Etelä Suomen EAKR ohjelman vuosiraportointi 2013 Välittävä toimielin: Raportin laatijan nimi: KYMENLAAKSON LIITTO ja KAAKKOIS SUOMEN ELY KESKUS Riitta Kallström ja Jouko Lankinen Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2013 kaksi kertaa. Yhteistyöryhmä seurasi Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen EAKR ja ESR ohjelmien, Manner Suomen maaseutuohjelman, Central Baltic ja ENPI ohjelmien etenemistä. Yhteistyöryhmä hyväksyi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuodelle 2014 sekä Kaakkois Suomen ELY keskuksen strategisen tulossopimuksen syyskuussa 2013. Yhteistyöryhmälle esiteltiin Kymenlaakson maakuntakaavan; kauppa ja merialue etenemistä, Manner Suomen rakennerahasto ohjelman 2014 2020 sekä Kaakkois Suomen alueellisen maaseutuohjelman valmistelua. Yhteistyöryhmä käsitteli maakuntaohjelman 2011 2014 arviointiraporttia ja linjasi maakuntaohjelman 2014 2017 alustavat toimintalinjat ja painopistealueet. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmä työsti maakuntaohjelmaa seminaarissa Viron Rakveressä marraskuussa 2013. Kymenlaaksossa hankekäsittely on pääosin delegoitu MYR:n sihteeristölle. Maakunnan yhteistyöryhmä ei käsitellyt hankkeita vuoden 2013 aikana. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui vuonna 2013 kahdeksan kertaa. Sihteeristö seurasi EAKR, ESR ja maaseutuohjelmien toteutusta ja ohjelmakauden 2014 2020 valmistelua sekä osallistui maakuntaohjelman 2014 2017 ja Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian valmisteluun. Kokouksissa päätettiin joustovaraushakemusten jättämisestä työ ja elinkeinoministeriöön ja saatujen myöntövaltuuksien käyttämisestä hankkeisiin. Sihteeristö hyväksyi 1 milj. euron EAKR myöntövaltuuden siirtämisen Kaakkois Suomen ELY keskukselta Kymenlaakson Liitolle. Kokouksissa käsiteltiin myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuodelle 2014 sekä Suomen rakennepoliittisen ohjelman laatimista ja Kaakkois Suomi Venäjä kasvusopimuksen huomioimista kyseisessä ohjelmassa. Sihteeristö käsitteli 44 EAKR, 24 ESRja 11 maakunnan kehittämisrahahakemusta. Kymenlaaksolla ja Etelä Karjalalla on yhteinen maaseutujaosto, ESR jaosto sekä ELY keskuksen neuvottelukunnan asettama Osaaminen, Työllisyys ja Elinkeinojaosto (OTE). Maaseutujaosto seurasi maaseutuohjelman toteutumista ja osallistui tulevan maaseutuohjelman valmisteluun. OTE jaosto käsitteli mm. koulutustarpeita lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnin asiantuntijaelimenä sekä seurasi osaamiseen, työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan liittyviä toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuusnäkymiä. Jaostolla on ollut toimintansa kautta mahdollisuus vaikuttaa ELYn strategiseen tulossuunnitelmaan, maakuntaohjelmiin ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin.
Yhteistyöasiakirja vuodelle 2013 Rahoitus jaettiin toimintalinjojen kesken siten, että Kymenlaakson 3,7 milj. euron EU ja valtion myöntövaltuudesta yritystoiminnan edistämiseen suunnattiin 65 %, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen 19 % ja alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantamiseen 16 %. Kymenlaakson Liiton osuus rahoituksesta oli 78 % ja ELY keskuksen 22 %. Kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin Teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maailmantalouden ja etenkin Euroopan epävarmuus on heijastunut merkittävästi Kymenlaakson tuotantoon ja työmarkkinoihin. Tuotannon epävarmuus on näkynyt selvästi työvoiman käytössä. Työvoiman määrää on vähennetty yleisesti ja työssä olevien työaikaa supistettu mm. lomautuksina. Maakunnan työttömyysprosentti oli joulukuussa 2013 16,0, Kotkan Haminan seudulla 17,1 ja Kotkan kaupungissa jopa 19,3. Vuonna 2013 EAKR joustovarauspäätöksestä rahoitettiin neljä hanketta. Cursor Oy:n E18 kasvukäytävän Kotkan Haminan seudun osuuden profilointihankkeessa luodaan yritysten verkosto ja toiminta alusta uusille ja uusiutuville yrityksille, sekä ideoidaan ja kehitetään yritysten ja eri kuntien tarjoamia palveluja vastaamaan koko vyöhykkeen ja uuden tien tuoman matkustaja ja liikennevirran tarpeita kestävällä ja innovatiivisella tavalla. Kasvukäytävään liittyvien yhdyskuntien palvelutoiminnot parantavat koko käytävän vaikutusalueen ja sen kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja kehittymisedellytyksiä. Kotkan Haminan seutu profiloituu osaksi Tukholma Pietari kasvukäytävää, joka tuottaa kestävää kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia koko vaikutusalueelleen. Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n Investor Network for Innovation hankkeessa perustetaan siemenrahasto, jonka sijoitukset kohdistuvat ensisijaisesti Kymenlaakson seudun korkean työllistämispotentiaalin omaaviin kasvuyrityksiin ja edistämään ulkomaisten, erityisesti venäläisten uusien ICT yritysten sijoittumista Kymenlaakson seudulle. Projekti tukee myös E18 kasvukäytäväkonseptin kehittämistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n Haminan teollisuuspuisto hankkeessa suunnitellaan ja käynnistetään Haminan satama alueelle konkreettisesti toimiva ja kansainvälisesti tunnettu bioenergiateknologiaan, kemian teollisuuteen ja logistiikkaan erikoistunut klusteri. Klusterin toimintaa ja alueen palveluita pyritään kehittämään siellä toimivien ja sinne asettuvien yritysten odotuksia vastaaviksi. Klusteria markkinoidaan ja sen toimintaa kehitetään jatkuvasti. Yritysten lisääntyvää yhteistyötä hyödynnetään operatiivisen toiminnan ekotehokkuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Aluetta markkinoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Kouvola Innovation Oy:n 3D tuotantoteknologiat hankkeessa tuodaan alueen yritysten käyttöön 3Dtulostusteknologiaa sekä alan uutta tutkimusta ja osaamista. Projektin investointien tuloksena kone ja
metallipajojen sekä luovien alojen piensarjavalmistuksesta hyötyvien yritysten 3D tulostusteknologian käyttömahdollisuudet sekä käyttöönottomahdollisuudet kasvavat oleellisesti. Hankkeen tuloksena alueen yritysten henkilöstön sekä alueen koulutuslaitosten opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan osaaminen kasvaa, mikä puolestaan näkyy parantuneena työllistymisenä ja yrittäjyyden kasvuna. Yhteensovitus muihin ohjelmiin Hallinnollinen yhteensovitus Hallinnollinen yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kautta. Sihteeristössä on edustettuna kaikki rahoittavat viranomaiset sekä edustajat Kotkan Haminan ja Kouvolan seutukunnista. Yhteensovitusta tehdään maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman sekä strategisen tulossopimuksen osalta. Yhteensovitusta tehdään myös hankkeiden rahoittamisen osalta, koska tiedossa on kaikki tukirahoilla rahoitetut hankkeet ja hankeideat. Kaakkois Suomen ELY keskuksessa toimii ELY keskuksen henkilöstöstä koostuva hankeryhmä, joka käsittelee kaikkiin EU ohjelmiin (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja EKTR) jätettyjen rahoitushakemusten lisäksi kansallisista varoista haettuja yritystukia, energiatukia ja työllisyysperusteisia investointitukia. Hankeryhmän tehtävänä on ELY keskuksen rahoitustoiminnan osalta sovittaa yhteen eri rahoitusvälineiden käyttöä. Hankeryhmä kokoontui säännöllisesti kahden viikon välein lukuun ottamatta loma aikojen taukoja ja joitakin yksittäisiä tilanteita, jolloin kokousaikaan mennessä ei ollut tullut käsiteltäviä asioita. Kokouksia oli vuonna 2013 yhteensä 19. Sisällöllinen yhteensovitus 1 Yhteensovitus ESR ohjelman kanssa ESR ohjelmasta on rahoitettu ELY keskuksen itse hallinnoimana hankkeena pk yritysten kehittämispalvelutoimintaa, jonka tarkoituksena on osaltaan viedä yritysten kehittämistoimintaa eteenpäin siten, että ne pystyvät toteuttamaan laajempia kehittämishankkeita, joita rahoitetaan EAKR ohjelman yritysrahoituksella. ELY keskuksen asiakastietojärjestelmän mukaan tasan 100 kaakkoissuomalaista kehittämispalveluita käyttänyttä yritystä on myös jättänyt Kaakkois Suomen ELY keskukselle yrityskohtaisen rahoitushakemuksen isomman hankkeen osarahoittamiseksi. Tarkastelu kattaa vuodet 2010 2013, koska kehittämispalveluiden käyttö ja laajemman hankkeen suunnittelu ja toteutus eivät välttämättä osu ajallisesti samalle vuodelle. Myös liittojen rahoittamien, pääosin seudullisten kehittämisyhtiöiden toteuttamien pk yritystoimintaa edistävien hankkeiden kautta aktivoitunee yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja rahoitushakemuksia, mutta nykyinen asiakastietojärjestelmä ei anna tietoa näistä tapauksista. Työelämä ja yrittäjyyslähtöinen oppimisympäristö (SOTE klinikka) hankkeessa hyödynnetään sekä EAKRettä ESR rahoitusta. Hankkeessa rakennetaan Kouvolan seudun ammattiopistolle oppimisympäristö, jossa
lähihoitajaopiskelijat voivat tehdä oikeita asiakastöitä ohjattuna ja oppia sitä kautta yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintatapaa. SOTE klinikka on oppimisympäristö, jossa lähihoitajaopiskelijat voivat tehdä oikeita asiakastöitä yrittäjämäisesti osana opintojaan. Tällöin yrittäjyys ja työelämän realiteetit tulevat opintoihin paremmin mukaan ja kynnys yrityksen perustamiseen alenee olennaisesti ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Sosiaali ja terveysalalle työllistyminen on myös realistista, koska työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Hanke vastaakin erinomaisesti myös rakennemuutoksen haasteisiin. Vaikka ala työllistääkin tulevaisuudessa, niin kaikki eivät työllisty kaupunkien ja kuntien sosiaali ja terveystoimeen, vaan osa töistä muodostuu yksityiselle sektorille, ja siksi tätä yrittäjämäistä uutta ajattelua tarvitaan. 2 Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Maaseutuohjelmalla ja EAKR ohjelmalla ei Kymenlaaksossa ole ollut yhteisiä hankekokonaisuuksia. 3 Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Kouvola Innovation Oy: on vastannut digitaalisten sisältöjen digibusiness klusterissa monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamisalasta sekä klusterin Venäjä yhteistyöstä. Kymenlaaksossa on toteutettu useita hankkeita, jotka tukevat Kouvolan seudun osaamiskeskusohjelmaa (Kouvolan DigiOske). Vuosina 2011 2013 EAKR ja ESR rahoituksella yhteisesti toteutettu Gamedu projekti profiloi Kouvolaa peliteollisuuden kansalliseksi koulutuskeskittymäksi. Gamedu projektin päätyttyä on Kouvolassa perustettu kaksi uutta pelialan kehitystä edistävää projektia Pelialan koulutuksen laatujärjestelmä (ESR) ja Gamestarter (Tekes). Myös äkillisen rakennemuutoksen rahoituksella toteutettava 3D tuotantoteknologiat hanke vahvistaa digitaalisten sisältöjen osaamisalaa. Ohjelman täytäntöönpano ja toteutuminen Kymenlaakson Liitolla ja Kaakkois Suomen ELY keskuksella on jatkuva haku. Liiton käytettävissä olevan EAKR rahoituksen kysyntä on säilynyt vilkkaana. ELY keskuksen yritystukien puolella kysyntä on ollut vaimeampaa ja osittain siksi ELY keskukselta siirrettiin vuonna 2013 1,0 milj. euroa myöntövaltuutta Kymenlaakson Liitolle. TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Maakunnan pk yritysten verkostoitumis ja kansainvälistämishankkeiden rahoituksella on edelleen kova kysyntä. Toisaalta yritysten kehittämisaktiivisuus ja sen myötä hakemusaktiivisuus on Kymenlaaksossa edelleen alhaalla. Yritysrahoituksen kappalemääräinen kysyntä on vuoden 2008 loppupuolella alkaneen rakennemuutoksen ja laman seurauksena edelleen aikaisempaa alhaisella tasolla erityisesti Kymenlaaksossa. Toisaalta Kymenlaaksossa on jätetty hakemuksia yksittäisistä isoista hankkeista, joka on pitänyt euromääräiset hakemus
määrät korkeina. Hakemusmäärän lasku käynnistyi pienellä viiveellä vuonna 2010. Hakemusmäärien kehitystä kuvaavat seuraavat luvut, joissa ovat mukana vain yrityskohtaiset rahoitushakemukset. Vuodet 2008 2009 keskimäärin/vuosi Vuodet 2010 2012 keskimäärin/vuosi Kymenlaakso kpl 54 35 26 Vuosi 2013 Euroa 3 595 717 8 994 303 5 523 644 Yritysrahoituksessa rakennemuutoksen ja laman seurauksena painopiste siirtyi maakuntaohjelmissa nimettyjen toimialojen hankkeiden valikoivasta rahoituksesta yrityspohjan turvaamiseen. Käytännössä kaikkiin rakennerahasto ohjelman ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttäviin hankkeisiin riitti rahoitusta. Kymenlaaksossa kappalemääräisesti eniten rahoitettuja hankkeita oli metallituotteiden valmistuksessa ja puutuotteiden valmistuksessa (ml. puurakentaminen). Euromääräisesti eniten tukea suuntautui kivenjalostusteollisuuteen. Haasteena on ollut rahoituskysynnän vähäisyys. Tämä on toisaalta mahdollistanut kaikkien rahoituskelpoisten hankkeiden rahoittamisen, jonka seurauksena myönteisten rahoituspäätösten osuus päätöksistä on ohjelmakauden aikana noussut. Hakemuksista hyväksyttiin osittain tai kokonaan vuosina 2007 2010 69 % ja vuosina 2011 2013 80 %. Ohjelmakauden kuluessa hankkeissa on tapahtunut myös sisällöllisiä painotusmuutoksia investointipainotuksesta muun kehittämisen suuntaan. Kymenlaaksossa ohjelmakauden alkupuolella 2007 2010 oli molemman tyyppisiä hankkeita yhtä paljon (55 hanketta). Ohjelmakauden loppupuolella pelkkiä investointihankkeita rahoitettiin 26 ja muita hankkeita 40. Painopisteen siirtymisellä investoinneista kehittämiseen on myös ohjelmarahoituksen tuloksellisuuteen liittyviä vaikutuksia. Pelkissä investointihankkeissa tuki työpaikkaa kohti on selvästi suurempi kuin kehittämispainotteisissa hankkeissa sekä odotettu liikevaihdon ja viennin lisäys tukieuroa kohti selvästi alhaisempi. Kymenlaakson Liiton rahoittamat yritystoiminnan kehittämishankkeet ovat olleet suurelta osin verkostoitumis ja kansainvälistymishankkeita. Hankkeiden avulla haetaan työpaikkoja uusilta toimialoilta, ennen kaikkea Venäjältä Suomeen suuntautuvasta kasvavasta matkailusta. Suomi on sähköisten välineiden käyttöönotossa maailman kärkeä kuluttajien käyttötottumuksia ja julkisen sektorin palvelujen tarjontaa vertailtaessa. Pk yitysten internet ja mobiilipalvelujen hyödyntäminen sen sijaan on hälyttävän vähäistä. Huolimatta Kotkan Haminan seudun rakennemuutoksesta matkailu ja pelisektorit kasvavat. Kasvu on vahvasti riippuvainen seudun yritysten kyvystä ottaa käyttöön globaalit sähköiset viestintä ja myyntimenetelmät matkan eri vaiheissa. Matkailun tuotekehityksessä tulee rohkeasti panostaa kokeilevia monialaisia tuotantoja, jotka tuottavat iloa, naurua ja viihdettä matkailijoille.
Cursor Oy:n Access Southeast 135 Matkailun pelilliset mobiilisovellukset hanke edistää matkailun ja peliliiketoiminnan välistä ristikkäistä tuotekehitystä. Hankkeessa syntyy innovatiivisia prototyyppejä ja palvelutuotteita. Samalla luodaan pitkäaikaista lisäarvoja liiketoiminnan uudistumiselle alueella kahden toimialan yritysten välisen verkostoyhteistyön kautta. Kymenlaaksossa sekä ELY keskuksen että Kymenlaakson Liiton kaikki varat on sidottu. TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Kymenlaakso tarvitsee uusia palveluinnovaatioita elinkeinoelämän monipuolistamiseksi. Vuonna 2013 rahoitettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n ja Cursor Oy:n toteuttamaa Uutta työtä osaamisen viennistä hanketta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu hakee ja testaa menestyviä liiketoimintamalleja logistiikan ja merenkulun koulutuksen viennissä. Cursor Oy:n osaprojektissa keskitytään peli ja medialiiketoiminta alaan, jota Cursor Oy on viime vuosina kehittänyt määrätietoisesti ja aktiivisesti yhdessä KyAMKin, paikallisten yritysten ja muiden kymenlaakson pelialan kehittäjien kanssa. Yhteistyön tuloksena Kotkaan on syntynyt Playa Game Industry osaamiskeskittymä, joka on toiminut pohjana pelialan kasvuyrittäjyydelle. Uusi ovi hankkeella vahvistetaan olemassa olevia ja suunniteltuja kasvuyrittäjyystoimenpiteitä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu linkitetään mm. Cambridgen yliopiston kiihdyttämö/hautomotoimintaan yhteistyössä Googlen ja Aalto yliopiston kanssa. Tavoitteena on luoda linkki myös Piilaaksoon sekä New Yorkin peli ja medialiiketoiminta alaan. Hankkeen myötä vahvistuneen osaamiskeskittymän osaamista voidaan jatkossa viedä/myydä uudenlaisena asiantuntijapalveluna mm. Venäjälle, jossa on tarvetta kiihdyttämötoiminnan kehittämiseen pelialalla ja muilla ict:ä soveltavilla aloilla. Opetus ja kulttuuriministeriön rahoitusta on käytetty esiselvityshankkeiden rahoittamiseen sekä oppimisympäristöjen modernisointiin sosiaali ja terveysalalla sekä kuljettajakoulutuksessa. Kymenlaakson Liiton käytettävissä oleva myöntövaltuus on sidottu, mutta toimintalinjalle 2 kohdistuu edelleen runsaasti kysyntää. TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Kymenlaakson Liitto on suunnannut rahoitusta mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun esiselvityksiin (lump sum), joiden tavoitteena on laajempien tutkimus ja kehittämistoiminnan kansainvälistämiseen ja koulutusviennin tähtääviä hankkeiden valmistelu. Kaakkois Suomen ELY keskus on rahoittanut mm. projektia, jossa selvitetään luonnonkivituotannon parhaat ympäristökäytännöt toimialan yhtenäisten ympäristökäytäntöjen kehittämiseksi. Koska Kymenlaakson maakuntaohjelmassa painopisteenä ollut vetovoimaisuuden parantaminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla, päätettiin toimintalinjan 3 loput rahat suunnata projektiin, joka kehittää maakunnan vetovoimaisuuden lisäämiseen tehokkaan toimintamallin ja joka yhdistää seutukunnallisia/alueellisia toimijoita. Toimintamallin kehittämisessä otetaan monipuolisesti huomioon erilaiset maakunnan houkuttelevuuteen vaikuttavat tekijät kuten osaamisen vahvuudet, elinkeinoelämän tarpeet, insti
tuutioiden vetovoimaisuutta mahdollistavat panostukset (kehittämisyhtiöt, kaupungit, koulutusinstituutiot) ja yksilöitä houkuttelevat tekijät. Hanke luo alustavan mallin, jolla Kymenlaakson brändiä hallinnoidaan ja kehitetään. Kyseistä toimintamallia testataan valmisteluhanketta seuraavassa toteutushankkeessa, minkä jälkeen malli on vakiintunut osa maakunnallista toimintaa Kaakkois Suomen ELY keskuksen ja Kymenlaakson Liiton rahoitus on kokonaan sidottu. Lissabonin strategian toteutuminen Lissabonin strategia on pyritty huomioimaan hankevalinnassa mahdollisimman hyvin. Toimintalinjoissa 1 ja 2 rahoitetut hankkeet ovat useimmiten strategian mukaisia. Toimintalinjasta 3 rahoitetut hankkeet tähtäävät yrittäjyyden lisäämiseen ja ympäristönsuojeluun, mutta varsinaisesti eivät ole Lissabonin strategian menoluokkiin kuuluvia. Yksittäistä hanketta ei hylätä sillä perusteella, että se ei ole Lissabonin strategian mukainen, jos se muuten täyttää ohjelman vaatimukset. Itämeri strategian toteuttaminen Maakunnan sijainnista johtuen useat rahoitetut hankkeet toteuttavat Itämeri strategiaa. Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Kestävä kehitys sekä verkostoituminen ja kumppanuus on tavoitteena useissa hankkeissa samoin tietoyhteiskunta. Tasa arvohankkeita ei juuri ole ollut, sillä niille ei ole kysyntää. Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit Yleinen taloudellinen tilanne on vaikuttanut erityisesti yritysten investointi ja kehittämisaktiivisuuteen vähentävästi. Yritykset lykkäävät epävarmassa tilanteessa investointien suunnittelua ja tämä näkyy vähäisinä hakemusmäärinä sekä tavanomaista pienempinä hankkeina. Elinkeinoyhtiöiden ja ammattikorkeakoulun kehittämisaktiivisuus on säilynyt korkeana. Kymenlaakson Liitolla oli vuoden 2013 lopussa 13 rahoitushakemusta odottamassa rahoituspäätöstä. Rahoituspäätöksiä tehdään vuoden 2014 aikana sitä mukaa, kun päättyvistä hankkeista jää rahoitusta käytettäväksi. Viestintä
Kaakkois Suomen ELY keskus, Etelä Karjalan liitto ja Kymenlaakson liitto ovat yhdessä teettäneet neljä EAKR aiheista noin neljän minuutin mittaista You Tube videota. Niissä esitellään teemoittain, mitä Euroopan aluekehitysrahoituksella on Kaakkois Suomessa saatu aikaan ohjelmakaudella 2007 2013. Videoissa pääpaino on ohjelman tuloksilla ja vaikutuksilla. Teemoiksi valittiin matkailu, osaaminen, energia ja vesi. ELY keskus tiedottaa vuosittain myönnetystä yritysrahoituksesta. Lisäksi ELY keskuksen internet sivuilla esitellään rahoitusmahdollisuuksia ja julkaistaan vuosineljänneksittäin yhteenveto kaikista EUosarahoitteisista hankkeista. Lisäksi ELY on julkaissut aloittaville ja toimiville yrityksille tarjotuista palveluista erilliset oppaat, joissa käsitellään mm. yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Kymenlaakson Liiton kaikki projektipäätökset julkaistaan liiton tiedotteissa ja internet sivuilla. Projektit tiedottavat toiminnastaan itsenäisesti. Arviointi Kymenlaakson ja Etelä Karjalan maakuntaohjelmien yhteinen arviointi aloitettiin vuonna 2012 ja se valmistui helmikuussa 2013. Työ ja elinkeinoministeriön tekemien tuloksellisuusarviointien perusteella Kymenlaaksossa on saavutettu maan parhaat työpaikkavaikutukset suhteutettuna käytettävissä olevaan EAKRrahoituksen määrään.