Tutkimusseloste 1(15) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Kärkölän yhtenäiskoulu Kuopiossa Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri Asuinympäristö ja terveys yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jussi.lampi@thl.fi 029 524 7970 Anne Hyvärinen Yksikönpäällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos anne.hyvarinen@thl.fi 029 524 6364 Juha Pekkanen Tutkimusprofessori Asuinympäristö ja terveys yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 029 524 6368
Tutkimusseloste 2(15) Sisällysluettelo 1 Oppilaiden sisäilmakysely ja sen käyttö koulun sisäilmatilanteen kartoituksessa... 3 2 Kyselyn toteutus ja tulokset... 4 2.1 Kohde... 4 2.2 Kyselyn toteutus... 4 2.3 Kysely menetelmät... 4 3 Kohdekohtaiset havainnot... 7 3.1 Vastaajien taustatiedot Kärkölän yhtenäiskoulussa... 7 3.1.1 Alakoulun oppilaat... 7 3.1.2 Yläkoulun oppilaat... 7 3.2 Kohdekohtaiset havainnot Kärkölän yhtenäiskoulussa... 7 3.2.1 Alakoulun oppilaat... 7 3.2.2 Yläkoulun oppilaat... 8 4 Yhteenveto... 13
Tutkimusseloste 3(15) 1 Oppilaiden sisäilmakysely ja sen käyttö koulun sisäilmatilanteen kartoituksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on viime vuosina kehittänyt oppilaille suunnattua sisäilmakyselyä uudeksi työvälineeksi koulujen sisäilmaongelmien hallintaan Suomessa. Kunnat voivat käyttää kyselyä koulujen sisäilmatilanteen kartoittamisessa ja seurannassa paitsi epäiltäessä sisäilmaongelmaa myös säännöllisesti tehtävien tarkastusten yhteydessä. Hyvin toteutettu sisäilmakysely antaa vertailukelpoista tietoa oppilaiden kokemasta sisäympäristön laadusta ja tyytyväisyydestä kouluympäristöön sekä koetusta oireilusta ryhmätasolla. Sisäilmakyselyn tulosten tulkintaa varten tulee olla käytettävissä kattava vertailuaineisto, joka on kerätty vastaavasta väestöryhmästä (esimerkiksi alakouluikäisiltä oppilailta). Kyselyllä voidaan selvittää, onko esimerkiksi hengitystieoireilu tai huonoksi koettu sisäilma tavallista yleisempää tietyn koulun oppilaiden joukossa verrattuna kouluihin yleensä. Sillä ei kuitenkaan voida määrittää mistä syystä koettu sisäilman laatu tai oireilu poikkeaa tavanomaisesta. Pelkän sisäilmakyselyn tulosten perusteella ei tulekaan asettaa tilojen käytölle rajoituksia. Vaikka kyselyssä ei havaittaisi tavanomaisesta poikkeavaa oireilua tai olosuhdehaittoja se ei myöskään täysin poissulje sitä, että koulun sisäilmassa ei olisi mitään terveydelle haitallista. Nämä kyselyn käyttöä koskevat rajoitteet liittyvät yleisesti kaikkiin käytössä oleviin sisäilmakyselyihin. Kyselyn vastauksiin voivat vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin mahdolliset sisäilman haittatekijät, kuten henkilön ikä, sukupuoli, terveydentila, elintavat, psykososiaaliset tekijät (esim. stressi ja huolestuneisuus) ja elinympäristö. Parhaimmillaan oppilaiden kokemukset sisäympäristön laadusta voivat antaa kuitenkin viitteitä ongelmien syystä, esimerkiksi riittämättömästä ilmanvaihdosta tai epämukavasta lämpötilasta. Tämä voi auttaa rakennusteknisten selvitysten suuntaamisessa. Sisäilmaongelmien selvittely on haastavaa ja vaatii monipuolista asiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä. Sisäilmakyselyn lisäksi ongelmatilanteen arvioinnin kouluissa tulee perustua aina rakennuksen teknisiin selvityksiin sekä tarvittaessa muihin sisäilmaselvityksiin ja koulu- ja työterveydenhuollon tietoihin. Sisäilmakyselyn tuloksia ja muuta kerättyä ja tutkittua tietoa on aina tarkasteltava kokonaisuutena.
Tutkimusseloste 4(15) 2 Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohde Kyselyn kohteena oli Kärkölän yhtenäiskoulu. Kärkölän yhtenäiskoulu koostuu Opintien toimipisteestä (alaja yläkoulu) ja Vuokkoharjun toimipisteestä (alakoulu). Tilaajan pyynnöstä tarkasteltiin alakoulun oppilaiden koettua oireilua ja olosuhdehaittoja erikseen eri toimipisteissä. Kysely toteutettiin 7.4. 25.4.2017. Tilajako perustuu tilaajan ilmoitukseen. 2.2 Kyselyn toteutus Kyselyn tilaajana toimi Kärkölän kunta. Kysely tehtiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää oppilaiden sisäilmakyselyn kehitystyötä käyttäen ala- ja yläkouluille suunniteltua kyselylomaketta. Alakoululaisten kysely toteutettiin web-kyselynä Wilma-palvelun kautta. Oppilaiden huoltajat vastasivat kyselyyn annettujen ohjeiden mukaan, osin yhdessä lapsen kanssa. Yläkoululaisille kysely toteutettiin webkyselynä oppilaille koulussa oppitunnin aikana. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Kyselyn aineisto analysoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista tunnistaa. 2.3 Kysely menetelmät Tuloksina on esitetty niiden olosuhdehaittojen yleisyys, joita oppilaat ovat kokeneet joka viikko tai melkein joka päivä viimeisen 4 viikon aikana. Oireita kysyttiin seuraavilla kysymyksillä: onko sinulla ollut seuraavia hengitystieoireita viimeisen 4 viikon aikana ja onko sinulla ollut muita oireita viimeisen 4 viikon aikana (taulukko 1). Oireiden yleisyys on esitetty oireryhmittäin siten, että kussakin oireryhmässä on laskettu joka viikko tai melkein joka päivä raportoidut oireet yhteen ns. oiresummaksi (taulukko 1). Hengitystie- ja iho-oireiden osalta tuloksissa on esitetty niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat vähintään kahta oiretta. Muiden oireryhmien osalta on esitetty niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat vähintään yhtä oiretta. Tulokset on esitetty sanallisesti (kappaleet 3.1-3.2) ja graafisesti (kuvat 1-4) sekä liitteissä 1-2. Yleisyyden lisäksi on ilmoitettu yleisyyden tilastollinen virhemarginaali (95 % vaihteluväli) (kuvat 1-4). Virhemarginaali kuvaa satunnaista virhettä. Se on riippuvainen otoksen koosta; pienemmässä otoksessa virhemarginaali on suurempi kuin suuremmassa otoksessa. Eli jos tutkittava ryhmä on pieni, yksittäisillä satunnaisilla vastauksilla on suurempi vaikutus kokonaistulokseen. Vertailuaineistona toimii lisäksi suomalaisista ala- ja yläkouluista aiemmin kerätty aineisto. Se on kerätty kouluista, joissa ei aineiston keruun ajankohtana ole ollut tiedossa sisäilmaongelmia. Vertailuaineiston koulujen keskiarvojen vaihteluväli on kuvattu kuvissa 1-4.
Tutkimusseloste 5(15) Taulukko 1. Oireryhmät (oireita viimeisen 4 viikon aikana joka viikko tai melkein joka päivä ) Hengitystieoireet Alahengitystieoireet Silmäoireet Iho-oireet Yleisoireet nenän tukkoisuutta yöyskää silmien kutinaa ihottumaa väsymystä nuhaa hengenahdistusta vuotavat silmät ihon kutinaa, punoitusta päänsärkyä kuiva tai kipeä kurkku hengityksen vinkunaa keskittymisvaikeuksia äänen käheyttä yskää Taulukko 2. Alakoulun oppilaiden taustatiedot ja raportoidut allergiset sairaudet Kärkölän yhtenäiskoulu Opintien toimipiste Kärkölän yhtenäiskoulu Vuokkoharjun toimipiste Vastaajien lukumäärä 21 109 Vastausprosentti (%) 23 37 Tyttöjen osuus (%) 29 60 Astma (%)* 0 6 Heinänuha (%)* 19 6 Atooppinen ihottuma (%)* 9 28 Koettu terveydentila hyvä (%)** 100 88 Huoltajan huolestuneisuus koulun sisäilman laadusta (%)# 33 63 * Huoltajan raportoima viimeisen 12 kk aikana ** Melko tai erittäin hyvä # Melko tai erittäin paljon
Tutkimusseloste 6(15) Taulukko 3. Yläkoulun oppilaiden taustatiedot ja itse raportoidut allergiset sairaudet Kärkölän yhtenäiskoulu Opintien toimipiste Vastaajien lukumäärä 87 Vastausprosentti (%) 64 Tyttöjen osuus (%) 54 Astma (%)* 6 Heinänuha %)* 23 Atooppinen ihottuma (%)* 10 Koettu terveydentila hyvä (%)** 74 Huolestuneisuus koulun sisäilman laadusta (%)# 22 * Itse raportoitu viimeisen 12 kk aikana ** Melko tai erittäin hyvä # Melko tai erittäin paljon
Tutkimusseloste 7(15) 3 Kohdekohtaiset havainnot Seuraavassa on koottu oppilaiden taustatiedot ja kohdekohtaisesti kyselyn keskeisimmät havainnot. Vastauksia on verrattu suomalaisista ala- ja yläkouluista kerättyyn vertailuaineistoon. Koska kysely on kehitysvaiheessa, ei käytössämme vielä ole kattavaa vertailuaineistoa ala- tai yläkouluikäisille oppilaille. Tästä johtuen vertailuaineisto ei vielä täysin kuvaa raportoitujen olosuhdehaittojen tai oireiden tavanomaista tasoa kouluissa. 3.1 Vastaajien taustatiedot Kärkölän yhtenäiskoulussa Vastaajien taustatekijät voivat vaikuttaa oireiden ja olosuhdehaittojen raportointiin. Esimerkiksi allergisia sairauksia sairastavat ovat usein herkempiä ympäristötekijöille, mikä voi vaikuttaa tuloksiin, jos näiden henkilöiden osuus vastaajista on selvästi erilainen kuin vertailuaineistossa. Myös huolestuneisuus koulun sisäilmasta voi lisätä oireiden raportointia, toisaalta sisäilmaongelmat aiheuttavat huolta. Suuresta huolen määrästä aiheutuu epävarmuutta tulosten tulkintaan. 3.1.1 Alakoulun oppilaat Alakoulun oppilaiden kyselyssä ei havaittu merkittäviä eroja allergisten sairauksien raportoinnissa verrattuna vertailuaineistoon kummassakaan toimipisteessä. Kyselyn vastausprosentti oli matala erityisesti Opintien toimipisteessä. Vuokkoharjun toimipisteen oppilaiden vanhemmat olivat selvästi huolestuneempia ja Opintien toimipisteen oppilaiden vanhemmat hieman huolestuneempia koulun sisäilman laadusta verrattuna vertailuaineistoon (taulukko 2). 3.1.2 Yläkoulun oppilaat Tässä kyselyssä yläkoulun oppilaiden raportoimissa allergisissa sairauksissa tai huolestuneisuudessa koulun sisäilman laatuun ei ollut merkittäviä eroja verrattuna vertailuaineistoon (taulukko 3). 3.2 Kohdekohtaiset havainnot Kärkölän yhtenäiskoulussa 3.2.1 Alakoulun oppilaat Opintien toimipisteen 21 oppilaan vanhempaa ja Vuokkoharjun toimipisteen 109 oppilaan vanhempaa vastasi kyselyyn. Vuokkoharjun toimipisteen oppilaat kokivat enemmän tunkkaista ilmaa, pölyisyyttä ja likaisuutta ja riittämätöntä ilmanvaihtoa verrattuna vertailuaineistoon sekä hieman enemmän kuivaa sisäilmaa, homeen hajua, muuta epämiellyttävää hajua ja melua verrattuna vertailuaineistoon, mutta
Tutkimusseloste 8(15) näiden suhteen tulokset olivat vain suuntaa antavia (kuva 1). Opintien toimipisteen oppilaat kokivat hieman enemmän tunkkaista ilmaa verrattuna vertailuaineistoon, mutta tulos oli vain suuntaa antava (kuva 1). Vuokkoharjun toimipisteen oppilaat kokivat enemmän hengitys-, iho- ja yleisoireita verrattuna vertailuaineistoon sekä hieman enemmän silmäoireita mutta silmäoireiden suhteen tulos oli vain suuntaa antava (kuva 2). Opintien toimipisteen oppilaat hieman enemmän yleisoireita verrattuna vertailuaineistoon, mutta ero oli vain suuntaa antava (kuva 2). 3.2.2 Yläkoulun oppilaat Kärkölän yhtenäiskoulussa 87 yläkoulun oppilasta vastasi kyselyyn. Yläkoulun oppilaiden kokemissa olosuhdehaittoja ei havaittu merkittäviä eroja verrattuna vertailuaineistoon (kuva 3). Yläkoulun oppilaat kokivat enemmän hengitystieoireita verrattuna vertailuaineistoon sekä hieman enemmän silmäoireita, mutta ero silmäoireiden osalta oli vain suuntaa antava (kuva 4).
Tutkimusseloste 9(15) Kuva 1. Alakoulun oppilaiden kokemien olosuhdehaittojen esiintyvyys Kärkölän yhtenäiskoulun eri toimipisteissä. Palkit kuvaavat raportoitujen olosuhdehaittojen yleisyyttä ja sen tilastollista virhettä. Vertailuaineistosta on esitetty yleisyyden vaihteluväli eri alakouluissa.
Tutkimusseloste 10(15) Kuva 2. Vuokkoharjun ja Opintien toimipisteiden alakoulun oppilaiden kokemien oireiden esiintyvyys. Palkit kuvaavat raportoitujen oireiden yleisyyttä ja sen tilastollista virhettä. Vertailuaineistosta on esitetty yleisyyden vaihteluväli eri alakouluissa.
Tutkimusseloste 11(15) Kuva 3. Yläkoulun oppilaiden kokemien olosuhdehaittojen esiintyvyys Kärkölän yhtenäiskoulussa. Palkit kuvaavat raportoitujen olosuhdehaittojen yleisyyttä ja sen tilastollista virhettä. Vertailuaineistosta on esitetty yleisyyden vaihteluväli eri yläkouluissa.
Tutkimusseloste 12(15) Kuva 4. Kärkölän yhtenäiskoulun yläkoulun oppilaiden kokemien oireiden esiintyvyys. Palkit kuvaavat raportoitujen oireiden yleisyyttä ja sen tilastollista virhettä. Vertailuaineistosta on esitetty yleisyyden vaihteluväli eri yläkouluissa.
Tutkimusseloste 13(15) 4 Yhteenveto Tässä kyselyssä Kärkölän yhtenäiskoulun oppilaiden kokemusta sisäympäristön laadusta ja heidän kokemaansa oireilua verrattiin vertailuaineiston tietoihin. Vuokkoharjun toimipisteen alakoulun oppilaat kokivat enemmän olosuhdehaittoja ja oireita verrattuna vertailuaineistoon. Tulosten perusteella Vuokkoharjun toimipisteen sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä on syytä selvittää, mikäli näin ei ole jo tehty. Selvityksissä on hyvä ottaa huomioon kyselyssä havaitut poikkeavat olosuhdehaitat, koska ne voivat antaa viitteitä sisäilmaongelman syystä. Opintien toimipisteessä alakoulun oppilaiden kokemissa olosuhdehaitoissa tai oireissa ei havaittu merkittäviä eroja verrattuna vertailuaineistoon. Tulosten tulkintaan muodostuu merkittävää epävarmuutta johtuen matalasta vastausprosentista ja siitä johtuneesta pienestä otoskoosta. Yläkoulun oppilaiden kokemissa olosuhdehaitoissa ei havaittu merkittäviä eroja verrattuna vertailuaineistoon. Yläkoulun oppilaat kokivat enemmän hengitystieoireita verrattuna vertailuaineistoon. Koska raportoidut olosuhdehaitat olivat tavanomaisella tasolla, tulee erityisesti pohtia muiden kuin sisäilmatekijöiden merkitystä havaittuun tulokseen. Kyselyyn osallistuneiden koulujen ja vertailuaineiston välisiin eroihin erityisesti oppilaiden kokemissa oireissa voivat vaikuttaa monet muutkin kuin kouluympäristöön liittyvät tekijät, kuten henkilön ikä, sukupuoli, terveydentila, elintavat, psykososiaaliset tekijät (esim. stressi ja huolestuneisuus) ja elinympäristö, joista osaa on kysytty kyselyssä (kts kappale 3.1 sekä taulukot 2 ja 3). Näitä tekijöitä ei ole huomioitu analyyseissa, vaan ne on otettava huomioon osana tilanteen kokonaisvaltaista arviointia. Sisäilmakyselyllä voidaan kartoittaa oppilaiden kokemusta sisäympäristön laadusta, tyytyväisyyttä kouluympäristöön sekä koettua oireilua. Mahdollisten sisäilmaongelmien selvittely on haastavaa ja vaatii monipuolista asiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä. Sisäilmakyselyn lisäksi ongelmatilanteen arvioinnin kouluissa tulee perustua aina rakennuksen teknisiin selvityksiin sekä tarvittaessa muihin sisäilmaselvityksiin ja koulu- ja työterveydenhuollon tietoihin. Pelkän sisäilmakyselyn tulosten perusteella ei myöskään tule asettaa tilojen käytölle rajoituksia. Annamme mielellämme lisätietoa. Kuopio Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri Asuinympäristö ja terveys yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jussi.lampi@thl.fi 029 524 7970 Anne Hyvärinen Yksikönpäällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos anne.hyvarinen@thl.fi 029 524 6364 Juha Pekkanen Tutkimusprofessori Asuinympäristö ja terveys yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 029 524 6368
Tutkimusseloste 14(15) Liite 1. Alakoulun oppilaiden kokemien oireiden ja olosuhteiden esiintyvyys Kärkölän yhtenäiskoulu, Opintien toimipiste Kärkölän yhtenäiskoulu, Vuokkoharjun toimipiste N n % N n % Hengitystieoireet 21 2 10 Hengitystieoireet 109 25 23 Alahengitystieoireet 21 2 10 Alahengitystieoireet 109 10 9 Silmäoireet 21 0 0 Silmäoireet 109 15 14 Iho-oireet 21 3 14 Iho-oireet 109 24 22 Yleisoireet 21 8 38 Yleisoireet 109 53 49 liian kuuma sisällä 21 0 0 liian kuuma sisällä 109 8 7 vaihteleva lämpötila sisällä 21 2 10 vaihteleva lämpötila sisällä 109 6 6 liian kylmä sisällä 21 2 10 liian kylmä sisällä 109 6 6 veto 21 0 0 veto 109 4 4 kuiva ilma 21 1 5 kuiva ilma 109 16 15 tunkkainen (huono) ilma 21 5 24 tunkkainen (huono) ilma 109 28 26 homeen tai "maakellarin" haju 21 0 0 homeen tai "maakellarin" haju 109 9 8 muu epämiellyttävä haju 21 0 0 muu epämiellyttävä haju 109 12 11 pölyisyys tai likaisuus 21 3 14 pölyisyys tai likaisuus 109 16 15 riittämätön ilmanvaihto 21 4 19 riittämätön ilmanvaihto 109 28 26 sopimaton valaistus 21 3 14 sopimaton valaistus 109 10 9 melu 21 7 33 melu 109 50 46 luokan rauhattomuus 21 8 38 luokan rauhattomuus 109 39 36 N= vastaajien lukumäärä n= oireita tai olosuhdehaittoja raportoivien vastaajien lukumäärä
Tutkimusseloste 15(15) Liite 2. Yläkoulun oppilaiden raportoimien oireiden ja olosuhteiden esiintyvyys Kärkölän yhtenäiskoulu; Opintien toimipiste N n % Hengitystieoireet 87 21 24 Alahengitystieoireet 87 14 16 Silmäoireet 87 19 22 Iho-oireet 87 5 6 Yleisoireet 87 53 61 liian kuuma sisällä 87 9 10 vaihteleva lämpötila sisällä 87 16 18 liian kylmä sisällä 87 26 30 veto 87 12 14 kuiva ilma 87 19 22 tunkkainen (huono) ilma 87 22 25 homeen tai "maakellarin" haju 87 7 8 muu epämiellyttävä haju 87 15 17 pölyisyys tai likaisuus 87 23 26 riittämätön ilmanvaihto 87 20 23 sopimaton valaistus 87 12 14 melu 87 34 39 luokan rauhattomuus 87 27 31 N= vastaajien lukumäärä n= oireita tai olosuhdehaittoja raportoivien vastaajien lukumäärä