Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016 Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2016 Ylitarkastaja Antti Seppänen OPETUS-JA KULTTUURITOIMEN VASTUUALUE 29/2017 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
Etelä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016 Antti Seppänen Aluehallintovirastojen julkaisuja 29/2017 ISSN 2343-3132 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5890-77-8 (verkkojulkaisu) Hämeenlinna 2017
KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 29/2017 Tekijät Antti Seppänen Julkaisuaika Elokuu 2017 Toimeksiantaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Etelä-Suomen yleiset kirjastot vuonna 2016 Tiivistelmä Tässä julkaisussa on kuvattu Etelä-Suomen alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuoden 2016 tilastotietojen avulla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Julkaisussa kirjastojen toimintaa verrataan yleisten kirjastojen laatusuosituksiin. Toiminnan tarkastelussa ovat kohteena palveluverkko, talous, kirjastojen käyttö, kokoelmat, henkilöstö ja tilat. Lisäksi tarkastellaan kirjastotoiminnan hanke- ja kehittämistoimintaa. Tiedot perustuvat yleisten kirjastojen toimintatilastoihin vuodelta 2016 ja yksityiskohtaiset tilastot löytyvät Yleisten kirjastojen tilastotietokannasta sekä niiden visualisoinnista. Nousevina trendeinä näkyivät omatoimikirjastojen lisääntyminen ja sitä kautta aukioloaikojen kasvu. Kirjastossa kävijöiden määrään, käynteihin tai lainoihin ei lisääntyneellä aukiololla kuitenkaan vaikuttaisi olleen kovinkaan suurta merkitystä. Kirjastojen järjestämien tapahtumien ja koulutusten sekä niihin osallistuneiden määrä kasvoivat jälleen edellisestä vuodesta. Musiikkiäänitteiden hankintamäärät ja kokoelmat jatkoivat reipasta laskua. Samoin laskuun kääntyivät DVD ja Blu-Ray -elokuvien hankinta. Lasten kirjallisuuden hankinta ja lainaus olivat lievässä kasvussa. E-aineistojen, erityisesti e-lehtien ja -kirjojen hankinta, kokoelma ja käyttö kasvoivat vauhdilla, vaikkakin se oli vielä pientä verrattuna paperisten aineistojen käyttöön. Muiden aineistojen hankinta oli kutakuinkin aiemmalla tasollaan tai hivenen vähentynyt. Kirjastojen menot ja kulut olivat edellisen vuoden tasolla. Kirjastot hakivat ja niille myönnettiin vuonna 2017 vähemmän kehittämisavustuksia kuin aikaisemmin. Kehittämisen painopisteitä myönnettyjen avustusten näkökulmasta ovat oppimisympäristöt ja yhteisöllisyys sekä palveluiden kehittäminen. Asiakkaiden monilukutaitoja, eli perinteistä lukemisen edistämistä ja mediakasvatusta, pyritään myös kehittämään useilla projekteilla. Asiasanat yleiset kirjastot, tilastot, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, arviointi ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5890-77-8 Kokonaissivumäärä 30 s Julkaisija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kieli Suomi Paino Hinta
Sammanställd av Antti Seppänen Utgivningsdatum August 2017 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Datum för tillsättandet av organet Publikationens titel De allmänna biblioteken i Södra Finland 2016 Sammanfattning I publikationen beskrivs verksamheten vid de allmänna biblioteken i Södra Finland med hjälp av statistiken för 2016. Regionförvaltningsverket i Södra Finland är verksamt i ett område som omfattar Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne- Tavastland, Kymmenedalen och Södra Karelen. I publikationen jämförs bibliotekens verksamhet med kvalitetsrekommendationerna för de allmänna biblioteken. Verksamheten granskas beträffande servicenätet, ekonomin, användningen av biblioteken, bestånden, personalen och lokalerna. Dessutom granskas biblioteksverksamhetens projekt- och utvecklingsverksamhet. Uppgifterna bygger på de allmänna bibliotekens verksamhetsstatistik för 2016. Den detaljerade statistiken finns i de allmänna bibliotekens statistikdatabas och visualiseringen av den. Som stigande trender sågs en ökning av meröppna bibliotek och därigenom ökade öppethållningstider. Den ökade öppethållningen verkar emellertid inte ha speciellt stor betydelse när det gäller antalet biblioteksbesökare, besök eller utlåningen. Anskaffningen, beståndet och användningen av e-material ökade med fart. Användningen av både e-böcker och e-tidningar hade en stigande trend även om det är lite jämfört med användningen av pappersmaterial. Evenemang och utbildningar ordnade av biblioteken samt antalet deltagare i dem ökade alltjämt från i fjol. Antalet inköpta musikupptagningar och bestånd fortsatte sin branta nedgång Också inköpen av DVD och Blu-Ray-filmer började minska. Anskaffningen av litteratur för och utlåningen till barn visade en svagt ökande trend. Anskaffningen av övrigt material låg på mer eller mindre samma nivå som tidigare eller minskade en aning. Bibliotekens utgifter och kostnader låg på samma nivå om i fjol. Biblioteken ansökte och beviljades mindre utvecklingsunderstöd 2017 än tidigare. Enligt de beviljade bidragen är kärnområdena för utveckling inlärningsmiljöerna och tillhörigheten samt utvecklingen av tjänsterna. Dessutom strävar man med flera projekt efter att utveckla besökarnas multilitteracitet, det vill säga främja traditionell läsning och mediefostran. Ämnesord allmänna bibliotek, statistik, Nyland, Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Kymmenedalen, Södra Karelen ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) 2343-3132 ISBN (webbpublikation) 978-952-5890-77-8 Sidantal 30 Utgivare Regionförvaltningsverket i Södra Finland Språk finska Tryckeri Pris
Sisällys Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2016... 7 1. Omatoimiaukioloaika kolminkertaistui... 7 2. Toimintakulut säilyivät ennallaan... 9 3. Omatoimikirjastot eivät ole lisänneet kirjaston käyttöä...12 4. E-lehtien käyttö rajussa kasvussa...15 5. Henkilöstön määrä säilyi ennallaan...17 6. Tapahtumien määrä lisääntyi...18 7. Avustuksia haettiin ja myönnettiin aiempaa vähemmän...20 8. Kirjastokimpat maakunnittain...22 9. Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2015 ja 2016....27 Kuviot Kuvio 1. Omatoimikirjastojen aukioloajat per asukasluku 2015 ja 2016 8 Kuvio 2. Toimintayksiköt vv. 2010-2016 9 Kuvio 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain v. 2015 Etelä-Suomessa 10 Kuvio 4. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas 2005-2016 11 Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv. 2005-2016 13 Kuvio 6. Fyysiset käynnit kirjastossa per aukiolotunnit Etelä-Suomessa 1999-2016 14 Kuvio 7. Etelä-Suomen kirjastojen hankkimien e-lehtien käyttökerrat suhteessa asukaslukuun 2014-2016 16 Kuvio 8. Audiovisuaalisen aineiston hankinta Etelä-Suomen kirjastoissa 2001-2016 17 Kuvio 9. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa vuosina 2012-2016 18 Kuvio 10. Tapahtumat Uudenmaan kirjastoissa 2012-2016 19 Kuvio 11. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa suhteessa väestöön 2012-2016 19 Kuvio 12. Avusta saaneiden hankkeiden teemat 2017 21 Taulukot Taulukko 1. Toimintayksiköt 2010-2016 8 Taulukko 2. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain Etelä-Suomessa 2016 9 Taulukko 3. Maakunnittain eniten toimintakuluja per asukas 10 Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain 13 Taulukko 5. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain 18 Taulukko 6. Haetut ja saadut avustukset alueittain vuonna 2017 20
Taulukko 7. Etelä-Karjalan kirjastojen perustietoja 2016 22 Taulukko 8. Kanta-Hämeen kirjastojen perustietoja 2016 23 Taulukko 9. Kymenlaakson kirjastojen perustietoja 2016 24 Taulukko 10. Päijät-Hämeen kirjastojen perustietoja 2016 25 Taulukko 11. Uudenmaan kirjastojen perustietoja 2016 26 Kartat Kartta 1. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut asukasta kohden kunnittain vuonna 2016 11 Kartta 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden kunnittain vuonna 2016 14 Kartta 3. Etelä-Karjalan kirjastokimppa 2016 22 Kartta 4. Kanta-Hämeen kirjastokimpat 2016 23 Kartta 5. Kymenlaakson kirjastokimppa 2016 24 Kartta 6. Päijät-Hämeen kirjastokimppa 2016 25 Kartta 7. Uudenmaan kirjastokimpat 2016 26 Heinolan vanha ja uusi kirjastoauto. Kuva Liisa Häyrinen.
Tilastotietoja Etelä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2016 Tähän julkaisuun on koottu tietoja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson sekä Etelä- Karjalan yleisten kirjastojen toiminnasta vuodelta 2016. Julkaisun tiedot perustuvat Suomen yleisten kirjastojen toimintatilastoihin. Tietoja verrataan viimeistä kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemiin yleisten kirjastojen laatusuosituksiin sekä vuoden 2015 tunnuslukuihin. Uuden lain yleisistä kirjastoista tultua voimaan, eivät laatusuositukset enää ole täysin ajan tasalla eikä niitä sellaisenaan enää käytetä 2017 vuoden arvioinnissa. Yksityiskohtaiset tilastotiedot ja aikasarjat ovat haettavissa yleisten kirjastojen tilastotietokannasta http://tilastot.kirjastot.fi. Väestötietojen osalta on käytetty tilastokeskuksen väestörakennetilastoja. 1. Omatoimiaukioloaika kolminkertaistui Kirjastotilat ja niiden saavutettavuus vaikuttavat keskeisesti siihen, miten kirjaston palveluita voidaan tuottaa ja käyttää. Vaatimukset tilojen suhteen ovat muutoksessa, kun kirjaston toiminta muuttuu. Uusia kirjastorakennuksia ei ole juurikaan viime vuonna rakennettu, mutta olemassa olevia on remontoitu paremmin tarvetta vastaaviksi. Laatusuosituksissa suositeltiin, että kirjastot tai ainakin kirjastoautopysäkit sijaitsisivat lähellä asukkaitaan, heidän luontevien asiointireittiensä varrella ja olisivat auki silloin, kun se asiakkaille olisi hyödyllisintä. Etelä-Suomen maakuntien (Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) alueella asui 2,3 miljoonaa asukasta vuonna 2016. Alueella toimi yhteensä 207 kirjastoa ja 37 kirjastoautoa. Pääkirjastoja oli 60, mikä kaksi vähemmän kuin vuonna 2015. Vähennys johtuu siitä, että Nastola liittyi Lahteen ja Hämeenkoski Hollolaan, jolloin entisistä pääkirjastoista tuli uudessa isommassa kunnassa sivukirjastoja. Sivukirjastojen määrä väheni: niitä oli yhteensä 136. Uusia sivukirjastoja perustettiin Helsinkiin, Lahteen (ent. Nastolan pääkirjasto) ja Hollolaan (ent. Hämeenkosken pääkirjasto). Sen sijaan lakkautettuja tai väliaikaisesti suljettuja sivukirjastoja olivat Hollolassa (Kalliolan kirjasto), Tuusulassa (Riihikallion kirjasto), Kotkassa (Otsolan ja Tavastilan kirjastot) sekä Hämeenlinnassa (Tuomelan kirjasto). Kirjastoautojen määrä on pysynyt samana, mutta kirjastoautopysäkkien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 142 kpl ja oli 2275. Laitoskirjastoja toimi alueella 11. Aukiolotuntien määrä kasvoi huomattavasti eli peräti n. 83 500 tunnilla eli noin 19 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan aukiolotunteja oli jo yli puoli miljoonaa. Näin suuri kasvu johtuu pääosin omatoimiaukiolojen huomattavasta lisääntymisestä. Myös perinteinen aukiolo, jolloin henkilökunta on paikalla, on lisääntynyt hieman. Omatoimiaika lisääntyi peräti viidessätoista kunnassa. Aukiolotunneista 19 % oli 7
itsepalveluaukioloa eli ns. omatoimikirjaston palvelua. Kasvua viime vuoteen oli huomattavasti, sillä itsepalveluaukiolotunnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna liki kolminkertaisiksi. Itsepalveluaukioloaikana kirjasto toimii omatoimiperiaatteella: kirjastossa voi asioida, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla. Omatoimikirjaston tarkoituksena on lisätä aukioloaikoja niin, että ne sopivat mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle. Koko maassa kirjastojen itsepalvelutuntien osuus kasvoi 88 % edellisestä vuodesta ja oli jo 15 % kirjastojen kaikista aukiolotunneista. Muutos on tässä asiassa ollut nopeaa. Kuvio 1. Omatoimikirjastojen aukioloajat per asukasluku 2015 ja 2016 Vaikka kirjastojen ja kirjastoautojen määrä on hitaasti laskenut 2010 -luvulla, on yleisten kirjastojen saavutettavuus yleisesti Etelä-Suomessa hyvä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muuallakin taajamissa matka lähimpään kirjastoon on kohtuullinen. Ainoastaan maaseutumaisissa kunnissa, joissa väestöntiheys on pieni, voi matka kirjastoon muodostua pitkäksi. Omatoimikirjastojen yleistymisen ansiosta kirjastojen saavutettavuus on edelleen kehittynyt myönteiseen suuntaan. Taulukko 1. Toimintayksiköt 2010-2016 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pääkirjastot 66 65 65 62 62 62 60 Sivukirjastot 151 152 149 149 141 138 136 Laitoskirjastot 14 13 13 13 12 11 11 Kirjastoautot 39 39 39 38 37 37 37 8 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kuvio 2. Toimintayksiköt 2010-2016 300 250 200 150 100 50 Toimintayksiköt 2010-2016 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pääkirjastot Sivukirjastot Laitoskirjastot Kirjastoautot Kirjastotilojen osalta yleisten kirjastojen laatusuositus asetti tavoitteeksi 100 hyötyneliömetriä tuhatta asukasta kohden. Etelä-Suomessa luku oli 78,1 m 2 vuonna 2016. Laskua oli hivenen edellisestä vuodesta. Parhaiten laatusuosituksen täyttävät Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, joilla tilaa per tuhat asukasta on yli 100 neliötä. Vähiten on väkirikkaalla Uudellamaalla 69 m 2 tuhatta asukasta kohden. Eniten kirjastotiloja oli luonnollisesti Uudellamaalla runsaat 111 500 m 2 ja vähiten Etelä-Karjalassa n. 13 500 m 2. 2. Toimintakulut säilyivät ennallaan Laatusuosituksissa suositeltiin, että kunnat varaisivat kirjastojen ylläpitoon tarpeeksi resursseja, jotta vaikuttavat palvelut saadaan tuotettua. Karkeasti ottaen kirjastojen toimintakulut jakautuvat neljään: henkilöstö-, aineisto-, tila- sekä muut kulut. Etelä-Suomen yleiset kirjastot käyttivät 2016 toimintakuluihin yhteensä 134 miljoonaa euroa eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kirjastojen toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli 56 prosenttia, kirjastoaineistokulujen osuus oli 10 prosenttia ja tilakustannusten osuus 21 prosenttia. Henkilöstö- ja aineistokulujen osuudet kokonaiskustannuksista ovat pysyneet viimeiset viisi vuotta samalla tasolla, tilakustannusten osuus on noussut parilla prosentilla. Taulukko 2. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain Etelä-Suomessa 2016 Menolaji Henkilöstökulut Kirjastoaineistokulut Tilakustannukset Muut kulut Yhteensä euroa 74 450 000 13 280 000 28 300 009 17 490 000 133 520 000 osuus % 56 10 21 13 9
Kuvio 3. Yleisten kirjastojen toimintakulut menolajeittain 2015 Etelä-Suomessa Toimintakulujen osuudet 2017 Henkilöstökulut Kirjastoaineistokulut Muut kulut Tilakulut 21 % 13 % 56 % 10 % E-aineistojen kuluja tilastoitiin 2016 kolmatta kertaa. Kirjastot panostavat nyt aiempaa enemmän e-kirjojen ja -lehtien hankintaan ja sitä myöden myös e-aineistojen kulut ovat kasvaneet. Ne olivat Etelä-Suomen kirjastoissa yhteensä noin 800 000 euroa. Tämä oli 6 prosenttia kaikista aineistokuluista. Nousua edellisestä vuodesta oli yli 150 000. Toimintakulujen keskiarvo koko maassa ja Etelä-Suomessa oli 58 euroa per asukas vuodessa. Erot kuntien välillä olivat kuitenkin sangen isot. Eniten resursseja oli Kauniaisilla, jossa kulut per asukas olivat peräti 111 euroa per asukas ja vähiten Järvenpäässä, jossa vastaavasti kulut olivat 35 euroa per asukas. Taulukko 3. Maakunnittain eniten toimintakuluja per asukas Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Parikkala 77,67 Ypäjä 69,96 Kouvola 65,82 Padasjoki 85,39 Kauniainen 110,67 Luumäki 75,78 Jokioinen 67,08 Iitti 60,33 Hartola 84,95 Inkoo 78,23 Rautjärvi 69,18 Humppila 60,12 Hamina 58,73 Sysmä 70,13 Espoo 77,58 Lemi 54,23 Hämeenlinna 59,46 Pyhtää 53,37 Lahti 59,74 Sipoo 77,27 Imatra 54,01 Forssa 58,79 Kotka 52,85 Heinola 48,75 Loviisa 71,3 Ruokolahti 53,69 Loppi 54,42 Virolahti 52,26 Asikkala 41 Hanko 70,79 10 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kuvio 4. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut/asukas 2005-2016* *vuoden 2016 euron arvossa Rahaa käytettiin eniten kirjastojen toimintaan suhteessa väestöön Kauniaisissa, Hartolassa, Padasjoella, Inkoossa, Parikkalassa ja Espoossa (106 78 /asukas). Vähiten taas Järvenpäässä, Hollolassa, Vantaalla, Mäntsälässä ja Orimattilassa (35 38 /asukas). Absoluuttisesti eniten rahaa käytti Helsingin kaupunki (38,5 milj. ) ja vähiten Myrskylä (90 900 ). Kartta 1. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen toimintakulut asukasta kohden kunnittain vuonna 2016 11
3. Omatoimikirjastot eivät ole lisänneet kirjaston käyttöä Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaan laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavassa kunnassa kirjaston aktiivikäyttäjiä oli vähintään puolet kuntalaisista. Käyntejä oli 10 kpl per asukas vuodessa ja lainauksia 20 kpl per asukas vuodessa. Yleisten kirjastojen tilastotietokantaan ei kerätä tietoa aktiivisista käyttäjistä. Lainaajien määriä sen sijaan tilastoidaan. Etelä-Suomen kirjastoissa lainaajien määrä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2016 lainaajia oli 36 % väestöstä eli n. 821 000. Maakunnittain tarkasteltuna eniten lainaajia oli suhteessa väestöön Kanta-Hämeessä (37 %) ja vähiten Kymenlaaksossa (31 %). Lainaajien määrää tilastoidaan aktiivisten kirjastokortin käyttäjien määrällä. Tällöin mm. pienet lapset jäävät pois tilastoinnin piiristä. Aktiivisia käyttäjiä on siis varmasti enemmän kuin lainaajia mm. lehtilukusalien käyttäjät ja kirjaston järjestämissä tapahtumissa käyvät, jotka eivät välttämättä lainaa kirjoja kirjastokäynneillään. Huolimatta aukioloaikojen lisääntymisestä, kirjastoissa käytiin vuonna 2016 saman verran kuin 2015. Etelä- Suomessa käyntejä kertyi yhteensä 21,2 miljoonaa. Keskimäärin alueella käyntejä oli 9,2 asukasta kohden eli hiukan alle laatusuosituksen ja hieman yli kansallisen keskiarvon (8,9). Alueen maakunnista kirjastossa käytiin ahkerimmin Uudellamaalla (9,7 käyntiä per asukas) ja vähiten Etelä- Karjalassa (7 kpl per asukas). Uudenmaan ja koko Etelä-Suomenkin tilastoja nostaa pääkaupunkiseudun (11 kpl per asukas) ja sen lähikuntien muita aktiivisempi kirjastoissa käynti. Näissä kunnissa ja kaupungeissa kirjastokäyntejä on kahdesta seitsemään käyntiä per asukas enemmän kuin muualla Etelä-Suomessa keskimäärin. Huippuna on Kauniainen, jossa käyntejä on viisitoista kertaa per asukas vuodessa. Lainausten jo vuosia jatkunut laskeva trendi jatkui. Etelä-Suomen kirjastojen kokonaislainaus on hieman laskenut edellisvuodesta. Lainoja oli vuonna 2016 yhteensä 34,3 miljoonaa, joka on noin 370 000 lainaa vähemmän kuin vuonna 2015. Keskimäärin lainoja tehtiin 15 per asukas vuodessa, mikä jää alle koko maan keskiarvon (16). Lainausluvut vaihtelevat maakunnittain. Eniten lainattiin Päijät-Hämeessä, jossa asukaskohtaisia lainoja oli 15,6, ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa vastaava luku oli 13. Kaikkien maakuntien lainauksessa tapahtui hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen jyrkkä lasku tapahtui Päijät-Hämeessä, jossa Lahden pääkirjaston iso remontti laski lainausta ja siten koko maakunnan lukuja. 12 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Taulukko 4. Fyysiset kirjastokäynnit ja lainaus per asukas maakunnittain Fyysiset käynnit/asukasluku Kokonaislainaus/asukasluku Alue 2015 2016 2015 2016 Etelä-Karjala 7,2 7,0 13,3 13,1 Kanta-Häme 7,4 7,1 15,8 15,4 Kymenlaakso 8 7,8 16,1 15,1 Päijät-Häme 9,4 7,9 17,5 15,7 Uusimaa 9,7 9,9 14,8 14,8 Pääkaupunkiseutu 10,3 10,7 14,2 14,6 Muu Uusimaa 8,5 8,2 16 15,2 Etelä-Suomi 9,2 9,2 15,1 15,1 Koko maa 9,1 9,0 16,4 16,4 Sekä kokonaislainaus, asukaskohtaisten lainojen määrä, että lainaajien osuus väestöstä ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana laskeneet kaikissa alueen maakunnissa. Sama kehitys näkyy fyysisten käyntien määrässä. Vuonna 2016 lainoja asukasta kohden tehtiin 8 % vähemmän ja fyysisiä käyntejä asukasta kohden 16 % vähemmän kuin vuonna 2006. Kansallisella tasolla vastaavat luvut ovat 21 % ja 18 %. Kuvio 5. Kokonaislainaus/asukas Etelä-Suomessa vv. 2005-2016 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kokonaislainaus/asukas 2005-2015 18,7 18 17,7 17,4 17,2 16,7 16,9 16,5 15,8 15,5 15,1 14,9 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 13
Kartta 2. Etelä-Suomen yleisten kirjastojen lainat asukasta kohden kunnittain vuonna 2016 Käyntien määrä suhteessa aukioloaikoihin laskee nopeasti. Tämä johtuu siitä, että lisääntyneet omatoimiaukioloajat eivät vastaavassa suhteessa lisää kävijöiden määrää. Omatoimiaika vaikuttaisi palvelevan jo olemassa olevia asiakkaita, eikä näy lisääntyneenä lainaaja- tai käyntimäärinä. Erityisen nopeaa lasku on ollut Päijät-Hämeessä, jossa omatoimikirjastoja on otettu paljon käyttöön. Kuvio 6. Fyysiset käynnit kirjastossa per aukiolotunnit Etelä-Suomessa 1999-2016 14 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
4. E-lehtien käyttö rajussa kasvussa Kirjastojen kokoelmille suositeltiin seuraavaa: uusia kirjoja hankitaan 300-400 kappaletta tuhatta asukasta kohden ja vanhaa aineistoa poistetaan 8 % vuosittain. Lasten ja nuorten kirjallisuutta hankitaan 1 kpl / alle 15 - vuotias vuodessa. Lehtivuosikertoja tilataan tai saadaan 15-20 kpl tuhatta asukasta kohden suurissa kirjastoissa ja pienissäkin suositeltiin viittäkymmentä lehteä vuosittain. Uusia kirjoja hankittiin vuonna 2016 Etelä-Suomessa 240 kpl tuhatta asukasta kohden. Määrä oli hivenen enemmän kuin edellisenä vuonna. Maakunnista eniten hankintoja tehtiin Kanta-Hämeessä, jossa kirjoja hankittiin 286 kappaletta ja niukimmin Uudellamaalla, jossa hankintojen määrä oli 234 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla hankinta oli 213 kappaletta tuhatta asukasta kohden. Tämä on luonnollista, sillä väestömäärä on siellä suurin. Absoluuttisesti hankintamäärät ovat pääkaupunkiseudulla 44 % kaikista hankituista kirjoista Etelä-Suomessa. Vanhan aineiston poistoja tehtiin vuonna 2016 Etelä-Suomessa 8,8 % kokoelmista eli hieman suositusta enemmän. Edellisvuodesta poistojen määrä oli hivenen kasvanut. Eniten poistoja tehtiin Päijät-Hämeessä 14,4 %. Taustalla tässäkin on Lahden pääkirjaston iso remontti. Vähiten poistoja tehtiin Etelä-Karjalassa 4,8 %. Vuonna 2016 lasten kirjallisuutta hankittiin Etelä-Suomessa 0,6 kpl alle 15 -vuotiasta kohden, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonna. Maakunnista lähimmäs laatusuositusta ylsi Kanta-Häme 0,8 lastenkirjalla per alle 15-vuotias asukas. Paperisten lehtien tilaukset vähenevät edelleen. Niitä tilattiin vuonna 2015 kaikkiaan 21 186 kappaletta, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 4,4 %. Tuhatta asukasta kohden lehtiä hankittiin Etelä-Suomessa noin yhdeksän kappaletta, joka on yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten lehtiä tilattiin Kymenlaaksossa 14 lehteä tuhatta asukasta kohden ja vähiten Uudellamaalla 8 lehteä tuhatta asukasta kohden. E-kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastoihin, ja e-kirjojen ja muiden sähköisten aineistojen käyttöä tilastoitiin nyt kolmatta kertaa. Trendi on selvä: kirjojen kokoelmat ja käyttö ovat kasvaneet edellisestä vuodesta selvästi. Etelä-Suomen kirjastoissa oli tarjolla yhteensä 35 143 e-kirjaa, joita käytettiin varsin aktiivisesti: käyttökertoja oli noin 253 000 eli 7,2 kertaa per e-kirja. E-aineistojen käyttö on pääkaupunkiseudulla, eli Helmet -kimpan alueella, huomattavasti muuta Etelä-Suomea vilkkaampaa. Käyttö oli siellä n. 15 lainaa per e-kirja. Edelleen kuitenkin E-kirjojen osuus kokoelmista ja lainoista on vielä pieni. 15
E-lehtien käytön kasvu taas jatkuu vauhdilla. epress ja muut e-lehtipalvelut ovat laajentaneet kotimaisten lehtien valikoimaa ja osa kirjastoista on sen myötä lopettanut vastaavan paperilehden tilauksen kustannussyistä. E- lehtien käyttö on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 ja vuodesta 2014 käyttö on kolminkertaistunut. Vuonna 2016 e-lehtiä käytettiin Etelä-Suomessa jo yli 860 000 kertaa. Kuvio 7. Etelä-Suomen kirjastojen hankkimien e-lehtien käyttökerrat suhteessa asukaslukuun 2014-2016 Audiovisuaalisen aineiston hankinta on laskusuunnassa Etelä-Suomen kirjastoissa. Erilaisten suoratoistopalveluiden lisääntynyt suosio mm. Spotify, Netflix, HBO Nordic, Yle Areena jne. heijastuu jo kirjastojen aineistojen käyttöön ja sitä kautta hankintaan. Musiikkiäänitteiden hankinta jatkoi laskuaan ja myös kokoelmat ovat alkaneet kutistua. Myös DVD ja Blu-ray -elokuvien hankinta on lähtenyt laskuun. 16 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kuvio 8. Audiovisuaalisen aineiston hankinta Etelä-Suomen kirjastoissa 2001-2016 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 AV aineiston hankinta 2001-2016 Etelä- Suomessa Musiikkiäänitteet DVD ja Blu-ray 5. Henkilöstön määrä säilyi ennallaan Yleisten kirjastojen laatusuositus henkilöstön määräksi oli 0,8-1,0 henkilötyövuotta (htv) per tuhat asukasta. Lisäksi henkilöstön täydennyskoulutuksia suositeltiin kuusi täydennyskoulutuspäivää per henkilötyövuosi. Kirjastoissa tehtiin Etelä-Suomessa 2016 yhteensä 1 894 henkilötyövuotta, mikä on 73 htv:tä enemmän kuin vuonna 2015. Tuhatta asukasta kohti henkilötyövuosia oli 0,82. Eri maakunnista paras tilanne oli vuonna 2016 Uudellamaalla, jossa henkilökuntaa oli 0,84 htv per tuhat asukasta ja heikoin Päijät-Hämeessä, joissa henkilökuntaa oli 0,74 htv per tuhat asukasta. Vuonna 2016 Etelä-Suomen kirjastoissa osallistuttiin täydennyskoulutukseen kolme päivää htv:tä kohden eli selvästi alle laatusuosituksen. Kehitys on ollut kehnoa edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin koulutuspäiviä kertyi 3,5 per htv. Eniten täydennyskoulutukseen osallistuttiin Kymenlaaksossa, jossa koulutuspäiviä oli 5,3 henkilötyövuotta kohden, ja vähiten Kanta-Hämeessä, jossa vastaava luku oli 2,6 päivää per htv. Kymenlaakson suurta täydennyskoulutusmäärä selittänee uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto alueen kaikissa kunnissa (Koha). 17
Taulukko 5. Henkilötyövuodet yhteensä ja henkilötyövuodet 1000 asukasta kohden maakunnittain Alue Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet/ 1 000 asukasta 2015 2016 Muutos lkm 2015 2016 Etelä-Karjala 103 100-3 0,78 0,77 Kanta-Häme 151 145-6 0,86 0,83 Kymenlaakso 142 141-1 0,79 0,79 Päijät-Häme 148 150 2 0,73 0,74 Uusimaa 1 277 1358 +81 0,80 0,84 Pääkaupunkiseutu 938 979 +41 0,85 0,87 Muu Uusimaa 339 379 +40 0,68 0,76 Etelä-Suomi 1 821 1 894 +73 0,79 0,82 Koko maa 4 473 4 501-28 0,82 0,82 6. Tapahtumien määrä lisääntyi Kirjastojen tapahtuma-, näyttely- ja koulutustoimintaa on tilastoitu nyt viisi vuotta. Joka vuosi toiminnan määrä on kasvanut edellisestä ja näin kävi myös vuonna 2016. Vuoden mittaan kirjastoissa järjestettiin yli 19 000 erilaista tapahtumaa, joka on 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tapahtumien, kuten kirjailijailtojen, lukupiirien, konserttien, luentojen ja nukketeatteriesitysten kävijämäärä kasvoi 15 % ja kaikkiaan kirjastojen tapahtumiin osallistui lähes 460 000 henkilöä. Tapahtumien lisäksi kirjastoissa järjestettiin lähes 2 000 näyttelyä sekä käyttäjäkoulutusta lähes 170 000 henkilölle, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 11 %. Huomattavaa on, että valtaosa tapahtumista järjestetään Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joissa myös tilaisuuksien lisääntyminen on ollut suurinta. Kuvio 9. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa vuosina 2012-2016 Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa pl. Uusimaa 2012-2016 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme 2012 2013 2014 2015 2016 18 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kuvio 10. Tapahtumat Uudenmaan kirjastoissa 2012-2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Tapahtumat 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Kuvio 11. Tapahtumat Etelä-Suomen kirjastoissa suhteessa väestöön 2012-2016 19
7. Avustuksia haettiin ja myönnettiin aiempaa vähemmän Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto, jonka toimintaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erillisen valtionavustuksen. Kirjastolla on käynnissä useita ministeriön rahoittamia kehittämishankkeita. Jokaisessa Etelä-Suomen maakunnassa on maakuntakirjasto (Porvoo, Hämeenlinna, Lahti, Kouvola ja Lappeenranta), jotka saivat vuosittain maakuntakirjastoavustusta toimintaansa. Syksyllä 2016 Etelä-Suomen kirjastot jättivät Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 62 hakemusta hankerekisterin kautta (http://hankkeet.kirjastot.fi) toimintansa kehittämiseen tähtäävien hankkeiden toteuttamiseksi. Hakemusten yhteissumma oli noin miljoona euroa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai OKM:ltä 514 000 keväällä 2017 jaettavaksi paikallisiin ja alueellisiin kirjastojen kehittämishankkeisiin ja lukuharrastuksen edistämishankkeisiin. Taulukko 6. Haetut ja saadut avustukset alueittain vuonna 2017 Alue Hakemukset kpl Haettu summa Myönnetty avustus kpl Myönnetty avustus Etelä-Karjala 5 93 292 5 60 500 Kanta-Häme 4 43 505 3 21 000 Kymenlaakso 4 57 000 4 27 400 Päijät-Häme 6 73 200 6 33 500 Uusimaa 43 771 854 37 385 600 Yhteensä 62 1 038 851 55 528 000 Myönnetyistä avustuksista suurin osa on suunnattu kirjastojen kehittämiseen oppimisympäristöinä ja yhteisöjensä osana. Myös palveluiden kehittäminen ja lukemisen edistäminen sekä mediakasvatus olivat kehittämisen kohteena. Edellisellä hakukierroksella 2015-2016 hakemuksia saatiin hieman enemmän ja myös haettu summa oli suurempi. Myönteisiä päätöksiä tehtiin siten myös enemmän, mutta ne olivat keskimäärin hieman pienempiä, sillä myöntöjen yhteissumma oli hivenen 2017 vuotta pienempi. Ilmeisesti isot suunnitteilla olevat ja toteutuvat kirjastojärjestelmäuudistukset kaikissa maakunnissa hieman hillitsivät muuta kehittämisintoa 2016 ja 2017. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi edellisten lisäksi 2016 matka-avustusta kansainvälisiin tapahtumiin ja seminaareihin yhdeksälle henkilölle yhteensä 4050 euroa. 20 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kuvio 12. Avusta saaneiden hankkeiden teemat 2017 21
8. Kirjastokimpat maakunnittain Kartta 3. Etelä-Karjalan kirjastokimppa 2016. Taulukko 7. Etelä-Karjalan kirjastojen perustietoja 2016. Etelä-Karjala Kuntia 9 Väestö -alle 15 v. 131 155 18 375 Pääkirjastoja 9 Sivukirjastoja 15 Kirjastoautoja 1 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 13,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 3,0 Fyysiset käynnit/asukas 7 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 330 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,77 Toimintakulut euroa/asukas 54,2 Kirjastokimppa: Heili 22 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kartta 4. Kanta-Hämeen kirjastokimpat 2016. Taulukko 8. Kanta-Hämeen kirjastojen perustietoja 2016. Kanta-Häme Kuntia 11 Väestö -alle 15 v. 174 710 28 174 Pääkirjastoja 11 Sivukirjastoja 7 Kirjastoautoja 8 Kirjastokimppoja 3 Kokonaislainaus/asukas 15,4 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 11,9 Fyysiset käynnit/asukas 7,1 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 334 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,83 Toimintakulut euroa/asukas 56,2 23
Kartta 5. Kymenlaakson kirjastokimppa 2016. Taulukko 9. Kymenlaakson kirjastojen perustietoja 2016. Kymenlaakso Kuntia 7 Väestö -alle 15 v. 178 638 25379 Pääkirjastoja 7 Sivukirjastoja 11 Kirjastoautoja 5 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 15,1 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9 Fyysiset käynnit/asukas 7,8 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 287 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,79 Toimintakulut euroa/asukas 60 24 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kartta 10. Päijät-Hämeen kirjastokimppa 2016. Taulukko 10. Päijät-Hämeen kirjastojen perustietoja 2016. Päijät-Häme Kuntia 9 Väestö -alle 15 v. 202 009 30 378 Pääkirjastoja 8 Sivukirjastoja 10 Kirjastoautoja 6 Kirjastokimppoja 1 Kokonaislainaus/asukas 15,7 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 9,5 Fyysiset käynnit/asukas 7,9 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 257 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,74 Toimintakulut euroa/asukas 53,7 25
Kartta 11. Uudenmaan kirjastokimpat 2016. Taulukko 11. Uudenmaan kirjastojen perustietoja 2016. Uusimaa Kuntia 26 Väestö -alle 15 v. 1 620 261 273 167 Pääkirjastoja 25 Sivukirjastoja 93 Kirjastoautoja 17 Kirjastokimppoja 7 Kokonaislainaus/asukas 14,8 Kirjastoautojen osuus lainauksesta % 4,5 Fyysiset käynnit/asukas 9,9 Aineistohankinnat/1 000 asukasta 270 Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,84 Toimintakulut euroa/asukas 58,7 26 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
9. Tilastovertailu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2015 ja 2016. Perustuu http://tilastot.kirjastot.fi tilastotietokannan tietoihin* 2015 2016 Yksikkömuutos %- muutos Asukasluku 2 292 369 2306439 14 070 0,6 Kuntien lukumäärä 64 62-2 -3,1 Kirjastot yhteensä kpl 211 207-4 -1,9 Pääkirjastot 62 60-2 -3,2 Sivukirjastot 138 136-2 -1,4 Laitoskirjastot 11 11 0 0,0 Kirjastoautot 37 37 0 0,0 Pysäkkejä 2 417 2275-142 -5,9 Muita palvelupaikkoja 41 40-1 -2,4 Aukiolotunteja 435 923 519382 83 459 19,1 - aukiolotunnit: itsepalvelu 32 470 98889 66 419 204,6 Henkilötyövuodet yht. 1 821 1893 72 4,0 Kirjaston palkkaamat 1 668 1643-25 -1,5 - josta kirjastoammatilliset 1 371 1375 4 0,3 - josta korkeakoulutetut 608 626 18 3,0 Muut 163 250 87 53,4 Toimintakulut yht. 133660715 133526132-134 583-0,1 Henkilöstökulut 74079526 74449533 370 007 0,5 Kirjastoaineistokulut 13212453 13284352 71 899 0,5 - kirjojen hankintakulut 8224393 8155882-68 511-0,8 - muut kirjastoaineistokulut 4988060 5128470 140 410 2,8 Tilakustannukset 29230109 28304881-925 228-3,2 Muut kulut 17138628 17487367 348 739 2,0 Toimintakulut /asukas 58,31 57,89-0,42-0,7 Kulut seuraavan vuoden talousarviossa 132686523 131561743-1 124 780-0,8 Käynnit Fyysisiä käyntejä 21161549 21199938 38 389 0,2 Fyysisiä käyntejä/asukasluku 9,23 9,19-0,04-0,4 27
Tapahtumat 16950 19288 2 338,00 13,8 osallistujamäärä 398984 457673 58 689,00 14,7 Näyttelyt 1882 1982 100,00 5,3 Käyttäjäkoulutukset 10707 10960 253,00 2,4 tunteina 12772 13038 266,00 2,1 osallistujamäärä 153498 169865 16 367,00 10,7 Kokonaislainaus kpl 34619221 34251259-367 962-1,1 Lainaajat 823 113 820798-2 315-0,3 Kirja-aineiston lainaus yht. 26 182 997 26343817 160 820 0,6 Kirjat - suomenkieliset 23308583 23440019 131 436 0,6 - ruotsinkieliset 1 268 387 1288488 20 101 1,6 - muunkieliset 1 606 027 1615310 9 283 0,6 - aikuisten kirjat 15285072 15132179-152 893-1,0 - lasten kirjat 10898153 11207173 309 020 2,8 - kaunokirjat 17395277 17590199 194 922 1,1 - tietokirjat 8787948 8749153-38 795-0,4 - kaunokirjat aikuiset 7742852 7670378-72 474-0,9 - tietokirjat aikuiset 7542220 7461801-80 419-1,1 - kaunokirjat lapset 9652425 9919821 267 396 2,8 - tietokirjat lapset 1245728 1287352 41 624 3,3 Nuotit ja partituurit 444685,00 435384-9 301-2,1 Muun kuin kirja-aineiston lainaus yht. 8 436 224 7907442-528 782-6,3 - Musiikkiäänitteet 1833986,00 1626188-207 798-11,3 - Muut äänitteet 928339,00 922922-5 417-0,6 - Videot 3901,00 2633-1 268-32,5 - CD-ROM -levyt 58438,00 44534-13 904-23,8 - DVD ja Blu-ray -levyt 2953849,00 2759337-194 512-6,6 - Muu aineisto** 2172834,00 2069991-102 843-4,7 Saadut kaukolainat 27 030 27412 382 1,4 Lähetetyt kaukolainat 51 970 56926 4 956 9,5 28 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
Kokonaislainaus/asukas 15,1 14,9-0,2-1,3 Hankinnat yht. kpl 638163 641543 3 380 0,5 Kirjat 544 993 553017 8 024 1,5 - suomenkieliset 463 368 464992 1 624 0,4 - ruotsinkieliset 36 477 41478 5 001 13,7 - muunkieliset 45 148 46547 1 399 3,1 - aikuisten kirjat 334 071 312653-21 418-6,4 - lasten kirjat 210 922 240403 29 481 14,0 - kaunokirjat 359 332 374676 15 344 4,3 - tietokirjat 185661 178380-7 281-3,9 - kaunokirjat aikuiset 177 091 166413-10 678-6,0 - tietokirjat aikuiset 156 980 146240-10 740-6,8 - kaunokirjat lapset 182 241 208263 26 022 14,3 - tietokirjat lapset 28 681 32140 3 459 12,1 Nuotit ja partituurit 7 027 6886-141 -2,0 Muun kuin kirja-aineiston hankinta yht. 93 170 88526-4 644-5,0 - Musiikkiäänitteet 30 277 27363-2 914-9,6 - Muut äänitteet 12 371 12791 420 3,4 - Videot 19 2-17 -89,5 - CD-ROM -levyt 773 1332 559 72,3 - DVD ja Blu-ray -levyt 36 163 32143-4 020-11,1 - Muu aineisto** 6 540 8009 1 469 22,5 Lehdet yht. vuosikertoja 22 164 21186-978 -4,4 Sanomalehdet 2 609 2406-203 -7,8 Aikakauslehdet 19 555 18780-775 -4,0 Poistot kpl 958 312 946740-11 572-1,2 Kokoelmat yht. kpl 10 988 297 10727943-260 354-2,4 Kirjat 9 260 940 9026370-234 570-2,5 - suomenkieliset 7 805 026 7602112-202 914-2,6 - ruotsinkieliset 791 276 775896-15 380-1,9 29
- muunkieliset 664 638 648362-16 276-2,4 - aikuisten kirjat 6307987 6084188-223 799-3,5 - lasten kirjat 2952953 2941566-11 387-0,4 - kaunokirjat 5350639 5245709-104 930-2,0 - tietokirjat 3910301 3780045-130 256-3,3 - kaunokirjat aikuiset 2810305 2717275-93 030-3,3 - tietokirjat aikuiset 3497682 3366913-130 769-3,7 - kaunokirjat lapset 2540334 2528434-11 900-0,5 - tietokirjat lapset 412619 413132 513 0,1 Nuotit ja partituurit 257700 254059-3 641-1,4 Muut kuin kirja-aineisto yht. 1 727 357 1701573-25 784-1,5 - Musiikkiäänitteet 846 088 815069-31 019-3,7 - Muut äänitteet 181 284 182062 778 0,4 - Videot 13 476 9312-4 164-30,9 - CD-ROM -levyt 16 121 13731-2 390-14,8 - DVD ja Blu-ray -levyt 326 464 343283 16 819 5,2 - Muu aineisto** 86 224 84057-2 167-2,5 E-aineistot E-kirjakokoelma 21 298 35143 13 845 65,0 E-kirjojen hankinnat 9 120 12796 3 676 40,3 E-kirjojen käyttökerrat 173 507 252824 79 317 45,7 E-musiikin kirjautumiset 36 118 45539 9 421 26,1 E-musiikin käyttökerrat 328 152 309220-18 932-5,8 E-lehtien käyttökerrat 419 164 862239 443 075 105,7 E-tietokantojen käyttökerrat 112 581 73031-39 550-35,1 E-kuvatallenteiden käyttökerrat 11 478 7404-4 074-35,5 *Ks. tilastointiin liittyvät ohjeet ja käsitteistöt tilastotietokannasta http://tilastot.kirjastot.fi **Muu aineisto sisältää esim. karttalehdet, diasarjat ja -kuvat, pelit, mikrokortit ja -rullat yms. 30 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016
31
32 Aluehallintovirasto Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2016