OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ
KEMIJOKI OY:N ESITTELY PIDÄMME SUOMEN KÄYNNISSÄ VESIVOIMA ON OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ SÄHKÖNTARVE VAIHTELEE eri vuorokauden aikoina. Se kasvaa aamuisin, kun kodeissa tehdään aamutoimia ja työpaikoilla käynnistetään koneet. Öisin ja viikonloppuisin kulutus on vähäisempää. SÄHKÖÄ ON TUOTETTAVA joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Vesivoimalla varmistamme, että sähköä on saatavilla, kun sitä tarvitaan. Pidämme näin Suomen käynnissä. VESIVOIMAN ANSIOSTA fossiilisia polttoaineita tarvitaan vähemmän, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Vesivoimalla täydennämme myös muita uusiutuvia energiamuotoja: pilvisinä päivinä aurinkovoimaa ja tyynellä säällä tuulivoimaa. VESIVOIMAN OSUUS SUOMEN UUSIUTUVASTA SÄHKÖSTÄ ON NOIN PUOLET TUOTAMME KOLMANNEKSEN MAAMME VESISÄHKÖSTÄ 20 VOIMALAITOKSEL- LAMME VESIVOIMALAITOKSEMME TURVAAVAT SUOMEN SÄHKÖNSAANNIN JA HUOLTO- VARMUUDEN TOIMINTA-ALUEELLAMME ON KOLME JOKEA, YLI 1000 KM JOKIVARTTA JA LÄHES 200 000 ASUKASTA TIETOA KEMIJOKI OY:STÄ Vuosituotanto 2014 4 126 GWh Kokonaiskäytettävyys 96,63 % Henkilöstö (31.12.2014) 45 Kiinteistöverot 2014 Taseen loppusumma 18,1 milj. eur 452,4 milj. eur Perustettu 1954 Kemijoki Oy:n voimalaitokset Voimalaitos suunnitteilla KEMIJOEN VESISTÖALUE KYMIJOEN VESISTÖALUE LIEKSANJOEN VESISTÖALUE Kemijoki Oy:n voimalaitokset OLEMME SIIRTYNEET kumppanuuksiin perustuvaan toimintamalliin. Se tarkoittaa, että omistamme edelleen Kemi-, Lieksan- ja Kymijoen voimalaitoksemme, mutta hankimme nyt merkittävän osan toiminnoista palveluina sopimuskumppaneilta. Voimalaitosten suurimmat tehonnostot ja peruskorjaukset on jo tehty siksi verkostomainen malli on fiksuin tapa tuottaa vesivoimaa. KUN JOELLA tehdään esimerkiksi ympäristötöitä tai kalanistutuksia, kohtaat joitain kumppaneistamme: Infrakat Oy:n ammattilaiset suojaavat rantoja ja kunnostavat patoja. Caverion Industria Oy:n taitajat taas pitävät Kemijoen vesivoimakoneistomme pyörimässä. Voimalohi Oy:n osaajat huolehtivat kalanistutuksistamme. Yhdessä kaikkien kumppaneidemme kanssa olemme vesivoimaosaamisen kehittäjiä ja työllistäjiä. Pidämme tiiviisti yhteyttä esimerkiksi jokivarsien kuntiin, elinkeinonharjoittajiin, kalastajiin, mökkiläisiin ja oppilaitoksiin. KEMIJOKI OY ON merkittävä veronmaksaja voimalaitoskunnissa. Vuonna 2014 maksoimme kiinteistöveroa 18,1 miljoonaa euroa. MEILLÄ ON VOIMALAITOKSIA KEMIJOELLA, KYMIJOELLA JA LIEKSANJOELLA. ILO Iloitsemme omasta ja muiden onnistumisesta; Etsimme aktiivisesti myönteistä ihmisten tekemisestä UUDISTUMINEN JA NÄKEMYKSELLISYYS Haemme uusia ratkaisuja ja uskallamme muuttua PELISÄÄNTÖMME AVOIN YHTEISTYÖ JA VUOROPUHELU Olemme avoimia, erityisesti vaikeissa ja ikävissä asioissa; Haemme yhteisiä ratkaisuja VASTUULLISUUS Kehitämme toimintaamme pitkäjänteisesti
KEMIJOKI OY:N ESITTELY UUSIMPIA VIRTAUKSIA Pilkkiminen on kivaa, kun on hyvät välineet ja saa kalaa. Haluaisin menestyä myös pohjoismaisissa kilpailuissa. Helmi Sarpola, 11 vuotta Suomen pilkkimaajoukkueen jäsen KEMIJOKI OY on Suomen pilkkimaajoukkueen tukija. Tuemme lasten ja nuorten harrastus- ja urheilumahdollisuuksia sekä huippusuorituksiin tähtäävää harjoittelua. VOIMALAITOSKONEISTOJEN TOIMINTAVAL- oli vuonna 2014 hyvällä tasolla. Tuotimme sähköä 4 126 gigawattituntia. Se vastaa noin 590 000 nelihenkisen kotitalouden vuotuista sähkönkäyttöä. MIUS on keskeinen osa toimintaamme. Vuosi 2014 oli tärkeä vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävien toimenpiteiden kannalta. Jatkoimme myös työtä maisemien ja vesistöjen parantamiseksi esimerkiksi rannansuojauksin ja raivauksin. Käytimme velvoite- ja ympäristötöihin 3,4 miljoonaa euroa. YMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN turbiinien veden läpäisykykyä kasvatetaan. Näin koneistoista saadaan enemmän sähkötehoa ja tulva-aikoina ohijuoksutettavan veden määrä pienenee. Energiatehokkuus siis paranee. Vuonna 2014 nostimme voimalaitostemme tehoa VOIMALAITOSTEN TEHONNOSTOILLA yhteensä 14 megawattia. Tehonnostoilla on lisätty vesivoimaa vuosina 1996 2014 yhteensä noin 240 megawattia. jokivarressa. Arvioimme onnistumista paikallisten sidosryhmien tapaamisten ja joenkäyttäjien palautteiden kautta. voimalaitoksen koneisto modernisoidaan. Ympäristövahingon riski pienenee, sillä uusissa turbiinin juoksupyörissä käytetään voiteluaineena vettä öljyn sijaan. Kesällä 2015 vuorossa on Taivalkosken voimalaitoksen koneiston 2 peruskorjaus. PAIKALLISTA YHTEISTYÖTÄ: PERUSKORJAUKSISSA VOIMALAITOKSIA OHJATAAN etäyhteydellä. Kun vesivoimalaitoksen tehoa säädetään, näkyy se joella esimerkiksi veden pinnan korkeudessa. Tällä hetkellä Kemijoen voimalaitoksia ohjataan Kemijoki Oy:n Rovaniemen valvomosta. Valvomon siirto Fortumille on viimeinen merkittävä vaihe muutoksessa kumppanuuksiin perustuvaan toimintamalliin. Yksi onnistuneen valvomon siirron mittareista on, ettei muutosta huomata Järjestimme vuoden 2014 aikana noin 50 tapaamista sidosryhmiemme kanssa. Tapasimme esimerkiksi kuntien ja kalastusalueiden edustajia. Voimalaitoksillamme kävi tuhat vierailijaa ja vastasimme 1 650 sidosryhmätiedusteluun. Ne liittyivät esimerkiksi joenkäyttöön, kalastukseen ja joella liikkumiseen. Kesällä pidimme kunnossa veneenlaskupaikkoja ja talvella jääteitä. Juhlimme matkaamme joella lokakuussa 2014. Samalla sai ensiesityksensä dokumentti Padottu voima Kemijoen tarina. Kesällä 2015 tarjosimme Sodankylän elokuvajuhlien yleisölle ilmaisnäytöksen. Kiitos jokaiselle matkassamme mukana olleelle! 60 VUOTTA VESIVOIMAA: Yhtiön aktiivinen tiedottaminen ajankohtaisista asioista on myös jatkossa tärkeää, samoin keskustelu esimerkiksi kalanistutuksiin sekä vesien hoitoon liittyvistä suunnitelmista ja kehittämistoimista. Tuula Kuvaja Talous- ja kehittämisjohtaja Kemijärven kaupunki Ankkapurhan vesivoimala-alue Kymijoella kertoo teollistuvan Suomen historiaa. Alueella vierailee vuosittain paikallisten ulkoilijoiden lisäksi tuhansia turisteja. Jenni Liikkanen Toiminnanjohtaja Ankkapurhan kulttuurisäätiö
KEMIJOKI OY:N ESITTELY TYÖTÄ KALAKANTOJEN HYVÄKSI TEEMME TYÖTÄ vaelluskalakantojen palauttamiseksi rakennettuihin jokiin. Jotta onnistumme, tarvitaan valikoima toimenpiteitä sopivassa järjestyksessä: ensin on vahvistettava esimerkiksi Kemi- ja Ounasjokiin leimautuvien vaelluskalojen kantoja. Kalojen istutuksilla varmistetaan, että mahdollisiin myöhemmin rakennettaviin kalateihin on riittävästi kulkijoita. Meillä on Suomen suurin kalaistutusvelvoite, kustannuksiltaan noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. "Auttin kalatien rakentamispäätös on hieno juttu. Rakentaminen alkaa kesällä 2015 ja valmista pitäisi olla syksyllä. Sitten katsellaan, miten kalat suhtautuvat uuteen kulkureittiin." ISTUTAMME KEMIJOKEEN JA PERÄMEREEN SEKÄ LIEKSANJOKEEN LOHTA, ME- RITAIMENTA, SIIKAA, JÄRVILOHTA, KIRJOLOHTA, JÄRVITAIMENTA, HARJUSTA JA KUHAA. LISÄKSI YLISIIRRÄMME NAHKIAISIA PERÄMERELTÄ KEMIJOKEEN. KALATIE ON KULKUVÄYLÄ, JOTA PITKIN KALAT PÄÄSEVÄT PADON OHI. KALATIE- SUUNNITELMAT VOIMALAITOKSIIMME KEMIJOEN ALAOSALLA VALMISTUIVAT VUONNA 2014 OSANA LAPIN ELY-KESKUKSEN ASKEL OUNASJOELLE III -HANKETTA. TUEMME LOHIJOKITIIMI RY:N PALUU-HANKETTA, JOSSA YLISIIRRETTÄÄN ELI KUL- JETETAAN LOHIA KEMIJOKISUULTA OUNASJOKEEN KUTEMAAN. OSALLISTUMME AUTTIN KAUNEUSPADON YHTEYTEEN RAKENNETTAVAN KALATIEN KUSTANNUKSIIN. LIEKSANJOELLA OLEMME MUKANA TUKEMASSA HANKKEITA JÄRVILOHEN HYVÄKSI. OLEMME MYÖS MUKANA LUONNONVARAKESKUKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMASSA. Timo Harju-Autti Auttin kalaveden osakaskunta
KEMIJOKI OY:N ESITTELY POHJOINEN LUOVUUS TÄYDESSÄ KUKASSA lähetti teoksen huikeat viisikymmentä oppilasryhmää ala- ja yläkouluista sekä lukioista. Jokiympäristö heräsi eloon esimerkiksi lehdissä, videoissa, animaatioissa, musiikkikappaleissa ja kuunnelmissa. Voittajaryhmät löytyivät Pelkosenniemen koulusta, Tervolan Kaisajoen koulusta ja Rovaniemen Saaren koulusta. HYVÄ ELÄMÄ KYLISSÄ -kisan voit- YMPÄRISTÖTEEMAISEEN MINUN JOKENI -KILPAILUUN tajatiimi esitti Auttin kylän kätkettynä aarteena ja nosti esiin palveluideoita, joilla ohikulkijat saadaan vierailemaan kylässä. teimme jotain aivan uutta yhdessä Kemijokivarren asukkaiden kanssa. Koululaisten luovuuskilpailu innosti kertomaan lempipaikoista joen varrella. Palvelumuotoilukilpailussa varttuneemmat jokivarren asukkaat puhalsivat uutta virtaa kotikyliin yhdessä opiskelijoiden kanssa. sai innostuneen vastaanoton kilpailukylissä: Auttissa, Oikaraisella, Hirvaalla ja Juujärvellä. Kilpailussa Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittivät kyliä yhdessä asukkaiden kanssa. Erityisesti haluttiin löytää uusia ideoita ikäihmisten hyvän elämän mahdollistamiseksi Lapissa. HYVÄ ELÄMÄ KYLISSÄ -KILPAILU KEVÄÄLLÄ 2015 MINUN JOKENI -luovuuskisan yleisöäänestyksessä annettiin ääniä lähes 1 700. R3bels-ryhmä Kemijärven lukiosta voitti äänestyksen.
KEMIJOKI OY:N ESITTELY NÄIN TOIMIMME JOKIVARSISSA VESIVOIMAVELVOITTEIDEN MUKAAN toimiminen on kaiken tekemisemme lähtökohta, ja kumppaniemme kanssa haluamme tehdä sitäkin enemmän. KESKITYMME ERITYISESTI niihin asioihin, joilla on suurin merkitys liiketoimintamme kannalta ja jotka ovat kaikkein tärkeimpiä niille, joita toimintamme koskettaa esimerkiksi jokivarren asukkaille. PISARAKUVA KERTOO tästä työstä. VESIVOIMA ON KESKEINEN UUSIUTUVA SÄHKÖNTUOTANTO- MUOTO Taloudellinen lisäarvo omistajille ja alueelle Työllistäminen Tuki paikallisyhteisöille ja paikalliset hankkeet Vastuullinen hankinta ja ostokäytännöt sekä seuranta Huoltovarmuus Mankala-periaatteet Sähkömarkkinat Vaikuttaminen ja luottamuksellisuus TALOUDELLINEN VASTUU Vesivoimaosaamisen kehittäminen Henkilöstökäytännöt Turvallisuus Henkilöstö-, prosessi-, yleisö- SOSIAALINEN VASTUU Ympäristönhoito Elinympäristöt YMPÄRISTÖ- VASTUU Kalasto ja kalastus Kalaistutukset, -tarkkailu ja kalatiet Vesistöt Säännöstely ja tarkkailu Tulvasuojelu Virkistyskäyttö Paikallisyhteisöt, paikallinen sidosryhmätyö Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Ympäristöluvat Häiriöt ja poikkeustilanteet Eettiset liiketoimintaperiaatteet Maankäyttö Henkilöstön hyvinvointi Hallinto ja palkitseminen MIELIPITEITÄ MEISTÄ JA VESIVOIMASTA SELVITIMME KEVÄÄLLÄ 2015 sidosryhmiemme mielipiteitä vesivoimasta ja Kemijoki Oy:n toiminnasta. Tulokset olivat rohkaisevia. PUHELINHAASTATELTUJEN 400 henkilön joukossa oli niin valtion- ja kunnanhallintoa, tutkimuslaitoksia, työmarkkinajärjestöjä, oppilaitoksia, sähkö- ja energiayhtiöitä kuin mediaa toiminta-alueillamme ja muualla Suomessa. LÄHES KOLME NELJÄSTÄ vastaajasta (72 %) suhtautuu vesivoimaan positiivisesti. Se nähdään uusiutuvana, taloudellisena ja ympäristön kannalta hyvänä energiamuotona. Muutamat kriittiset arviot liittyvät joen moninaiskäyttöön ja maisemaan. Huomioimme nämä asiat tarkasti kaikessa työssämme. SAIMME SELKEITÄ TOIVEITA asioista, joita kehittämällä voimme jatkossa toimia entistä paremmin. Tutkimuksen perusteella meillä on edelleen kehitettävää vaelluskala-asioissa, aktiivisessa viestinnässä sekä sidosryhmien huomioimisessa. Vastaajien odotuksia parhaiten vastasivat henkilöstömme asiantuntevuus, kustannustehokkuus ja nopea reagointi ongelmatilanteisiin. VASTAAJISTA YLI KOLMANNES (37 %) on tehnyt yhteistyötä kanssamme tai pitänyt meihin tiiviisti yhteyttä viimeisen parin vuoden aikana. He arvioivat meidän onnistuneen keskimäärin hyvin (4,4 asteikolla 1 5). Tulos on hyvä nykyisessä toimintamallissa yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Tässä haluamme onnistua! 72 % VASTAAJISTA SUHTAUTUU VESIVOIMAAN POSITIIVISESTI.
Lieke-uutiskirje kertoo kuulumiset Kemi-, Lieksan- ja Kymijoen alueilta. Tilaa tuoreimmat virtaukset sähköpostiisi nettisivuiltamme! www.kemijoki.fi Julkaistu: 6/2015 Keskustele kanssamme Twitterissä: @KemijokiOy KEMIJOKI OY vaihde: +358 20 703 4400 sähköposti: etunimi.sukunimi@kemijoki.fi PL 8131, Valtakatu 11, 96101 Rovaniemi OSA JOKIVARSIEN ELÄMÄÄ Julkaistu 6/2015