava vesi on mahdollisuuksien mukaan ensi kädessä johdettava jääaukon kautta;" Pälli Muhoksella ja Utajärvellä sijaitsevan Pällin voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat vesistötoimikunnan 12.11.1953 antamaan päätökseen. Pällin voimalaitoksen kalatalousvelvoite on määrätty lupaehdossa 5: "Vesilaitoksen omistaja on velvollinen, siksi kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan, osaltaan ottamaan osaa toimenpiteisiin Oulujoen kalakannan lisäämiseksi ja siinä suhteessa Pällin vesilaitoksen omistajana suorittamaan tarkoitukseen vähintään yksi miljoona markkaa vuodessa sidottuna tukkuhintaindeksiin heinäkuussa 1952. Jos kuitenkin osoittautuu, että tämän vesilaitoksen tai useampien Oulujokeen rakennettavien vesilaitosten rakentamisesta aiheutuu vahinkoa kalastukselle, on vesilaitoksen omistajan mainitut vahingot ja haitat joko yksin tai useammista vesilaitoksista kyseen ollen yhdessä toisten vesilaitosten omistajien kanssa osaltaan asianomaisille oikeudenomistajille korvattava. Hakija velvoitetaan hankkeen johdosta häviävän Pyhäkosken kalanviljelyslaitoksen korvaamiseksi rakentamaan vastaava laitos sopivaksi katsottuun paikkaan tai, mikäli ryhdytään suunniteltua keskuskalanviljelyslaitosta Oulujoen vesistöä varten rakentamaan, osallistumaan sanotun keskuskalanviljelyslaitoksen rakentamiseen vähintään 11.617.500 markalla, mitä summaa on tällöin pidettävä korvauksena Pyhäkosken kalanviljelyslaitoksesta." Määrätty maksu nykyrahassa on suuruudeltaan vajaat 24 000 euroa. Utanen Utajärvellä sijaitsevan Utasen voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden 17.7.1970 antamaan päätökseen nro 50/70/I. Utasen voimalaitoksen kalatalousvelvoite on määrätty lupaehdossa 13:

6 "Kalakannan säilyttämisen osalta on noudatettava hakijan ja maatalousministeriön joulukuun 22. päivänä 1954 tekemän sopimuksen määräyksiä." Nuojua Vaalassa sijaitsevan Nuojuan voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat vesistötoimikunnan 12.11.1953 antamaan päätökseen. Nuojuan voimalaitoksen kalatalousvelvoite on määrätty lupaehdossa 4: "Vesilaitoksen omistaja on velvollinen, siksi kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan, osaltaan ottamaan osaa toimenpiteisiin Oulujoen kalakannan lisäämiseksi ja siinä suhteessa Nuojuan vesilaitoksen omistajana suorittamaan tarkoitukseen vähintään yksi miljoona markkaa vuodessa sidottuna tukkuhintaindeksiin heinäkuussa 1952. Jos kuitenkin osoittautuu, että tämän vesilaitoksen tai useampien Oulujokeen rakennettavien vesilaitosten rakentamisesta aiheutuu vahinkoa kalastukselle, on vesilaitoksen omistajan mainitut vahingot ja haitat joko yksin tai useammista vesilaitoksista kyseen ollen yhdessä toisten vesilaitosten omistajien kanssa osaltaan asianomaisille oikeudenomistajille korvattava." Määrätty maksu nykyrahassa on suuruudeltaan vajaat 24 000 euroa. Jylhämä Vaalassa sijaitsevan Jylhämän voimalaitoksen lupamääräykset perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden 18.2.1969 antamaan päätökseen nro 7/69/I. Jylhämän voimalaitoksen kalatalousvelvoite on määrätty lupaehdossa 4: "Kalakannan säilyttämisen osalta on noudatettava, mitä toiselta puolen hakijan ja toiselta puolen maatalousministeriön kesken on joulukuun 22 päivänä 1954 sovittu tai myöhemmin sovitaan." Määrätty maksu nykyrahassa on suuruudeltaan noin 24 000 euroa. Kalatalousvelvoitteiden täyttämiseksi laadittu Montan sopimus Maatalousministeriö ja Oulujoki Oy (sittemmin Imatran Voima Oy ja nykyään Fortum Power and Heat Oy) ovat 22.12.1954 allekirjoittaneet sopimuksen, jolla on sovittu Montan kalanviljelylaitoksen rakentamisesta ja kalanviljelystä Montan, Pyhäkosken, Pällin, Utasen, Nuojuan ja Jylhämän voimalaitosten sekä Oulujärven säännöstelyn aiheuttamien kalataloushaittojen kompensoimiseksi. Sopimuskirjaehdotus oli hyväksytty valtioneuvostossa 17.9.1953. Sopimuksen liitteenä olevassa Montan kalanviljelylaitossuunnitelmassa todetaan, että kalanviljelylaitoksen tarkoituksena on korvata Oulujoki Oy:n voimalaitosohjelman Oulujoen kalastukselle aiheuttamat vahingot, tarkemmin Pällin, Nuojuan, Jylhämän, Montan ja Utasen voimalaitospatojen kalannousulle aiheuttamat esteet ja padotuksen kalakannalle aiheuttamat vahingot

7 Pyhäkosken voimalaitoksen padotuksesta aiheutunut kalastuspaikkojen häviäminen, jonka korvaukseksi toistaiseksi on suoritettu valtiolle vuosittain 174 600 markkaa Oulujärven säännöstelyn aiheuttamat vahingot Oulujärven kalakannalle Sotkan (Pyhäkosken) kalanviljelylaitos, jonka toiminta loppuu sen johdosta, että Pällin padotus peittää laitoksen veden alle. Sopimuksessa on sovittu, että Oulujoki Oy rakentaa kalanviljelylaitoksen Montan voimalaitoksen alueelle. Lisäksi on sovittu Sotkan kalanviljelylaitoksen häviämiseen liittyvästä korvauksesta, laitoksen ylläpitokustannuksista, hallinnasta ja kalanviljelytoiminnasta sekä sen valvonnasta. Kalanviljelystä ja kalanpoikasten istutuksista on sovittu, että yhtiö hoitaa ne sopimuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaan. Sopimuksen lopussa todetaan, että Tämän sopimuksen täyttämisellä Oulujoki Osakeyhtiön katsotaan täyttävän ne Oulujoen ja Oulujärven kalakannan ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi tarkoitetut velvoitukset, jotka on asetettu helmikuun 11 päivänä 1942 annetussa Pyhäkosken voimalaitoksen toimilupaa koskevassa Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksessä ja heinäkuun 19 päivänä 1951 annetussa Jylhämän voimalaitoksen rakentamista ja Oulujärven vedenjuoksun säännöstelyä koskevassa Vesistötoimikunnan väliaikaisessa päätöksessä rakentajalle ja vesistön säännöstelijälle sekä niiden määräsuuruisten maksujen suorittamista ja muut velvoitukset Oulujoen ja Oulujärven kalakannan säilyttämiseksi jotka Pällin, Nuojuan, Montan ja Utasen voimalaitosten toimilupaehdoissa sekä Jylhämän voimalaitoksen ja Oulujärven säännöstelyn lopullisissa toimilupaehdoissa tullaan määräämään vesivoimalaitosten rakentajalle ja vesistön säännöstelijälle. Maatalousministeriö huolehtii siitä, että tämä sopimuksen sisältö saatetaan asianmukaisesti Vesistötoimikunnan tietoon huomioonotettavaksi edellä lueteltuja toimilupaehtoja määrättäessä. Pyhäkosken osalta sopimuksessa viitataan korkeimman hallinto-oikeuden 11.2.1942 antaman päätöksen lupamääräykseen 6, jota on myöhemmin muutettu vesistötoimikunnan 29.3.1944 antamalla päätöksellä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä tämä lupamääräys kuului: "että vesilaitoksen omistaja kalankulkua varten rakentaa ja kunnossapitää kalatien sekä vesilaitoksen alakanavasta että joenuomasta vesilaitospadon alapuolelta padon yläpuolelle, mitkä kalatiet kuitenkin saadaan, jos siihen mahdollisuutta on ja se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, sopivassa kohdassa yhdistää yhdeksi tai korvata osaksi kalannostolaitteella; että kalatiet tehdään niin suuriksi, että kummankin haaran kautta voidaan laskea vettä 5 m 3 /sek, ja on tarpeen vaatima vesimäärä, enintään kuitenkin 5 m 3 /sek, lain määräämänä aikana laskettava molempien kalateiden kautta silloin kun liikavettä siihen on käytettävänä, mutta vähemmän veden aikaan ainoastaan toisen kalatien kautta; että kalatiet rakennetaan maataloushallituksen hyväksymiin paikkoihin ja hyväksymän suunnitelman mukaisesti; että vesilaitoksen omistajan tulee valvoa ja huolehtia siitä, että vedenkulku kalateissä on annettujen säädösten mukainen; että vesilaitoksen omistaja suorittaa niissä tai muuallakin sellaisia

8 muutoksia tai lisäyksiä, jotka ehkä osoittautuvat tarpeen vaatimiksi kalateiden tarkoituksenmukaisuuden tehostamiseksi ja nousukalan ohjaamiseksi niihin; sekä että vesilaitoksen omistaja huolehtii siitä, että laskukalat loukkaantumatta pääsevät vesilaitoksen ja padon ohi." Vesistötoimikunnan 29.3.1944 antamasta päätöksestä ilmenee, että muutosta on haettu maataloushallituksen ja koskitoimikunnan sekä Oulujoki Oy:n välisen sopimuksen perusteella. Lupakäsittelyssä on todettu, ettei sopimuksessa ole mitään, mikä olisi ristiriidassa vanhan lupamääräyksen perusteella. Hakijan mukaan Montan sopimus täyttää siten myös Pyhäkosken voimassaolevaa lupamääräystä koskevat velvoitukset. Montan sopimuksen liitteenä oleva suunnitelma oli seuraava: kasvatetaan vuosittain 500 000 kpl lohenmätiä, josta tuotetaan istukkaiksi 200 000 250 000 kpl kuoriutuneita lohenpoikasia 15 000 kpl kesänvanhoja lohenpoikasia 100 000 kpl vaellusvalmiita lohia. Siikaa pyrittiin saamaan haudotuksi 14 milj. kpl, joista istutettaisiin 12 milj. kpl vastasyntyneinä poikasina Oulujärveen 2 milj. kpl vastasyntyneinä poikasina voimalaitosten välisiin suvantoihin Harjusta toivottiin voitavan hautoa 1 milj. kpl, joka istutettaisiin pikkupoikasina suvantoihin ja Oulujärveen. Järvitaimenen poikasia arvioitiin saatavan 500 000 kpl pääasiassa pikkupoikasia, jotka istutettaisiin lähinnä Oulujärveen. Montan sopimuksen mukaiset nykyiset istutukset Montan sopimuksella on aikanaan sovittu sekä Oulujärven säännöstelyn että Oulujoen voimalaitosten aiheuttamien vahinkojen kompensoimiseksi tehtävistä kalanhoitotoimista. Sittemmin Oulujärven säännöstelyn kalatalousvaikutukset on käsitelty Oulujärven säännöstelylupakäsittelyn yhteydessä, ja Oulujärven istutuksissa on siten irtauduttu Montan sopimuksesta. Oulujärven säännöstelyn lupakäsittelyjen yhteydessä on käsitelty myös vaikutukset Oulujokeen laskevan Muhosjoen kalatalouteen. Oulujärven ja Muhosjoen kalatalousvelvoitetta toteutetaan lupamääräykseen perustuvan istutussuunnitelman mukaan. Montan sopimuksella alun perin sovitut kalanhoitotoimet Oulujoen voimalaitosten aiheuttamien vahinkojen kompensoimiseksi toteutetaan nykyisin kalatalousviranomaisen hyväksymän suunnitelman perusteella. Oulujoen ja sen edustan merialueen, niin kutsutun Montan sopimusalueen, voimassa oleva kalanhoitosuunnitelma on laadittu vuosille 2010 2014. Suunnitelman perusteella istutetaan merialueen kompensaatioksi 200 000 tavoitemitaltaan 16 cm:n mittaista lohen vaelluspoikasta 50 000 tavoitemitaltaan 21 cm:n mittaista meritaimenen vaelluspoikasta 20 000 yksikesäistä vaellussiian poikasta.

9 Osa lohen ja meritaimenen vaelluspoikasista vapautetaan jokeen suoraan Montan kalanviljelylaitokselta. Jokialueen kompensaatioksi istutetaan patoaltaisiin yhteensä 3 250 kg pyyntikokoista kirjolohta 1 000 kg pyyntikokoista järvitaimenta 2 700 kesänvanhaa kuhanpoikasta 6 000 kesänvanhaa harjuksenpoikasta. Oulujoen voimalaitoksiin liittyvän kalanhoidon kehitys Oulujoki Oy:n ja maatalousministeriön välisen Montan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen rakennettiin Montan kalanviljelylaitos. Kalanviljely päästiin aloittamaan laitoksen valmistuttua vuonna 1955. Istutukset on aloitettu 1950-luvun lopulla. Varhaisimmat tiedot kokonaisistutusmääristä ovat vuodelta 1960. Merialueen vuotuiset istutukset viiden vuoden keskiarvoina on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuosijakso Lohi 2-v., kpl Meritaimen 2-v., kpl Siika 1960 1964 106 200 2 600 2,2 1965 1969 107 250 29 070 3,6 1970 1974 85 730 100 360 3,2 1975 1979 90 600 101 480 2,5 1980 1984 220 200 61 680 2,3 1985 1989 220 540 49 690 1,4 vk.*, milj. kpl 1990 1994 178 350 47 470 Tiedot puuttuvat 1995 1999 223 510 44 470 Tiedot puuttuvat 2000 2004 226 860 68 400 2005 2009 214 990 62 830 2,1 2010 2012 207 470 57 700 18,5 2,0 (ajanjakso 2002 2004) *osa istukkaista on ollut yksikesäisiä, laskelmassa ne on muunnettu vastakuoriutunutta vastaavaksi lukumääräksi suhteella 1:100 Oulujoki Oy:n (sittemmin Imatran Voima Oy:n ja nykyään Fortum Power and Heat Oy:n) Oulujoen voimalaitosten velvoitteet perustuvat vuosina 1944 1970 annettuihin päätöksiin. Montan sopimus on solmittu vuonna 1954. Viimeisiin päätöksiin, jotka on annettu vesilain nojalla (Jylhämä vuonna 1969 ja Utanen vuonna 1970), on velvoitteeksi kirjattu Montan sopimuksen noudattaminen. Varhaisempien päätösten velvoitteet ja korvaukset on ohjattu sopimuksella Montan kalanviljelylaitoksen ja istutus-

10 suunnitelman toteuttamiseen. Vuonna 1944 annetussa, Pyhäkosken voimalaitoksen lupaehtojen muuttamista koskevassa päätöksessä edellytetty kalahissi on rakennettu, mutta sitä ei ole koskaan otettu varsinaiseen käyttöön, kun kalannousun estävä Merikosken voimalaitos valmistui samoihin aikoihin. 1950-luvulla Nuojuan ja Pällin sekä Montan laitoksille on määrätty kalatalousmaksun tyyppinen maksu siihen asti, kunnes kalatiet rakennettaisiin. Maksujen suuruus nykyrahassa on yhteensä noin 72 000 euroa. Kalateiden rakentamisesta on luovuttu, eikä kalatalousviranomainen ole tuonut esiin tarvetta niiden rakentamiseen. 2000-luvulla Merikosken kalatien rakentamisen jälkeen alueen kunnat, alueelliset ympäristö- ja kalatalousviranomaiset sekä hakija ryhtyivät yhteistyössä suunnittelemaan hakijan Oulujoen laitoksiin kalateitä. Sekä Merikosken että ylempien voimalaitosten kalatiehankkeiden lähtökohtana oli vapaaehtoisuus, eivätkä ne ole liittyneet Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Montan sopimuksen mukaisista istutuksista ja niiden muutoksista on sovittu hakijan ja maa- ja metsätalousministeriön välisissä neuvotteluissa. Viimeisimmät neuvottelut velvoitteen määrän tarkistamisesta on käyty vuosina 1994 1995. Tuolloin vesilain mukainen lupamääräysten tarkistaminenkin olisi ollut mahdollista, mutta neuvottelut johtivat istutusmääriin, jotka tuolloisen käsityksen mukaan kompensoivat aiheutuneen haitan. Lohivelvoite kaksinkertaistettiin ja meritaimenen istutuksista vallinnut käytäntö vahvistettiin sopimuksen mukaiseksi velvoitteeksi siikaistutusten lisäämisen sijaan. Tuolloin käsitys oli, että siiankalastukselle aiheutunutta haittaa halutaan kompensoitavan meritaimenta istuttamalla. Kalatalousvelvoitteiden muutostarve Keskustelu erityisesti Oulujoen voimalaitosten siikavelvoitteen tasosta on herännyt 2000-luvulla. Kansanedustaja Erkki Pulliainen teki 6.4.2006 oikeuskanslerille kantelun, jossa arvosteltiin kalakannan hoitoa koskevien määräysten toteuttamista sekä Montan sopimuksen osapuolten toimintaa, jonka seurauksena velvoitteet olivat kantelijan mielestä jääneet täyttymättä. Erityisesti Pulliainen arvosteli siianistutusvelvoitetta, jota hän piti käytännössä merkityksettömänä. Oikeuskansleri päätyi ratkaisussaan 1.9.2009 siihen, ettei Montan sopimukseen ole laillisuusvalvonnan kannalta aihetta puuttua. Toisaalta oikeuskansleri totesi, että kertyneen selvityksen perusteella on perusteltua aihetta epäillä, että hakijan voimalaitosten kalatalousvelvoitteita ei ole asetettu asianmukaisesti, eivätkä ne ole sillä tasolla, millä ne voisivat olla. Erityisesti merellisen vaellussiian kompensaatiotarve näytti oikeuskanslerin mukaan huomattavan suurelta. Oikeuskansleri kehotti ministeriötä harkitsemaan, millaisia tarpeita ja oikeudellisia perusteita lupaehtojen tarkistamiselle on olemassa.

11 Neuvottelut ja sopimukset Oikeuskanslerin päätöksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö ja hakija ovat käyneet neuvotteluja velvoitehoidon oikeasta tasosta ja siitä, miten asiassa edetään. Ministeriö on tilannut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta selvityksen velvoitehoidon tasosta sekä Erkki J. Hollolta oikeudellisen selvityksen kalatalousvelvoitteiden tarkistamisesta Montan sopimuksen valossa. Hakija on esittänyt neuvotteluissa näkemyksenään, että siikavelvoitteen tason kasvattaminen on perusteltua, mutta lohi- ja meritaimenvelvoitteiden tason kasvattamiseksi ei ole esitetty uskottavia perusteita. Neuvotteluissa ei ole löydetty yksimielisyyttä lohen ja meritaimenen kompensaatiotasosta. Ministeriöstä on todettu, että seuraavana toimenpiteenä viranomainen laatii hakemuksen hakijan Oulujoen kalatalousvelvoitteen tarkistamiseksi. Viranomaisneuvottelujen jälkeen hakijan tietoon on tullut, että asian vireille saamista alun perin aktiivisesti ajaneet merialueen asianosaiset saattavat jakaa hakijan näkemyksen oikeasta kokonaiskompensaation tasosta. Kun viranomaisen hakemuksesta ei kuulunut lisätietoja, hakija on vuoden 2013 syyspuolella käynyt merialueen osakaskuntien kanssa neuvotteluja, jotka ovat päättyneet yhteisesti hyväksyttyyn kokonaiskompensaation tasoon. Hakijan kanssa velvoitehoidon tasosta ovat sopineet Siikajoen, Lumijoen Lapinniemen yhteisen alueen, Oulunsalon, Hailuodon ja Meri-Patelan kalaveden osakaskunnat, Kellon kalastuskunta sekä Hirvasniemen ja Virkkulan jakokunnat. Lisäksi sopimuksen ovat tehneet Lumijoen, Limingan, Oulunsalon ja Hailuodon kalastajainseurat, joille osakaskunnat ovat vuokranneet kalastusoikeuksia. Oulun kaupunki omistaa useiden merialueella sijaitsevien kiinteistöjen lisäksi vesialueet joessa Oulun kaupungin alueella Muhokselta alavirtaan. Oulun kaupunki on puoltanut hakemusta. Kokonaiskompensaatio on määritelty Merikosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitteen perusteella. Siikavelvoite on näin asettunut samalle tasolle kuin ministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa oli keskusteltu. Lohivelvoitteen taso on kasvanut jonkin verran samalla, kun meritaimenvelvoite on hiukan pienentynyt. Hakijan esitys istutusvelvoitteiksi Hakija on esittänyt Oulujoen voimalaitoksilleen seuraavia istutusvelvoitteita:

12 Voimalaitos Lohi Meritaimemen Vaellussiika Kirjolohi Järvitai- Kuha Harjus kpl kpl kpl kg kg kpl kpl Jylhämä 12 160 1 920 56 000 450 Nuojua 60 800 9 600 280 000 800 Utanen 27 360 4 320 126 000 800 450 1 500 3 000 Pälli 94 240 14 880 434 000 550 100 500 Pyhäkoski 42 560 6 720 196 000 300 1 200 Montta 21 280 3 360 98 000 350 450 2 500 YHTEENSÄ 258 400 40 800 1 190 000 3 250 1 000 2 700 6 000 Meritaimenen ja lohen poikaset on tarkoitus viljellä Montan kalanviljelylaitoksella kuten tähänkin asti. Myöskään niiden kokovaatimukset eivät eroa nykyisestä. Muutoksen seurauksena lohivelvoite kasvaa ja meritaimenvelvoite pienenee. Istukkaiden kokonaismäärä kasvaa sen verran, ettei nykyinen laitoskapasiteetti riitä istukkaiden tuottamiseen. Laitoksen viljelykapasiteetin lisääminen tehdään osana laajempaa peruskunnostusta, ja siihen on varattava aikaa. Uuden velvoitteen mukainen määrä vaelluspoikasia voidaan istuttaa vuodesta 2020 lähtien. Vaellussiian istutuksissa käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa. Yksikesäisen siianpoikasen tavoitemitta on 10 cm:n keskipituus. Siitä voidaan poiketa, mutta velvoitepoikasten on oltava vähintään 9 cm:n mittaisia. Siikavelvoitetta ryhdytään toteuttamaan uuden istutussuunnitelmakauden alussa vuonna 2015. Velvoitteen moninkertaistuessa varaudutaan enintään kolmen vuoden siirtymäaikaan velvoitteen täysimääräiseksi toteuttamiseksi. Esityksen kalataloudelliset perusteet Merialueen istutukset Hakijan esittämät istutusmäärät perustuvat samaan arvioon Oulujoen voimalaitosten rakentamisesta aiheutuneesta kalataloushaitasta kuin Pohjois-Suomen vesioikeuden 8.9.1986 antama, Merikosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitetta koskeva päätös nro 32/86/II. Mainitusta päätöksestä poiketen kunkin voimalaitoksen osuus kokonaisvelvoitteesta on kuitenkin laskettu kompensoitavan haitan eikä aiheutuneen hyödyn suhteessa. Hakemuksen mukaan hakijan osuus istutusmääristä on 85 %. Lohi Merikosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitetta koskevassa päätöksessä on lähdetty arviosta, jonka mukaan Oulujoen voimataloudellisesta rakentamisesta johtuva lohen vaelluspoikasten kompensaatiotarve laitospoikasina on 304 000 poikasta vuodessa. Arviossa on otettu huomioon, että lohi on noussut Oulujoen vesistössä pääuoman lisäksi myös Emäjoen alaosalle. Lohenpoikasten istutus on määrätty suunnattavaksi kokonaan merialueelle. Hakijan osuus istutusmäärästä on 85 %, ja määräksi muodostuu

13 0,85 304 000 poikasta/v = 258 400 poikasta/v Lohi-istutukset toteutetaan keskipituudeltaan 16 cm:n istukkailla. Istukkaiden vapautuspaikat sovitaan istutussuunnitelmassa kuten tähänkin asti. Uusi täysimääräinen lohivelvoite voidaan toteuttaa vuodesta 2020 lähtien. Siirtymäaika tarvitaan, koska Montan kalanviljelylaitoksen nykyinen kapasiteetti ei riitä lohi-istukkaiden lisäykseen (nykyinen istutus 200 000 poikasta/v). Laitoksen laajentaminen voidaan tehdä peruskorjauksen yhteydessä. Hankkeesta tehdyn esisuunnitelman perusteella hankkeen toteutus on kolmivuotinen, koska edellytyksenä on, että kalanviljely voi jatkua keskeytymättä koko hankkeen ajan. Velvoitteen lohi-istukkaat ovat kaksivuotiaita, joten aikataulu edellyttää niiden kasvatuksen aloittamista vuonna 2018. Meritaimen Mertaimen on noussut Oulujoen vesistössä vain Oulujoen pääuoman alueelle. Meritaimenen poikastuotanto on Merikosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitetta koskevan päätöksen mukaan ollut noin kolmasosa Oulujoen pääuoman lohenpoikastuotannosta, joka laitospoikasiksi muutettuna on 288 000 poikasta vuodessa. Meritaimenistutuksista puolet tulee suunnata merialueelle. Hakijan osuus istutusmäärästä on 85 %, ja määräksi muodostuu 1/3 1/2 0,85 288 000 poikasta/v = 40 800 poikasta/v Meritaimenen istutukset toteutetaan keskipituudeltaan 21 cm:n istukkailla. Vapautuspaikat sovitaan istutussuunnitelmassa, kuten tähänkin asti. Meritaimenistutuksen vähentämisessä (nykyinen istutus 50 000 poikasta/v) noudatetaan samaa siirtymäaikaa kuin lohi-istutusmäärän kasvattamisessa, ja uusi istutusmäärä tulisi siten voimaan viimeistään vuonna 2020. Vaellussiika Oulujoen pääuoman merellisen vaellussiian poikasten tuotanto on Merikosken voimalaitoksen kalatalousvelvoitetta koskevan päätöksen mukaan ollut kaikkiaan 1 750 000 poikasta vuodessa. Istutuksesta 80 % suunnataan merelle, ja istutukseen käytetään merellisen vaellussiian poikasia. Hakijan osuus istutusmäärästä on 85 %, ja määräksi muodostuu 0,80 0,85 1 750 000 poikasta/v = 1 190 000 poikasta/v Istutuksiin käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa olevia vaellussiian poikasia. Istutukset toteutetaan joko yksikesäisillä tai vastakuoriutuneilla poikasilla. Näiden muuntosuhde on 1:100. Yksikesäisen tavoitemitta on 10 cm:n keskipituus. Siitä voidaan poiketa, mikä huomioidaan istukkaiden määrässä seuraavasti: ehdoton alaraja on 9 cm kokoluokka 9 9,49 cm arvokerroin 0,8 kokoluokka 9,5 9,99 cm arvokerroin 0,9 kokoluokka 10,0 10,49 cm arvokerroin 1

14 Jokialueen istutukset kokoluokka 10,5 10,99 arvokerroin 1,05 kokoluokka 11 cm arvokerroin 1,1 Tällä hetkellä vastakuoriutuneita vaellussiianpoikasia ei ole saatavilla niin paljon, että velvoitetta voitaisiin hoitaa niillä. Tilanteen muuttuessa vastakuoriutuneiden ja yksikesäisten osuudesta tai jommankumman käyttämisestä yksinomaan on tarkoitus sopia istutussuunnitelman laatimisen ja hyväksymisen yhteydessä. Velvoitetta on tarkoitus ryhtyä toteuttamaan uuden istutussuunnitelmakauden alussa vuonna 2015. Velvoitteen moninkertaistuessa varaudutaan enintään kolmen vuoden siirtymäaikaan velvoitteen täysimääräiseksi toteuttamiseksi. Hakijan voimalaitosten vaikutusalueen vesialue on suurimmalta osin hakijan omistamaa. Osakaskuntien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella hakijalla on omistajan puhevalta omistamillaan vesialueilla, mutta osakaskunnat keräävät lupatulot ja huolehtivat kalaveden omistajalle kuuluvista kalaveden ja kalakannan hoitotoimista. Hakija istuttaa nykyisin jokialueelle etenkin pyyntikokoista kalaa. Istutukset on hyväksytty istutussuunnitelmassa, eivätkä osakaskunnat kuulemisvaiheessa ole esittäneet suunnitelmaan sellaisia muutoksia, joita ei olisi voitu ottaa suunnitelmassa huomioon. Istutusten lisäksi jokialueen kalastus- ja virkistyskäyttöä on kehitetty pitkäjänteisesti Oulujoen kunnostusta ja voimataloushaittojen lieventämistä koskevan puitesopimuksen perusteella vuodesta 1998 alkaen. Sopimusosapuolina ovat alueen kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä hakija. Oulujoella on toteutettu muun muassa veneilyä helpottavia rakenteita, kalastuspaikkojen raivauksia ja monentyyppisiä kalojen luontaista elinkiertoa tukevia hankkeita. Hakemuksella on tarkoitus vahvistaa lupamääräyksellä nykyiset jokialueen istutukset velvoitteeksi. Istutusten kokonaismäärä on 3 250 kg pyyntikokoista kirjolohta, 1 000 kg pyyntikokoista järvitaimenta sekä 2 700 kesänvanhaa kuhaa ja 6 000 kesänvanhaa harjusta. Hakijan esitys uusiksi lupamääräyksiksi Montta Vesistötoimikunnan 15.3.1955 antaman, Montan voimalaitoksen rakentamista koskevan päätöksen lupamääräykseen 5 pyydetään tekemään lisäys, jonka jälkeen määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (lisäys kursiivilla): "Vesilaitoksen omistaja on velvollinen, siksi kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan, osaltaan ottamaan osaa toimenpiteisiin Oulujoen kalakannan lisäämiseksi ja suorittamaan tarkoitukseen vähintään miljoona markkaa vuodessa sidottuna tukkuhintaindeksiin toukokuussa 1954. Jos osoittautuu, että edellä mainitun osallistumisen jälkeen Montankosken vesilaitoksen rakentamisesta johtuu vahinkoa ja haittaa kalastukselle, on

15 ne joko yksin tai osaltaan yhdessä Oulujoen toisten vesilaitosten omistajien kanssa korvattava asianomaisille oikeudenomistajille. Vaihtoehtoisesti edellisen kappaleen sijaan kalakannoille ja kalastukselle merellä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luvanhaltijan on istutettava vuosittain 21 280 kpl keskimitaltaan 16 cm:n pituisia lohen vaelluspoikasia, 3 360 kpl keskimitaltaan 21 cm:n mittaisia meritaimenen vaelluspoikasia sekä 98 000 kpl yksikesäisiä, keskipituudeltaan 10 cm:n mittaisia vaellussiianpoikasia. Täysimääräiset lohi- ja meritaimenistutukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Siihen asti istutuksissa noudatetaan nyt voimassaolevaa istutussuunnitelmaa. Vaellussiian istukkaina käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa. Vaellussiian yksikesäisten poikasten 10 cm:n keskipituudesta voidaan poiketa. Tämä huomioidaan velvoitteen määrässä niin, että keskipituudeltaan 9 9,49 cm istukkaita on istutettava 25 % enemmän kuin keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaita ja keskipituudeltaan 9,5 9,99 cm istukkaita 11 % enemmän. Keskipituudeltaan 10,5 10,99 cm istukkaita voidaan istuttaa 95 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä ja keskipituudeltaan yli 11 cm 91 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä. Kaikkien velvoiteistukkaiden on kuitenkin oltava vähintään 9 cm:n mittaisia. Vaellussiian istutuksissa saadaan käyttää myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Tällöin yhden 1-kesäisen poikasen asemesta tulee istuttaa 100 kpl vastakuoriutuneita. Täysimääräisen siikaistutuksen toteuttamiseen on siirryttävä kolmen vuoden määräajassa. Jokialueelle on istutettava vuosittain 2 500 kpl kesänvanhaa harjusta, 350 kg pyyntikokoista kirjolohta ja 450 kg pyyntikokoista järvitaimenta. Luvan saajan on tarkkailtava istutusten vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailutulokset tai muut tiedot antavat aihetta, tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan haltijan ja viranomaisen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo muutu. Lisäksi voidaan sopia myös muista, istutuksia korvaavista ja istutusten rahallista arvoa vastaavista toimenpiteistä. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava hoitotoimenpiteiden kohteena olevilla vesialueilla toimivia osakaskuntia, kalastusoikeuden haltijoita ja kalastusalueita." Pyhäkoski Pyhäkosken voimalaitoksen kalataloudelliset velvoitteet perustuvat alun perin vesistötoimikunnan 13.8.1941 antamaan päätökseen, jota korkein hallinto-oikeus on 11.2.1942 antamallaan päätöksellään muuttanut ja jonka vesistötoimikunta on 29.3.1944 antamallaan päätöksellä vahvistanut (oikeastaan muuttanut). Viimeksi mainitun päätöksen lupamääräykseen 6 pyydetään tekemään lisäys, jonka jälkeen määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (lisäys kursiivilla): "että vesilaitoksen omistajan toimesta ja kustannuksella vesilaitospatoon rakennetaan piirustusten Not Pv. 28 a, Pv. 1007, Pv. 1008 ja Pv. 1022

16 mukainen kalatie ja se myös vastaisuudessa pidetään kunnossa, ja on kalatien rakenteeseen, vedenkäyttöön ja kalahissin rakenteeseen nähden noudatettava seuraavia lähempiä määräyksiä: a) kalatien alaosan muodostaa kalaporras ja yläosan kalannostolaitteena toimiva kalahissi; kalaporras rakennetaan alapäästään kaksihaaraiseksi, joista toinen haara lähtee vesilaitoksen alakanavasta ja toinen joenuomasta; nämä haarat yhtyvät vedenjakoaltaassa, mistä kalaporras jatkuu ylöspäin hissialtaaseen, missä oleva hissin nostokori toimii kalanpyydyksenä ja nostaa ajoittain kalat vesilaitoksen yläpuoliseen veteen; b) kalaporras mitoitetaan siten, että sen kautta voidaan laskea vettä yhteensä 5 m 3 /sek, josta 2 m 3 /sek johdetaan kalaportaan yläosaan ja alaosaan lisää 3 m 3 /sek; kalaportaan kumpikin haara mitoitetaan vesimäärälle 5 m 3 /sek; c) kalahissin nostokori mitoitetaan siten, että sen leveys on vähintään 1,6 metriä, pituus 2,5 metriä ja korkeus 1,0 metriä; kalaporrasaltaiden korkeustasoista, mahdollisista nielurakenteista sekä kalahissin rakenteellisista yksityiskohdista ja kulkuajan järjestelystä, kuten myös myöhemmin mahdollisesti suoritettavista pienemmistä parannustöistä sovitaan erikseen vesilaitoksen omistajan ja maataloushallituksen kesken; d) kalaportaan kautta lasketaan vettä toistaiseksi yhteensä enintään 2,5 m 3 /sek kohdassa b) esitetyssä juoksutussuhteessa; jos myöhemmin osoittautuisi, että lohi ja siika eivät nouse kalaportaaseen ja syyksi tähän todetaan sen kautta lasketun vesimäärän vähyys, on ryhdyttävä toimenpiteisiin vesimäärän lisäämiseksi, enintään kuitenkin määrään 5 m 3 /sek; e) kalaportaan kautta lasketaan vettä toukokuun alusta marraskuun loppuun saakka ja kalastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaan siten, että käytettäväksi sovitulle veden enimmäismäärälle muodostuu eri aikoina seuraavat keskimääräiset käyttöajat: toukokuussa 4 tunt./vuorok. 1/6-15/6 12 - " - 16/6-31/8 18 - " - syyskuussa 12 - " - lokakuussa 6 - " - marraskuussa 4 - " - f) laskukalojen kulkuteinä toimivat vesilaitoksen padossa turpiiniaukot, joiden välppien raot ovat vähintään 10 cm, sekä jääaukko sen auki ollessa; ja g) vesilaitoksen ohi laskettava vesi on mahdollisuuksien mukaan ensi kädessä johdettava jääaukon kautta; Vaihtoehtoisesti määräysten a) - g) sijaan kalakannoille ja kalastukselle merellä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luvanhaltijan on istutettava vuosittain 42 560 kpl keskimitaltaan 16 cm:n pituisia lohen vaelluspoikasia, 6 720 kpl keskimitaltaan 21 cm:n mittaisia meritaimenen vaelluspoikasia sekä 196 000 kpl yksikesäisiä, keskipituudeltaan 10 cm:n mittaisia vaellussiianpoikasia.

17 Täysimääräiset lohi- ja meritaimenistutukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Siihen asti istutuksissa noudatetaan nyt voimassaolevaa istutussuunnitelmaa. Vaellussiian istukkaina käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa. Vaellussiian yksikesäisten poikasten 10 cm:n keskipituudesta voidaan poiketa. Tämä huomioidaan velvoitteen määrässä niin, että keskipituudeltaan 9 9,49 cm istukkaita on istutettava 25 % enemmän kuin keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaita ja keskipituudeltaan 9,5 9,99 cm istukkaita 11 % enemmän. Keskipituudeltaan 10,5 10,99 cm istukkaita voidaan istuttaa 95 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä ja keskipituudeltaan yli 11 cm 91 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä. Kaikkien velvoiteistukkaiden on kuitenkin oltava vähintään 9 cm:n mittaisia. Vaellussiian istutuksissa saadaan käyttää myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Tällöin yhden 1-kesäisen poikasen asemesta tulee istuttaa 100 kpl vastakuoriutuneita. Täysimääräisen siikaistutuksen toteuttamiseen on siirryttävä kolmen vuoden määräajassa. Jokialueelle on istutettava vuosittain 1 200 kpl kesänvanhaa kuhaa ja 300 kg pyyntikokoista kirjolohta. Luvan saajan on tarkkailtava istutusten vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailutulokset tai muut tiedot antavat aihetta, tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan haltijan ja viranomaisen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo muutu. Lisäksi voidaan sopia myös muista, istutuksia korvaavista ja istutusten rahallista arvoa vastaavista toimenpiteistä. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava hoitotoimenpiteiden kohteena olevilla vesialueilla toimivia osakaskuntia, kalastusoikeuden haltijoita ja kalastusalueita." Pälli Vesistötoimikunnan 12.11.1953 antaman, Pällin voimalaitoksen rakentamista koskevan päätöksen lupamääräykseen 5 pyydetään tekemään lisäys, jonka jälkeen määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (lisäys kursiivilla): "Vesilaitoksen omistaja on velvollinen, siksi kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan, osaltaan ottamaan osaa toimenpiteisiin Oulujoen kalakannan lisäämiseksi ja siinä suhteessa Pällin vesilaitoksen omistajana suorittamaan tarkoitukseen vähintään yksi miljoona markkaa vuodessa sidottuna tukkuhintaindeksiin heinäkuussa 1952. Jos kuitenkin osoittautuu, että tämän vesilaitoksen tai useampien Oulujokeen rakennettavien vesilaitosten rakentamisesta aiheutuu vahinkoa kalastukselle, on vesilaitoksen omistajan mainitut vahingot ja haitat joko yksin tai useammista vesilaitoksista kyseen ollen yhdessä toisten vesilaitosten omistajien kanssa osaltaan asianomaisille oikeudenomistajille korvattava. Hakija velvoitetaan hankkeen johdosta häviävän Pyhäkosken kalanviljelyslaitoksen korvaamiseksi rakentamaan vastaava laitos sopivaksi kat-

18 sottuun paikkaan tai, mikäli ryhdytään suunniteltua keskuskalanviljelyslaitosta Oulujoen vesistöä varten rakentamaan, osallistumaan sanotun keskuskalanviljelyslaitoksen rakentamiseen vähintään 11.617.500 markalla, mitä summaa on tällöin pidettävä korvauksena Pyhäkosken kalanviljelyslaitoksesta. Vaihtoehtoisesti edellisten kolmen kappaleen sijaan kalakannoille ja kalastukselle merellä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luvanhaltijan on istutettava vuosittain 94 240 kpl keskimitaltaan 16 cm:n pituisia lohen vaelluspoikasia, 14 880 kpl keskimitaltaan 21 cm:n mittaisia meritaimenen vaelluspoikasia sekä 434 000 kpl yksikesäisiä, keskipituudeltaan 10 cm:n mittaisia vaellussiianpoikasia. Täysimääräiset lohi- ja meritaimenistutukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Siihen asti istutuksissa noudatetaan nyt voimassaolevaa istutussuunnitelmaa. Vaellussiian istukkaina käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa. Vaellussiian yksikesäisten poikasten 10 cm:n keskipituudesta voidaan poiketa. Tämä huomioidaan velvoitteen määrässä niin, että keskipituudeltaan 9 9,49 cm istukkaita on istutettava 25 % enemmän kuin keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaita ja keskipituudeltaan 9,5 9,99 cm istukkaita 11 % enemmän. Keskipituudeltaan 10,5 10,99 cm istukkaita voidaan istuttaa 95 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä ja keskipituudeltaan yli 11 cm 91 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä. Kaikkien velvoiteistukkaiden on kuitenkin oltava vähintään 9 cm:n mittaisia. Vaellussiian istutuksissa saadaan käyttää myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Tällöin yhden 1-kesäisen poikasen asemesta tulee istuttaa 100 kpl vastakuoriutuneita. Täysimääräisen siikaistutuksen toteuttamiseen on siirryttävä kolmen vuoden määräajassa. Jokialueelle on istutettava vuosittain 500 kpl kesänvanhaa harjusta, 550 kg pyyntikokoista kirjolohta ja 100 kg pyyntikokoista järvitaimenta. Luvan saajan on tarkkailtava istutusten vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailutulokset tai muut tiedot antavat aihetta, tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan haltijan ja viranomaisen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo muutu. Lisäksi voidaan sopia myös muista, istutuksia korvaavista ja istutusten rahallista arvoa vastaavista toimenpiteistä. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava hoitotoimenpiteiden kohteena olevilla vesialueilla toimivia osakaskuntia, kalastusoikeuden haltijoita ja kalastusalueita." Utanen Pohjois-Suomen vesioikeuden 17.7.1970 antaman, muun muassa Utasen voimalaitoksen rakentamista koskevan päätöksen lupamääräykseen 13 pyydetään tekemään lisäys, jonka jälkeen määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (lisäys kursiivilla): "Kalakannan säilyttämisen osalta on noudatettava hakijan ja maatalousministeriön joulukuun 22. päivänä 1954 tekemän sopimuksen määräyksiä.

19 Kalakannoille ja kalastukselle merellä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luvanhaltijan on istutettava vuosittain 27 360 kpl keskimitaltaan 16 cm:n pituisia lohen vaelluspoikasia, 4 320 kpl keskimitaltaan 21 cm:n mittaisia meritaimenen vaelluspoikasia sekä 126 000 kpl yksikesäisiä, keskipituudeltaan 10 cm:n mittaisia vaellussiianpoikasia. Täysimääräiset lohi- ja meritaimenistutukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Siihen asti istutuksissa noudatetaan nyt voimassaolevaa istutussuunnitelmaa. Vaellussiian istukkaina käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa. Vaellussiian yksikesäisten poikasten 10 cm:n keskipituudesta voidaan poiketa. Tämä huomioidaan velvoitteen määrässä niin, että keskipituudeltaan 9 9,49 cm istukkaita on istutettava 25 % enemmän kuin keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaita ja keskipituudeltaan 9,5 9,99 cm istukkaita 11 % enemmän. Keskipituudeltaan 10,5 10,99 cm istukkaita voidaan istuttaa 95 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä ja keskipituudeltaan yli 11 cm 91 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä. Kaikkien velvoiteistukkaiden on kuitenkin oltava vähintään 9 cm:n mittaisia. Vaellussiian istutuksissa saadaan käyttää myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Tällöin yhden 1-kesäisen poikasen asemesta tulee istuttaa 100 kpl vastakuoriutuneita. Täysimääräisen siikaistutuksen toteuttamiseen on siirryttävä kolmen vuoden määräajassa. Jokialueelle on istutettava vuosittain 3 000 kpl kesänvanhaa harjusta, 1 500 kpl kesänvanhaa kuhaa, 300 kg pyyntikokoista kirjolohta ja 350 kg pyyntikokoista järvitaimenta. Luvan saajan on tarkkailtava istutusten vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailutulokset tai muut tiedot antavat aihetta, tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan haltijan ja viranomaisen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo muutu. Lisäksi voidaan sopia myös muista, istutuksia korvaavista ja istutusten rahallista arvoa vastaavista toimenpiteistä. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava hoitotoimenpiteiden kohteena olevilla vesialueilla toimivia osakaskuntia, kalastusoikeuden haltijoita ja kalastusalueita." Ala-Utos Ala-Utoksen voimalaitoslupa on käsitelty yhdessä Utasen voimalaitoksen luvan kanssa, eikä Ala-Utokselle ole määrätty erillistä kalatalousvelvoitetta. Pohjois-Suomen vesioikeuden 17.7.1970 antamaan, muun muassa Ala-Utoksen voimalaitoksen rakentamista koskevaan päätökseen pyydetään lisäämään seuraava lupamääräys: "Kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luvanhaltijan on istutettava vuosittain 500 kg pyyntikokoista kirjolohta 100 kg pyyntikokoista järvitaimenta. Luvan saajan on tarkkailtava istutusten vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti.

20 Mikäli tarkkailutulokset tai muut tiedot antavat aihetta, tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan haltijan ja viranomaisen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo muutu. Lisäksi voidaan sopia myös muista, istutuksia korvaavista ja istutusten rahallista arvoa vastaavista toimenpiteistä. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava hoitotoimenpiteiden kohteena olevilla vesialueilla toimivia osakaskuntia, kalastusoikeuden haltijoita ja kalastusalueita." Nuojua Vesistötoimikunnan 12.11.1953 antaman, Nuojuan voimalaitoksen rakentamista koskevan päätöksen lupamääräykseen 4 pyydetään tekemään lisäys, jonka jälkeen määräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (lisäys kursiivilla): "Vesilaitoksen omistaja on velvollinen, siksi kunnes kalatie mahdollisesti rakennetaan, osaltaan ottamaan osaa toimenpiteisiin Oulujoen kalakannan lisäämiseksi ja siinä suhteessa Nuojuan vesilaitoksen omistajana suorittamaan tarkoitukseen vähintään yksi miljoona markkaa vuodessa sidottuna tukkuhintaindeksiin heinäkuussa 1952. Jos kuitenkin osoittautuu, että tämän vesilaitoksen tai useampien Oulujokeen rakennettavien vesilaitosten rakentamisesta aiheutuu vahinkoa kalastukselle, on vesilaitoksen omistajan mainitut vahingot ja haitat joko yksin tai useammista vesilaitoksista kyseen ollen yhdessä toisten vesilaitosten omistajien kanssa osaltaan asianomaisille oikeudenomistajille korvattava. Vaihtoehtoisesti kahden ensimmäisen kappaleen sijaan kalakannoille ja kalastukselle merellä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luvanhaltijan on istutettava vuosittain 60 800 kpl keskimitaltaan 16 cm:n pituisia lohen vaelluspoikasia, 9 600 kpl keskimitaltaan 21 cm:n mittaisia meritaimenen vaelluspoikasia sekä 280 000 kpl yksikesäisiä, keskipituudeltaan 10 cm:n mittaisia vaellussiianpoikasia. Täysimääräiset lohi- ja meritaimenistutukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Siihen asti istutuksissa noudatetaan nyt voimassaolevaa istutussuunnitelmaa. Vaellussiian istukkaina käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa. Vaellussiian yksikesäisten poikasten 10 cm:n keskipituudesta voidaan poiketa. Tämä huomioidaan velvoitteen määrässä niin, että keskipituudeltaan 9 9,49 cm istukkaita on istutettava 25 % enemmän kuin keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaita ja keskipituudeltaan 9,5 9,99 cm istukkaita 11 % enemmän. Keskipituudeltaan 10,5 10,99 cm istukkaita voidaan istuttaa 95 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä ja keskipituudeltaan yli 11 cm 91 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä. Kaikkien velvoiteistukkaiden on kuitenkin oltava vähintään 9 cm:n mittaisia. Vaellussiian istutuksissa saadaan käyttää myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Tällöin yhden 1-kesäisen poikasen asemesta tulee istuttaa 100 kpl vastakuoriutuneita. Täysimääräisen siikaistutuksen toteuttamiseen on siirryttävä kolmen vuoden määräajassa. Jokialueelle on istutettava vuosittain 800 kg pyyntikokoista kirjolohta.

21 Luvan saajan on tarkkailtava istutusten vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailutulokset tai muut tiedot antavat aihetta, tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan haltijan ja viranomaisen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo muutu. Lisäksi voidaan sopia myös muista, istutuksia korvaavista ja istutusten rahallista arvoa vastaavista toimenpiteistä. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava hoitotoimenpiteiden kohteena olevilla vesialueilla toimivia osakaskuntia, kalastusoikeuden haltijoita ja kalastusalueita." Jylhämä Pohjois-Suomen vesioikeuden 18.2.1969 antaman, Jylhämän voimalaitoksen rakentamislupapäätöksen muuttamista koskevan päätöksen lupamääräykseen 4 pyydetään tekemään lisäys, jonka jälkeen määräys kuuluu seuraavasti (lisäys kursiivilla): "Kalakannan säilyttämisen osalta on noudatettava, mitä toiselta puolen hakijan ja toiselta puolen maatalousministeriön kesken on joulukuun 22 päivänä 1954 sovittu tai myöhemmin sovitaan. Kalakannoille ja kalastukselle merellä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi luvanhaltijan on istutettava vuosittain 12 160 kpl keskimitaltaan 16 cm:n pituisia lohen vaelluspoikasia, 1 920 kpl keskimitaltaan 21 cm:n mittaisia meritaimenen vaelluspoikasia sekä 56 000 kpl yksikesäisiä, keskipituudeltaan 10 cm:n mittaisia vaellussiianpoikasia. Täysimääräiset lohi- ja meritaimenistutukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Siihen asti istutuksissa noudatetaan nyt voimassaolevaa istutussuunnitelmaa. Vaellussiian istukkaina käytetään ensisijaisesti Oulujoen kantaa. Vaellussiian yksikesäisten poikasten 10 cm:n keskipituudesta voidaan poiketa. Tämä huomioidaan velvoitteen määrässä niin, että keskipituudeltaan 9 9,49 cm istukkaita on istutettava 25 % enemmän kuin keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaita ja keskipituudeltaan 9,5 9,99 cm istukkaita 11 % enemmän. Keskipituudeltaan 10,5 10,99 cm istukkaita voidaan istuttaa 95 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä ja keskipituudeltaan yli 11 cm 91 % keskipituudeltaan 10 cm:n istukkaiden määrästä. Kaikkien velvoiteistukkaiden on kuitenkin oltava vähintään 9 cm:n mittaisia. Vaellussiian istutuksissa saadaan käyttää myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Tällöin yhden 1-kesäisen poikasen asemesta tulee istuttaa 100 kpl vastakuoriutuneita. Täysimääräisen siikaistutuksen toteuttamiseen on siirryttävä kolmen vuoden määräajassa. Jokialueelle on istutettava vuosittain 450 kg pyyntikokoista kirjolohta. Luvan saajan on tarkkailtava istutusten vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Mikäli tarkkailutulokset tai muut tiedot antavat aihetta, tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta voidaan muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan haltijan ja viranomaisen keskenään sopimalla tavalla niin, ettei velvoitteiden rahallinen arvo muutu. Lisäksi