Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Heli Yrjänäinen heli.yrjanainen@pirkanmaa.fi

Lähtökohtia Kansallinen kasvihuonekaasujen päästötavoite vuodelle 2020: -20 % vuoden 1990 tasosta (ei-päästökauppasektorilla -16 % vuodesta 2005 EU:n 2050 tavoite: 80-95 % vuoden 2005 tasosta Pirkanmaan khk-päästöt vuonna 2011: 4 559 000 tco2-ekvivalenttia lähes sama kuin v. 1990 (4 634 000 tco2-ekv.) Muu energiankulutus sis. mm. kotitalouksien, palveluiden ja julkisen sektorin muun kuin lämmityksen Lähde: ELY-keskus/Ramboll Pirkanmaalta puuttuu uusimmat ilmastotavoitteet huomioiva strategia Ilmasto- ja energiastrategian valmistelun aloitettiin keväällä 2013 Strategia toimii myös maakuntakaava 2040:n tietopohjana, joten tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2040

Strategian valmistelu Mukana n. 60 henkilöä eri organisaatioista SUUNNITTELIJA Aineiston keräys, kartoitus ja käsittely Yleinen organisointi Strategian koonti SIHTEERISTÖ Asioiden valmistelu teemaryhmiin ja ohjausryhmälle TEEMARYHMÄT Aihealuekohtainen strategian suunnittelu OHJAUSRYHMÄ Virallinen päätäntävalta

Strategian valmistelu Strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden työstö teemaryhmissä Teema 1. Energiantuotanto Teema 2. Energiankulutus sekä energia- ja materiaalitehokkuus Teema 3. Liikenne ja liikkuminen Teema 4. Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen ja vienti kehittyviin maihin Teema 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Teemaryhmien tulokset n. 50 tavoitetta n. 90 toimenpidettä energialähdejakauman visio

: strategian tavoiteasetanta Kasvihuonekaasupäästötavoite 60 % vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä Energiankulutus Tavoite: vuotuinen 1 % energiansäästö 2014-2040 Energiantuotanto Tavoite: 50 % kulutetusta energiasta tuotettu uusiutuvilla Energian- Resurssi- Energian- Siirto ja säästö tehokkuus lähteet jakelu Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Liikenteen polttoaineet Koulutus ja neuvonta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen ja vienti

Energiankulutuksen nykytila ja tavoite Pirkanmaan energiankulutus v. 2011 oli 20 087 GWh. Lähde: Suomen metsäkeskus Tavoite: vuotuinen 1 %:n energiansäästö v. 2014-2040 n. 26 % pienempi energiankulutus v. 2040 Strategiassa keskitytään päästökauppasektorin ulkopuoliseen toimintaan: vaikka noin kolmannes sekä päästöistä että energiankulutuksesta aiheutuu teollisuudesta, on sen osuus strategiassa pieni.

Energiansäästö ja resurssitehokkuus Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta

Hankinnat 1. Tarkempi tarvearviointi Turhien hankintojen välttäminen 2. Energia- ja materiaalitehokkuus sekä tuotteen kestävyys hankintakriteereinä Kaikissa julkisen sektorien hankinnoissa Lisääntyen myös yksityisten ja yritysten hankinnoissa Myös kierrätysmateriaalien käyttö yleistyy

Asuminen ja rakentaminen Vanhat rakennukset Energiatehokkuuden parantaminen aina korjausten yhteydessä Uudet rakennukset Painotus kestävyyteen, pitkäikäisyyteen, hyviin käyttöolosuhteisiin sekä energiatehokkuuteen Energiatehokkuus aina vähintään C-luokkaa Matalaenergiarakentaminen Lisääntyy Valaistus 40 % energiansäästö v. 2040 nykytilanteesta

Liikenne ja liikkuminen: kokonaispäästöt ja yhdyskuntarakenne Liikenteen kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä Monipuolinen ja eheytyvä yhdyskuntarakenne Kaupunkiseudulla tiivis yhdyskuntarakenne Tampereen keskustan ja seutukaupunkien palvelutarjontaa ja saavutettavuutta joukkoliikenteellä parannetaan Hyvät liityntämahdollisuudet joukkoliikenteeseen etenkin haja-asutusalueilla

Liikenne ja liikkuminen: joukkoliikenne sekä kävely ja pyöräily Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen Houkuttelevat lipputuotteet Kaupunkiseudulla vuorotarjonnan kehitys ja matka-aikojen lyhentäminen Muualla työ- ja asiointiliikenteen turvaaminen Toimivat matkaketjut: liityntäratkaisut ja informaatiopalvelut Lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotientoteutumisen edistäminen Koko maakunnan toimivat kävely- ja pyöräilyreitistöt yhdistettynä tarvittaessa joukkoliikenteeseen Reittien jatkuvuus Ympärivuotinen kunnossapito Alueelliset tarpeet (esim. kävelyn ja pyöräilyn erottaminen pääreiteillä, kävelykeskustat) Pyöräpysäköinnin kehitys

Jätteet ja kierrätys 1. Jätteen synnyn ehkäisy 2. Syntyvän jätteen kierrätys 3. Jätteen hyödyntäminen energiana Jätteen synnyn ja materiaalitehokkuuden parantamisen tutkimuksen lisääminen Tehokas ohjaus sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen etenkin teollisuudessa

Koulutus ja neuvonta Ihmisten, yritysten ja organisaatioiden tietoisuus energiatehokkaista ja vähäpäästöisistä valinnoista paranee Työkalut valintojen tueksi ja niistä tiedottaminen Rakennusneuvonta Ranen laajennus koko Pirkanmaalle Liikenteen informaatiopalvelut mm. reitit, aikataulut, ruuhkatiedot Energiatehokkuussopimukset ja niistä tiedottaminen Yhteistyö Pirkanmaan oppilaitosten ja koulujen kanssa Energiansäästöviikko maakunnan kouluissa Kulkutapavalintojen ympäristövaikutuksista kertominen Työnantajien tuki mm. etätöiden kautta Kannustus energiatehokkaaseen yksityisautoiluun (mm. kimppakyydit, yhteiskäyttöautot, vaihtoehtoiset käyttövoimat)

Energiantuotannon nykytila ja tavoite Pirkanmaalla kulutettavasta energiasta tuotettiin n. 24 % uusiutuvista energialähteistä v. 2011 Lähde: Suomen metsäkeskus Kansallinen tavoite vuodelle 2020 on tuottaa 38 % energiasta uusiutuvilla energialähteillä EU ei näillä näkymin ole asettamassa pidemmälle tavoitteita uusiutuvan osuuksista, mutta päästötavoitteisiin pääsemiseksi uusiutuvaa on lisättävä Tavoite tuottaa 50 % kulutetusta energiasta uusiutuvista energialähteistä v. 2040

Energiantuotanto: uusiutuvat energianlähteet Miten uusiutuvan energian lisäystavoitteeseen päästään? Eniten lisätään puuenergian käyttöä Nykyiset käyttötavat (hake, klapi, pelletti, teollisuuden sivutuotteet) ja uudet hyödyntämiskeinot (biokaasu, -öljy ja hiili) Myös muiden biopolttoaineiden, etenkin peltobioenergian, hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan ja kehitetään Tuuli- ja aurinkovoiman käyttö lisääntyy selvästi Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään entistä enemmän etenkin hajautetussa tuotannossa sekä liikenteessä Yksityiset (omakotitalojen, vapaa-ajan asuntojen ym.) sekä yhteiset (taloyhtiöiden, maatalouksien ym) tuotantoyksiköt Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen sekä yksityisessä että julkisessa liikenteessä Julkinen liikenne edeten aluksi pilotoinnilla, v. 2040 mennessä koko julkinen liikenne vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävää

Energiantuotanto: fossiiliset polttoaineet, turve ja jätteet Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään kaikilla sektoreilla Vähennykset aloittaen eniten päästöjä aiheuttavien polttoaineista (öljy, hiili) Tuki- ja kannustusjärjestelmät siirtymisestä fossiilisista uusiutuviin Turve jatkossakin puun tukipolttoaine ja helppokäyttöinen kotimainen varapolttoaine Kuitenkin kattiloita uusittaessa ratkaisut, joilla turpeen käyttöä tukipolttoaineena voidaan vähentää Jätteiden, lietteiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä energiantuotannossa lisätään Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen Lietteiden, lannan ym. sivuvirtojen hyödyntäminen etenkin biokaasun tuotannossa

Energianlähdejakauma Tuotettu energia (GWh) Osuus kulutuksesta (%) Osuuden 2011 2011 muutos (%- Energianlähde (Metsäkeskus) Visio 2040 (Metsäkeskus) Visio 2040 yksiköinä) Maakaasu 6006 3500 29,5 % 23,3 % -6,2 % Öljy 5728 1900 28,2 % 12,7 % -15,5 % Hiili 57 0 0,3 % 0,0 % -0,3 % Turve 1281 550 6,3 % 3,7 % -2,6 % Ostosähkö 3362 1600 16,5 % 10,7 % -5,9 % Jäte 1) 0 800 0,0 % 5,3 % 5,3 % Puu ja muu biomassa 2) 3175 4600 15,6 % 30,7 % 15,1 % Vesivoima 487 550 2,4 % 3,7 % 1,3 % Tuulivoima 1 500 0,0 % 3,3 % 3,3 % Aurinkovoima 0 400 0,0 % 2,7 % 2,7 % Muu 3) 237 600 1,2 % 4,0 % 2,8 % Kokonaiskulutus 20334 15000 100,0 % 100,0 % 1) Sisältää jätteet, lietteet sekä teollisuuden (pl. puu) ja maatalouden sivuvirrat ja lanta. 2) Sisältää puun (lämpö- ja voimalaitoskäyttö, metsäteollisuuden sivutuotteet sekä pientalojen puun käyttö), peltobiomassan sekä niistä valmistetut jatkotuotteet kuten biokaasu, biohiili ja bioöljy. 3) Sisältää mm. maalämmön sekä vedyn

Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys Pirkanmaasta merkittävä uutta teknologiaa kehittävä ja käyttävä alue Uusiutuvan energian ratkaisut Kierrätystä hyödyntävät ratkaisut Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut Uusien ratkaisujen kehittäminen ja kokeilualustat Kattava yhteistyö ja kansainvälinen kilpailukyky Yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin välinen yhteistyö Viennin yhteistyö kokonaiskonseptien tarjoamiseksi Tukipalveluja yrityksille etenkin kansainvälisen osaamisen, yhteistyön ja markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämiseksi

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: ilmastonmuutoksen vaikutuksista Vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteissä onnistuttaisiin, ei ilmastonmuutosta voida enää estää Suomen ilmasto lämmennyt n. asteen viimeisen 100 vuoden aikana globaaleilla päästövähennyksillä voidaan rajoittaa n. 3 asteeseen, ilman päästövähennyksiä lämpötila voi nousta jopa 5-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä vaikutuksia ovat lämpötilan nousu sadannan lisääntyminen ääriolosuhteiden (tulvat, myrskyt, rajunilmat) lisääntyminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: lähtötilanne Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa, jotta varautumistoimenpiteet ovat oikeita ja kokonaisvaikutuksiltaan kannattavia Ennusteet toteutuvista muutoksista Suunniteltujen varautumistoimenpiteiden kokonaistarkastelu Ennakoivat ja hillintätavoitteiden kanssa yhdenmukaiset toimenpiteet Tietoisuutta ilmastonmuutosten vaikutuksista ja tarpeesta sopeutua ja varautua muutoksiin on lisättävä Muutosten pysyvyys on ymmärrettävä sekä arki- että elinkeinoelämässä Myös omatoimiseen varautumiseen on oltava valmiudet sekä kiinteistöjen omistajilla ja haltioilla, toiminnanharjoittajilla sekä yksittäisillä ihmisillä Tunnistettava myös muutoksen tuomat mahdollisuudet esimerkiksi liiketoiminnassa

Riskitekijät: mitkä ilmastonmuutoksen ilmiöt vaativat lisäselvityksiä ja toimenpiteitä? 1. Sadannan ja kosteuden lisääntyminen Tulvariskialueet, hulevesien imeytymis- ja viemäröintikapasiteetti Liikenneverkkojen kestävyys huomioiden myös lämpenemisen vaikutukset Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin 2. Lämpötilojen nousu Haitalliset vieraslajit (sekä eläin- että kasvilajit) Lämpöaaltojen vaikutukset ihmisiin Uusien lajien biotaloushyödyt (mm. viljelykasvit ja uudet puulajit) 3. Ääriolosuhteet Tiedotus- ja varajärjestelmien toimivuus ja riittävyys Kansalaistaidot ääriolosuhteissa Keskitytään etenkin eri tahojen yhteistyössä tehtyyn valmiussuunnitteluun, tärkeimpien toimintojen toiminnan varmistamiseen sekä hyvään tiedotukseen

Strategian jatkoaikataulu Luonnos yleisesti nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun ajan osoitteessa www.pirkanmaa.fi Julkaisu toukokuussa Kuntien ilmastokonferenssi 8.-9.5. Strategian loppuseminaari/seurannan aloitusseminaari syksyllä Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantaseminaarin yhteydessä

Yhteydenotot: heli.yrjanainen@pirkanmaa.fi Kiitos! Hankkeen sivut: http://www.pirkanmaa.fi/fi/aluekehitys/pirkanmaanilmasto-ja-energiastrategia