Pieni videokirja www.willetway.fi oili.valkila@willetway.fi 040 558 4491 Opas, jonka avulla kokematonkin tekee kohtuullisia videoita Pieni videokirja 1
Kokosin tämän pienen videokirjan sinulle, ettei sinun tarvitsisi pinnistellä turhaan ensimmäisten videoluomustesi kanssa: Pääset nopeasti asiaan ja työ neuvoo tekijäänsä, kuten aina. Aloita videoiden tekeminen rohkeasti. Opit koko ajan, ja viides video on jo aika hyvä. 2 Pieni videokirja
Videon teko ei ala kamerasta Kun lähdet suunnittelemaan videota, ei kannata ensimmäiseksi tarttua kameraan. On parempi tarttua ensin kynään tai hiireen ja listata asioita ylös. Kuten lähes kaikessa tekemisessä, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikä sitten enää tarvitsekaan tehdä kuin se loppupuoli. Tässä videonteko-oppaassa käsitellään seuraavat asiat: 1. Suunnittelu, käsikirjoitus 2. Kohtausten suunnittelu ja storyboard 3. Kuvaaminen valaistus ja ääni 4. Editointi 5. Bonus: Tee video-cv Tavoitteena ei ole uppoutua tekniikan hienouksiin vaan käsitellä asiat pääkohdin. Videon tekemisestä on hyvä tietää aika paljon muuta ennen kuin lähdet kuvaamaan. Pieni videokirja 3
Mikä videoni tavoite on? Mitä haluan vastaanottajan ymmärtävän tai tietävän paremmin sen nähtyään? Mitä haluan hänen tuntevan sen nähtyään? Miten haluan hänen toimivan? Kirjoita tavoitteesi ylös! Mitä haluan sanoa tällä videollani? Tavoite on oltava aina. Ilman tavoitetta et pääse tavoitteeseen, eikä varsinkaan videosi katsoja pääse sinne. Tiedollinen tai taidollinen tavoite on olemassa yleensä joka viestissä. Samoin on tunnetavoitteen kanssa. Tunnetavoite voi olla vaikkapa, että katsoja ilahtuu, huvittuu, nauraa vatsansa kipeäksi, liikuttuu, ärsyyntyy, vihastuu Siis mikä tahansa tunnetila, mikä sinusta on osa tavoitetta. Jonkin ikävän toiminnan kuvaus voi esimerkiksi suututtaa ihmisiä niin, että he alkavat haluta toimia tietyllä tavalla. Esimerkiksi vaalien alla äänestäjille suunnatulla videolla voisi olla selkeä toiminnallinen tavoite: Nyt he äänestävät minua. Kirjoita tavoitteesi konkreettisesti kokonaisena lauseena tai muutamana ylös itsellesi. Sisällytä siihen siis nuo kaikki kolme kohtaa. Konkreettinen ylöskirjoittaminen takaa sen, että alitajuntasi alkaa työstämään suunnitelmaasi silloinkin, kun itse touhuat jotakin aivan muuta. 4 Pieni videokirja
Kenelle videoni on tarkoitettu? Ketkä haluat katsojiksesi? On keskeisen tärkeää, että sinulla on käsitys yleisöstäsi: Joko niistä, joille asiasi on tärkeä ja osuva tai niistä, joille haluat viestisi uppoavan, vaikka he eivät olisi valmiiksi siitä kiinnostuneet. Mitä kaikkea voit tietää tai päätellä yleisöstäsi? Kaikki mahdollinen saatavissa oleva tieto vastaanottajasta auttaa kohdentamaan ja osumaan videoilmaisullasi paremmin: ikä, sukupuoli, sosioekonominen tausta, oppineisuus, harrastukset, mitä hän jo tietää asiastasi, miten hän asennoituu siihen, miten hän asennoituu sinuun? Tuo tietosi on tärkeää, sillä se ratkaisee ilmaisusi muodollisuusasteen, oman roolisi, argumenttisi eli perustelusi asioille, kielenkäytön ja tyylin sekä tehokeinot ja havainnollistamistavat. Myös kanava vaikuttaa: Mitä kautta levität tuotostasi? Tee ensimmäiseksi synopsis Synopsis on lyhyt luonnostelma, joka pyrkii kuvailemaan teoksen sisältöä ja sen tuotantoa vastaamalla muun muassa juuri esitettyihin kysymyksiin miksi, mitä, kenelle ja miten. Jos teitä on useampi tekemässä videota, pitäkää aluksi ideariihi. Jos olet yksin, pidä silti vastaavanlainen sessio, jossa heittelet kokoon ideoita täysin kritiikittä aivoriihen tapaan. Älä lainkaan karsi vielä ideoita vaan kirjoita ylös kaikki, mitä mielesi tulee; sanat, kuvat, mielikuvat, tarinat Anna määrän korvata laatu vielä tässä vaiheessa. Mind map eli miellekartta on yksi tunnetuimmista ja parhaita ideoinnin apuvälineistä. Yksi sen eduista on siinä, että se ei ideoitaessa aseta asioita mihinkään lineaariseen järjestykseen, vaan jättää järjestyksen auki va- Tunne kohdeyleisösi hyvin! Pieni videokirja 5
6 Pieni videokirja paasti muokattavasi erikseen.. Miellekartta eli mind map on Tony Buzanin kehittelemä muistiinpanotekniikka. 1. Ota vaakasuora A4-paperi 2. Kirjoita sen keskelle avainsana 3. Mieti avainsanaasi liittyviä pääteemoja 4. Kirjoita pääteemat tiiviisti (mieluiten 1 3 sanalla) viivalle, joka lähtee avainsanasta 5. Avainsanoihin voit taas liittää viivoja ja kirjoittaa näille avainsanoihin liittyviä asioita jne. Tee sitten käsikirjoitus Kun synopsista tukevia ideoita on koossa paljon, ala koota käsikirjoitusta. Hyvä käsikirjoitus on kaiken A ja O, mutta ennen kaikkea se helpottaa ja nopeuttaa työtä. Hae ideoihisi liittyvää sisältöä yrityksestäsi, internetistä, kirjastosta, somesta sorsastamalla (crowdsourcing) tai haastattelemalla erilaisia tietäjiä. Pidä videoon valitsemasi näkökulma terävänä kysymällä: mikä on se keskeinen juju, miksi teen juuri nyt, juuri näille juuri tästä aiheesta videota? Käsikirjoitusta tehdessä syntyy myös näkemys, millaisella kerronnalla videossa edetään. Keinoja on monenlaisia: Voit edetä kertomalla pelkällä kuvalla tai kuvalla ja taustapuheella Voit spiikata joitain kohtia taustalla Voit esittää, näytellä tai tehdä haastattelun tai useita Voit juontaa tai raportoida jostakin paikasta tai asiasta suoraan kameralle. Synopsis ohjaa ja auttaa lopullisen käsikirjoituksen laadinnassa. Käsikirjoitus sisältää koko videon etenemistarinan ja toiminnan esitettynä kohtauksittain. Siinä kerrotaan yksinkertaisesti, mitä tapahtuu, kuka tekee mitäkin, missä järjestyksessä, missä ja miten. Olet ehkä tekemässä yritysvideota, tuotteesi esittelyä tai jotain muuta informatiivista, jossa arvelet mielikuvituksella olevan vähäisen roolin. Silloinkin tarinan käyttäminen tukee rakennetta ja kuvakerrontaa. Jos siis suinkin voit käyttää johdonmukaista tarinaa, se kannattaa. Tarinasi voi olla vaikka keksitty esimerkki arjesta, jos se valaisee hyvin vaikkapa tuotteesi käyttöä käytännössä. Tarinan ei tarvitse kattaa koko suunnitelmaasi. Se voi olla myös pelkkä esimerkki havainnollistamassa kerrontaasi. Käsikirjoituksen ei tarvitse olla ihmeellinen kirjallisilta ansioiltaan. Tärkeintä on, että sen mukaan osalliset voivat edetä työstäessään videota, ja siitä selviää koko videokokonaisuuden ajatus ja idea. Idealla ja jujulla on joskus toteuttamisen häsäskässä taipumus joutua hukkaan. Usein käsikirjoitus tehdään käytännössä kaksipalstaisena: Vasemmalla etenee kerronta ja oikeaan palstaan voit ohjaajana merkitä muistiin kohtausta koskevia asioita. Se on käytännöllinen ja havainnollinen tapa toimia.
Tee käsikirjoituksestasi storyboard Kun suunnittelet videon etenemistä tarkemmin, teet käsikirjoituksen avulla storyboardin eli kuvakäsikirjoituksen. Se voi olla vaikka omin käsin piirrelty, kohtaus kohtaukselta etenevä sarjakuva kuten alle hahmottelemani Punahilkan tarina. Se auttaa muistamaan ja liittämään tekniset asiat käsikirjoituksen sisältöihin. Se kääntää käsikirjoituksen visuaaliselle kielelle ja kertoo tekijöille, miltä lopullinen kooste tulee näyttämään. Senkään ei tarvitse olla kaunis ja huolellinen, kunhan se kuljettaa tarinaa, ohjaa tekemistä ja välittää viestinsä sinulle ja muille videosi tekijöille. Siinä kuvataan kunkin kohtauksen kuvakoot, kuvakulmat, kuvauslinjat, juonnot, äänet, tehosteet, musiikki, valot ja kamera-ajot. Malta piirtää edes jonkinlainen storyboard kuvaaminen helpottuu. Punahilkka solmii hilkkaansa ja sanoo, että on kiva mennä mummolla käymään. PLK Äidin takaa: Punahikka lähtee matkaan koreineen, äiti varoittelee. PLK Matkalla: P. kuljeskelee ja alkaa poimia kukkia. YK. Punahilkan takaa: P. nousee ja kohtaa suden. Susi tervehtii ja kertoo hyviä kukkapaikkoja. PK. Susi luikkii mummon mökille etukäteen. YK Ovi avautuu (ääni taustalla) ja suden tulo näkyy mummon kasvonilmeinä. PK. Storyboardiksi kelpaa vaikkapa näin suurpiirteinen kuvaus. Pieni videokirja 7
Kuvaa on monenlaista Kuvakoot Kuvakoot ilmaistaan vakiintunein lyhentein. Se helpottaa suunnittelua, siitä viestimistä ja antaa yhteiset käsitteet. Siinä kuva kokoa mitataan ihmisen mukaan. Kuvakokoja on kahdeksan Yleiskuva YK = laajin mahdollinen kuvaus. Ihmistä ei siinä välttämättä edes tunnista. Laaja kokokuva LKK = ihminen näkyy suhteessa ympäristöönsä. Näkymää jää hänen jalkojensa alapuolelle. Kokokuva KK = ihminen näkyy kuvassa kokonaan Laaja puolikuva LPK = ihmisestä näkyy vähän enemmän kuin puolet. Katkaisukohta jossain reiden puolivälissä, ei kuitenkaan nivelen kohdalla! Puolikuva PK = ihmisestä näkyy puolet. Puolilähikuva PLK = kahden viereisen välistä: rajaus on noin kainaloiden tienoilla. Lähikuva LK = Lähikuvassa kasvot näkyvät hyvin lähellä, mutta myös olkapäiden yläosaa näkyy vähän. Erikoislähikuva ELK = kasvoja pienempi yksityiskohta, esimerkiksi tiukasti rajatut kasvot, pelkät silmät tai pelkkä suu Erilaisilla kuvako oilla on erilainen teho, ja niiden käyttö kannattaa miettiä tarkasti sisällön suhteen. Kuvakulmat Kuvakulma on asia, jonka vaikutusta kokematon ei yleensä tiedosta eikä tule ajatelleeksi sen paremmin still-kuvissa kuin videoidessakaan. Kuvakulma on se näkökulma, josta kohdetta lähestytään. Normaali kuvakulma on silloin, kun kuvattava (henkilön silmät) ja kamera ovat jotakuinkin samalla tasolla. Kun kuvaat kohdetta alhaalta ylöspäin, sammakko- 8 Pieni videokirja
perspektiivistä, kohde nähdään voimakkaana, hallitsevana, dominoivana, ehkä pelottavanakin. Kuvattaessa ylhäältä alaspäin eli lintuperspektiivistä, kohde nähdään heikkona, alistettuna, pienenä, reppanana. Toki näihin asioihin vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta kuvakulma kannattaa siis tiedostaa ja ottaa huomioon. Voit sen avulla voimistaa tai lieventää viestiäsi. Kuvauslinja Tapahtumilla on videokuvauksessa yleensä jokin suunta, mihin ne etenevät tai liikkuvat. Kuvauslinja muodostuu suunnista. Sitä ei voi ylittää huolimattomasti, muuten seuraa vähintään tahatonta komiikkaa. Jos kuvaat vaikkapa radan varressa vasemmalta lähestyvää junaa, voit sen ohittaessa seurata sitä kameralla ja kuvata sen etääntymistä oikealle katkotta. Sen sijaan et voi leikata jälkikäsittelyssä videota niin, että kuvaat lähestyvää junaa ja leikkaat sen etääntyvään perään. Silloin kerronta katkeaa ja suojalinja ylittyy. Seuraa vähintään sekaannusta. Suunnatkin vaikuttavat: Yleensä ihminen kokee, että tuleva on oikealla ja mennyt vasemmalla. Oikealle liikuttaessa mennään johonkin ja vasemalle liikuttaessa paataan jostain. Nämä asiat koetaan tietenkin tiedostamattomasti. ELK LK PLK Kuvakokojen tarkoituksenmukainen vaihtelu rytmittää videota. PK LPK KK Pieni videokirja 9
Valaistuksella korostat ja häivytät Valaistus on tärkeä! 10 Pieni videokirja Valo on videokuvaamisessakin keskeisen tärkeä elementti. Missä kuvaatkin, on tärkeää, että valaistus on riittävä. Helpoimmalla valaistuksessa pääsee, kun voi kuvata ulkona kauniilla säällä ei kuitenkaan kirkkaimmassa auringonpaahteessa. Ulkonakin varjossa kuvattaessa on hyvä olla lisävalo jolla esimerkiksi valaistaan henkilön kasvoja tai muuta kerronnalle keskeistä kohtaa. Kun kuvaat henkilöitä sisätiloissa, kannattaa heidän taustansa valaista, jotta he erottuvat siitä riittävästi. Henkilöiden kasvot pitää silti valaista erikseen edestä, tai tarkemmin sanoen etuviistosta. Kannattaa varoa, ettei kuvauksessa synny voimakkaita varjoja, jotka varastavat huomion pääkohteelta. Harrastajan ei ehkä kannata hankkia valaistuksekseen kalliita studiovaloja. Edullisia led-videovaloja löytyy alan kaupoista mm. verkossa. Tähänkin asiana saa upotettua rahaa halutessaan vaikka kottikärryllisiä, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Melko pitkälle alkuun harrastelija pääsee myös ladattavilla led-rakennusvaloilla, jotka ovat edullisia, kestäviä ja helposti liikuteltavia. Niiden värilämpötilakin alkaa nykyään olla melko sopiva kuvaamiseen. Valaistukseen kannattaa satsata, vaikka se tuntuukin välillä työläältä. Hyvä, ja koko videon läpi tasalaatuisena jatkuva valaistus luo uskottavuutta. 3 valoa riittää Kun kuvaat yhdellä kameralla, perusvalaistuksen voi luoda kolmella valolla: päävalo, tasoitusvalo ja taustavalo. Niillä kullakin on oma roolinsa. Päävalo valaisee pääkohteen niin hyvin, että videosta tulee tarkkaa ja selkeää. Tasoitusvalolla voidaan pehmentää päävalon mahdollisesti tuottamia varjoja. Sillä voi myös luoda haluttuja varjoja ja dramatiikantuntua. Taustan valaisu nostaa pääkohteen eroon taustastaan. Halutessasi voit toki korostella asioita lisäämällä muita valoja. Päävalo on voimakkain ja kovin. Sen tulosuunta on sama kuin tilassa mieltämäsi luonnonvalon suunta. Se voi olla lähellä kameraa oikealla tai vasemmalla.
Tasoitusvalo on päävaloon nähden kameran toisella puolella. esimerkiksi 90 asteen kulmassa päävaloon. Se voi olla pehmennetty suodattimilla tai kuitukankaalla valon edessä. Taustan valinta Kun luot taustaa, tee siitä mahdollisimman harmoninen, jotta se ei varasta huomiota pääasialtasi. Jos tilastasi ei löydy hyvää taustaa esimerkiksi haastattelulle, voit luoda sen ripustamalla sopivan hillityn kankaan ja valaisemalla sen. Kun kuvaat ulkona, katso, etteivät valaitusolosuhteet ja ää muutu kovin dramaattisesti otosten välillä. Varmista myös, etteivät ulkopuoliset ihmiset jää tunnistettavina nauhallesi. Kukaan ei halua tulla kuvatuksi ilman suostumustaan. Pieni videokirja 11
Ääni on yhtä tärkeä kuin kuva Äänet Taustaäänet (äänimaisema), puheäänet ynnä muu ääni kannattaa ottaa talteen erillisenä, vaikka se menisi kamerankin tallennukseen. Videokamerassa pitäisi olla erillinen sisääntulo äänelle, jotta esimerkiksi puhuvaan henkilöön voidaan kiinnittää kaulusmikki. Näin ääni tallentuu hyvänä, vaikka kuvaisit kauempaakin. Selostuksia ja juontoja voi toki äänittää myöhemminkin kaiuttomassa paikassa ja editoida videoon. Tehosteet Editointiohjelmissa on usein vaikuttava määrä erilaisia hauskoja tehosteita, jotka sopivat yleensä parhaiten kakku naamaan -komediaan. Niiden käytössä kannattaa olla varovainen. Ne antavat helposti haparoivan harrastelijan kuvan, sillä tässäkin asiassa vähemmän on enemmän. Äänitys on helppo tehdä huonosti, se kun ei kuvaushetkellä erityisesti näy. Jos käytössä on hyvä varustus, äänen tasoa seurataan kuulonvaraisesti kuulokkeilla, mutta myös mittareilla. Jos mennään pienimmällä mahdollisella, tarkistetaan otokset heti kuuntelemalla, kuulostaako ääni hyvältä. Äänen merkitys yleensä yllättää aloittelijan: valmis videotuotos voi olla todella hieno, muta huolimaton ääni pilaa sen. Äänen tallentamisesta Ääni voi olla dialogia - keskustelua - haastattelua - draamaa. Kertoja voi olla kuvassa tai sen ulkopuolella näkymättömissä. 12 Pieni videokirja
100-prosenttinen ääni tarkoittaa kuvaustilanteessa tallennettua kokonaisääntä. Siitä syntyy äänimaisema. Satasena tallennettu ääni kuitenkin rajoittaa leikkaamisvaiheen valintoja, sillä se leikkautuu siinä kuin kuvakin, ellei sitä ole tallennettu itsenäisenä otoksena. Musiikilla luodaan tunnelmaa tilanteisiin sekä yhdistetään tai erotetaan kohtauksia toisistaan. Se tukee myös viestin jatkuvuutta kohtausten välillä. Lisävaikutteita voidaan luoda efekteillä, joita lisätään muun äänen oheen taustalle. Esimerkiksi junan vihellys luo ajatuksen aseman läheisyydestä. Erilaisia efektejä voi äänittää itse tai ostaa verkkokaupoista edullisesti. Musiikkia ja efektejä käytettäessä on tärkeää muistaa tekijänoikeudet. Verkosta löytyy jonkin verran ilmaista ja edullista rojaltivapaata musiikkia, esimerkiksi: http://www.premiumbeat.com/royalty-free-music http://www.123rf.com/stock-audio/ http://www.bensound.com/royalty-free-music/cinematic Pieni videokirja 13
Vähän laitteista ja ohjelmista Kamera, jalka, mikrofoni, pari ohjelmaa ja muutama piuha... Pienen, selkeän ja helpon videopätkän voi ottaa yhteen putkeen vaikka kännykkäkameralla. Jos viesti on yhtään mutkikkaampi, on otoksia otettava useita ja editoitava niistä hyvä kokonaisuus. Laadukkaampaa kuvaa saa järjestelmäkameran videolla. Jos haluaa hankkia järjestelmäkameran kompromissiksi, jolla saa sekä still- että videokuvaa, kannattaa satsata laitteeseen, johon saa liitettyä ulkopuolisen äänilähteen. Hyvä mikrofoni ei ole ollenkaan turha hankinta. Se parantaa videon laatua huomattavasti. Otokset kannattaa tarkastaa aina heti kuvauksen jälkeen. Jos kuva tai ääni on jostain syystä huono tai muuten uusittava, sen voi tehdä saman tien helposti eikä kuvausvalmisteluja tarvitse tehdä uudelleen. Onnistuneita otoksia kannattaa tehdä pienin muutoksin useampiakin. Silloin on editointivaiheessa valinnanvaraa. Muista ottaa jokaisen otoksen alkuun ja loppuun leikkausvaraa. Esimerkiksi, jos katsot kameraan ja puhut sille, katso ensin ääneti kameraan 30 sekuntia ennen kuin alat puhua. Älä myöskään sammuta kameraa heti puheen päätyttyä. Lopuksi siirrät otokset editointoiohjelmaan ja alat muokata niistä kokonaisuutta. 14 Pieni videokirja
Editointiohjelma Videokuvan ja -äänen editointiin löytyy hyviä ohjelmia ilmaiseksikin. Windows liven elokuvatyökalu voi auttaa yksinkertaisimmissa editoinneissa. Verkosta löytyvät muun muassa ilmaiset Moviemaker, HitFilm Express ja Lightworks. Joskus ääni kannattaa käsitellä erikseen ja lisätä kuvaan myöhemmin valmiina. Tekeminen on niin myös nopeampaa ja keveämpää, sillä videon käsittely, renderöinti ja päivitys vie koko lailla koneen puhtia. Ilmaisten lisäksi hyviä editointiohjelmia saa melko edullisesti. Itse käytän AVS4YOU-ohjelmaa, joka on simppeli ja toimiva ja maksoi aikanaan noin 60 euroa. Ilmaisia äänenkäsittelyohjelmia ovat muun muassa hyvä ja helppo Audacity, Wavosaur sekä LMMS, josta itselläni ei ole kokemusta. Kaikki nuo ilmaisohjelmat ja varmasti monia muitakin löytyy verkosta nimellä hakemalla. Samoin löytyy hyviä ohjeita kuvan ja äänen editointiin. Nälkä kasvaa syödessä, ja se pätee myös videoiden tekoon. Kun vähitellen oppii, mikä kaikki on videon teossa mahdollista, alkaa tehdä mieli isompia ja monimutkaisempia ohjelmia. Alussa on tärkeää leikata oikeat pätkät yhteen ja siistiä hieman äänitasoja. Ediittoreissa on yleensä myös helppo lisätä liikkuvaa tai still-tekstiä kuvan päälle. Onnea projektiisi! Kun tarvitset oppia ja apua sisällön suunnitteluun tai valmennusta esiintymiseen, ota yhteyttä: Where there is will, there is a way www.willetway.fi Oili Valkila 040 5584491 oili.valkila@willetway.fi Pieni videokirja 15
Bonus: Tee video-cv! Video-cv:n suunnittelussa lähdetään liikkeelle samalla tavalla kuin paperisen cv:nkin suunnittelussa: tavoitteesta, joka on työpaikan saaminen. Se räätälöidään halutun työpaikan perusteella ja siinä painotetaan haussa peräänkuulutettuja ominaisuuksia ja työkokemusta. Video-cv on yleisimmin paperisen cv:n ohella esitettävä lisätyökalu, joten siitä on eniten hyötyä silloin kun sillä pystyy vakuuttamaan tulevan työnantajan ja kertomaan jotain, mitä paperisesta versiosta jää puuttumaan. Mieti, millainen henkilö video-cv:si katsoo: konservatiivinen yritysjohtaja vai nuori ja vapaamielinen markkinointityyppi? Arvostaako hän virallista esiintymistä vai raflaavampaa lähestymistapaa? Ole kuitenkin rohkea. Video-cv on formaattina toistaiseksi melko vähän käytetty, joten saatat erottua sillä massasta. Toisin kuin paperi-cv:ssa videon tärkein tehtävä on tuoda hakijan persoona esiin ja kertoa jotain sellaista, mitä paperilla ei pysty esittämään. Olet jo tehnyt paperisen cv:n. Mitä uutta voisit tuoda esille video-cv:llä? Kiinnitä huomiota siihen, että yhtenäinen esitysasu säilyy kummassakin. Tuntuvathan sekä paperinen cv että video-cv saman ihmisen laatimilta? Millaisen tyypin itse palkkaisit? 16 Pieni videokirja
Aseta itsesi työnantajan asemaan ja pohdi sitä, millaisen työntekijän itse haluaisit palkata. Millaiset paperisella cv:llä piiloon jäävät asiat voisivat olla se ratkaiseva ja joukosta erottava elementti? Miellyttävä puheäänesi? Varma esiintymisesi? Luovuutesi demonstroiminen? Video-cv:llä voit myös vaikka esittää itsesi konkreettisesti tekemässä haettavankaltaista työtä! Jos haet asiakaspalvelu- ta tiimityöhön, voi videolle ottaa mukaan muitakin ihmisiä ja luoda tilanteen, jossa sosiaalinen vuorovaikutus pääsee esiin. Jos haet halonhakkaajaksi, miksi et esittäisi videolla itseäsi tekemässä mainittua työtä laadukkaasti ja tehokkaasti? Suunnittele video-cv:n rakenne niin, että se on helppo seurata. Voit rakentaa videolle vaikka pysäyttävän ja hätkähdyttävän alun, joka naulitsee katsojansa ruudun Video-CV:llä voit onnistua erottumaan. Video-CV voi olla juuri se juttu, joka erottaa hakijan kaikkien yhtä hyvien joukosta. Pieni videokirja 17
ääreen. Nopeasti alun jälkeen on yleensä hyvä esitellä itsensä ja kertoa halutut asiat lyhyesti. Huomaa, että video-cv:n rakenne voi vaihdella erittäin paljon riippuen tekijästään ja haettavasta työpaikasta. Voit halutessasi ja uskaltaessasi päästää luovuutesi kokonaan valloilleen ja kuvata vaikka lyhytelokuvan, jonka kohtaukset esittelevät tärkeitä ominaisuuksia tai pitää katsojaa jännityksessä koko videon ajan ennen loppuratkaisua. Videolla on tärkeää esiintyä itse, koska työnhakija itse on se tuote, jota video-cv:llä myydään. Pelkästään oman naamataulun esittäminen ei välttämättä ole kuitenkaan tehokkain mahdollinen ratkaisu. Voit valita kuvauspaikaksi vaikka jonkin haettavaan työhön liittyvän sijainnin, harrastusympäristön tai vaikka metsän. Sisällöllisesti video voi alkaa puheen sijaan musiikilla tai vaikka täysverisellä action-kohtauksella, jos rahkeet riittävät. Työantaja varmasti arvostaa hakijan rohkeutta, joten mahdollisuudet ovat suuret! Muista olla oma itsesi. Paperisella cv:llä persoonasi jää väistämättä pimentoon, mutta videolla sen esiintuominen on se tärkein asia. Et voi esittää ketään muuta kuin sitä, joka olet. Muussa tapauksessa annat varmasti epäluotettavan ja feikin vaikutelman. Rehellisyys ja luonnollisuus on tärkeää. Yleisesti ottaen paljon yli minuutin mittaiset videot jäävät internet-yleisöltä katsomatta, elleivät ne ole sisällöltään timanttisia. Video-cv:n osalta tilanne on erilainen, koska työnantaja on ainakin jossain määrin jo valmiiksi kiinnostunut sinusta hakijana ja haluaa selvittää, oletko oikea henkilö työhön. Tähtää 1 3 minuutin kestoon ja suunnittele sisältö jämäkäksi ja helposti seurattavaksi. Nyrkkisääntö: lyhempi parempi! Video-cv kannattaa jakaa sellaisessa muodossa, joka vastaanottajalle on vaivattomin avata. Suosittelen avaamaan Youtube- tai vimeo-tilin ja lataamaan videon sinne vaikka piilotetuksi, jolloin sen voi katsoa ainoastaan suoralla linkillä ja salasanalla. Tämän linkin voi sitten toimittaa työnantajalle vaikka työnhaun yhteydessä lähetetyllä e-maililla. Voit tietysti määrittää katseluoikeudeksi myös julkisen, jolloin kaikki halukkaat pääsevät katsomaan video-cv:si. Youtube tykkää eniten h.264-pakatusta mp4-videosta, jota kaikki editointiohjelmat tukevat. Tekniikan pitää tukea tarkoitusta eikä toisin päin. Digijärjestelmäkameralla tai videokameralla pääset jo pitkälle ja videon saat aikaiseksi myös digipokkarilla tai vaikka älypuhelimella. Sisältö on tärkeintä! Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että puhuessasi kameralle kuvan tausta on neutraali, eikä siellä esiinny 18 Pieni videokirja
häiritsevää liikehdintää kesken kuvauksen. Valitse sellainen kuvauspaikka, jossa kasvoillesi tulee tasainen valo ja vältä vastavaloon kuvaamista. Jos kuvaat ainoastaan itseäsi puhumassa kameralle ja saat koko pätkän ykkösellä purkkiin, ei editointia välttämättä tarvita lainkaan, vaan videon voi ladata Youtubeen sellaisenaan. Youtube tarjoaa myös itse joitain mahdollisuuksia videon alun ja lopun siistimiseen, tekstien lisäämiseen ja värien säätämiseen. Jos ja kun haluat antaa työnantajalle huolitellun vaikutelman, kannattaa kuitenkin viimeistellä video-cv editointiohjelmalla ja jättää koskematta Youtuben asetuksiin. Kikkakolmoset: 1 Panosta äänen laatuun! Mikään ei ole rasittavampaa kuin kuunnella rahisevaa tai kiertävää ääntä tai puhetta, joka kaikuu ja kumisee tai pahimmassa tapauksessa häipyy kokonaan taustameluun. Jos sinulla ei ole erillistä käyttöön sopivaa mikrofonia ja joudut käyttämään kamerasi omaa sisäänrakennettua versiota, pidä huoli siitä, että kuvauspaikka on hiljainen ja kaiuton ja että puhut tarpeeksi läheltä kameraa. 2 Keskity olennaiseen! Lapsuutesi kuvaileminen ja esikoulumenestyksestäsi kertominen eivät ole välttämättä se olennaisin asia (elleivät ne sitten ole juuri ne seikat, joita työnantaja painottaa!). Muista asettua jatkuvasti videota katsovan henkilön asemaan ja pohtia, mikä häntä kiinnostaa/viihdyttää. Video-cv voi kääntyä itseään vastaan, jos se on puuduttavaa katsottavaa. 3 Suunnittele käsikirjoitus tarkasti! Suunnittelemalla hyvän käsikirjoituksen voit välttää tekemästä itsellesi hankalampia asioita ja toisaalta tehdä niitä asioita, missä olet parhaimmillasi. Hyvä käsikirjoitus antaa sinulle varmuutta esiintymiseen, eikä sinun tarvitse kuvausprosessin aikana enää murehtia siitä, mitä tekisit/ sanoisit seuraavaksi. 4 Harjoittele kameran edessä! Jos esiinnyt video-cv:lläsi suoraan kameralle, muista harjoitella ennen kuin painat recciä. Katsominen suoraan ja intensiivisesti kameraan ja pysyminen tiiviisti asiassa ovat vaikeita tv-ammattilaisellekin, joten treenaaminen, hyvä sisällön omaksuminen ja luontevana pysyminen on tärkeää. Muista harjoitella ennen kuin kuvaat lopullisen version. Pieni videokirja 19
Esiintymis- ja vuorovaikutuskoulutusta Kirjoittajakoulutusta Where there is will, there is a way www.willetway.fi oili.valkila@willetway.fi +358 40 5584491 @Zuibada