arkkitehtuurikilpailuja

arkkitehtuurikilpailuja Architectural competitions in finland 3 2008 Espoonkartanon asuinalue Espoonkartano residential area

Kauklahti, visiointi ja muutoksen tuulten hento puhallus ESPOONKARTANO ARKKITEHTI FINSK ARKITEKTURTIDSKRIFT THE FINNISH ARCHITECTURAL REVIEW Julkaisija / Utgivare / Publisher Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund ry SAFA / Finnish Association of Architects Päätoimittaja / Chefredaktör / Editor-in-Chief Harri Hautajärvi Kauklahden suuraluetta läntisessä Espoossa on viime vuosina lähdetty kehittämään pientalopainotteisena paikalliskeskuksena, jonka rakenteellisena kokonaistavoitteena on vehreä pikkukaupunki ja tiiviin matalan rakentamisen kautta toteutettava kokonaisuus. Lähtölaukauksena asialle voitaneen pitää Kauklahdenpuisto -kaava-aluetta sekä asuntomessuja Kauklahden keskustassa v. 2006. Suuralue on saanut vuosikymmenten saatossa rakentua suhteellisen pienin askelin ja toteutuksen painopiste on sijoittunut toistaiseksi Kehä III:n eteläpuolisille alueille. Pohjoisosat, Espoonkartanon seutukunta mukaan lukien on puolestaan säilynyt agraaripainotteisena alueena kylämiljöineen. arkkitehtuurikilpailuja ARKITEKTURTÄVLINGAR ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND 3 2008 Kokonaisvision tulevista maankäytön suuntaviivoista vuodelle 2030 antaa valtuuston juuri 7.4.2008 hyväksymä Espoon eteläosien yleiskaava. Kyseisen yleiskaavan mukaisesti tavoitevuonna Kauklahden asukasmäärän esitetään kasvavan nykyisestä n. 6 500 asukkaasta yli kolminkertaiseksi (21 300 as.), realiteetti, joka tulee huomioida myös laajempia osakokonaisuuksia pohdittaessa. Haasteita suunnittelulle tuo myös Espoon kaupungin pyrkimys vuosittaiseen 2500 asunnon tuotantoon, joista pientaloasuntojen vuosittainen osuus on 1500. Lisäksi pääkaupunkiseudun kuntien aiesopimus asuntotuotannon lisäämiseen velvoittaa myös Espoota. KILPAILUALUE COMPETITION AREA Toimitus ja taitto / Redaktion och layout / Editor, layout Pirjo Pekkarinen-Kanerva pirjo.pekkarinen@safa.fi Osoite / Adress / Address SAFA Runeberginkatu 5, FI-00100 Helsinki, Finland puh. / tel. +358 (0)9 5844 48 fax +358 (0)9 5844 4222 www.safa.fi Miten yllämainitut tavoitteet kohdentuvat Kauklahden alueelle ja mitkä ovat vaikutukset erityisesti Kehä III:n pohjoispuolisten alueiden visiointiin? Osana tätä pohdintaa päätettiin järjestää Espoonkartanon asuntoalueen ideakilpailu. Kilpailun kautta haettiin tulevaisuuden kehityskuvaa sekä ideoita maankäytön suunnittelun suuntaviivoiksi alueelle Finnsinmäki - Espoonkartano - Mynttilä - Perinki. Kyseessä on ja tulee edelleen olemaan haastava n. 415 hehtaarin kylämäinen agraarialue, jonka kulttuurihistorialliset arvot ovat lisäksi kiistattomat jopa valtakunnallisella tasolla. Miten siis lähestyä kilpailualuetta... ja miten laatia näistä realiteeteista lähtien vielä kiinnostava kudelma? Haastetta kerrakseen! Ilmakuvat / Flygfoton / Aerial Photographs Espoon kaupunki, Kaupunkimittausyksikkö Kilpailualueen kuvaus / Foton av tävlingsområdet / Photographs of the competition area Antti Pirhonen Käännös / Översättning / Translation Alan Robson Kirjapaino / Tryckeri / Printers Forssan kirjapaino Oy Irtonumero / Lösnummer / Single Copy EUR 5 (sis. alv / inkl moms / inc. VAT 22 %) Laajaan ja haasteelliseen kilpailuun saimme ilahduttavasti 21 ehdotusta, jotka kaikki hyväksyttiin arvosteltaviksi. Kilpailuehdotukset ja ratkaisut luonnollisesti poikkesivat toisistaan ja lähestymistavat herättivät vilkasta keskustelua myös tuomaristossa. Toki ideoista on vielä pitkä matka toteutukseen, ja monta vaihetta edessä, ennen kuin kilpailualueella asuu uusia onnellisia sukupolvia v. 2030. Lähivuodet tulevat kilpailualueellakin näyttämään mihin suuntaan aina vain tarkentuvalla suunnittelulla lopulta päästään. Haluamme kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita oivallisista ja jopa ennakkoluulottomistakin ideoista. Lisäksi toivomme, että maankäytönsuunnitteluun ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät kilpailut herättävät jatkossakin kiinnostusta ja saattavat tuulta purjeisiin. ISSN 0066-7676 Merja Kiviluoto Kauklahden aluearkkitehti Harri Hietanen Yleiskaavapäällikkö 1 km Ilmestyy Arkkitehti-lehden 3 2008 irtoliitteenä Utkommer som bilaga till tidningen Arkkitehti Finsk Arkitekturtidskrift 3 2008 Published with Arkkitehti Finnish Architectural Review 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 3

Espoonkartanon asuntoalueen ideakilpailu Open ideas competition for Espoonkartano residential area, Espoo Palkitut ehdotukset Awarded entries Espoonkartano / Espoonkartano manor-house kilpailun järjestäjät / competition organizers Espoon kaupunki, Esbogård Aktiebolag ja YIT Rakennus Oy / City of Espoo, Esbogård Co. Ltd. and YIT Construction Ltd. kilpailuaika / competition period 19.4. - 29.8.2007 kilpailun ratkaisu / competition results 1.11.2007 ehdotusten lukumäärä / number of entries 21 palkintolautakunta / competition jury, appointed by: Espoon kaupunki / City of Espoo Olavi Louko, teknisen toimen johtaja, palkintolautakunnan puh.joht. / director of technical services, chairman of the Jury Sten Björkman, tutkimuspäällikkö, Espoon kaupunginmuseo / head of research, Espoo City Museum Markku Markkula, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja / chairman of the city planning committee Harri Hietanen, yleiskaavapäällikkö, Espoon kaupunki / head of master planning, City of Espoo Seppo Kallio, asunto-ohjelmapäällikkö, Espoon kaupunki / housing programme manager, City of Espoo (kilpailun valmisteluvaihe / preliminary period of the competition) Torsti Hokkanen, projektijohtaja, Espoon kaupunki / project manager, City of Espoo (kilpailun arvosteluvaihe / evaluation period of the competition) Merja Kiviluoto, Suur-Kauklahden aluearkkitehti, Espoon kaupunki / Suur-Kauklahti area planning architect, City of Espoo Juha Kostiainen, kehitysjohtaja, YIT Oyj / development manager, YIT Corporation Timo Leppä, viestintäjohtaja, Suur-Kauklahden alueneuvottelukunta / communications manager, Suur-Kauklahti area consultative committee Rolf Saxberg, hallituksen puheenjohtaja, Esbogård Aktiebolag / board chairman, Esbogård Co. Ltd. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA / Finnish Association of Architects SAFA Aaro Artto, arkkitehti / architect SAFA Vesa Oiva, arkkitehti / architect SAFA palkintolautakunnan sihteeri / secretary of the jury Antti Pirhonen, arkkitehti / architect SAFA palkintolautakunnan asiantuntija / expert of the jury Pia Backström, pientaloyhdistys / Local Residents Association jaettu 2. palkinto / shared 2nd prize EUR 28 000 ehdotus / entry no 2 Kuudet laaksot Teemu Fyrstén, Timo Koljonen, Johan Lindfors, Ville Niskasaari, Esa Paajanen, Linja Arkkitehdit Oy jaettu 2. palkinto / shared 2nd prize EUR 28 000 ehdotus / entry no 16 Saaristo tekijä / author: Jussi Murole, Daniel Bruun, Matti Jääskö, arkkit.yo / student of archit. Teemu Seppänen, arkkit.yo / student of archit. Tuomas Seppänen, Miina Vuorinen, Mathias Nyström, Anna Sirola, arkkit.yo / student of archit. Grete Terho, arkkit.yo / student of archit. Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy asiantuntijat / experts: Björn Silfverberg, WSP Finland Oy Jouni Ikäheimo, WSP Finland Oy Reino Ruotsalainen, VK-Group 3. palkinto / 3rd prize EUR 16 000 ehdotus / entry no 19 Mustang Dan Mollgren, Ulla Saarinen, Jukka Turtiainen, Juuso Ilonen, rak.arkkit. / B.Sc. (Archit.) Tuomo Kallio, arkkit.yo / student of archit. Tuomas Saarinen, arkkit.yo / student of archit. Marjaana Yläjääski, arkkit.yo / student of archit. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy asiantuntijat / experts: Marko Heino, toimitusjohtaja / general manager, JM Suomi Oy Anneli Keränen, projektinjohtaja / project manager, JM Suomi Oy 1. lunastus / 1st purchase EUR 8 000 ehdotus / entry no 4 Yesbo Veikko Ojanlatva, Tuukka Vuori, Ulla Kuitunen, Johanna Ojanlatva, Playa Arkkitehdit Oy 2. lunastus / 2nd purchase EUR 8 000 ehdotus / entry no 18 Gobeliini Sami Heikkinen, Vesa Humalisto, SERUM arkkitehdit Oy arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008

Espoonkartanon asuntoalueen ideakilpailu Kilpailun taustaa Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa asuu noin 240 000 ihmistä. Kaupunki pyrkii vuosittain 2500 asunnon tuotantoon, joista 1500 on pientaloasuntoja. Läntisessä Espoossa sijaitseva kilpailualue on osa Suur-Kauklahden aluetta. Espoonkartano on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kartanoympäristö ja maisema-alue, jolla on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Kilpailualueen koko on noin 415 ha ja siihen kuuluvat Finnsinmäen, Peringin, ja Mynttilän kylät sekä Espoonkartanon kartanokeskus. Vuonna 2002 Esbogård Aktiebolag ja YIT tekivät sopimuksen Espoonkartanon kehittämisestä yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Tavoitteeksi asetettiin uudentyyppinen moderni luonto- ja kulttuurikaupunki. Espoonkartanon alue tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen pientaloasumiseen. Sen sijainti kasvavalla metropolialueella on keskeinen ja luonnonläheinen. ympäristössä on runsas ja monipuolinen historiallinen tieverkosto. Kuninkaantien säilynyt tielinja on valtakunnallisesti arvokas. Kehä III on pääkaupunkiseudun merkittävä kokoojaväylä, jonka vaikutusalueella tulee varautua melusuojaukseen. Kilpailualueen koillisreunaa rajaa lisäksi Lohja-Vihti-Espoo ratavaraus. Kilpailijoiden tuli kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: alueen kokonaisratkaisun toimivuus ja suhde kulttuuri- ja luonnonympäristöön asuinalueiden omaleimaisuus, laadukkuus ja kehityskelpoisuus alueen luonteva kytkeytyminen Kauklahden aluekeskukseen asuinkortteleiden miljöötyypit ja ideat liikenteen toimiva, turvallinen ja ympäristöön soveltuva järjestäminen toteutus- ja kehityskelpoisuus Kilpailun tavoitteet Kilpailun tavoitteena oli löytää Espoonkartanon uudelle asuinalueelle hyvä kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen kokonaissuunnitelma, luoda kyläalueille niiden identiteettiä vahvistava pientalomiljöö ja ideoida kartanokeskuksen alueen aktivoimista. Kilpailun erityisenä haasteena oli löytää tasapaino ja synteesi kulttuuriympäristön säilyttämisen ja sen ominaispiirteiden vahvistamisen sekä uudisrakentamisen, erityisesti sen sijoittumisen, luonteen ja identiteetin kesken. Alueen toteutuksessa tavoitteena on asukkaiden omatoimisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen synnyttäminen. Kilpailijoilta odotettiin ideoita uudentyyppisestä luonnonläheisestä nykyaikaisesta asumistavasta, jossa korostuvat ekologiset arvot, vapaa-ajan monipuolinen vietto, kulttuurivirikkeet ja liikunta. Kilpailun avulla alueelle toivottiin löytyvän myös ympäristöön soveltuvia erilaisia asuinmiljöötyyppejä. Suunnitteluohjeet Espoonkartanon alueesta halutaan muodostuvan monipuolinen ja viihtyisä asuinalue, joka korostaa ja kunnioittaa alueen historiallisia arvoja. Suunnitelmassa sen tuli kytkeytyä luontevasti Kauklahden aluekeskukseen. Nykyisin kilpailualueella on pari sataa asukasta. Ohjeellisena tavoitteena oli sijoittaa kilpailualueelle 5500-7500 uutta asukasta. Kilpailijan tuli esittää näkemyksensä asukasmäärän ja rakentamisvolyymin määrästä. Espoonkartanon alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Espoonkartano, Finnsinmäki, Perinki ja Järvikylä muodostavat rakennuksineen arvokkaan maisemakokonaisuuden, jonka luonne ja avoimet näkymät tuli säilyttää. Kilpailijan oli esitettävä näkemyksiä jokiympäristöjen virkistyskäytöstä. Uudisrakentamisen oli sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan sopeuduttava nykyiseen rakennuskantaan sekä ympäristöön. Tavoitteena oli muodostaa asuinalueita, joilla kullakin on oma selkeästi hahmottuva luonteensa. Espoonkartano tukeutuu palveluiden ja liikenteen osalta Kauklahden aluekeskukseen. Kilpailualueelle voi sijoittua arkipäivän kaupallisia ja julkisia lähipalveluja. Kauklahden rautatieasema on lähiliikenteen käytössä. Kaupunkiradan pidentäminen Leppävaarasta Espoon keskukseen alkanee vuonna 2009. Suunnitelmissa alueelle tuli luoda liikenneverkko, joka turvallisesti ja tehokkaasti yhdistää osa-alueita toisiinsa ja edelleen Kauklahden asemalle. Kilpailualueen Ehdotusten yleisarvostelu Kilpailuun jätettiin 21 ehdotusta. Ideakilpailun tulokset osoittivat, että laajan uudis- ja täydennysrakentamiskokonaisuuden sovittaminen Espoonkartanon ainutlaatuiseen, kulttuurihistoriallisesti merkittävään kartanoympäristöön ja maisema-alueeseen oli suuritöinen ja vaikea tehtävä. Kaupunkirakenteen osalta kilpailuehdotukset olivat jaettavissa muutamaan perustyyppiin. Mattomaiseen kaupunkirakenteeseen perustuvat mallit muodostivat yhtenäisen laajan alueen, joka vaatii toimiakseen eri osa-alueiden voimakasta variointia. Toinen ratkaisumalli muodostui useammasta kyläalueesta, jotka oli toteutettu eri korttelityypeillä. Parhaimmillaan osa-alueille muodostui oma selkeä identiteetti. Ratkaisumalli mahdollistaisi asunto- ja korttelityyppien runsaammankin muuntelun, mutta tätä mahdollisuutta ei kilpailuehdotuksissa oltu juurikaan käytetty. Kolmas ratkaisumalli muodostui muutamasta talo- tai korttelityypistä, joita oli leimasinmaisesti käytetty koko kilpailualueella. Näissä ehdotuksissa innovointi oli suunnattu lähinnä rakennussuunnitteluun. Liikenne ja katuverkosto Palkintolautakunta piti onnistuneena ratkaisuna kehämäistä kokoojakatuverkostoa, joka helpottaa syöttöliikenteen järjestämistä ja yhdistää osa-alueet toisiinsa tehokkaasti. Vaikka Espoonkartanon alue onkin lähtökohtaisesti tyypillistä autokaupunkia, on olennaisen tärkeää, että Kauklahden asemalle saadaan järjestettyä tehokas joukkoliikenneyhteys. Luontevat yhteydet osa-alueiden välillä houkuttelevat alueelle myös lähipalveluja. Usein kokoojakatu oli liiaksi eristetty rakentamisesta. Parhaissa ratkaisuissa kokoojakadun varren näkymät olivat vaihtelevia: metsää, avointa maisemaa ja rakennuksia. Kevyen liikenteen väylät käyttivät parhaissa ehdotuksissa hyväksi maisematilaa ja yhdistivät osa-alueet toisiinsa. Pihakadut ja katuympäristöjen tilallinen luonne olivat tuottaneet suuria ongelmia monille tekijöistä. Pihakaduista oli tehty pitkiä ja mitoitukseltaan hyvin väljiä, jolloin tuloksena oli jäsentymätöntä ja turvattoman tuntuista katutilaa. Liian leveät pihakadut ovat hankalia myös kunnossapidon ja sadevesien imeytymisen kannalta - uusilla alueilla sadevedet pyritään imeyttämään takaisin maastoon, jolloin luonnollinen tasapaino säilyy parhaiten. Tavoitteena pitäisi olla aina tehokas ja ympäristöä säästävä tie- ja katuverkosto. Suurjännitelinjaa ei useinkaan joko oltu otettu huomioon tai sitä ei oltu osattu liittää toimivaksi osaksi suunnitelmiin. Rakentamisen sijoittuminen Useat kilpailijat olivat jättäneet täydennysrakentamisen mahdollisuudet lähes tutkimatta. Uudisrakentamisen sijoittuminen oli kuitenkin yleensä varsin luontevaa. Avoin maisematila oli jätetty rakentamatta painopisteen ollessa metsäisillä alueilla. Joissain ehdotuksissa oli osattu taitavasti käyttää hyväksi metsän ja avoimen maiseman rajapintaa. Parhaimmillaan maastonmuodot tukivat kortteliratkaisuja ja katulinjauksia. Parhaissa ehdotuksissa rakennetut alueet olivat riittävän laajoja ja yhtenäisiä. Paikkoja jotka toimisivat osa-alueiden keskuksina oli valitettavan vähän. Julkiset rakennukset kuten päiväkodit ja koulut oli yleensä sijoitettu hieman syrjään asuinkortteleista. Pientaloalue ei houkuttele palveluita, mutta väestön ikääntyessä olisi eduksi, että edes välttämättömät palvelut saataisiin alueelle. Harvoissa ehdotuksissa oli osoitettu lähipalveluille luontevia paikkoja esimerkiksi liikenteellisiin solmukohtiin tai osaalueiden keskelle. Perinki kilpailualueen pohjoisosassa / Perinki in the northern part of the competition area Asuntokorttelit ja talotyypit Monia ehdotuksia vaivasi asuinkortteleiden yllätyksettömyys ja toisto. Asuminen esitettiin homogeenisena, tasarakeisena talomattona, josta puuttui hierarkia ja jäsennöinti. Vaikka rakentaminen olisikin matalaa, on silti mahdollista luoda paikkoja, joilla on jokin erityisluonne tai -merkitys alueella. Vaikka ehdotuksen korttelityyppi olisi sinänsä ollut mielenkiintoinen ja viehättävä, ongelmia alkoi kuitenkin muodostua kun korttelityyppiä käytettiin kuin leimasinta. Muodostuva ympäristö oli liian homogeenista ilman kohokohtia. Korttelit olivat usein myös hyvin eristyneitä. Kylissä tulisi olla keskusta tai paikka, joka loisi alueelle yhteisöllisyyttä. Kilpailussa toivottiin ennakkoluulotonta suhtautumista pientaloasumiseen. Ratkaisujen toista ääripäitä edustivat omatonttiset talot suurilla tonteilla ja toista ääripäätä pientalomaisten kerrostalojen muodostamat tiiviit asuinympäristöt. Näiden ehdotusten väliin mahtui monenlaista: rivitaloja, paritaloja, nelitaloja, tiivistä ja väljää omakotiasumista ja atriumtaloja. Useiden kilpailijoiden käsitys pientalomaisesta asumisesta tuntui muodostuvan noin 150 m 2 :n erillispientalojen muodostamasta talomatosta eri tavoin järjestettynä. Monissa ehdotuksissa oli tutkittu erikoisia rakennusmassoitteluja tai korttelimuotoja, mikä tapahtui usein pihojen toimivuuden kustannuksella. Myös perinteisemmissä ratkaisuissa asuntokohtaisten oleskelupihojen saatavuuteen ja suuntautumiseen oli kiinnitetty liian vähän huomiota. Pientaloalueella jokaiseen asuntoon tulisi liittyä oleskelupiha, joka on suojassa katseilta ja joka suuntautuu lämpimään ilmansuuntaan. Maisema Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue oli useimmissa ehdotuksissa säilytetty jättämällä avoin peltomaisema ja sen reunavyöhykkeet rakentamatta. Monissa ehdotuksissa oli kuitenkin esitetty kallioisille selänteiden lakialueille rakentamista, joka harventaa lakialueiden peitteisyyttä. Lakialueiden rakentaminen vaikuttaa myös voimakkaasti alueen hydrologiseen tasapainoon, eli pohjavesien pinta todennäköisesti laskee ja alarinteiden kasvillisuuden elinolosuhteet heikkenevät. Kilpailun ratkaisu ja suositus jatkotoimenpiteiksi Tutustuttuaan kilpailuehdotuksiin palkintolautakunta päätti jakaa ehdotukset kolmeen luokkaan seuraavasti: yläluokka 6, keskiluokka 13 ja alaluokka 2 ehdotusta. Palkintolautakunta antoi yksimielisesti jaetun 2. palkinnon, á 28 000 euroa ehdotuksille Kuudet laaksot ja Saaristo. Kolmannen palkinnon, 16 000 euroa sai ehdotus Mustang. Nimimerkeille Yesbo ja Gobeliini, annettiin lunastus, á 8 000 euroa. Palkintolautakunta antoi lisäksi suosituksia kilpailussa menestyneiden ehdotusten hyödyntämisessä alueen jatkosuunnittelussa. Ehdotus Kuudet laaksot oli ratkaissut yleissuunnitelman parhaiten ja jalostanut maisemaa taitavasti, joskin rakentamisen määrää ja sijoittumista on tutkittava vielä tarkemmin. Ehdotuksen Kuudet laaksot vahvuudet näkyivät parhaiten Mynttilän alueen kehittämisessä. Alueen urbaaneja ominaisuuksia on kehitettävä lähipalveluiden avulla ja asumista monipuolistamalla. Ehdotus Saaristo oli kehittänyt Finnsinmäen alueesta houkuttelevan kokonaisuuden, jonka jatkokehittelyssä on otettava huomioon ehdotuskohtaisessa arvostelussa esiin tulleet asiat. Kolmannen palkinnon saanut ehdotus Mustang oli onnistunut Peringin osa-alueella, mutta alueen pientalomaista asumista ja urbanismia voidaan vielä kehittää. 6 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008

Open ideas competition for Espoonkartano residential area, Espoo MANEESI MANEGE Kilpailualueen eteläosa / Southern part of the competition area FINNSINMÄKI TALLI STABLE ESPOONKARTANO MANOR-HOUSE MYNTTILÄ KAUKLAHTI Background to the competition Espoo is Finland s second largest municipality, with 240 000 inhabitants. The city aims to produce 2500 dwellings annually, 1500 of which are detached or terraced houses. The competition area, which is located in western Espoo, is part of the Greater Kauklahti area. Espoonkartano is a cultural-historically important manor-house environment and landscape area, which has been settled since prehistoric times. The competition area covers about 415 ha and comprises the villages of Finnsinmäki, Perinki, ja Mynttilä, as well as the manor-house centre of Espoonkartano. In 2002, Esbogård Co. Ltd. and YIT signed an agreement on the development of Espoonkartano jointly with the City of Espoo. The objective was a new type of modern cultural town set in nature. The objectives of the competition The competition sought to find a overall plan for the new residential area of Espoonkartano, with a good urban structure and functionality, and to create a low-rise milieu for the village areas that would reinforce their identities, as well as ideas for activating the area of the manor-house centre. A particular challenge of the competition was to find a balance and synthesis between reinforcing the cultural environment and its characteristic features, and the new building. Competitors were expected to present ideas on new types of modern living close to nature, which would emphasize ecological values, diverse leisure activities, cultural stimuli, and exercise. Design guidelines It was wished for the Espoonkartano area to form a diverse and pleasant residential area, which would emphasize and honour the area s historical values. The nature of the competition area and its open views were to be preserved. Competitors were to present their ideas on the leisure use of the surroundings of the river. The placing, scale, and materials of the new building were to be adapted to the existing building stock and the environment. The aim was to create residential areas each with their own clearly distinguished character. At present, the competition area has about two hundred inhabitants. The program goal was to settle 5500-7500 new residents in the competition area. Competitors were to state their views on the number of residents and the volume of building. In the plan, Espoonkartano was to be connected naturally to the Kauklahti area centre. A traffic network was to be created for the area, to safely and efficiently connect the sub-areas to each other and in turn to Kauklahti railway station. There is a dense and comprehensive historical road network in the surroundings of the competition area. The preserved line of the historical Great Coast Road is nationally valuable. Competitors were to pay attention to the following aspects: the functionality of the overall solution of the area and its relation to the cultural and natural environment the individuality and quality of the residential areas, as well as the possibility of their further development the natural connection of the area to the Kauklahti area centre types and ideas for the milieus of the residential blocks arranging functional and safe traffic suitable for the environment ease of implementation and further development General evaluation of the entries 21 entries were made in the competition. The results of the idea competition showed that fitting an extensive area of new and infill building into the unique and cultural-historically important environment and landscape area of Espoonkartano was a difficult task requiring much work. In terms of urban structure, the competition entries could be divided into a few basic types. Models based on a carpet-like urban structure formed a unified wide area, which required strong variations between the sub-areas in order to work. A second model for solutions was formed of several village areas, which were implemented using different types of blocks. At its best, this formed clear individual identities for the sub-areas. This model would permit even a wide variation in building and block type, but this possibility was scarcely used at all in the competition entries. A third model was formed of a few building or block types, which were used like rubber stamps over the entire competition area. In these entries, innovation mainly concerned building design. Traffic The jury regarded a successful solution as being an annular collector-street network, which facilitated the arrangement of feeder traffic and combined the sub-areas to each effectively. Even though the Espoonkartano area is, as a point of departure, typically an automobile-based town, it quite essential to be able to arrange efficient public transport links to Kauklahti station. Natural connections between the sub-areas will also attract local services to the area. In the best solutions, the views along the collector street were varying - forest, open landscape, and buildings. In the best entries, the lighttraffic routes exploited the landscape space and connected the sub-areas to each other. Residential precincts and the spatial natural of the street environment created major problems for many entrants. The residential precincts were made long and spacious, the result being an unarticulated street space with a feeling of insecurity. Excessively wide residential precincts are also difficult in terms of maintenance and rainwater disposal. Placing of building and residential blocks The placing of the new building was generally quite natural. The open landscape space was not built on, with the emphasis being on the forested areas. Some entries were able to skilfully exploit the interface between the forest and the open landscape. In the best entries, the landform supported the block solutions and the street lines while the built-up areas were sufficiently extensive and unified. There were regrettably few places that could act as centres for the sub-areas. Public buildings like day-care centres and schools were generally located somewhat apart from the residential blocks. Many entries were spoilt by the boringness and repetitiveness of the residential blocks. The houses formed a homogeneous, evenly built, carpet, which lacked hierarchy and articulation. Even with low building, it is still possible to create locations that would have some special character or significant for the area. Even though the block type in an entry might, as such, be interesting and attractive, problems began to arise when one block type was used like a rubber stamp. The environment created was too homogeneous, without points of interest. In the villages, there should be a centre, or some place that would create a sense of community in the area. In the competition, it was hoped that there would be an unprejudiced view of living in low buildings. One extreme of the solutions was represented by detached one-family houses on large plots and the other by dense residential environments formed by low-rise apartment blocks. Most competitors conceptions of living in low buildings seemed be formed of a house carpet of detached small houses of about 150 m 2, arranged in different ways. Many entries investigated building massing of different sizes, or blocks shapes, which often occurred at the cost of the functionality of the yards. In more traditional solutions too, too little attention was paid to the availability and orientation of dwelling-specific yards for living. Landscape In many entries, the nationally valuable landscape area was preserved by not building on the open field landscape and its edge zones. However, many entries proposed building on the tops of the rocky ridges, which reduced the cover of the top areas. Building on the tops would also have a powerful effect on the hydrological equilibrium of the area. Recommendations for further measures The jury made recommendation for the further planning of the area by exploiting the competition s successful entries. The entry Kuudet laaksot had resolved the general plan best and refined the landscape skilfully, though the amount and placing of building should still be investigated in greater detail. The strengths of the entry Kuudet laaksot are best seen in the development of the Mynttilä area. The urban characteristics should be developed with the aid of local services and diversification of the housing. The entry Saaristo developed the Finnsinmäki into an attractive totality, the further development of which should take into account the aspects referred to in the entry-specific criticism. The entry Mustang, which won third prize, succeeded in the Perinki sub-areas, but the area s low-rise housing and urbanism could still be developed further. 8 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 9

Kuudet laaksot jaettu 2. palkinto shared 2 nd prize EUR 28 000 ehdotus / entry no 2 Kuudet laaksot Teemu Fyrstén, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Timo Koljonen, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Johan Lindfors, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Ville Niskasaari, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Esa Paajanen, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Linja Arkkitehdit Oy Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksen peruslähtökohtana on oikeaoppisesti laadittu maisema-analyysi. Kilpailualueen merkittävimmät ominaispiirteet on löydetty hyvin ja niitä on suunnitelmassa vahvistettu onnistuneesti. Ehdotus on esitetty erittäin vakuuttavasti ja havainnollisesti. Kokonaisuus on hallittu ja tasapainoinen. Alue on jaettu kuuteen laaksoon joiden ympärille uudisrakentaminen sijoittuu. Suunnitelmassa on huomioitu hyvin rakentamiseen soveltuvat alueet sekä rakentamisen laajuus. Avoimien laaksotilojen hyödyntäminen suunnitelmaa jäsentävinä elementteinä on tuottanut luontevan rakenteen. Uudisalueita yhdistävän kehämäisen kokoojakadun linjaus on kilpailun onnistuneimpia. Kokoojakatu polveilee miellyttävästi maastonmuotoja mukaillen ja avautuu kauniisti laaksomaisemaan sekä metsäisiin ja kallioisiin kumpareisiin. Katutilaa on pyritty rajaamaan uudisrakentamisella, mutta se on tehty väljästi ja monotonisesti; kadun varrelta ei löydy eri osa-alueiden identiteettiä vahvistavia kaupunkitiloja. Historiallinen tiestö on säilytetty ja muutettu pääosin kevyenliikenteen reitiksi. Uudisrakentaminen on sijoitettu maastoon luontevasti, vaikkakin Peringin alueella rakentamista on sijoitettu myös selänteen lakialueelle. Ehdotuksessa ei ole innovoitu asumisen typologioita eikä eri kyläalueiden identiteettiä juuri ollenkaan, vaan on turvauduttu arkiseen pientalomattoon. Kortteliratkaisut on tehty ammattitaidolla. Pihakatujen mitoitus ja jäsentäminen on ollut kuitenkin ongelmallista. Syntynyt puolijulkinen tila saattaa muodostaa ikävää ei-kenenkään-maata, jossa esimerkiksi pysäköintiä on vaikea hallita. Peringin alueella osa pihoista aukeaa huonoon ilmansuuntaan. Koulujen ja päiväkotien sijoittelu on onnistunutta, ja niiden pihat on mahdollista toteuttaa pienilmastollisesti ja toiminnallisesti järkevästi. Vanhojen rakennusten ympärille ei ole Finnsin laaksoa lukuun ottamatta esitetty uudisrakentamista. Ratkaisu on perusteltu. Kuudet laaksot on kokonaisuudessaan toimiva ja kehittämiskelpoinen ehdotus, jonka pohjalta on mahdollista ratkaista asumisen ja viheralueiden sijoittaminen alueelle maisemallisesti kestävästi. Jatkosuunnittelussa rakennus- sekä korttelitypologioita kehittämällä ja rikastamalla on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen. On tärkeää että eri osa-alueille syntyy voimakas oma identiteetti. Ehdotuksen vahvuudet näkyvät parhaiten Mynttilän alueella. 500 m yleissuunnitelma / land use plan 10 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 11

Kuudet laaksot maisema-analyysi / landscape analysis 200 m Perinki, havainnekuva / illustration drawing of Perinki area Excerpt from the jury s report The basic point of departure of the entry Kuudet laaksot (Six valleys) is a correctly prepared landscape analysis. The characteristic features of the competition area have been found wall and reinforced successfully. The totality is controlled and balanced. The area has been divided into six valleys, with the new building situated around them. The design has paid proper attention to the areas suitable for building and the extent of the building. Exploitation of the open valley spaces as elements articulating the area has produced a natural structure. The annular collector street connecting the new areas is one of the most successful in the competition. The collector street winds pleasantly round the landforms and opens beautifully out to the valley landscape and the forested knolls. An attempt has been made to delimit the street space with new building, but this has been done loosely and monotonously; urban spaces that reinforce the identities of the sub-areas are not to be found along the street. The historic road network has been preserved and mostly converted into pedestrian and cycle routes. There is no innovation in the entry in the typology of the housing and practically no identity in the village areas, instead recourse has been made to a workaday carpet of small houses. The block solutions have been made with professional skill. The dimensioning and articulation of the residential precincts, however, are problematic. The placing of the schools and day-care centres is successful. All in all Kuudet laaksot is functional entry worthy of further development, on the basis of which it is possible to resolve the situation of residential and green areas in the area in a sustainable manner in terms of landscape. With further design, it is possible to achieve a good result by developing and enriching the building and block typologies. It is important for a powerful individual identity to be created for the various subareas. The strengths of the entry are best seen in the Mynttilä area. korttelisuunnitelma / detail plan alueleikkaus / section liikennekaavio / traffic plan 12 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 13

200 m Kuudet laaksot NÄKYMÄ PIHAKADULTA Kartanokeskus ja Finnsinmäki / Espoonkartano manor-house centre and Finnsinmäki area 200 m NÄKYMÄ KORTTELIMETSÄÄN Mynttilä, havainnekuva / illustration drawing of Mynttilä area Kuudet laaksot 14 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 15

Saaristo jaettu 2. palkinto shared 2 nd prize EUR 28 000 ehdotus / entry no 16 Saaristo Jussi Murole, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Daniel Bruun, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Matti Jääskö, arkkit.yo / student of archit. Teemu Seppänen, arkkit.yo / student of archit. Tuomas Seppänen, arkkit. SAFA / M.Sc. Archit.) Miina Vuorinen, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Mathias Nyström, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Anna Sirola, arkkit.yo / student of archit. Grete Terho, arkkit.yo / student of archit. Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy asiantuntijat / experts: Björn Silfverberg, WSP Finland Oy Jouni Ikäheimo, WSP Finland Oy Reino Ruotsalainen, VK-Group näkymä Mynttilän alueelta / view from Mynttilä area KYLÄN RAITTI SOLUKORTTELI RUSTHOLLI KYLÄKORTTELI METSÄKYLÄ Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksen lähtökohtana on omaleimaisten kylien sarja, joka muodostaa vaihtelevan ja persoonallisen tilasarjan. Osa-alueille on pyritty löytämään asumisen eri malleja ja luomaan sitä kautta kyläalueille omaa identiteettiä. Rakentamisen sijoittaminen on kuitenkin osittain liian väljää. Suunnitelmassa on melko vähän viheralueita. Kehämäiseen kokoojakatuun perustuva liikenneratkaisu on suhteellisen onnistunut. Vanha historiallinen tiestö toimii kevyenliikenteen reitteinä. Kokoojakatu on pyritty rajaamaan vaihtelevasti. Välillä katu avautuu pelto- ja metsämaisemiin. Finnsinmäessä suunnitelma sopeutuu taitavasti vanhaan historialliseen kartanoympä- ristöön. Asuinrakennusten rajaama ratsastuspuisto on eräänlainen nykyaikainen tulkinta muotopuutarhasta. Vaikka suunnitelmassa onkin kehiteltävää, lähestymistapa on erityisen onnistunut. Mynttilän alueelta löytyy kiinnostavia korttelimalleja ja maastoon hyvin sovitettuja, rikasta kaupunkikuvaa luovia kokonaisuuksia. Pyöreät metsäkorttelit eivät kuitenkaan ole uskottavia. Korttelit ovat liian väljiä ja niiden pihakatu on jäsentymätön. Avoimeen peltotilaan on tuotu uutta rakentamista, osin jopa muinaismuistoalueen päälle. Koulu ja uimahalli eivät sovi mittasuhteiltaan tai muotokieleltään viereisen Träskbyn kylämiljööseen. Perinki on ehdotuksen parhaimpia osa-alueita. Uudisrakentaminen sijoittuu lammen ympärille luontevasti. Jokiympäristöt on nostettu hyvin esiin keskeisinä viherreitteinä. Ehdotuksen ansiot liittyvät kokeellisten korttelirakenteiden ennakkoluulottomaan tutkimiseen ja pyrkimykseen luoda persoonallisia kyläyhteisöjä. Kokonaisratkaisu jää osittain puutteelliseksi, mutta antaa runsaasti positiivisia lupauksia osa-alueiden jatkosuunnitteluun. Varsinkin Finnsinmäen alue muodostaa houkuttelevan ja herkkään miljööseen viritetyn kokonaisuuden. 500 m yleissuunnitelma / land use plan 16 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 17

Saaristo havainnekuva, Finnsinmäki ja Espoonkartano / illustration drawing of Finnsinmäki and Espoonkartano areas Saaristo kortteli Finnsinmäen alueelta / block from Finnsinmäki area Excerpt from the jury s report The point of departure of the entry Saaristo (Archipelago) is a series of distinctive villages, which form a varied and personal series of spaces. An attempt has been made to find different models for housing and use this to create an individual identity for the village areas. The placing of building is, however, partly too loose. There are quite few green areas in the plan. The traffic solution based on an annular collector street is relatively successful. The old historical road network acts as pedestrian and cycle routes. In Finnsinmäki, the plan is skilfully adapted to the historical manor-house environment. The riding park delimited by the housing is a kind of modern interpretation of a formal garden. Though the plan needs further development, the approach is highly successful. In the Mynttilä area there are interesting block models and totalities that are well suited to the landform, as well as creating a rich townscape. However, the round forest blocks lack credibility. New building has been brought onto the open field space, partly even on top of the ancient-monument area. The scale of the school and swimming pool do not suit the adjacent village milieu. Perinki is one of the best sub-areas in the entry. New building has been placed naturally around the pond. The river environments have been well emphasized as central green routes. The merits of the entry relate to the unprejudiced investigation of experimental block structures and an attempt to create village communities with personality. The total solution remains somewhat deficient, but provides many positive promises for the further planning of the sub-areas. Particularly the Finnsinmäki area forms a totality tuned to create an attractive and sensitive milieu. näkymä Espoonkartanon ympäristöstä / view from Espoonkartano area 200 m 18 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 19

Saaristo näkymä Peringista / view from Perinki area Saaristo solukortteleita / cell blocks 200 m havainnekuva, Perinki ja Mynttilä / illustration drawing of Perinki and Mynttilä areas Finnsinmäen peltoaukea / fields of Finnsinmäki area 20 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 21

Mustang 3. palkinto 3 rd prize EUR 16 000 ehdotus / entry no 19 Mustang Dan Mollgren, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Ulla Saarinen, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Jukka Turtiainen, arkkitehti SAFA / M.Sc. (Archit.) Juuso Ilonen, rak.arkkit. / B.Sc. (Archit.) Tuomo Kallio, arkkit.yo / student of archit. Tuomas Saarinen, arkkit.yo / student of archit. Marjaana Yläjääski, arkkit.yo / student of archit. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy asiantuntijat / experts: Marko Heino, toimitusjohtaja / general manager, JM Suomi Oy Anneli Keränen, projektinjohtaja / project manager, JM Suomi Oy näkymä Finnsinmäen alueelta / view from Finnsinmäki area Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksen kokonaisrakenne muodostuu neljästä kylämäisestä osa-alueesta, joiden väliin jää kulttuurimaisemaan liittyviä viheralueita. Tieverkosto on luonteva joukko- ja kokoojaliikennettä ajatellen. Kylät ja uudisrakentamisalueet on yhdistetty kehämäisellä puistotiellä. Tie polveilee välillä metsässä tai talorivistön reunustamana ja paikoitellen avoimessa maisemassa. Uudisrakentamisen sijoittelu on onnistunutta ja osa-alueet miellyttävän omaleimaisia. Rakentamista on sijoitettu osin selänteiden lakialueille, mutta nämä korttelit ovat rinnekortteleita väljempiä. Korkeimmat laet sekä avoin peltoaukea reunoineen on jätetty rakentamatta, joten tärkeät näkymät säilyvät. Pääviheryhteydet vaikuttavat toimivilta. Korttelitaloja, päiväkoteja, kouluja ja kauppoja on sijoitettu onnistuneesti asumisen keskelle. Peringin puutarhakaupunki on osaalueista monipuolisin. Selkeän kyläkeskuksen laitamilla on pientalokortteleita. Muutenkin aluetta on tutkittu kiitettävästi ja kehitetty taitavasti lähtökohdistaan. Ehdotus kuitenkin hylkii alueen nykyistä kylärakennetta, mutta varovaisella rakentamisella uudisalueiden liittyminen vanhaan rakenteeseen olisi ratkaistavissa. Suurin ongelma ehdotuksessa on Taitokeskuksen dominoiva koko ja rakennuksen suhde kylämiljööseen ja avoimeen peltomaisemaan. Kortteleita on tutkittu huolellisesti, niissä on mielenkiintoisia ratkaisuja ja omaleimaisuutta. Asuinkortteleiden tyyli on varsin taitavasti viritetty kartanoympäristön tunnelmaan. Massiivista rakentamista tuotu kuitenkin liian lähelle herkkää kartanokeskusta. Kokonaisuutena ehdotus on hallittu. Sen vähäiset puutteet ovat korjattavissa jatkosuunnittelun aikana. Ehdotus ottaa maisemalliset lähtökohdat hyvin huomioon ja sen avulla on mahdollista tuottaa hyvää julkista ja yksityistä viherympäristöä. Ehdotus on erityisen hyvin onnistunut Peringin osa-alueella, joka on kehitettävissä jatkosuunnittelulla viihtyisäksi ja monipuoliseksi kyläkokonaisuudeksi. 500 m yleissuunnitelma / land use plan 22 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 23

Mustang Excerpt from the jury s report The overall structure of the entry is formed by four village-like sub-areas, with green areas between them. The road network is natural. The villages and areas of new building are connected by an annular boulevard. The placing of the new building is successful and the sub-areas pleasantly individual. Building has been partly placed on the tops of the ridges, but the highest part and the field opening with its edges has been left free of building, thus retaining the most important views. The buildings in blocks, day-care centres, schools, and shops have been placed successfully in the middle of housing. The Perinki garden city is the most diverse of the sub-areas. There are blocks of small houses around a clear village centre. In other ways too, the area has been investigated and developed skilfully. However, the entry rejects the present village structure in the area. The greatest problem in the entry is the dominating size of the Skills Centre. There are interesting solutions and individuality in the blocks. The style of the residential blocks has been quite skilfully tuned to the atmosphere of the manor-house environment. Massive building has, however, been brought too close to the sensitive manor centre. As a totality, the entry is controlled. Its few defects can be made good during further planning. The entry makes good allowance for the points of departure in the landscape and with its aid it will be possible to produce a good green environment. The entry is particularly successful in the Perinki sub-area, which can be developed with further planning to form a pleasant and diverse village totality. Mustang 100 m havainnekuva, kartanon alue / illustration drawing of Espoonkartano manor-house area havainnekuva, Finnsinmäki / illustration drawing of Finnsinmäki 200 m havainnekuva, Peringin alue / illustration drawing of Perinki area näkymä puutarhakorttelista / view from the garden block puutarhakortteli / garden block kartanopihatalo 24 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 25

EUR 8 000 ehdotus / entry no 4 Yesbo Yesbo 1. lunastus 1 st purchase Veikko Ojanlatva, arkkitehti SAFA / M.Sc. (Archit.) Tuukka Vuori, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Ulla Kuitunen, arkkit. SAFA / M.Sc. (Archit.) Johanna Ojanlatva, arkkitehti SAFA / M.Sc. (Archit.) Playa Arkkitehdit Oy NÄKYMÄ PERINGINPUISTOSTA Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksen perusratkaisu, jossa kilpailualueen pohjoisosa on jaettu kolmeen kyläkokonaisuuteen, mahdollistaa omaleimaisen ja myös kyläalueiden sisälle vahvaa identiteettiä luovan kokonaisuuden. Rakentaminen on sijoitettu luontevasti maastoon. Myös maisematilojen reunat on enimmäkseen jätetty rakentamatta. Liikenneratkaisu on kuitenkin sekava ja joukkoliikenteen kannalta hankala. Finnsinmäki on osa-alueista onnistunein, ja sen lisärakentaminen tuntuu luontevalta. Rakennustyyppi on kiinnostava ja sopii paikkaan hyvin. Mynttilän korttelien tonttien muoto on ongelmallinen. Pihakadut ovat leveitä ja muodostavat epämääräistä tilaa. Alueelta jäävät puuttumaan identiteettiä vahvistavat kyläkeskusmaiset kaupunkitilat. Peringin korttelit muodostavat selkeämmän kylämäisen kokonaisuuden ja poikkeavat raikkaasti Mynttilän alueesta. Esitetty korttelimalli on kiinnostava ja luo varsin kaupunkimaista rakennettua ympäristöä. Kokonaisuutena ehdotuksen perusratkaisut rakentamisen sijoittumisessa maisemaan ovat onnistuneita, mutta katu- ja korttelirakenteen ratkaisuissa on selkeitä ongelmia. näkymä Mynttilän alueelta / view from Mynttilä area 500 m Excerpt from the jury s report The basic solution of the entry, in which the northern part of the competition area has been divided into three village totalities, permits an individual creative totality with a strong identity inside the village areas too. Building is placed on the ground in a natural way. The edges of the landscape spaces have been mostly left without building. The traffic solution, however, is confused and difficult in terms of public transport. Finnsinmäki is the most successful of the sub-areas, and its new building feels natural. The building type is interesting and well suited to the location. The shape of the blocks in Mynttilä is problematic. The residential precincts are wide and create an ill-defined space. The area lacks urban spaces like village centres, which would reinforce its identity. In Perinki, the blocks form a clearer village-like totality and differ decisively from the Mynttilä area. The bock model shown is interesting and creates a quite urban built environment. As a totality, the basic solutions of the entry succeed in the placing of building in the landscape, but there are obvious problems in the street and block-structure solutions. yleissuunnitelma / land use plan 26 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 27

Yesbo 2. lunastus 2 nd purchase EUR 8 000 ehdotus / entry no 18 Gobeliini Sami Heikkinen, Vesa Humalisto, SERUM arkkitehdit Oy Kartanokeskus ja Finnsinmäki / Espoonkartano manor-house centre and Finnsinmäki area NÄKYMÄ FINNSINPUISTOSTA Finnsinmäen alue / Finnsinmäki area 100 m Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus perustuu metsäisten kumpujen keskelle sijoitettuihin asuinalueisiin. Alueen lähtökohdat ja esitetyt tavoitteet on otettu huomioon kohtuullisen hyvin. Ehdotuksen kokonaisratkaisu on melko onnistunut kokoojakatuineen ja kylämäisine uudisrakentamisalueineen. Ehdotus jättää avoimen peltomaiseman reunavyöhykkeineen vapaaksi, jolloin alueen agraari ilme säilyy. Ongelmana on, että lähes kaikki selänteiden laet esitetään rakennettaviksi. Kokoojakadun linjaus ja kevyen liikenteen reitit ovat onnistuneita. Jokiympäristöt on nostettu hyvin esiin keskeisinä viherreitteinä. Ehdotuksen ansiot ovat osa-alueiden suunnittelussa. Rakenne on tiivistä ja huolella jäsenneltyä. Säteittäin laskeutuvat kadut muodostavat näkymiltään ja mittakaavaltaan miellyttävää ympäristöä. Ehdotuksen tarjoamat kortteliratkaisut ovat kuitenkin liian samankaltaisia synnyttääkseen omintakeisia osa-alueita. Korttelit ovat myös liian hajallaan eivätkä muodosta kylämäisiä kokonaisuuksia. Ehdotuksen erityisenä ansiona on se, että korttelitasolla on tarjottu monipuolisia asumismalleja omatonttisten pientalojen rinnalle. Lähipalveluiden sijoittaminen kortteliin keskeiselle paikalle on myös oikea periaate. Ehdotuksessa on vahva kokonaisote. Ehdotus sisältää kiinnostavia ja kehityskelpoisia osaratkaisuja sekä detaljeja, mutta maiseman kannalta ehdotuksessa on kehittämisen varaa. Mynttilän alue / Mynttilä area 28 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 29

Gobeliini 200 m havainnekuva, Peringin alue / illustration drawing of Perinki area Gobeliini 500 m yleissuunnitelma / land use plan Excerpt from the jury s report The entry is based on residential areas situated in the middle of forested knolls. The overall solution is quite successful with collector streets and areas of villagelike new building. The entry leaves free the open field landscape and its edge areas, thus retaining an agrarian appearance. One problem is that building is proposed on nearly all the tops of the ridges. The line of the collector street and the pedestrian and cycle routes are successful. The river environments are emphasized as central green routes. The merits of the entry are in the design of the subareas. The structure is dense and carefully articulated. The radially descending streets form a pleasant environment in terms of views and scale. The block solutions proposed by the entry are, however, too similar to create individual sub-areas. The blocks are also too spread out and do not form village-like totalities. A particular merit of the entry is that on a block level diverse housing models are offered alongside small houses on their own plots. The locating of local services in a central place in the block is also the right principle. The entry has a strong overall grasp. It contains interesting sub-solutions worthy of development, but the landscape requires further development. 30 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 arkkitehtuurikilpailuja 3 2008 31

3 2008 Espoonkartanon asuntoalue Espoonkartano residential area, Espoo Ilmestyy Arkkitehti-lehden 3 2008 irtoliitteenä Utkommer som bilaga till tidningen Arkkitehti Finsk Arkitekturtidskrift 3 2008 Published with Finnish Architectural Review 3 2008