METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:



Samankaltaiset tiedostot
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Mobiilit luontorastit

Puu- ja Pensaskerros

Tuontipuu energiantuotannossa

METSÄVISA p. 7 p

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsävisa Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p

Energian tuotanto ja käyttö

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Monimuotoinen metsäluonto

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

TUTKIMUSMATKA RUOTSINKYLÄÄN

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

Uudenmaan metsäbiotalous

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

Metsän taikaa luontopolkureppu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Liuskekivet - Hiekkakivet

YMPÄRISTÖ. Lämmittely

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Satakunnan metsäbiotalous

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari Päivi Laitila

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Keski-Suomen metsäbiotalous

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Puun energiakäyttö 2012

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

MIKSI PUU JA METSÄT OVAT TÄRKEITÄ? Puusta tehdyt tuotteet voidaan kierrättää. Suomesta n. 75 % on metsää. Puu korvaa uusiutumattomia raaka-aineita.

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Pystypuusta lattialankuksi

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Pirkanmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Transkriptio:

METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j

2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset, joita on yksi tai useampia. a) Suurten puiden runkoa eli tukkipuuta käytetään ensisijaisesti vanerin valmistukseen paperin raaka-aineeksi laudoksi ja lankuiksi polttopuuksi b) Metsässä saa ilman erityistä lupaa eli jokamiehen oikeuksien perusteella sytyttää nuotion katkoa puista oksia poimia kukkia poimia marjoja ja sieniä pystyttää teltan kerätä kiviä c) Suomessa omistaa eniten metsää valtio yksityiset ihmiset ja perheet metsäteollisuus kunnat seurakunnat pankit 6 p 4. Mitkä seuraavista kuvaavat puuta raaka-aineena? Rastita. kotimainen uusiutuva monipuolinen helppo työstää painoonsa verrattuna luja hyvä sähkön ja lämmön eriste paikallinen materiaali helppo kierrättää

5. Oppilaat tekivät ryhmätyötä Suomen energiankulutuksesta. Valitettavasti tiedostovirhe kadotti puun, vesivoiman ja öljyn nimikkeet diagrammista. Sijoita nimikkeet oikeille kohdille. Sähkön nettotuonti 3% Turve 6% Muut 1% 28% 19% 4% Hiili 11% Ydinvoima 18% Lähde: Tilastokeskus. Energiatilastot 1998 Maakaasu 11% 6. Suomen metsissä oli vuonna 1970 puuta 1 500 milj. m 3. Vuosien 1970-2000 välillä metsistämme on hakattu yhteensä sama määrä eli 1 500 milj m 3 puuta. Suomen metsissä on tällä hetkellä puuta 2000 milj m 3. Miten tämä on mahdollista? 7. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Perustele väite. 10 p

Metsävisa 2001 vastausmalleja Seuraavat vastausmallit ovat Metsävisatyöryhmän laatima ohjeellinen tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää kuitenkin on, että koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen koulun eri opettajien välillä. 1. Yläkuvan metsätyyppi on tuore kangas (1 p) Kasvit: a) Katinlieko (1 p) b) Mustikka (1 p) c) Oravanmarja (1 p) d) Vanamo (1 p) e) Kerrossammal (1 p) Alakuvan metsätyyppi on kuiva kangas (1 p) Kasvit: f) Kanerva (1 p) g) Kynsisammal (1 p) h) Kissankäpälä (1 p) i) Variksenmarja (1 p) j) poronjäkälä (1 p) 2. a) susi ( 1 p) b) karhu ( 1 p) c) ahma ( 1 p) d) ilves ( 1 p) Yhteensä 1 Yhteensä 3. a) Suurten puiden runkoa eli tukkipuuta käytetään ensisijaisesti vanerin valmistukseen (1/) paperin raaka-aineeksi (1/) laudoiksi ja lankuiksi (1/2) polttopuuksi (1/) b) Metsässä saa ilman erityistä lupaa eli jokamiehen oikeuksien perusteella Sytyttää nuotion (1/2) katkoa puista oksia (1/2) poimia kukkia (1/2) poimia marjoja ja sieniä (1/2) pystyttää teltan (1/2) kerätä kiviä (1/2) () (3 p) c) Suomessa omistaa eniten metsää yksityiset ihmiset ja perheet ( 1p) 4. Puuta raaka-aineena kuvaavat kaikki luetellut vaihtoehdot. kotimainen (1/2) uusiutuva (1/2) monipuolinen (1/2) helppo työstää (1/2) painoonsa verrattuna luja (1/2) hyvä sähkön ja lämmön eriste (1/2) paikallinen materiaali (1/2) helppo kierrättää (1/2) Yhteensä 6 p Yhteensä

4. Puuttuvat nimikkeet: 28 % öljy, 19 % puu, 4 % vesivoima (Yksi oikein ) Yhteensä 6. Metsiä on hoidettu /tehokkaasti/ hyvin / kestävästi. Metsät ovat kasvaneet hakkuita enemmän. Yhteensä 7. Suomessa ei ole muita merkittäviä luonnonvaroja. Metsät tuottavat uusiutuvia raaka-aineita. Metsät ovat täysin kotimainen luonnonvara. Metsä on jakautunut tasaisesti melkein koko maahan. Metsä työllistää ja tuo toimeentuloa myös maaseudulle. Metsillä on useita taloudellisia käyttömahdollisuuksia (puun jalostus, marjat ja sienet, metsästys, jne.). Metsillä ja metsien tuotteilla on merkittävää kotitarvekäyttöä. Metsän jalosteet ovat vientituotteita, jotka ylläpitävät kansantaloutta. Metsillä on useita aineettomia arvoja (virkistyskäyttö, maisema, suojavaikutukset, jne.). Metsät ovat hiilinielu, joka hidastaa kasvihuoneilmiötä. Yhteensä 10 p 8. Reitin A valintaa tukevia perusteluita seuraavista näkökulmista: Metsäluonto: Reitillä A alueen metsäluonto on monipuolisesti esillä; suota, kangasmetsiä ja eri kehitysvaiheessa olevia lehti- ja havupuumetsiä. Reitin varrella näkyvissä jääkauden merkkeinä hiekkakangas, -rinteet ja siirtolohkareet. Metsien käyttö: Reitillä A ojitettua suota, taimikkoa, hakkuuaukko, Tervakangas ja Tervakankaansuo. (Reitti B ei kulje monipuolisesti alueen talousmetsissä.) Metsäkulttuuri: Nimi Tervakangas liittyy tervan poltoon ja metsien käytön historiaan. Maastossa liikkuminen: Reitti A on helppokulkuinen. (Reitti B on erittäin vaikeakulkuinen mennessään soistuneen rannan ja sorakuopan halki.) Jokamiehen oikeudet: Reitti A ottaa huomioon jokamiehen oikeudet ja valvollisuudet (Reitti B rikkoo jokamiehen oikeuksia mennessään pihapiirin läpi ja pellon poikki.) Yhteensä 10 p