Asbestilainsäädäntö 1 (5) 24.4.2016 Asbestilainsäädäntöuudistus Yleistä Asbestiin liittyvä uudistunut lainsäädäntö on astunut voimaan vuoden 2016 alusta. Aikaisempi asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvattiin uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Tausta lainsäädännölle on EU:n direktiivissä, sekä kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksessa. Lain tarkoituksena on turvata niin asukkaiden kuin asbestin parissa työskentelevien turvallisuutta entistä paremmin. Suomessa asbestin runsas käyttö alkoi 1930-luvulla. Käyttö alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun lopulla terveyshaittojen ilmaantuessa ja loppui vähitellen 1980-luvulla. Asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto 1994 alusta. Asbestia käytettiin muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä ja ovissa. Taloyhtiön sekä osakkaan kannalta tärkeimmät lainsäädäntömuutokset muodostuvat pakollisesta asbestikartoituksesta, purkutyöntekijän pätevyysvaatimuksesta sekä pakollisesta ilmannäytteenottamisesta. Kartoitus Asbesti ei aiheuta haittaa rakenteessa lymytessään, vaan vaara liittyy asbestipitoisen materiaalin purkamiseen, jolloin ilmaan pääsee leviämään vaarallista pölyä ja kuituja. Näin ollen asetus lähteekin siitä, että rakennushankkeen, johon voi sisältyä asbestipurkutöitä yhteydessä on tehtävä asbestikartoitus. Koska asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto vasta 1994 alusta, tulee käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa varmistua, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Kartoituksen osalta aikaisempi käytäntö, jossa rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkita ja kaikki purkutyöt tilataan asbestipurkutyönä, ei ole enää Aluehallintoviraston Työsuojeluhallinnon mukaan hyväksyttävä. Jos purettavat materiaalit voivat sisältää asbestia, on niiden asbestipitoisuus aina selvitettävä. Asbestikartoitusta ei kuitenkaan tarvitse teettää, jos huoneistossa tehdään vähäisiä töitä, kuten reikien poraamista seiniin tai kattoon. Velvollisuus huolehtia kartoituksen tekemisestä koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa,
2 (5) joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta. Mikäli edellä mainittuja toimijoita ei ole tunnistettavissa, kuuluu velvoitteen täyttäminen työn tilaajalle. Asbestikartoituksen tekeminen (asbestikartoittaja) edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. 1. henkilösertifioitu asbesti- ja haitta-aineasiantuntija, AHA asiantuntija (VTT Expert Services Oy). VTT ylläpitää kotisivuillansa listaa; https://vtttodistus.fi/search?mode=list&certificatesubtypeid=425&search class=7&pagesize=10&page=1 2. rakennusterveysasiantuntija tai sisäilma-asiantuntija (Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukainen ulkopuolinen asiantuntija) 3. koulutettu asbestikartoitusyritys (Suomen JVT- ja kuivausliikkeiden Liitto ry / Vahinkopalvelut) 4. pätevöitynyt asbestipurkaja tai AV-yritys (Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausliikkeiden liitto ry) Asbestikartoitus dokumentoidaan. Asbestikartoitus tulee luovuttaa päätoteuttajalle, asbestipurkutyöhön ryhtyvälle työnantajalle tai itsenäiselle työnsuorittajalle, jotta tämä voi suunnitella ja toteuttaa työn turvallisesti. Käytännössä tämä pääsääntöisesti tapahtuu rakennustyössä siten, että rakennuttaja sisällyttää asbestikartoituksen rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten laadittavaan turvallisuusasiakirjaan, josta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). HUOM! Rakennuttajan (esim. taloyhtiön) kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei jokaista tilaa välttämättä tarvitse kartoittaa. Riittää, että kartoitus suoritetaan esim. yhdessä tai muutamassa asunnossa. Menettelytapa kuitenkin edellyttää, että olosuhteet ovat asunnoissa identtisiä (esim. kaikki kylpyhuoneet alkuperäiskunnossaan) Näin ollen taloyhtiöt voivat harkita laajempien, esimerkiksi kaikkien yhtiön kylpyhuoneiden, asbestikartoituksien teettämistä kerralla, mikäli se on järkevää. Jokaisesta kylpyhuoneesta ei tuolloin ole pakko tehdä näytteiden ottoa, jos kylpyhuoneet ovat identtisiä. Ammattitaitoinen kartoittaja voi ottaa näytteet vain muutamista kylpyhuoneista ja silmämääräisesti todeta muiden kylpyhuoneiden olevan samanlaisia käyttäen näitä havaintoja kartoitusraportin perusteena. Myös aikaisempien remonttien dokumentaatiolla on merkitystä. Laajempi kartoitus kannattaa aina arvioida tapauskohtaisesti, koska tilanteet ja rakennukset ovat erilaisia.
3 (5) Pätevyysvaatimus Asbestipurkutyötä saa tehdä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan (asbestipurkutyölupa). Lupaa ei kuitenkaan tarvita asbestikartoitukseen tai näytteiden ottoon. Asbestipurkutyöluvan saaneista pidetään julkinen rekisteri: https://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi/ Asbestipurkutöitä saavat tehdä ja johtaa vain sellaiset työntekijät, jotka ovat suorittaneet hyväksytyn asbestipurkutyökoulutuksen (pätevyysvaatimus). Asbestipurkutöiden suorittamisen edellytyksenä on, että kaikkien työntekijöiden tulee rekisteröityä asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin, jota ylläpitää lupaviranomainen. Tämä rekisteri ei ole julkinen. Itsenäisellä työnsuorittajallakin on oltava myös pätevyys. Urakkasopimusta tehdessään kannattaa kiinnittää huomiota pätevyysvaatimukseen ja edellyttää, että urakoitsija käyttää päteviä työntekijöitä Ilmannäytteenottaminen Kun asbestia on havaittu kartoituksessa ja pätevä henkilö on suorittanut purkutyöt osastointimenetelmällä, on altistumisalueen puhtaus varmistettava, ennen kuin tila luovutetaan tilaajalle/seuraavalle urakoitsijalle, niin että käytännössä päästään jatkamaan urakkaa purkutöiden jäljiltä. Tämä tarkoittaa, että purkualueen puhtaus on varmistettava ilmamittauksella ennen osastoinnin purkamista. Ilmamittauksen analyysiraportin tuloksen osoittaessa, ettei tilan asbestikuitupitoisuus ylitä sallittua arvoa (sallittu arvo 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä), voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalle. Mikäli sallitut arvot ylittyvät, pitää tila puhdistaa uudemman kerran ja suorittaa uusi mittaus, jolla osoitetaan, ettei tilan asbestikuitupitoisuus ylitä sallittua arvoa. Vasta ilman puhtauden tultua todetuksi, voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalle, minkä jälkeen päästään käytännössä jatkamaan urakkaa purkutöiden jäljiltä. Tilojen luovutuksesta on tehtävä asiakirja, johon on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto (luovutusasiakirjat). Mittauksen tekijältä edellytetään ammatillista osaamista näytteiden ottamiseen ja niiden arviointiin. Näytteiden ottoon, analysointiin ja arviointiin on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Esimerkiksi asbestikartoituksen tekijää voidaan käyttää. Varsinaista estettä ei kuitenkaan ole sille, että urakoitsijan edustaja itse ottaa ilmanäytteen. Rakennuttajan kannattaa huomioida sekä käynnissä olevissa että tulevissa urakoissa, että vaatimus tulee vaikuttamaan urakan luovutushetkeen. Koska
4 (5) tämä on uusi vaatimus, saattaa osaaminen ja resurssit ilmanäytteiden analysoimiseen olla tiukalla lain voimaantullessa, jolloin ilmanäytteiden tutkituttaminen saattaa kestää useita päiviä tai jopa viikkoja. Suomessa asbestiilmanäytteitä analysoi ainakin Työterveyslaitos ja Labroc. Mikäli näissä syntyy pitkiä jonoja voi näytteet tutkituttaa myös ulkomaalaisissa erikoistuneissa laboratorioissa. Käytännön vaikutuksia taloyhtiön hankkeessa Rakennuttajan edustajan (esim. isännöitsijä/hallitus) on huolehdittava siitä, että; 1. jo suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomioita asbestilain ja asetuksen vaatimuksiin, ja huomioidaan että mikäli hankkeeseen voi sisältyä asbestipurkutöitä, teetetään asbestikartoitus. Huolehditaan siitä, että asbestikartoittaja on riittävän perehtynyt ja että kartoituksesta on saatava kartoitusraportti. 2. Jos asbestia löytyy, purkutyötä tekemään valitaan asbestipurkutyöhön oikeutettu. Hyödynnetään netissä olevaa julkista rekisteriä asbestipurkutyöluvan saaneista: https://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi/ Urakkasopimusta tehdessä taloyhtiön kannattaa kiinnittää huomiota pätevyysvaatimukseen ja edellyttää, että urakoitsija käyttää päteviä työntekijöitä 3. Huomioidaan, että altistumisalueen puhtaus on varmistettava ja tilojen luovutuksesta on tehtävä asiakirja, johon on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto. Vasta tämän jälkeen päästään käytännössä jatkamaan urakkaa purkutöiden jäljiltä. Huomion arvoista on, että osastoinnin aikana huoneistoissa voi olla käytännössä mahdotonta asua. Käytännön vaikutuksia osakkaan hankkeessa 1. Osakkaan on huolehdittava siitä, että mikäli hankkeeseen voi sisältyä asbestipurkutöitä eikä taloyhtiö ole kartoittanut koko kiinteistöä tai muuta luotettavaa dokumentointia rakenteiden asbestipitoisuudesta löydy, teetetään asbestikartoitus. Mikäli osakkaan hanke edellyttää remontti-ilmoituksen tekemistä taloyhtiölle, asettaa taloyhtiö työn ehdoksi, että asbestikartoitus on tehtävä. Osakkaan tulee valita riittävän perehtynyt henkilö suorittamaan kartoituksen. Huoneiston remontti-ilmoitus voidaan hyväksyä vasta
5 (5) asbestikartoituksen jälkeen. Asbestikartoitus saattaa viivästyttää remonttiilmoituksen käsittelyä ja osakkaan kannattaa ottaa se huomioon remontin aikataulussa. Asbestikartoitus otetaan myös valvonnassa huomioon ja pyydetään osakasta toimittamaan kopio asbestikartoituksesta taloyhtiölle. Koska kyseessä on osakkaan hanke, vastaa osakas kartoituksen kustannuksista. Näin ollen kartoitusraportti on osakkaan tilaama ja maksama ja raporttikin on osakkaan, eikä muut tahot (taloyhtiö/muut osakkaat) voi hyödyntää tietoa. Jos halutaan saada raportista hyötyä taloyhtiölle ja muille osakkaille, voi taloyhtiö ja osakas sopia kirjallisesti, että yhtiö maksaa kartoituksen ja että myös kartoitusraportti on yhtiön omaisuutta. Menettelytapa kuitenkin edellyttää, että olosuhteet asunnoissa identtisiä (esim. kaikki kylpyhuoneet alkuperäiskunnossaan) 2. Mikäli asbestikartoituksessa löytyy asbestia, vastaa osakas siitä, että purku tehdään asbestipurkutyönä Aluehallintoviraston Työsuojeluhallinnon ohjeen mukaan. Purkutyön saa tehdä ainoastaan asbestipurkutyöluparekisterissä oleva pätevä toimija. Osakas voi hyödyntää netissä olevaa julkista rekisteriä asbestipurkutyöluvan saaneista: https://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi/ 3. Osakas huomioi, että altistumisalueen puhtaus on varmistettava ja tilojen luovutuksesta on tehtävä asiakirja, johon on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto. Osakkaan tulee huomioida, että osastoinnin aikana huoneistoissa voi olla käytännössä mahdotonta asua. Osakkaan kannattaa ottaa uuden lainsäädännön vaatimukset vakavasti huomioon. Jos osakas on omatoimisesti lähtenyt purkamaan mahdollisesti asbestia sisältävää kohdetta, joutuu hän vastaamaan kaikista toimiensa aiheuttamista viivästyksistä ja kustannuksista. Tähän voi sisältyä asbestitutkimuksia, tilojen puhdistuksia ja pahimmillaan tilapäismajoituksen kustannuksia.