HAKIJA KIINTEISTÖT Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen PL 487 33101 TAMPERE Tampereen kaupungissa Läntisen suuaukon alue Santalahdessa kiinteistörekisteritunnukset: 837-221-9901-000, 837-224-9903-000, 837-108-0807-0013,837-108-0806-0002, 837-108-0807-0012, 837-108-0807-0017, 837-108-0803-0005 ja 837-108-0803-0007 sekä Itäisen suuaukon alue Naistenlahdessa kiinteistörekisteritunnukset: 837-599-0002-0009, 837-115-9901-0000, 837-127-9901-0000 sekä 837-109-9906-000. VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 31.7.2013 KIINTEISTÖN AIEMPI JA TULEVA KÄYTTÖ Näsijärven rannalla Santalahden ja Naistenlahden tuntumassa on ollut 1800-1900 luvuilla runsaasti teollisuutta (mm. puu-, metalli-, tekstiili-, paperi ja panimoteollisuutta). Santalahden alueen tonttien täyttömaana on tiettävästi käytetty Naistenlahden voimalaitoksen tuhkaa. Tutkimusalue on pääosin teollisuusalueen pohjoispuolelle sijoittuvaa täyttömaa-aluetta. Täyttöalue ulottuu Näsijärven rannasta Paasikiventielle asti. Näsijärven rantaviiva on sijainnut aiemmin likimääräisesti Paasikiventien kohdalla. Täyttö on tehty tiettävästi 1950-70 lukujen välillä. Täyttömaan tarkemmasta alkuperästä ei ole tietoa. Naistenlahden alueella sijaitsee edelleen Naistenlahden turvevoimala sekä veneiden säilytysalue. Lisäksi tutkimusalueeseen kuuluu vanhaa rautatietä ja Kekkosentie liittymineen. MAKSU 3 000
Läntisen suuaukon suunnittelualueelle sijoittuva Santalahden täyttömaa-alue Näsijärven rannassa on nykyisellään lähinnä puisto- ja virkistysaluekäytössä. Suunnittelualueet ovat nykytilassa liikennealueita, puistoa, paikoitusalueita ja viheralueita. Tiealueet on kestopäällystetty. Nykyisin vanhat teollisuuskiinteistöt ovat pääosin tyhjillään tai varastokäytössä. Suunnittelualueen käyttötarkoitus muuttuu tietunnelin sisäänmenoväylien ja eritasoliittymien kohdilta tie- ja katualueiksi ja niihin liittyviksi suojaviheralueiksi. Asemakaava Suunnittelualueen asemakaavoituksessa vahvistettuja, mutta ei vielä lainvoimaisia asemakaavoja ovat: Asemakaava-alue 8156 Rantaväylän tunneli, maanalainen asemakaava Asemakaava-alue 8305 Rantaväylän tunneli, Santalahden eritasoliittymä Asemakaava-alue 8306 Rantaväylän tunneli, Naistenlahden eritasoliittymä Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavat 10.10.2011. Tässä kunnostussuunnitelmassa alueiden jako on tehty vahvistettujen asemakaavojen mukaisesti. Kaavamerkinnät vahvistetun kaavan mukaisesti ovat Santalahden suunnittelualueella: LT-5 Maantien alue.tielle sallitaan vain kaavassa nuolella osoitetut liittymät, venesatama. Alueelle saa sijoittaa sataman toimintaan liittyviä harrastus-, huolto- ja varastorakennuksia, LT-1, EV- suojaviheralue, alueen osa jolle on sijoitettava melusuoja. Se voidaan rakentaa istutettavana meluvallina, meluseinänä tai niiden yhdistelmänä. Naistenlahden uuden kaavan mukaiset kaavamerkinnät ovat: LYT Yleinen tie vierialueineen, LT-5, LT ja VP puistoalue. Pilaantuneisuusselvityksen tutkimusalue on rajattu Santalahdessa uuden kaava-alueen tiealueita ja suojaviheralueita koskevalle suunnittelualueelle. Tämä on myös tässä kunnostussuunnitelmassa esitetty kunnostusalue. Naistenlahden tutkimusalueeseen kuuluu lisäksi myös puistoaluetta. Kiinteistöt eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TUTKIMUKSET JA JÄTTEIDEN KÄSITTELYSUUNNITELMA Alueella on tehty tiesuunnitelmavaiheessa alustava maaperän haittaainekartoitus (A-Insinöörit 2010) ja tätä tarkentavia pilaantuneisuusselvityksiä 10/2012-04/2013 sekä pohjaveden haitta-ainekartoitus 02/2013. Santalahden tutkimusalueelta maaperänäytteitä on otettu yhteensä 68 pisteestä 430 kpl. Näytteitä on otettu yhteensä n. 350 kpl, joista noin 150 kpl analysoitiin laboratoriossa ja metallipitoisuudet (300 kpl) määritettiin Innov- X röntgenfluoresenssi-kenttämittarilla. Tutkimusalueen pinta-ala oli 104 000 m 2. Täyttömaakerroksen paksuus vaihtelee alueella välillä 3-5 metriä. Alueen pilaantuminen on peräisin täyttömaa-aineksista ja alueella harjoitetusta teollisesta toiminnasta.
Naistenlahden tutkimusalueelta näytteitä otettiin 10 tutkimuspisteestä yhteensä 80 kpl. Näistä 24 kpl analysoitiin laboratoriossa ja metallipitoisuudet (50 kpl) määritettiin Innov- X röntgenfluoresenssikenttämittarilla. Tutkimusalueen pinta-ala oli 25 000 m 2. Naistenlahden alueen maaperä on ohuen täyttökerroksen alapuolella savea. Analyysitulosten perusteella öljyhiilivetyjen vaarallisen jätteen raja-arvo (10 000 mg/kg) ylittyi 2 kertaa, ylempi ohjearvo 4 kertaa, alempi ohjearvo 5 kertaa ja kynnysarvo 6 kertaa. PAH- yhdisteiden vaarallisen jätteen raja-arvo (1000 mg/kg) ylittyi 4 laboratorionäytteessä, ylempi ohjearvo 6 näytteessä, alempi 17 näytteessä ja kynnysarvopitoisuus ylittyi 17 näytteessä. Zn- pitoisuuksien osalta vaarallisen jätteen raja-arvo (2500 mg/kg) ylittyi 2 näytteessä, ylempi ohjearvo 17 näytteessä, alempi 13 näytteessä ja kynnysarvopitoisuus ylittyi 3 näytteessä. Pb- pitoisuuksien osalta ylempi ohjearvo ylittyi yhdessä näytteessä, alempi 6 näytteessä ja kynnysarvopitoisuus ylittyi 27 näytteessä. Cu- pitoisuuksien osalta ylempi ohjearvo ylittyi 2 näytteessä, alempi 3 näytteessä ja kynnysarvopitoisuus ylittyi yhdessä näytteessä. Vesinäytteiden osalta pohjavedenlaatunormit ylittyivät useassa näytteessä. Tutkituista haitta-aineista ympäristölaatunormit ylittyivät näytteessä 1031 (Naistenlahti) koboltin, sinkin, ja nikkelin osalta. Santalahden tutkimusalueella näytteissä 1029, 1025 ja 654 arseenipitoisuudet ylittivät vertailuarvot. Näytteessä 1025 elohopeapitoisuus ylitti vertailuarvon. Näytteissä ei havaittu VOC- yhdisteitä. PAH- yhdisteitä havaittiin kaikissa tutkituissa näytteissä. Ympäristölaatunormit pohjavesiesiintymälle ylittyivät näytteissä 1024,1025 ja 1030 bentso(a)pyreenin osalta. Lisäksi Bentso(g,h,i)peryleeni, Indeno(1,2,3- cd)pyreeni, Bentso(k)fluoranteeni ja Bentso(b)fluoranteeni summapitoisuus ylittyi putkissa 1024 ja 1025. Maksimissaan tulokset ylittävät pohjaveden ympäristönlaatunormin noin 30-kertaisesti. Näytteiden sameus häiritsi PAHmääritystä laboratoriossa ja on mahdollista, että PAH- yhdisteet ovat osittain hienoaineksessa kiinnittyneenä. Haitta-aineselvitysten perusteella on laskettu Santalahden tutkimusalueella olevan 37 000 m 3 ktr kynnysarvopitoisuuden ylittäviä ja alemman ohjearvopitoisuuden alittavia nk. kynnysarvomaita. Pilaantuneita massoja on laskettu alueella olevan 74 000 m 3 ktr ja tämän lisäksi vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävää maa-ainesta 9 000 m 3 ktr. Naistenlahden tutkimusalueella kynnysarvomaita on arvioitu olevan 3 000 m 3 ktr ja pilaantuneita massoja 2 000 m 3 ktr. Ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia on kunnostettavilla alueilla arvioitu olevan 18 000 m 2 alueella 40 000 m 3 ktr. Merkittävimpien haitta-aineiden kokonaismäärät olivat alemman ohjearvopitoisuuden ylittäviltä osin: - sinkki 49 800 kg - PAH 51 000 kg - bentso(a)pyreeni 2 660 kg,
- öljyhiilivedyt C10-21 40 200 kg - öljyhiilivedyt C21-40 71 500 kg - lyijy 3 250 kg - kupari 3 500 kg - arseeni 225 kg - elohopea 5 kg Haitta-aineiden määräarviot on laskettu alemman ohjearvon ylittävien maamassojen osalta perustuen kunkin tuloksen edustamaan massamääräarvioon ja todettuun pitoisuustietoon. Kunnostetuille alueille on arvioitu jäävän pilaantuneita maa-aineksia noin 100 000 tonnia. Pilaantuneiden maa-ainesten lisäksi tutkimusalueelle on arvioitu jäävän noin 28 000 m 3 ktr nk. kynnysarvomaita. Kunnostusmenetelmä Massojen välivarastointi Vesien käsittely Kunnostustyö suoritetaan kaivettavilta osin massanpoistomenetelmällä. Maaperästä poistetaan tunnelin suuaukkojen ja tierakenteiden kaivualueiden lisäksi ne maamassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitteet. Massanvaihtoa ei kuitenkaan tehdä pohja/orsivesipinnan alapuolella. Massanpoistoa tehostetaan suojaamalla pintamaakerros sekä tieluiskien reunaojat huonosti vettä johtavalla maakerroksella (Sa, SaSi) niissä tapauksissa, kun alueelle jää haitta-ainepitoisuuksia, joiden pitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot eri haitta-aineiden osalta. Näin vajovesien haitta-aineita levittävä vaikutus saadaan minimoitua. Sijoilleen jäävät pilaantuneet maat merkitään kunnostustyön päätyttyä laadittavaan kunnostusaluepiirrokseen. Pilaantuneita maita välivarastoidaan mm. niiden haitta-ainepitoisuuksien ja vastaanotto/hyödyntämispaikkojen määrittämiseksi. Välivarastoitavat massat suojataan pintasuojauksena esim. pressuttamalla. Mikäli massoista suotautuu vesiä alapuoliseen maaperään, välivarastointikentälle rakennetaan pohjasuojaus esim. tiiviistä asfaltista ja alue viemäröidään. Pilaantuneita massoja ei välivarastoida puhtailla alueilla. Välivarastoinnin seurauksena haittaaineet eivät leviä kunnostettavalta alueelta ympäristöön.välivarastoinnin tilantarve harkitaan vaiheittain työn edetessä. Kaivu suoritetaan pohja/ja orsivedenpinnan yläpuolella. Mikäli pilaantuneiden maiden kaivutöiden yhteydessä kaivantoon kertyy työtä haittaavia määriä hule- tai sadevesiä, vedet pumpataan viemärijärjestelmään. Tunnelin suuaukkojen kaivutöiden yhteydessä alennetaan pohjaveden pintaa paikallisesti pumppauskaivoista. Tämä pienentää työnaikaista kaivantovesien käsittelytarvetta. Pilaantuneiden maiden kaivualueilla kaivantoon mahdollisesti kertyvät sadevedet käsitellään työmaan ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti. Mikäli vesiä kertyy vain vähäinen määrä, käsitellään ne tarvittaessa poistamalla vedet kaivannosta imuautolla ja kuljettamalla ne luvat omaavaan käsittelypaikkaan (esim. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus). Veden laatu tarkaillaan tarvittaessa laboratoriotutkimuksin. Vaihtoehtoisesti vesien käsittely voidaan järjestää kunnostustyömaalla johtamalla vedet öljynerottimen ja
Maa-ainesten hyödyntäminen tarvittaessa selkeytysaltaan läpi viemäriverkostoon. Veden viemäriin johtamiseksi ollaan yhteydessä viemärilaitoksen edustajaan ja kaupungin ympäristönsuojelutoimeen. Haitta-ainepitoisuuksiltaan raja-arvopitoisuudet alittavia maa-aineksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen täytöissä. Hyödyntämiskohteita ovat tierakenteiden alustäytöt, tierakenteisiin liittyvät pengerluiskat ja suojaviheralueet, sekä viheralueella sijaitseva meluvalli. Kynnysarvopitoisuuden ja ylemmän ohjearvopitoisuuden välisiä maa-aineksia hyödynnetään soveltuvilta osin rakennushankkeen alustäytöissä, meluvalleissa sekä maisemallisissa täytöissä. Muilta osin ko. massat toimitetaan luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Meluvallirakenteen pintamaakerroksessa (0-0,5 m) hyödynnetään alemman ohjearvopitoisuuden alittavat haitta-ainepitoisuudet omaavia massoja ja muutoin alle ylempien ohjearvojen olevia maa-aineksia. Meluvallin pintakerroksen päälle rakennetaan kasvukerros (0,2-0,5 m) mullasta. Näin turvataan pintamaakerroksen käyttö istutuksiin ja pölyämisen vaikutuksesta tapahtuva leviämisen hallinta sekä orgaanisten haitta-aineiden kulkeutuvuuden hallinta hyödyntämisalueilla kaivettujen massojen osalta. Tierakenteissa ja maisemallisissa täytöissä käytettävien hyödynnettävien maamassojen hyötykäytön raja-arvoina ovat ylemmät ohjearvopitoisuudet eri haittaaineiden osalta. Hyödynnettävien maa-ainesten määrään em. lueteltujen haitta-aineista johtuvien tekijöiden lisäksi vaikuttavat maa-aineksen laatu, massojen välivarastoinnin järjestäminen sekä kapasiteetti ja massojen poiskaivun ja hyödyntämisalueiden täyttöjen aikataulullinen yhteensopivuus. Hyödyntämiskelpoisia massoja on arvioitu olevan poistettavista haitta-ainepitoisista massoista noin 20 000 m 3. Arviolta 10-20 000 m 3 ktr massamäärä on mahdollista hyödyntää kohteessa em. seikat huomioiden. Puhdistustavoite Kunnostustavoitteet on määritelty niin, että leviämisen ja kulkeutumisen kautta haitta-aineille ei altistuta alueen tuleva käyttötarkoitus huomioiden. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa tiehankkeen rakennustöiden urakkaalueelta haitta-ainepitoiset maa-ainekset niiden sijainti, alueen tuleva käyttötarkoitus ja haitta-aineet huomioiden määritetyt tavoitepitoisuudet ylittävät massat. Kohteen lähiympäristössä ei ole pohja- tai pintavettä hyödyntävää kohdetta ja haitta-aineille ei nykyisessä käyttötarkoituksessa altistuta, eikä niistä näin ollen aiheudu terveysvaikutuksia. Alueen haitta-aineet ovat pysyviä ja maaperässä pääosin kulkeutumattomia. Haitta-aineiden ominaisuuksiin pohjautuen alueille, joilla jäännöspitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon, käytetään riskinhallintatoimenpiteenä pintamaan sekä tienreunaojien savisuojausta, jolla eliminoidaan vajovesien haitta-aineita mobilisoiva vaikutus. Savisuojaus toteutetaan Naistenlahden alueen puhtailla (Sa ja SaSi) kaivumassoilla, joiden vedenjohtavuusarvio k < 1x10-8 m/s.
Tierakenteiden alapuolisessa maaperässä haitta-aineiden kulkeutuminen on pintamaan asfaltointi ja tierakenteiden kuivatusjärjestelyt huomioiden merkityksetöntä. Päällystetyn rakenteen alapuolisessa maaperässä haitta-aineet eivät aiheuta terveysvaikutuksia, eikä maaperän ekologiseen suojeluun katsota olevan perusteita. Suojaviheralueet sijoittuvat tierakenteiden välittömään läheisyyteen ja tieleikkausten sisäpuolisiin alueisiin, jonne ei ole kulkuyhteyttä. 0-1 metrin pintakerroksen tavoitepitoisuutena ovat ylemmät ohjearvopitoisuudet ekologisen tarkastelun, mahdollisen pölyämisen ja alueelle mahdollisesti istutettavan kasvillisuuden johdosta. Ylemmän ohjearvotason katsotaan olevan riittävä pintamaakerroksen ekologiseen suojeluun alueen käyttötarkoitus huomioiden. Pintamaan alapuoliselle >1 m maan pinnasta ulottuvalle maakerrokselle kunnostustavoitteena on esitetty vaarallisen jätteen raja-arvoja. Tierakenteiden alapuolella sijaitsevilla haitta-ainepitoisilla maamassoilla kunnostustavoitteet ovat vaarallisen jätteen raja-arvot. Tierakenteiden alapuolisessa maaperässä haitta-aineiden kulkeutuminen on pintamaan asfaltointi ja tierakenteiden kuivatusjärjestelyt huomioiden merkityksetöntä. Päällystetyn rakenteen alapuolisessa maaperässä haitta-aineet eivät aiheuta terveysvaikutuksia, eikä maaperän ekologiseen suojeluun katsota olevan perusteita. Pintamaan kunnostustavoitteet eivät koske tien reunaluiskia, koska niiden katsotaan kuuluvan tierakenteiden suojavaikutuksen piiriin. Puhdistustavoitteeksi ilmoituksessa on esitetty 1 metrin paksuisen pintakerroksen osalta, että tavoitepitoisuutena ovat ylemmät ohjearvopitoisuudet eri haitta-aineiden osalta. Tämän kerroksen alapuoliselle maaperälle kunnostus tavoitteena ovat vaarallisen jätteen raja-arvot, jotka ovat kunnostustavoitteena myös tierakenteiden alapuolisessa maaperässä. Tämän kerroksen päälle rakennetaan viheralueilla kasvukerros puhtaasta mullasta, joka on paksuudeltaan 0,2-0,5 m. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa tiehankkeen rakennustöidenurakkaalueelta haitta-ainepitoiset maa-ainekset niiden sijainti, alueen tuleva käyttötarkoitus ja haitta-aineiden ominaisuudet huomioiden määritetyt tavoitepitoisuudet ylittävät massat. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Kunnostustarpeen arviointi on suoritettu ohjearvotarkastelun lisäksi laadullisena riskitarkasteluna. Pilaantuneeksi todetut alueet sijoittuvat liikennealueille; katu- ja tiealueille sekä niihin välittömästi liittyville penger- ja piennaralueille. Kaavamerkinnät ovat tulevissa kaavoissa LT ja EV; tiealue ja suojaviheralue. Liikennöintialueilla ja niihin liittyvillä suojaviheralueilla sovelletaan ohjearvotarkastelussa tavoitepitoisuuksina ylempiä ohjearvopitoisuuksia. Muun pilaantuneeksi havaitun alueen (kaivualueen leikkauspohjan alapuolella ja ulkopuolella) kunnostustarve ja tavoitteet on määritelty laadullisen riski-
tarkastelun perusteella. Kunnostustarpeen määrittelyssä on otettu huomioon ainekohtaiset ominaisuudet sekä haitta-aineiden esiintyminen alueen maaperässä ja pohjavedessä. Tiehankkeen kaivualueen ulkopuolisten pilaantuneiden massojen kunnostustarve on määritelty alueen käyttömuotoon sekä haitta-aineiden ominaisuuksiin ja kulkeutumiseen pohjautuvalla riskitarkastelulla. Ekologisessa riskitarkastelussa on huomioitu alueen käyttömuoto. Tässä kohteessa haitta-aineet sijoittuvat liikennöintialueille, jolloin alueen ekologinen tila ei vastaa luonnontilaista ja ekologisten haittavaikutusten mahdollisuus on yleisesti hyväksytty. Ekologisia riskejä tarkasteltaessa on huomioitu erikseen pintamaan 0-1 metrin kerros sekä sitä syvemmät maakerrokset. Pintamaan kasvukerros ja hulevesien valuma on ekologisessa riskitarkastelussa huomioitu. Haitta-ainepitoiset maa-ainekset sijoittuvat tutkimusten mukaan yleisesti maaperään 1-4 m:n syvyydelle, jolloin ne eivät sijoitu pintamaan kasvukerrokseen. Terveysvaikutusten arvioinnissa on huomioitu erikseen pintamaan 0-1 metrin sekä syvempien maakerrosten osuus. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen merkittävimpiä altistusreittejä kriittisille haitta-aineille ovat pintamaan pölyäminen sekä kulkeutuminen pinta- ja pohjavesiin. KÄSITTELYTARVE Terveydellisistä ja ympäristönsuojelullisista syistä kiinteistön alueella olevat pilaantuneet maa-ainekset tulee poistaa. LAUSUNNON ANTAJAT Pirkanmaan ELY-keskus on neuvotellut 5.9.2013 käsittelystä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa, jonka kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä. PIRKANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastanut Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnuksissa 837-221-9901-000, 837-224-9903-000, 837-108-0807-0013,837-108-0806-0002, 837-108-0807-0012, 837-108-0807-0017, 837-108-0803-0005 ja 837-108-0803-0007, 837-599-0002-0009, 837-115-9901-0000, 837-127-9901-0000 ja 837-109-9906-000 sijaitsevien kiinteistöjen pilaantunutta maaperää koskevan ilmoituksen ja hyväksyy siinä esitetyn kunnostamisen seuraavin ehdoin:
1. Kiinteistöjen kunnostettavien alueiden maaperässä olevat jätteet on poistettava kiinteistöiltä ja eri jätejakeet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteet on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 2. Pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistöjen kunnostettavilta alueilta ilmoituksen mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely tai hyödynnettävä rakennettavilla alueilla ilmoituksen mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa eri haitta-aineiden osalta ilmoituksessa esitetyt maaperän puhtaustavoitteet eri alueilla voidaan käyttää kiinteistöjen kunnostettavilla alueilla täyttöihin tai meluvallirakenteisiin ilmoituksen ja suunnitelman mukaisesti tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. 3. Rakennusaikainen liikenne ja maankaivu on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja. Pilaantunut maa-aines on peitettävä kuljetuksen ajaksi ja jätteen kuljettajien on oltava hyväksytty jätehuoltorekisteriin. 4. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä jätelain (646/2011) 121 :n edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 5. Kunnostettaville alueille on rakennettava suunnitelmissa esitetyt rakenteet ja niiden sijainti on merkittävä loppuraportissa liitteenä olevaan karttaan. 6. Työmaakaivantoihin tulevat vedet tulee käsitellä tai johtaa jätevedenpuhdistamolle suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien laatu tulee analysoida ennen viemäriin johtamista sekä olla yhteydessä Tampereen Veteen. 7. Työn valvojana on oltava asiantunteva henkilö, jolla tulee olla käytettävissään työn ohjaamiseen ko. haitta-aineille soveltuva kenttäanalytiikka ja sen asiantuntemus sekä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti. Kaivutyön yhteydessä maa-aineksista tulee ottaa työnäytteitä. Joka kymmenes kenttämittausten avulla analysoitu näyte tulee toimittaa laboratorioon analysoitavaksi. Maaperän puhdistustyön lopputulos on todettava toimenpidealueelle tehtyjen kaivantojen seinämistä ja pohjalta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava niin, että yksi näyte edustaa 100 m 2
- 200 m 2 :n suuruista puhdistettua aluetta. Jokaisesta maaperän puhdistamiseksi tehdystä kaivannosta on kuitenkin otettava vähintään viisi jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteen on edustettava mahdollisimman hyvin toimenpidealueelle jäävän maan laatua ja kerroksellisuutta. Näyte saa olla koottu enintään viidestä osanäytteestä. Kaikki maanäytteet, joiden on tarkoitus osoittaa alueelle jäävän maan haitta-ainepitoisuuksia, on analysoitava sellaisella analyysimenetelmällä ja mittaustarkkuudella, että saatuja tuloksia voidaan verrata kunnostustyölle asetettuihin haitta-ainekohtaisiin puhtausarvoihin. Jäännöspitoisuuksien toteamiseen käytetyt analyysitodistukset on liitettävä kunnostustyön loppuraporttiin. Kunnostustyön valvonnasta vastaavan henkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen työn aloittamista Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Puhdistustoimien riittävyys on varmistettava saneeraustoimien loputtua alueelta otettavin maaperänäyttein. Maaperän puhdistustyöstä on laadittava raportti, jossa on tässä päätöksessä määrättyjen asioiden lisäksi esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - puhdistetun alueen tunnistetiedot, - puhdistustyön aloitus- ja lopetuspäivät ja työn kokonaiskestoaika, - kartta, joista selviää tarkasti, mistä kohdista pilaantuneet maat on poistettu, poistosyvyydet ja mistä kohdista laboratoriossa analysoidut jäännöspitoisuusnäytteet on otettu, - kartta, josta selviää tutkimusten perusteella pilaantuneeksi todetun tai arvioidun alueen rajaus ja aluetta pilanneet haitta-aineet (ainakin metalleilla, mineraaliöljyperäisillä aineilla pilaantuneet alueet, muilla haitta-aineilla pilaantuneet alueet), - alueelle jääneen maan jäännöspitoisuudet (kopiot analyysitodistuksista), käytetyt mittausmenetelmät ja -tarkkuudet, - kenttämittaustulosten luotettavuuden arvioimiseksi käytettyjen maanäytteiden laboratorioanalyysitodistukset, - poistettujen pilaantuneiden maa-ainesjätteiden ja pilaantuneiden rakenteiden käsittelypaikkatiedot (laitos, osoite) ja niihin toimitetun jätteen, maan ja maiden sisältämien haitta-aineiden kokonaismäärät, - taulukot, joihin on koottu kuormakohtaisesti tiedot käsittelypaikkoihin toimitetun maa-ainesjätteen määrästä (t) ja haitta-ainepitoisuuksista, - maa-ainesjätteen kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, sekä - arvio siitä, miten puhdistustyön tavoitteet on saavutettu ja siihen liittyvät epävarmuustekijät. Raportti on toimitettava tarkastettavaksi ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun puhdistustyö on päättynyt. Raportti on lisäksi toimitettava tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli ilmoituksessa mainittujen kiinteistöjen puhdistaminen toteutetaan vaiheittain, on jokaisesta vaiheesta laadittava hankekohtainen raportti.
9. Ongelmajätteiden kuljetuksista on oltava siirtoasiakirja, josta tulee ilmetä valtioneuvoston päätöksen (659/1996) edellyttämät tiedot. Siirtoasiakirjoja on säilytettävä kolme vuotta. 10. Mikäli kaivutöitä tehdään kunnostamisen alueilla, jolla jonkin haittaaineen osalta ilmoituksessa esitetty kunnostustavoite alittuu, voidaan tällaiset kaivetut maa-ainekset käyttää kiinteistöjen kunnostetuilla alueilla täyttöihin. Mikäli ilmoituksessa esitetty kunnostustavoite ylittyy, tulee tällaiset maaainekset toimittaa luvanvaraiseen paikkaan. Kaivutöistä tulee ilmoittaa ennen niiden aloittamista Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT MAKSUPERUSTE Päätöksessä mainitut ehdot on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja valvonnallisista syistä. Mikäli ehtoja noudatetaan maaainesten puhdistamistoimenpiteillä ja kuljettamisella asianmukaiseen käsittelyyn ei aiheuteta terveys- eikä ympäristöhaittoja. Valtioneuvosto on antanut asetuksen n:o 210/2012 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan pilaantuneen maaperän tehtävän ilmoituksen käsittely maksaa 50 euroa/h. Tämän ilmoituksen käsittelyyn on kulunut 60 tuntia, joten maksu on 3 000 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Hämeenlinnasta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/00) Ympäristönsuojeluasetus (169/00) Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa 6.9.2020 saakka. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ari Nygrén Ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä Lisätietoja asiasta antaa tarvittaessa ympäristöinsinööri Kari Pyötsiä puh. 0500-832520 e-mail: kari.pyotsia@ely-keskus.fi PÄÄTÖS JÄLJENNÖS Luvan hakijalle Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen