8. Palolaitos Yleiskatsaus. Palolaitoksen tehtäväpiiriin kuuluvissa toimenpiteissä eli tulipalojen sammutuksessa, avunanto- ja pelastustyössä, sairaankuljetuksissa ja palotarkastuksessa ei v. 970 tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna muuta muutosta kuin ehkä uusien teknillisten välineiden aiheuttamaa kehitystä ja parannusta sammutustyössä. Tulipalojen lukumäärä väheni 049:stä v. 969, 947:een v. 970. Suuriksi katsottavia tulipaloja ei kertomusvuonna lainkaan sattunut. Avunanto- ja pelastustöitä suoritettiin kertomusvuonna 56 tapauksessa, kun niitä v. 969 oli ollut 490. Sairaankuljetuksessa tapahtui huomattavaa nousua edelliseen vuoteen verraten, v. 969 oli 87 ja v. 970 5 794 kuljetusta. Kuljetusmatkojen yhteinen pituus oli 9 km, eli keskimäärin 4.5 km suoritettua kuljetusta kohti. Sairaankuljetusautoja oli palolaitoksella yhteensä kpl, joista tapaturmakuljetuksissa oli päivittäin neljä sijoitettuna pääpaloasemalle, Kallion ja Haagan paloasemille sekä Herttoniemen palovartioasemalle. Potilaskuljetus suoritettiin Kallion paloasemalta käsin. Ehkäisevän palontorjunnan alaan kuuluvien lakimääräisten palotarkastusten johdosta annettiin 0 korjausmääräystä. Tämän lisäksi suoritettiin 47 pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita. Kertomusvuoden aikana hankittiin palolaitokselle yksi paloauto sekä kaksi sairaankuljetusautoa. Öljyvahinkojen torjuntaan hankittiin erikoinen öljynpoistolaite sekä lisättiin öljynestopuomia 00 m. Vapaaehtoisten palokuntien lukumäärä pysyi samana, mutta on todettava, että pitkät viikonloput varsinkin kesäaikana vaikeuttavat vapaaehtoisten palokuntien käyttöä. Kertomusvuoden varsinaiset menot olivat yhteensä 0. mmk, josta palkkojen osuus oli 6.44 mmk ja kaluston vuotuishankinnan osuus 0. 4 mmk. Henkilökunnan harrastustoiminta jatkui edelleen vilkkaana. Henkilökunta Vuoden 970 syyskuun. päivänä siirtyi pitkän ja ansiokkaan toimintansa palotoimen hyväksi tehnyt palopäällikkö Olli Lyly eläkkeelle. Palopäällikön virkaa määräsi palolautakunta vt:nä hoitamaan apulaispalopäällikkö Erkki Saksan ja apulaispalopäällikön virkaa paloinsinööri Äke Grönmarkin siksi kunnes virka vakinaisesti täytetään. Eläkkeelle siirtyivät vuoden aikana lisäksi ruiskumestari Eino Jaale.0.970 lukien, 9
8. Palolaitos palokersantti Alpo Pokkinen.9.970 lukien, kirjaaja Kerttu Merivirta..970 lukien, palokorpraalit Holger Englund ja Aatos Toivanen.4., Knut Backman.5., Erik Saarikangas.6., Yrjö Ahjolinna.8. ja palokorpraali Arne Mohell..97 lukien sekä esimies Mauno Peura 0.8.970 lukien. Palolaitoksen palveluksesta erosivat vuoden aikana palomiehet Eugen Eschner, Reino Lahtikivi ja Matti Auvinen. Tp. palomestarin virkaan nimitti palolautakunta 5.6.970 lukien ruiskumestari Reino Määttäsen. Virka oli perustettu palopäällystön lyhennetyn työajan aiheuttamien järjestelyjen vuoksi. Ruiskumestarin virkoihin nimitti palolautakunta palokersantit Birger Söderlundin..970 ja Lauri Liljan 0..970 lukien. Palokersantin virkoihin nimitti palolautakunta palokorpraalit Vilho Kuokkasen, Veikko Kyntäjän ja Taisto Silvennoisen. Palokorpraalin virkaan palopäällikkö nimitti 0 palomiestä, palomiehen virkaan tp.palomiestä ja tp.palomiehen virkaan miestä, sekä otti tilapäisen tp. palomiehen virkaan uutta miestä. Kuoleman kautta poistui palolaitoksen riveistä palokorpraali Sune Halen 6.8.970. Esimieheksi palolaitoksen korjaamoon nimitti palopäällikkö maalari Aimo Närväsen. Kirjaajan virkaa on....970 hoitanut toimistoapulainen Laina Heino ja toimistoapulaisen virkaa tp.toimistoapulainen Liisa Hentunen. Palolaitoksessa palveli kesäkuukausina 70 palomiehen vuosilomasijaista sekä muuna vuoden aikana 4 palomiehen sairaus- ja vuosilomasij aista. Palolaitoksen henkilökunnan kokonaislukumäärä oli 9, joka oli yhtä pienempi kuin vuonna 969. Viranhaltijoita oli 08 miestä ja 6 naista sekä työsopimussuhteessa olevia 0 miestä ja 5 naista. Osastoittain jakautui henkilökunta seuraavasti: Palopäällikkö Brandchef Chief Officer Sammutusosastoon on lisäksi tässä luettu kuuluvaksi neljä työsopimussuhteista sairaankuljettajaa ja talousosastoon palkkiovirkainen kapellimestari. Terveydentila. Kertomusvuoden aikana sattui sammutushenkilökunnan keskuudessa sammutustyössä 4 tapaturmaa ja harjoituksissa tai työpalveluksessa 60 tapaturmaa. Niiden aiheuttamat työpäivämenetykset olivat 805 päivää ja niistä suoritettiin korvauksia 9 0 mk. Teknillisen osaston henkilökunnan keskuudessa sattui tapaturmaa, joista aiheutui työpäivämenetyksiä 7 päivää ja josta suoritettiin korvauksia 75 mk ja palonehkäisyosaston henkilökunnan keskuudessa yksi tapaturma, josta aiheutui työpäivämenetyksiä 7 päivää ja joista suoritettiin korvauksia 6 mk. 94
8. Palolaitos Sairauden tai tapaturman perusteella myönnettiin viranhaltijoille ja vuosilomasijaisille sairauslomaa 85 (ed. v. 48) kertaa; sairauspäiviä oli yhteensä 4 6 ( 86). Työsopimussuhteessa olevien vastaavat luvut olivat 8 () ja 7 (48). Henkilökunnan eri ryhmien sairauspäivien keskimääräinen luku sairaustapausta ja henkilöä kohti oli seuraava: Henkilökuntaryhmä Sairastu- Sairauspäineiden vien keski m. henki- luku vuodessa Viranhaltijat Päällystö Alipäällystö Miehistö Talous- ja huoltohenkilökunta Työsopimussuhteessa olevat Sairaus- Henkilöä maara.. >.. tapausta kohti kohti 5 0.8 6.0 9 6.8 4. 55 4. 0.8 9 8.. 0.7.5 Koulutus. Sammutushenkilökuntaa koulutettiin jatkuvasti eri palopiireissä piirien päälliköiden kuukausittain laatimien koulutusohjelmien mukaan. Yhdessä sairaala viraston kanssa järjestettiin kokeilumielessä eri sairaaloissa toimeenpantu 5 t käsittävä potilaiden käsittelyä ja ensiavunantoa koskeva kurssi, jonka suoritti 7 palolaitoksen viranhaltijaa. Palomiehen alkeiskurssin suoritti viranhaltijaa. Valtion palo-opistossa suorittivat palomestarin tutkinnon ruiskumestari Lauri Lilja, palokersantit Jouko Järvinen, Kalevi Laakso, Paul Lassila ja Osmo Nurmio. Saman opiston järjestämän sammutustyön johtajien säteilysuojauskurssin suorittivat apulaispalopäällikkö Erkki Saksa, palomestari Pekka Ennevaara ja apulaispalomestari Yrjö Sainio. Kaupunginhallituksen koulutustoimikunnan järjestämän johtamistaidollisen kurssin II jakson suoritti miestä sekä tulokaskurssin miestä. Palotarkastaja Rönkkömäki suoritti Insinöörijärj estojen koulutuskeskuksen järjestämän päiväisen teollisuuden rakenteellisen palontorjuntakurssin. Lisäksi ovat palolaitoksen päällystöön kuuluvat viranhaltijat osallistuneet Suomen Palopäällystöliiton järjestämiin eri koulutustilaisuuksiin. Miehistöön ja alipäällystöön kuuluvat useat viranhaltijat osallistuivat Porissa pidetyille»teoriaa käytäntöä varten» päiville. Kiinteistöt ja kalusto. Kiinteistöt. Palolaitoksessa ei kertomusvuonna suoritettu rakennustöitä. Kaikissa rakennuksissa on tehty erilaisia vuosikorjaustöitä. Kalusto. Vuodelle 970 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti parannettiin palolaitoksen sammutus- ja pelastusvalmiutta hankkimalla yksi Fargo D-500 -merkkinen paloauto, joka on varustettu 500 l:n vesisäiliöllä, 60 l:n vaahtonestesäiliöllä sekä yhdistetyllä korkea- ja matalapainepumpulla. Lisäksi hankittiin 4 000 m ":n ja 000 m l%":n paloletkua, 0 kpl Tempus-merkkisiä C0 käsisammuttimia, 40 kpl paineilmalaitteita, 80 kpl paineilmavarapulloja sekä 4 kpl moottorisahoja. Viestikalustoa lisättiin kuudella autoradiopuhelimella. Myös sairaankuljetuskalustoa uusittiin kertomusvuoden aikana siten, että hankittiin kaksi Plymouth Belvedere -merkkistä sairasautoa. Aikaisemmat pakettiautoalustalle rakennetut kuljetusautot päätettiin korvata malleilla, joiden ajo-ominaisuudet, jousitus ja sisustus antavat suuremman turvallisuuden ja mukavuuden potilaalle. Samalla otettiin huomioon se seikka, että autossa on oltava hyvät tilat sairaankuljettajan työskentelyä varten. Lisäksi kiinnitettiin huomiota potilasosaston tehokkaaseen ilmastointiin ja ääneneristykseen sekä tehokkaan hoitokaluston sijoittamiseen. Öljyvahinkojen torjunta ja siihen tarvittava kalusto on kertomusvuonna ollut suuren huomion kohteena. Aikaisemmin hankitut öljypuomit ja öljynpoistolaitteet olivat toistuvassa käytössä, mutta tällöin huomattiin, 95
8. Palolaitos että suurempien öljymäärien poistaminen esim. öljysatamissa vaatii tehokkaampia menetelmiä. Tästä johtuen hankittiin kertomusvuoden aikana länsisaksalainen Rheinwerftmerkkinen öljynpoistolaite, jonka toiminta perustuu eräänlaiseen ylivuotomenetelmään. Siinä öljy erotetaan vedestä vedessä kelluvan laitteen välityksellä. Laitteen öljyteho on 0 m /h aina 0 cm aaltokorkeuteen asti. Laite on sijoitettu proomuun, jolla se voidaan kuljettaa ja johon kerätty öljy pum- pataan. Proomuun on sijoitettu myös laitteen sähkögeneraattori, teholtaan 0 kw. Öljyä voidaan kerralla ottaa proomuun 8 000. Lisäksi hankittiin 00 m öljyntorjuntapuomia. Palolaitoksen moottoriajoneuvojen ja -ruiskujen lukumäärä ja jakaantuminen eri paloja palo vartioasemille vuoden lopussa selviää seuraavasta taulukosta: Sijoituspaikka Placering Location Varsinaiset sammutusautot Egentliga släckningsbilar Fire engines Ruisküautoja Sprutbilar Pump trucks Pioneeriautoja Pionjärbilar Pioneer trucks Vesisäiliöautoja Vattentankbilar Water tank trucks Vaahtoautoja Skumsläckningsbilar Foam trucks Letkuautoja Slangbilar Hose trucks Konetikasautoj a Maskinstegar Ladder trucks Moottoriajoneuvoja Motorfordon Motor vehicles :rt si OS SS _rt 'ct ÄÖS rt 'o u Ils Nostolava-auto. Bil med hydr. ; Truch with hydr. pl Sammakkomiesai Grodsmansvagi Frogmanvans Sairaankuljetusau Ambulanser Ambulances Vesisuojeluauto Vattenskyddsbil Waterpotection c Henkilöautoja Personbilar Cars Kuorma- ja paketti Last- och paketb Trucks and vai Traktoreita Traktorer Tractors Yhteensä Summa Total ' JS 4> «rt M S* g g u ST - rt rt-gæ tfl,.ü rt äs K Moottoriruiskuj a Motorsprutor Motor pumps Sammutusosasto Släckningsavdelningen Fire fighting division Pääpaloasema Haagan paloasema. Käpylän paloasema Malmin palovartioasema Kallion paloasema.. Herttoniemen palovartioasema Suomenlinnan palovartioasema Varalla I reserve In reserve Teknillinen osasto... Tekniska avdelningen Technical Dept. Yhteensä Summa Total 7 - - 9 0 9 5 5 0 - - - 4 6 7 4 6 57 06 86 Palolaitoksella oli siis varsinaista sammutusautoa, joista :ssa oli pumppu. Näistä autossa oli yhdistetty korkea-matalapainepumppu, Pumpulla varustetuista autoista oli yhdessä 500, kuudessa 800, yhdessä 500 ja yhdessä 000 l/min. -tehoinen pumppu sekä seitsemässä yhdistetyt 500 l/min (8 ilmakehän) matala- ja 50 l/min (46 ik) 96
8. Palolaitos korkeapainepumppu sekä neljässä vastaavasti 00 l/min 8 ik:n paineella ja 00 l/min 60 ik:n paineella ja yhdessä 800 l/min 8 ik:n paineella ja 00 l/min 50 ik:n paineella sekä yhdessä 400 l/min 8 ik:n paineella. Mainituissa autoissa oli lisäksi vaahtosammutuslaitteet, joiden teho kahdeksassatoista autossa oli 000 l/min. yhdessä 6 000 l/min ja yhdessä 000 l/min. Moottoriruiskuista oli kaasuturbiinipumppu teholtaan 00 l/min, viisitoista ruiskua teholtaan 000, kaksi 500, neljä 400, kolme 000, kuusikymmentäkolme 800, kaksi 600, neljä 500 ja kuusi 0 l/min. Ruisku veneen HRV:n pumppujen teho oli yhteensä 8 000 l/min. Veneessä oli lisäksi korkeapainepumppu ja vaahtosammutuslaitteet. Hyökkäys veneessä oli yksi kannettava moottoriruisku, teholtaan 000 l/min sekä yksi pienoisruisku teholtaan 500 l/min. Palolaitoksen kaikkien pumppujen yhteinen teho oli 59 90 l/min. Uutta kumitettua paloletkua hankittiin vuoden aikana yhteensä 7 000 m. Käyttökelvotonta letkua poistettiin 875 m. Letkuvarasto oli vuoden lopulla yhteensä 9 559 m paloletkua, josta 5 55 m ":n liittimillä varustettua pääjohtoa. Korkeapaineletkuja oli palolaitoksella yhteensä 60 m. Palopostit ja vedenottopaikat. Kertomusvuoden aikana valmistui 95 uutta vesijohdon palopostia, joten niiden lukumäärä vuoden lopussa oli 5 904. Esikaupunkialueella oli useita palokaivoja ja -altaita. Paloilmoituslaitteet ja viestivälineet. Yksityisten automaattisia palohälytys- ja sprinklerlaitteita kytkettiin palolaitoksen vastaanottokeskuksiin vuoden aikana 6 ja vuoden lopussa oli niitä kytketty pääpaloaseman keskukseen 6, Kallion paloaseman keskuksiin 59 ja Haagan paloaseman keskukseen 8. Puhelinyhdistyksen hätäpuhelinkeskukseen, josta pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle oli suorat johdot, oli kytketty 700 hätäpuhelinta. Lisäksi voitiin hätäpuhelinkeskus hälyttää jokaisesta puhelimesta numerolla 000. Palolaitoksen hälytyskeskuksen hälytysnumero 005 oli yhdistetty Puhelinyhdistyksen keskukseen viidellä johdolla. Hälytystä varten oli palo- ja palo vartioasemat sekä poliisilaitos yhdistetty toisiinsa suoralla puhelinjohdolla. Kallion paloasemalla sijaitsevan sairaankuljetuskeskuksen hälytysnumero oli 0066. Radiopuhelinliikennettä varten oli pääpaloaseman hälytyskeskuksessa sammutustoiminnan ja Kallion paloasemalla sairaankuljetustoiminnan radiokeskus, joiden vastaanottimet oli sijoitettu Ilmalan vesitorniin ja lähettimet pääpaloasemalle ja Kallion paloasemalle. Kuudessa päivystysautossa, 4 paloautossa ja kahdessatoista ambulanssiautossa sekä kahdessa sammutusaluksessa oli radiopuhelin. Sammutus-, avunanto- ja sairaankuljetustoiminta. Sammutustoiminta. Palolaitos hälytettiin kertomusvuonna eri syistä kaikkiaan 94 kertaa. Hälytysten syyt ja määrä ilmenevät seuraavasta taulukosta. Hälytysten syyt J g ^ Tulipalo 947 Nokipalo 6 Savu tai kaasu 46 Erehdys 95 Automaattisten hälytyslait t. vast. ottokeskukseen tulleet vikahälytykset: vika hälytyslaitteessa 55 Iinjaviasta aiheutunut 4 vahingon aiheuttama Ilkivalta 67 Happikojeavustus Sammakkomiesavustus 67 Muut avustukset 56 Yhteensä 009 V. 970 tulipalosta johtuvat hälytykset suoritettiin 564 tapauksessa puhelimitse ja 66 tapauksessa Puhelinyhdistyksen hätä- 7 - Hels. kaup. virastot ja laitokset 970. 97
8. Palolaitos Kuukausi Kuukausi keskuksen kautta joko hätäpuhelimesta tai muista puhelimista numerolla 000. Tulipalohälytys suoritettiin automaattisella hälytyslaitteella ja 8 tapauksessa ja suullisesti 0 kertaa. Kertomusvuonna sattuneesta 947 tulipalosta oli pieniä eli sellaisia, jotka sammutettiin sankoruiskulla, muilla käsisammuttimilla tai paloauton säiliösuihkulla kaikkiaan 754 eli 79.7 %, keskikokoisia tulipaloja eli.4 9 %. Suuria tulipaloja ei toimintavuonna ollut. Palonalkuja, jotka oli sammutettu ennen palokunnan paikalle tuloa, oli 60 eli 6.87 /o Tulipalot jakautuivat eri kuukausille seuraavasti: Tulipaloja Tulipaloja Tammikuu... 55 Heinäkuu.., 7 Helmikuu 6 Elokuu 76 Maaliskuu... 6 Syyskuu.., 69 Huhtikuu... 5 Lokakuu... 8 Toukokuu... 57 Marraskuu... 67 Kesäkuu 4 Joulukuu... 69 Yhteensä 947 Tulipaloista sattui 576 klo 6 8 ja 70 klo 8 6 välisenä aikana. Kertomusvuonna sattuneiden tulipalojen jakaantuminen syttymispaikan ja syttymissyyn mukaan selviää liitteenä olevasta taulukosta. Avunanto- ja pelastustyöt. Avunanto- ja pelastustöitä suoritettiin kertomusvuonna 56 tapauksessa. Tuuletusta suoritettiin savu- ja kaasuvaaran takia 46 kertaa. Tämän lisäksi suoritettiin vedenpumppausta ja annettiin tikapuu- tai muuta avustusta sekä lainattiin kalustoa 47 kertaa. Palolaitoksen sammakkomiehet hälytettiin sukellustehtäviä varten 67 kertaa, joista kuitenkaan ei tapauksessa ollut sukellustoimintaa. Toiminta koski hukkuvan pelastamista tai hukkuneen etsimistä. Sairaankulj etustoiminta. Sairaankuljetusautoja hälytettiin kertomusvuoden aikana 7 898 kertaa. Sairaankuljetuksia suoritettiin 5 794 kertaa ja tapauksia, jolloin potilasta ei tarvinnutkaan viedä tai potilas oli jo viety muiden toimesta, oli 04. Sairaankuljetukset jakaantuivat eri kuukausien kesken seuraavasti: Kuukausi Tammikuu. 5 Helmikuu. 70 Maaliskuu. 0 Huhtikuu. 98 Toukokuu. 47 Kesäkuu 45 Kuukausi Sairaankuljetuksia Sairaankuljetuksia Heinäkuu... 9 Elokuu... 8 Syyskuu... 6 Lokakuu... 0 Marraskuu 94 Joulukuu... 406 Yhteensä 5 794 Kuljetusmatkojen pituus oli 9 km eli keskimäärin 4.5 km suoritettua kuljetusta kohti. Palovahingot. Tulen välittömästi uhkaaman irtaimen omaisuuden arvo oli 798 904 000 mk ja kiinteän omaisuuden arvo 577 46 000 mk eli yhteensä 76 65 000 mk. Vahingon suuruuden tai palovahingon korvauksen määrä nousi irtaimiston osalta 7 464 mk:aan ja kiinteimistön osalta 995 90 mk:aan eli yht. 6 67 67 mk:aan, joka oli 0.46 % uhatun omaisuuden arvosta. Luvut ovat vuodelta 969. Palovahinkojen korvausprosentit v. 960 969 ovat olleet seuraavat: 960 0.6 96 0.6 96 0.4 96 0.6 964 l.o 965 0.5 966 0.5 967 0.4 968 0.4 969 0.5 Kertomusvuonna sattuneissa tulipaloissa kuoli ihmistä sekä tuhoutui rakennusta kokonaan ja osittain. 98
8. Palolaitos Palonehkäisytoi m int a Rakennuspiirustusten tarkastus. Palotarkastaja tai apulaispalotarkastaja osallistui viikottain rakennustarkastustoimikunnan kokouksiin, joissa käsiteltiin vuoden aikana noin 500 rakennuskohdetta. Erikoistapauksissa toimitettiin palolaitoksen puolesta piirustusten seikkaperäinen ennakkotarkastus. Rakennuskatselmuksissa ei palolaitoksen edustaja ollut mukana. Uudisrakennustyömailla suoritettiin pyynnöstä tarkastuksia. Lausuntoja annettiin palonehkäisyyn liittyvistä asioista kaupunginhallitukselle 4, kauppa- ja teollisuusministeriölle 8, rakennusvirastolle 4, rakennustarkastusvirastolle 9, sähkölaitokselle 6, urheilu- ja ulkoiluvirastolle 4, kiinteistövirastolle, metrotoimistolle, vesilaitokselle, Uudenmaan lääninhallitukselle, Helsingin Uudet Asuntolat Oy:lle sekä muille viranomaisille ja yksityisille 4 ja maistraatille 0. Palotarkastukset ja valistustoiminta. Yleinen palotarkastus toimitettiin asuinkiinteistöissä I, II, III, IV, V, VII ja VIII nuohouspiirin alueella keväällä.. 9.5.970 välisenä aikana ja kaupungin hallinnolliseen alueeseen kuuluvilla saarilla, ranta- ja kesähuvilaalueilla 9.6. 8.7.970 välisenä aikana sekä erikoiskohteiden tarkastus, joka koski yksinomaan teollisuus- ja virastotaloja, kouluja, sairaaloita sekä muita kuin asuinkiinteistöjä koko kaupungin alueella syksyllä.9...970 välisenä aikana. Tarkastuksessa todettujen puutteellisuuksien johdosta annettiin 0 korjausmääräystä. Jälkitarkastuksia suoritettiin kunkin alueen yleisen tarkastuksen jälkeen. Tämän lisäksi suoritettiin 47 pyydettyä tarkastusta sekä annettiin palonehkäisyä koskevia neuvoja ja ohjeita. Kertomusvuoden aikana jatkettiin palonehkäisyosastossa edelleen kiinteistökortiston tekoa. Kortistosta ilmenee kiinteistönomistaja, osoite, rakennusaine, kerrosluku, rakennuksen käyttötapa, vaaralliset palokohteet, kuten palavan nesteen varastot, niissä olevat sammutuslaitteet, henkilöturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet yms. Palopäällystö ja -alipäällystö piti vuoden aikana sairaaloissa ja teollisuus- ym. laitoksissa sekä opintopäivillä, kursseilla ja Valtion palo-opistossa oppitunteja ja valistustilaisuuksia palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä lisäksi paloturvallisuutta koskevia luentoja erilaisilla väestönsuojelukursseilla. Nuo h o us Palolautakunta yhdisti kertomusvuonna edelleen nuohouspiirejä ja muutti niiden numerointia. Tämän mukaan nuohouspiirejä jäi 0, joiden hoitajina olivat joko väliaikaismääräyksellä tai vakinaisella määräyksellä toimineet piirinuohooj at. II nuohouspiirin yhdistämisestä muihin piireihin johtui myös se, että piirien numerointi muutettiin.7.970 jälkeen. Palolautakunta hylkäsi 8.6.970 piirinuohooja Toivo Lehdon anomuksen saada jatkaa nuohouspiirin hoitamista eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Samoin päätti lautakunta palopäällikön esityksestä irtisanoa piirinuohooja Olavi Karasuon I nuohouspiirin tehtävistä eläkeiän saavuttamisen vuoksi..97 lukien. Piirinuohoojan tehtävistä erosivat omasta pyynnöstään piirinuohoojat Klaus Ruotsalainen ja Eino Fredman. Palolautakunnan päätöksistä valittivat piirinuohoojat Lehto ja Karasuo lääninhallitukselle, joka valitus jäi vielä ratkaisematta. Piirinuohoo j ien lisäksi piireissä palveli etumiehiä, nuohoojia ja oppilaita. Yleinen nuohous suoritettiin jokaisessa piirissä 6 kertaa ja erikoiskohteiden nuohous, palojärjestyksen mukaisesti. Piirinuohoojat osallistuivat nuohouspiireissään yleiseen palotarkastukseen. Lisäksi suorittivat piirinuohoojat muita tarkastuksia sekä kukin vuorollaan nokipalopäivystystä. 99
8. Palolaitos Kertomusvuonna sattui 6 nokipaloa. Viimeisenä kymmenvuotiskautena niiden lukumäärä on ollut seuraava: 96 6 96 96 6 964 7 965 966 9 967 9 968 4 969 0 970 6 Piirinuohoojien nuohousluettelot tarkastettiin vuoden aikana kertaa. Nuohouspiirien lopullinen järjestely on vielä kesken. Talous ja yleinen hallinto Menot ja tulot. Palolaitoksen menot olivat toimintavuonna yhteensä 0. mmk, josta palkkamenojen osuus oli 6.44 mmk ja kaluston vuotuishankinnan osuus 0.4 mmk. Määrärahoja siirrettiin käytettäväksi seuraavana vuonna suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna eli 4 5 mk. Menojen nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli l.li mmk, mikä johtui lisääntyneistä eläkekustannuksista ja erikoiskaluston hankinnasta. Avustuksena jaettiin Helsingin vapaaehtoiselle palokunnalle 6 000 mk, kaupungin alueella toimiville muille vapaaehtoisille palokunnille ja Suomen Meripelastusseuralle yhteensä 74 887 mk, vapaaehtoisten palokuntien kilpailutoiminnan tukemiseen 000 mk ja palolaitoksen henkilökunnan kesäkodin vuokria varten 600 mk eli avustuksia yhteensä 8 487 mk. Tuloissa tapahtui toimintavuonna 9. %:n lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Kun tulojen yhteismäärä v. 969 osoitti 59 mk oli vastaava luku 646 85 mk v. 970. Sairaalavirasto ei enää korvannut palolaitokselle sairaankuljetustoiminnan nettomenoja. Varsinaisista sairaankuljetuksista kertyi tuloja 45 776 mk, luontoisetukorvauksista 808 mk, vuokrista 78 79 mk ja kaluston lainauksista sekä avunantotöistä 09 808 mk. Rahastot. Helsingin kaupungin palokunnan rahaston menot olivat kertomusvuonna 47 mk. Tuloja kertyi sairaankuljetusmaksuista 9 0 mk, korkotuloja oli 8 68 ja lahjoituksia 500 mk eli tuloja yhteensä 50 40 mk. Käyttövaroista siirrettiin 60 % eli 6 75 mk pääomaan, jolloin se vuoden lopussa nousi 700 mk:aan. Käyttämättömiä varoja (säästö vuodelle 97) oli vuoden lopussa 7 86 mk. Gösta Waseniuksen rahaston pääoma oli vuoden alussa 8 mk ja käyttövaroja mk. Korkotuloja kertyi vuoden aikana 57 ja edellisen vuoden tapaan lahjoitti Ranskan suurlähettiläs 00 mk eli tuloja näin ollen yhteensä 57 mk. Pääoma kasvoi 47 markan suuruisen indeksihyvityksen johdosta 980 mk:aan. Käyttövaroja siirrettiin pääomaan 50 % eli 059 mk, jolloin se nousi vuoden lopussa 040 mk:aan ja vuodelle 97 jäi käyttövaroja 059 mk. Vuoden aikana olivat rahaston menot 450 mk. Vakuutusyhtiöiden palolaitoksen 00-vuotispäivänä tekemästä 0 000 mk:n suuruisesta lahjoituksesta perustetusta stipendirahastosta oli vuoden 970 alussa jäljellä 4 67 mk. Rahaston menot olivat 54 mk ja korkotulot 04 mk, joten rahaston varat vuoden lopussa olivat 4 mk. 00
8. Palolaitos Varapalokunnat Sopimuksen mukaan kaupungin palotoimeen kuuluvina varapalokuntina toimi 6 vapaaehtoista palokuntaa ja Suomen Meripelastusseura, joiden yhteinen toimiva miesvahvuus oli 558 miestä ja kalustovahvuus seuraava: paloautoja kiintopumppuineen 8, moottoriruiskuja 0, vesisäiliöitä 8, joiden yhteinen tilavuus oli 4 500, ":n letkua 970 m, ":n letkua 700 m ja y ":n letkua 4 970 m. Näiden lisäksi toimi kaupunkialueella yksi tehdaspalokunta ja yksi laitospalokunta. Varapalokuntien palotoiminta oli kertomusvuoden aikana seuraava: Varapalokunta Frivilliga brandkårerna Voluntary fire brigades Hälytysten luku kaupunkialueella Antal alarmen inom stadsomrädet Number of alarms within the city limits Helsingin VPK Degerön» Haagan» Karjalaisten» Lauttasaaren» Malmin» 5 Marjaniemen» 4 Oulunkylän» 4 Pakinkylän» Pitäjänmäen» Puistolan» Pukinmäen» Tammisalon» 7 _ Tapanilan» Vanhan Käpylän» Vartiokylän» 7 Suomen Meripelastusseura» Yhteensä 70 Kaupunkialueen ulkopuolella sattui yksi hälytys. 0
8. Palolaitos Tulipalojen syttymispaikat ja -syyt v. 970 Platser och orsaker Syttymissyy. Brandorsak. Causes of fires Syttymispaikka Brandplats Location of fires S ö M : P o d : s g 9-ÖoS ^ cl âl! a H-d fi Î ". ^.S -Î S _ >»-. & s! fsa - s s s ira ««f S «u <L>0 ^ rtfl «Ui!ii " n-l g a>.s 5, ««5 8 U S J m tn a & * o. ÄO M S Isa > E rf rt O H Ui sisf-j. a. *c ^ ' rt -b 7 Asuinhuone - Bostadsrum - Living accom modation Asuinrakennus - Bostadshus - Residential building Auto ym. moottoriajoneuvo - Bil e.a. motorfordon - Car or other motor vehicle.. Autotalli - Garage - Garage Eteinen - Tambur - Hall Silta - Bro - Bridge Hiilivarasto - Kollager - Coal yard Hissi + moottori - Hiss - Lift or its engine Hotelli, sairaala ym. yleinen huoneisto - Hotell, sjukhus mm. allmän lokal - Ho tel, hospital etc. public premises Kaatopaikka - Avstjälpningsplats - Dump Katto - Tak - Roof Kellari - Källare - Basement Keittiö, keittokomero - Kök, kokvrå - Kitchen, kitchenette Laiva, moottorivene - Fartyg, motorbåt Ship, motorboat Liikehuone - Affärsrum - Business premises Lautatarha - Brädgård - Lumber yard... Metsä - Skog - Woods Muuntaja - Transformator - Transformer Neonvalomainos - Neonljusreklam - Neon lights Nurmikko, maasto - Gräsmatta, markbrand - Lawn, terrain Pannuhuone - Pannrum - Boiler room Parakki - Barack - Barracks Pesutupa - Tvätsstuga - Laundry room... Raitiovaunu - Spårvagn - Tram Rakennustyömaa - Byggnadsarbete - Construction site Rautatievaunu - Järnvägsvagn - Railway carriage or waggon Roskakuilu - Förvaringsrum för sopor - Garbage chute Roskalaatikko - Soplår - Dust bin Sauna - Bastu - Sauna bath Sähköpylväs - Elstolpe - Pylon Tehdaslaitos - Fabrik - Factory Työhuone - Arbetsrum - Workshop Ullakko - Vind - Attic Vaja tai ulkorakennus - Skjul eller uthusbyggnad - Outbuilding Varasto - Lager - Store Yhteensä - Summa - Total 5 0 77 4 79 9 0
o CO en ^ I i l l e * I I I I H- I I I I co OS <7i to cn < to i i M i I I M H- CO cn M U U < I I I I I I I I I I I I I I < en to 4^ O 05 to MCDM o> I l I I i I I to to Œ> vj 4^ Vi I» co cn VJ CO < - ~ ~ M I M I I! i i M U Oi O e* w M ^ I l M M to en h- ^ M È 5 to H- 4^ 4^ to ~ to to U m I I I H- e>0 VJ to to to cn 0> I I s i i i i I I I I I I I I I I Oi I I a) I I I I I I i I I I I Ci I I I I I I o I O) CO to H- - O, - I i l l ä II U 00 i u i u 4^ ^ CO ^ 00 U I i u i : i I H-h-H- o> CO l i u u cn to <x> H- I I I I M I I I I to 00 ~ H- H- I I H- H- I l I I to I I I I CO i i i i i u CO 05 58 CD vi to 4^ to 05 H- en 4^ H- to to 00 cn vj ^ 4^ >-' cn O cn o GO I I s U U H- c* 4^ to I I I I U <7> cn Oi o to o Wh W05 05 cn ÜIMM w W to 4^ e* H- CO o> > - 05 CD Oi 4^ W 4^ CD VJ <] CO 4^! oo Tulitikkujen huolimaton käsittely Vårdslös hantering av tändstickor Careless handling of matches Tupakointi Rökning Smoking Putkijohtojen sulattaminen Smältande av rörledningar Smeltning of pipeline Muu tulen huolimaton käsittely Övrig vårdslös hantering av eld Other carelessness with fire Räjähdys Explosion Explosion Itsesytytys Självantändning Spontaneous combustion Hitsaus Svetsning Welding Tehdastoiminnasta aiheutunut kipinä tai kaasunmuodostus yms. Vid fabrikationen uppkommen gnista eller gasbildning mm. A spark from machinery or gas due to a manufacturing process Koneenosien liikakuumeneminen Överhettade maskinsdelar Parts of engines overheated Rautatie-, moottoriajoneuvo- ja höyrylaivaliikenne Trafik Traffic Lasten aiheuttamat Av barn förorsakade bränder Caused by children Tuho- ja murhapoltto Pyroman- och mordbränder Arson Juopuneen tai mielisairaan aiheuttama Av alkoholpåverkade eller sinnessjuka förorsakade bränder Caused by a drunken or insane person Muu tunnettu syy Annan känd orsak Other known reason Syy tuntematon Orsaken okänd Unknown or undertermined Yhteensä Summa Total m w W ft o u) P t^ O v> 8. i c/> < w. s &9 CO vj r o Sû C-K o* C/ P S n p C EL o P