Tervetuloa Hollolan metsäpolulle! Salpakankaalla Hedelmätarhan alueella kulkevan pururadan varrelle on pystytetty puutolppiin metsäaiheisia tauluja, joissa kerrotaan metsien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Reitin opastaulu löytyy Kankaan koulun takaa pururadan varresta. Pururatakierroksen pituus on noin 1,3 kilometriä, ja metsäpolun kulkemiseen menee aikaa tunnin verran. Kohdetauluja on pystytetty puutolppiin 8 kappaletta. Taulut ovat kaikki pururadan välittömässä läheisyydessä pururadan sisäpuolella. Taulut on pyritty tekemään niin, että niiden tiedot pysyisivät ajantasaisina useamman vuoden. Reitin varrella voit tutustua metsän eri kehitysvaiheisiin, metsätyyppeihin ja metsätalouden hoitotoimenpiteisiin. Pururadan alueen metsät ovat kasvupaikaltaan tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusta ja mäntyä kasvavia metsiä, jotka omistaa Hollolan kunta. Koska alue on asutuksen lähellä, sitä käytetään paljon ulkoilu- ja virkistysalueena. Metsien käsittelyssä otetaan huomioon, että puusto on elinvoimaista, metsästä löytyy useita puulajeja ja monen ikäisiä puita. Maisemakuva pidetään avoimena, ettei ole liikaa pensaita ja pusikoita, jotka estävät kulkemista. Lahden seudun maastonkuvaa hallitsevat Vesijärvi ja Salpausselät. Salpausselkien reunamuodostumat ovat syntyneet jäätikön sulamisen ja peräytymisen aikaan noin 12 000 vuotta sitten. Salpausselkien vyöhyke on Suomen alueella noin 600 km pitkä ja 20-50 km leveä. Siihen kuuluu kaksi samansuuntaista reunamuodostumaa ja Lounais-Suomessa vielä kolmas. Ne kohoavat jopa 60-70 metriä ympäristöään ylemmäksi kuten Lahdessa ja Vääksyssä.
Metsäpolku on toteutettu Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toimesta. Metsänhoitoyhdistyksellä on vuosina 2009-2011 meneillään EU- Leaderosarahoitteinen Metsätietoa kouluihin-hanke, jossa neljän kunnan (Nastola, Kärkölä, Hämeenkoski, Hollola) peruskoululaisille järjestetään erilaisia metsäaiheisia tapahtumia, retkeilyjä ja vierailuja. Hanke kuuluu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013, jota Hollolassa toteutetaan Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksen (Etpähä ry) kautta. Pysyvämpänä muistona hankkeesta Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on rakentanut jokaiseen kuntaan metsäisen polun. Hankkeen teemana on metsät ja ilmastonmuutos, joten tämä Hollolan metsäpolku keskittyy erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin metsissä. Mukavaa ja antoisaa metsäretkeä! Metsämaitikka Näsiä (tappavan myrkyllinen)
Kartta kohteineen Kohteet 1. Metsien hoito ja käyttö 2. Metsät sitovat hiiltä 3. Talousmetsän hiilitalous vaihtelee 4. Hiilijalanjälki 5. Muutoksia Suomen metsissä 6. Metsäluonnon monimuotoisuus 7. Kotimainen puu energiana 8. Kasvihuoneilmiö voimistuu Puolukka, harmaaporonjäkälä
Ennen kuin lähdet kiertämään polkua, paina mieleesi termit kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos. Kasvihuoneilmiöksi kutsutaan ilmakehän kykyä pidättää lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Kasvihuoneilmiön ansiosta maapallon lämpötila on elämän esiintymiselle suotuisa, ilman sitä pallomme värjöttelisi pakkasen kourissa. Kasvihuoneilmiön perusideana on, että auringon säteily pääsee sisään huoneeseen lasikaton läpi, mutta katto pidättää valtaosan ulos pyrkivästä lämpösäteilystä. Ilmastonmuutos: Tällä hetkellä ihmiskunta on koko ajan nopeasti voimistamassa kasvihuoneilmiötä päästämällä ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät maapalloa. Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja otsoni (O 3 ). Ilmaston lämpenemisellä on monia epäsuotuisia vaikutuksia, mm. sateitten jakauma maapallolla muuttuu ja meren pinta kohoaa. Tiedätkö, miksi metsiä hoidetaan? mitä kuvastaa hiilijalanjälki? millaiset metsät sitovat hiiltä? jos ilmasto lämpiää, mitä puulajeja tulee Suomeen? mistä saadaan energiapuuta? mikä on hiililähde? mitä on metsäluonnon monimuotoisuus? paljonko Suomen metsät kasvavat puuta vuodessa? Kulje metsäpolku läpi, niin saat vastauksen näihinkin kysymyksiin! Metsäpolun toteutuksessa mukana
1. Metsät tarvitsevat hoitoa Talousmetsien hoidossa siirryttiin 1900-luvun kuluessa metsänkasvatukseen, jossa metsän kasvatus jakautuu kiertoaikoihin. Kiertoaika alkaa uuden metsän perustamisesta ja päättyy vuosikymmenten päästä metsän kaatamiseen päätehakkuussa. Kiertoajan kuluessa metsää hoidetaan harvennushakkuin, joissa poistetaan pieniä ja huonolaatuisia puita. Näin jäljelle jäävillä hyvälaatuisilla puilla on enemmän tilaa kasvaa ja puusto säilyy elinvoimaisena tuhoja vastaan. Metsänkasvatuksella pyritään siihen, että metsästä saadaan mahdollisimman paljon arvokasta tukkia. Tukiksi kelpaa riittävän suora ja paksu puu ja siksi tukkeja saadaan erityisesti päätehakkuista. Tukeista sahat jalostavat esimerkiksi lankkua ja lautaa. Ohuemmat puut ovat kuitupuuta, jota kertyy erityisesti harvennushakkuissa. Kuitupuut, sekä sahoilla tukkien pinnasta jäävä ja haketettava jätelauta lähtevät sellutehtaille paperin ja kartongin raaka-aineeksi. Sahoilla syntyvä sahanpuru poltetaan energiaksi tai käytetään levyteollisuudessa. Metsät ja metsätalous voivat auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, koska metsiin ja puusta valmistettuihin tuotteisiin voidaan sitoa tärkeintä ilmakehän kasvihuonekaasua hiilidioksidia. Lisäksi puulla voidaan korvata haitallisempien materiaalien käyttöä raaka-aineena ja energialähteenä. Männyn iän voi laskea oksakiehkuroista, joita se tekee yhden vuodessa. Minkä ikäisiä ovat lähistöllä olevat männyt?
2. Metsät sitovat hiiltä Metsät ja metsätalous ovat monella tavalla osallisia luonnon hiilikierrossa. Metsät vaikuttavat maapallon ilmastoa säätelevien kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin, määrään ilmakehässä. Kasvaessaan metsän kasvit sitovat itseensä ilmakehän hiiltä. Puut ottavat hiilidioksidia ilmasta yhteyttäessään, varastoivat hiilen itseensä ja siirtävät sitä maaperään. Tällaista hiilen sitoutumista ilmakehän ulkopuolella olevaan hiilivarastoon sanotaan hiilinieluksi. Ilmakehän hiili kiertää puuston, maaperän ja puusta valmistettujen tuotteiden muodostamassa systeemissä. Hiili vapautuu tästä hiilivarastosta, kun kasvit hajoavat luonnollisesti tai kun hakkuiden jälkeen käyttöön otettu puu palaa tai hajoaa muulla tavoin. Nämä ovat hiililähteitä. Metsien hiilinieluja ja -lähteitä säätelevät luontaiset tekijät ja metsien käsittely. Pohjoisten havu- ja lehtimetsien puuvarat lisääntyvät nykyään ja hidastavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Pohdi, miten metsien avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta? Vinkkejä saata oheisesta kuvasta. Lähde: Jari Liski, Syke, www.metsavastaa.fi
3. Talousmetsän hiilitalous vaihtelee Metsätalouskäytössä olevan metsän hiilitalous poikkeaa luonnontilaisen metsän hiilitaloudesta. Talousmetsä toimii elinkaarensa aikana vuoroin hiilinieluna ja -lähteenä. Hakkuut pienentävät puuston hiilivarastoa ja muuttavat metsän hiililähteeksi joksikin aikaa hakkuun jälkeen. Hiililähdevaihe kestää 15-30 vuotta päätehakkuun ja muutaman vuoden harvennushakkuun jälkeen. Pienentyneiden hiilivarastojen ja hiililähteiden korvaukseksi metsätalouskäytössä olevasta metsästä saadaan puuraaka-ainetta. Puutuotteisiin varastoituu metsän hiili ja puulla voidaan korvata muita materiaaleja, joiden käytöstä aiheutuisi enemmän hiilipäästöjä. Tämä kuusikko kasvaa metsätyypiltään tuoreella kankaalla eli mustikkatyypillä. Metsässä kasvaa mustikan ja puolukan varpuja, myös heiniä ja ruohoja on yksittäin sekä aukkopaikoissa pihlajan ja koivun vesoja. Sammalpeite on yhtenäinen ja sen tyypillisinä lajeina ovat seinä-, kerros- ja kynsisammal. Alempana notkopaikoissa kasvaa myös kosteiden paikkojen rahkasammalta. Vanhat kuusimetsät ovat usein varjoisia, kasvit eivät saa valoa ja siksi niissä on vähän lajeja. Mustikkatyypin pääpuulaji on usein kuusi, mutta monesti tuoreet kankaat on voitu istuttaa myös koivulle tai männylle. Tämä metsä kasvaa n. 6 m 3 vuodessa. Onko tämä metsä hiilen nielu vai lähde? Jos kuusikko hakattaisiin, täytyisi huolehtia uuden taimikon aikaansaamisesta. Yksi mahdollinen uudistamistapa tässä kuusikossa voisi olla avohakkuu, jonka jälkeen maa muokattaisiin mätästämällä ja mättäisiin istutettaisiin kuusen taimia. Kun puut alkavat kasvaa, ne sitovat kasvaessaan hiiltä itseensä (hiilinielu). Lähde: Jari Liski, Syke, www.metsavastaa.fi
4. Hiilijalanjälki Ihmisen toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa voidaan kuvata ns. hiilijalanjäljen avulla. Hiilijalanjäljen avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki kertoo esimerkiksi paljonko kasvihuonekaasupäästöjä autolla ajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa. Suomalaisten päästöt ovat noin kolminkertaiset maailman keskiarvoon verrattuna. Oheisesta kuvasta näet, mistä suomalaisen hiilijalanjälki koostuu. Kuvasta selviää, että suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat suomalaisilla asumisesta. Kylmässä pohjolassa asumisen päästöt muodostuvat asuntojen rakentamisesta, niiden lämmityksestä sekä sähkön kulutuksesta. Miten sinä asut? Pohdi, kuinka asumisesta aiheutuvia päästöjä voitaisiin vähentää.
5. Muutoksia Suomen metsissä Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia. Metsää on jokaista suomalaista kohti noin neljä ja puoli hehtaaria. Lähes puolet puuston tilavuudesta on mäntyä. Seuraavaksi yleisimmät puulajit ovat kuusi ja hies- sekä rauduskoivu. Puuta metsissämme on 2206 miljoonaa kuutiometriä. Puut kasvavat vuodessa yhteensä 100 miljoonaa kuutiometriä. Puuston poistuma (hakkuut ja luonnonpoistuma) on keskimäärin 70 miljoonaa kuutiometriä. Puuston tilavuus on lisääntynyt 1960-luvulta lähtien. Suomen metsien kasvu on jo yli 30 vuotta ollut suurempi kuin poistuma, joka koostuu luonnonpoistumasta ja hakkuista. Kasvukausi on Suomessa noin 80 päivän mittainen, joten keskimääräinen päiväkasvu on yli miljoona kuutiometriä. Suomen metsien puusto kasvaa siis kasvukauden yhtenä päivänä metrin korkuisen ja levyisen, tuhat kilometriä pitkän tiiviin puupinon verran. Ilmaston lämmetessä puuston kasvun ennustetaan lisääntyvän jopa 40 prosenttia ja puulajisuhteiden muuttuvan. Koivun kasvu lisääntynee enemmän kuin männyn tai kuusen, ja eteläiset puulajit ja alkuperät menestyisivät nykyistä paremmin. Jalot lehtipuut, kuten tammi ja pyökki palaisivat lajistoomme. Myönteisten muutosten vastapainoksi uudet ilmasto-olot voivat altistaa puut erilaisille tuhoille. Pitkälle syksyyn jatkuva lämmin sää estäisi puiden talveentumista eli lehdet eivät ehtisi tippua eivätkä puut valmistautua talveen ennen pakkasia. Kuivuus estäisi puiden kasvua: lehtipuut sopeutuvat paremmin, mutta erityisesti kuusi on herkkä kuivuudelle. Mikäli ilmastonmuutosta ei saada estettyä, voi Etelä- Suomessa olla vuonna 2100 samanlaiset ilmasto-olot kuin Puolassa ja Saksassa nyt. Mikä on kuvassa oleva eteläinen jalopuulaji, joka saattaa levitä ilmaston lämmetessä yhä pohjoisemmaksi? Jos poikkeat tästä pururadalta oikealle, Lahden suuntaan, päädyt pienialaiselle suolle, rämeelle. Suolla kasvaa mm. tupasvillaa, saroja, suopursua, karpaloa, rahkasammalia ja mäntyä. Se on sellaisenaan säästettävä metsäluonnon tärkeä elinympäristö.
6. Suojele säästä Kuten polun varrella olet huomannut, metsien hoidolla ja käytöllä on suuri rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja metsät antavat taloudellisen tuoton. Metsiä hyödyntäessään ihminen on kuitenkin vähentänyt maapallon metsien pinta-alaa ja yksipuolistanut jäljellä olevaa metsäluontoa. Metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan suojelualueilla, mutta tärkeää on myös se, että monimuotoisuus otetaan huomioon talousmetsien käsittelyssä. Suomen metsistä noin 90 % on talousmetsiä ja suojelualueet ovat kuin pieniä saaria metsätalousalueiden keskellä. Tulevaisuuden taimikoissa ja kasvatusmetsissä tuleekin näkymään entistä enemmän säästöpuiksi jätettyjä lehtipuita, puuryhmiä sekä monimuotoisuuden vuoksi käsittelemättä jätettyjä pienialaisia metsiköitä. Tuulen kaatama puu ei ole tarpeeton tai mene hukkaan. Puun lahoaminen kestää vuosikymmeniä, minkä aikana rungossa elää jopa satoja eri eliölajeja. Suomessa on noin 5000 lahopuista riippuvaista eliölajia. Pelkästään kääpiä on noin 200 lajia. Myös suuri osa uhanalaisista lajeista on riippuvaisia lahopuuston määrästä. Lisäksi pitkälle lahonneet maapuut ovat puuston uudistumiselle tärkeä taimettumisalusta. Lahopuu on tärkeä hiilen ja ravinteiden varasto. Luonnontilaisessa, luonnontuhoilta välttyvässä metsässä puuston hiilivarasto ei pienene eivätkä hiilinielujen ja -lähteiden vaiheet vuorottele metsän kasvaessa. Tällaisen metsän hiilivarastot tulevat kuitenkin ennen pitkää täyteen. Täysikasvuinen luonnontilainen metsä ei toimi enää hiilinieluna vaan vapauttaa yhtä paljon hiilidioksidia ilmaan kuin sitä sieltä sitoutuu. Hiilidioksidia vapautuu takaisin ilmaan, kun pieneliöt hajottavat puiden jäänteitä maassa. Miten kuvan metsä vaikuttaa hiilidioksidin määrään ilmakehässä?
7. Kotimainen puu energiana Energiasektori aiheuttaa lähes 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä. Puu on uusiutuva luonnonvara. Suomen energiankulutuksesta viidennes katetaan puuperäisillä polttoaineilla. Käyttäessämme puuta rakentamiseen tai energiaksi voimme korvata fossiilisten eli uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, kuten kivihiilen ja öljyn polttoa. Metsäenergian lähteitä ovat: metsäteollisuuden puupohjaiset jäteliemet, joita polttamalla saadaan puolet puuenergiasta metsästä hakkuissa syntyneet oksat, rangat ja kannot koottuna poltettavaksi käytetty puutavara kierrätettynä poltettavaksi Puusta saatava energia on uusiutuvaa bioenergiaa, koska puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita välttää fossiilisten polttoaineiden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt Tiesitkö, jos 1 m 3 betonia tai tiiltä korvataan 1 m 3 puuta, vähenevät hiilidioksidipäästöt 1000 kg 1000 kg hiilidioksidia vastaa päästöjä, jotka syntyvät poltettaessa 430 litraa öljyä puun polttaminenkin vapauttaa hiilidioksidia, mutta se voidaan korvata istuttamalla uusia puita, jotka sitovat hiilidioksidin uudestaan Lahti Energia tuottaa valtaosan hollolalaisten tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä. Puiden takaa pilkottaa sähkön jakeluyksikkö, muuntaja.
8. Kasvihuoneilmiö voimistuu - ilmasto muuttuu Maapallon keskilämpötila on kohonnut 1860-luvulta lähtien, ja 1900-luvun aikana se nousi 0,4 0,8 C. Näin nopeaa lämpenemistä ei voida selittää ilmastoon vaikuttavilla luontaisilla tekijöillä. Suomenkin ilmasto on vaihdellut kausittain. 1920- ja 1930-luvuilla oli lämmintä, 1960- ja 1970-luvuilla viileämpää, ja sen jälkeen Suomen keskilämpötila on ollut jatkuvasti nousemaan päin. Mitä kauemmin ja voimakkaampana lämpeneminen jatkuu, sitä epätodennäköisemmäksi käy se, että kyse olisi luontaisesta vaihtelusta. Suomen keskilämpötilan ennustetaan nousevan 2-8 C ja sademäärän kasvavan 6-37 % vuoteen 2080 mennessä. Ilmaston lämpenemisellä on monia epäsuotuisia vaikutuksia: mm. sateitten jakauma maapallolla muuttuu, jäätiköt sulavat, meren pinta kohoaa, myrskyt lisääntyvät. Suomen alueella alkoi voimakas ilmastonmuutos noin 12 000 vuotta sitten. Näillä paikkeilla mannerjäätikkö suli ja vetäytyi, tilalla lainehti Baltian jääjärvi. Kun mannerjäätikön reuna peräytyi luoteeseen se jätti jälkeensä kallioperästä irronnutta ainesta, joka jäätikön sulamisvesivirtojen mukana kulkeutui ja kasaantui paksuiksi kerrostumiksi. Näin syntyivät Salpausselän reunamuodostumat, joiden alueella nyt olet. Jääkauden jälkeen ilmasto alkoi lämmetä ja noin 10 000 sitten lehtipuut alkoivat levitä Suomeen idästä. Vasta lehtipuiden jälkeen seurasivat havupuut. Aikojen saatossa Suomessa on ollut nykyistä lämpimämpää ja tällä hetkellä yksittäin Etelä-Suomessa luontaisesti kasvavat tammet ja muut jalot lehtipuut ovat menestyneet Keski- Suomessa asti. Tämä on metsäpolun viimeinen rasti. Mitä eri puulajeja olet löytänyt polun varrelta? Mikä on edessäsi kasvava monihaarainen lehtipuu, joka on luonnon monimuotoisuudelle tärkeä?