SYNTY PERUSTAJA PYHÄT KIRJAT IHMISEN PÄÄMÄÄRÄ JUMALAKÄSITYS RAKENNUKSET PÄÄSUUNNAT KANNATTAJAT ALUEET KIINASSA 550 ekr. KUNGFUTSE VIISI KLASSIKKOA, KESKUSTELUT JALO IHMINEN LUONTEENKEHITYK- SEN JA MORAALISTEN HYVEIDEN ARVOSTAMISEN TULOKSENA KUNGFUTSELLA ITSELLÄÄN TAIVAS JUMALUUTENA TAIVAAN TEMPPELI ALKUPERÄISEN PÄÄSUUNNAN LISÄK- SI UUSKUNGFUTSELAISUUS 200 MILJOONAA KIINA, TAIWAN, KOREA, VIETNAM, JAPANI
KUNGFUTSE 551-479 EKR. Kungfutsen elämäkerta on tallennettu vasta noin 400 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Tallentamisen tekivät hänen oppilaansa tai jopa heidän oppilaansa. Kungfutse eli mestari Kung syntyi nykyisen Kiinan alueella Zhou-dynastian (noin 1027-256 ekr.) aikaan Lun läänitysvaltiosa, Qufun kaupungissa. Hänen isänsä oli upseeri, mutta kuoli pokansa ollessa vasta lapsi. Kungfutse opiskeli lapsena ajan tavan mukaan kuutta taitoa : seremonioita, musiikkia, kilpavaunujen ajoa, jousiammuntaa, kirjoitusta ja aritmetiikkaa. Erityisen kiinnostunut hän oli seremonioista ja musiikista. Hänen aikomuksensa oli päästä Lu-valtion virkamieheksi. Hän solmi avioliiton 19-vuotiaana ja sai melko vähäisiä hallintovirkamiehen tehtäviä. Tänä aikana hän omistautui menneiden aikojen tapojen, joita hän ihaili suuresti, tutkimiselle, ja alkoi opettaa hyvää käytöstä, runoutta ja historiaa. Hänestä tuli suosittu opettaja, joka keräsi ympärilleen suuren oppilasjoukon. Hänen mielestään kaikkien, syntyperään katsomatta, tuli saada opetusta. Hänestä tuli Lu-valtion oikeusministeri, mutta joutui pian hallitsijan epäsuosioon ja halusi jättää kotivaltionsa. Tästä alkoi hänen ja hänen oppilaidensa 13 vuotta kestänyt vaellus melkein kaikissa nykyisen Pohjois-Kiinan valtioissa. Hänen tarkoituksensa oli löytää arvoisensa hallitsija, joka olisi kuunnellut hänen neuvojaan. Kungfutse piti omaa aikaansa moraalisesti rappeutuneena ja halusi palauttaa entisten aikojen korkean moraalin ja arvomaailman. Kungfutsen politiikkaan kuului saada pienet ruhtinaskunnat yhdistymään. Hallitsijat eivät kuunnelleet häntä eikä hän saanut mistään valtiosta itselleen virkaa. Kun hän oli 69-vuotias hänet kutsuttiin takaisin omalle kotiseudulleen, missä hän luopui poliittisesta toi-
minnastaan ja omistautui vain opetustyölleen ja vanhojen tekstien tutkimiseen. Hänen arvostuksensa suureni vasta hänen kuolemansa jälkeen Kungfutsen hauta Qufussa Kuvalähde Rolf Müller Wikimedia Commons GNU Free Documentation License
NELJÄ KIRJAA JA VIISI KLASSIKKOA Nämä ovat uuskungfutselaisuuden perusteokset 1. Suuri oppi 2. Keskitien oppi 3. KESKUSTELUT Kungfutsen oppilaiden kokoamia Kungfutsen ja hänen oppilaidensa välillä käytyjä keskusteluja, mestarin sanontoja ja mielipiteitä. 4. Mengtsen kirja Mengtse eli Mencius oli Kungfutsen huomattavin oppilas. Kirja on kuitenkin laadittu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Kirja sisältää hänen filosofiaansa, jonka keskeinen ajatus oli, että kaikki ihmiset voidaan kasvattaa toimimaan moraalisesti oikein, kunhan heidät ohjataan huomaamaan, että heillä on tähän synnynnäinen taipumus. Nykyään tutkijat eivät pidä todennäköisenä, että Kungfutse olisi itse toimittanut kaikki nämä viisi klassikkoa. Todennäköisempää on, että hän tunsi näiden jo olemassa olevien teosten prototyypit ja käytti niitä omassa opetuksessaan. 1. Laulujen kirja 305 Zhou-dynastan ylistykseksi esitettyjä runoja. Kansanlauluja oli kerätty valtakunnan eri osista ja kuningas sai tietää, mitä kansa ajatteli hänen johtamistavastaa. 2. Historian kirja Sisältää 17 vuosisataa Kiinan historiaa. 3. Muutosten kirja Ennustuskirja, jossa ennustukset perustuvat kuuden kokonaisen tai vaillinaisen rivin 64 mahdollisen yhdistelmän tulkintoihin. 4. Rituaalien kirja Sisältää rituaaleja ja seremonioita koskevia sääntöjä. 5. Kevättä ja syksyä Teoksen säilyneet osat käsittelevät Lu-valtion (Kungfutsen kotivaltio) vuosien 722-481 ekr. aikana sattuneita tapahtumia eri vuodenaikoina.
JALO IHMINEN LUONTEENKEHITYKSEN JA MORAALISTEN HYVEIDEN ARVOSTAMISEN TULOKSENA Kiinalainen kirjoitusmerkki JEN Kungfutselaisuuden tapasäädöksillä ja hyveillä on ollut vaikutusta pitkään. Jokaisen nykyäänkin näiden kulttuurien piirissä matkustavan on hyvä tuntea sen keskeiset ajatukset. Kommunistien otettua vallan Kiinassa viimeiseltä Ch ing-dynastian keisarilta 1911 kungfutselaisuus joutui vaikeuksiin. Tähän asti se oli ollut koko koulutusjärjestelmän pohja ja keisareiden virallinen uskonto. Kommunistit tuomitsivat sen taantumukselliseksi ja yhteiskunnan kehitystä hidastavaksi. Nykyään se on taas kokenut uuden nousun myös vallanpitäjien silmissä. Kungfutselainen ajatus ihmisen päämäärästä sijoittuu maalliselle tasolle, ihmisten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin eikä niinkään pelastukseen kuoleman jälkeen. "Mehän emme tunne vielä edes elämääkään. Kuinka silloin tietäisimme mitään kuolemasta?" Joistakin kungfutselaisista teksteistä voidaan todeta Kungfutsen uskoneen vain aatelisten kuolemanjälkeiseen elämään, jos heidän perillisensä huolehtivat esivanhempiensa palvontarituaaleista. Kungfutsen tarkoituksena oli palauttaa rauha ja järjestys yhteiskuntaan, saada pienet ruhtinaskunnat taas yhden voimakkaan keisarin alaisuuteen. (Tämä tapahtui vasta Kungfutsen kuoltua) Kaikkien ihmisten, keisarista tavalliseen kansalaiseen, tuli oppia ja tietää, millaisista asioista yhteiskunnassa heidän odotettiin pitävän huolta ja vastaavan toimistaan. Kaksi keskeistä käsitettä : LI ja JEN kuvaavat kungfutselaisuuden tapoja ja hyveitä. LI merkitsee hyviä tapoja, kohteliaisuutta, järjestystä, seremoniaa, tapasäädöksiä ja kunnioitusta. Kungfutse itse kuvaa litä: " Ilman litä emme tiedä, miten palvoa oikein kaikkeuden henkiä tai miten määritellä oikein kuninkaan ja ministerin, hallitsijan ja alamaisten sekä vanhempien ja nuorten asema tai miten määritellä moraaliset suhteet sukupuolten välillä, vanhempien ja lasten välillä ja veljien välillä tai, miten erottaa perheessä vallitsevien suhteiden eri asteet. Siksi li on jalolle miehelle niin tärkeä." Kun ihmiset elävät tällä tavalla,niin kaikki sujuu hyvin perheissä ja koko valtiossa. Tällöin noudatetaan myös TAON tietä, joka on vanha kiinalainen oppi kosmisesta sopusoinnusta. Kungfutse näki taon maailman jumalallisena lakina. Hyvien, oikeiden hyveiden seuraaminen edistää kosmista tasapainoa ja sopusointua. Jenillä tarkoitetaan ihmisrakkautta ja ihmisystävällisyyttä. Jokaisen tuli kehittää omaa luonnettaan näiden ihanteiden mukaiseksi kaikissa ihmissuhteissaan. Kungfutsen keskeinen ohje oli:" Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi." Tästä oli myös seurauksena hyvä yhteiskunta. Ihmisen tuli saada opetusta ja tietoa, jotta hän voisi jalostua itse ja auttaa yhteiskuntaa
tulemaan paremmaksi. "Jokaisen tulee pyrkiä vaatimattomuuteen. Jokaisen tulee olla ystävällinen, uskollinen, maltillinen, luotettava ja rehellinen. Miestä, joka kehitti itseään kohti tällaisia ihanteita, kutsuttiin junziksi, herrasmieheksi. Junzin tuli etsiä ystäviä niistä, jotka olivat yhtä jaloja kuin hän itse." Alemman on kunnioitettava ylempäänsä ja ylemmän velvollisuus on huolenpito alemmastaan. Isän huomaavaisuus Vanhemman veljen lempeys Miehen oikeamielisyys Vanhempien inhimillinen hienotunteisuus Hallitsijan hyväntahtoisuus pojan kunnioitus vanhempiaan kohtaan nuoremman nöyryys ja kunnioitus vaimon tottelevaisuus nuorten kunnioittavuus ministerien ja alamaisten uskollisuus KUNGFUTSEN JUMALAKÄSITYS Kaikki eivät pidä kungfutselaisuutta lainkaan uskontona, koska alkuperäisessä kungfutselaisuudessa ei korostettu persoonallista jumalaa, uskottiin enemmän moraaliseen maailmankaikkeuteen. Kuten taolaisuudessakin ihmisen tuli yrittää elää sopusoinnussa maailmankaikkeuden kanssa. Kungfutselle TAIVAS oli tämä moraalisesti velvoittava voima. TAIVAAN TEMPPELI Rakennus sijaitsee Pekingin ydinkeskustan eteläpuolella Täällä Kiinan keisari teki tiliä taivaalle valtakunnastaan talvipäivän seisauksen aikaan. Temppelissä on myös satorukousten sali. Täällä rukoiltiin vuoden ensimmäisenä kuukautena ja sadonkorjuun aikaan. Kaikkien rituaalien suorittaja oli Kiinan keisari, joka teki toimituksen kansansa puolesta. Itse kansa ei saanut olla edes näkemässä keisaria ja toimitusta.