Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Seurantatutkimus 2017

Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Seurantatutkimus 2017

Sivu Tutkimuksen toteutus 3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet 4 Tutkimusten tiedonkeruu 2013, 2015 ja 2017 5 Yhteenveto päätuloksista 6 Päätulokset Tyypillinen leirintämatkailija 8-10 Motiivit leirintämatkailuun 11 Leirintämatkailun majoitusmuodot 12 Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot 13 Matkan kesto ja määrä 14 Yöpymiset leirintäalueilla, tunnuslukuja 15 Matkojen ajoitus 16 Ajokilometrit 17 Leirintäalueiden kehittäminen 18 Leirintäalueiden suositteleminen 19-20 Leirintämatkojen tulevaisuus 21-22 Ajoneuvokulut koko leirintämatkan aikana 23 Koko matkan kustannukset 24 Rahankäyttö leirintämatkailussa Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla 25-27 Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan 28 Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset 29 Leirintämatkailun aikaansaamat verot 30 Sisältö Kuva: Rastila Camping Helsinki Kansikuva: StockSnap.io Liitteet: Vastaajaprofiili, leirintäalueiden kapasiteetti, yöpymiset ja muutokset Toimialan tunnuslukuja, kerrannaisvaikutusten laskentaperusteet, avoimet kommentit Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 2

Tutkimuksen toteutus Tutkimusmetodi: Pohjoismainen menomenetelmällä (=kävijäkysely), sama kuin edellisillä kerroilla. Tiedonkeruuaika: 3.7. 10.8.2017 Vastaajamäärä: 1991 Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty monikanavaisesti, jossa metodit olivat paperilomakekysely (paikan päällä), leirintäalueen henkilökunnan avustamana informoitu nettikysely (paikan päällä), leirintäalueen henkilökunnan avustamana SF Caravan ry:n asiakasrekisteriin lähetettävä sähköinen nettikysely, osana uutiskirjettä (saate + linkki). Tutkimus tehty nyt kolmannen kerran (edelliset vuosina 2013 ja 2015) Tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Tulosten luotettavuus on hyvä, vastaajamäärä on riittävä kokonaisanalyysin tekemiseen. Päätulokset on raportoitu myös leirintäalueittain. Esitämme kiitokset tuloksellisesta yhteistyöstä kaikille, jotka aktiivisesti myötävaikuttivat tämän tutkimuksen toteutukseen. Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, petteri.ohtonen@haaga-helia.fi Teemu Moilanen, yliopettaja, teemu.moilanen@haaga-helia.fi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 3

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet Tutkimus selvittää leirintämatkailijoiden rahankäytön ja tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tulokset sisältävät vertailutiedot soveltuvin osin vuosien 2013 ja 2015 tehtyihin tutkimuksiin. Tiedonkeruun monipuolistumisen johdosta vertailtavuus kokonaistuloksissa suuntaa-antava. Tutkitut leirintäalueet ja vastaajamäärät vuonna 2017 on esitetty ohessa. Tutkitut leirintäalueet n= Helsinki, Rastila 135 Kalajoki, Top Camping Hiekkasärkät 124 Kankaanpää, Kuninkaanlähde SFC 163 Kuopio, Rauhalahti 138 Lappeenranta, Matkailukeskus Huhtiniemi 109 Mikkeli, Visulahti 40 Oulu, Nallikari Lomakylä 136 Pori Yyteri Resort & Camping 48 Rovaniemi, Ounaskoski 121 Seinäjoki, Kalajärven matkailukeskus 174 Tampere Camping Härmälä 45 Turku, Ruissalo Camping 132 Joku muu 562 Yhteensä 1 927 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 4

Tiedonkeruumetodi (Toimeksiantaja rekrytoinut merkittävimmät leirintäalueet mukaan) Kohderyhmä Vastaajat Tutkimusten tiedonkeruu 2013, 2015 ja 2017 2017 2015 2013 - Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta) - Informoitu lomakekysely (henkilökunta) - Sähköinen nettikysely (SF-Caravan ry:n uutiskirje 17 000:lle) - Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet, 12 kpl+ muita - Leirintäaluematkailijat, n=1991 - Henkilökohtaiset haastattelut (tutkija ja henkilökunta) - Informoitu lomakekysely (tutkija ja henkilökunta) - Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet - Leirintäaluematkailijat, n=804 (70% tutkijan haastatteluita) - Nettikysely (leirintäalueyhdistyksen jäsenet) - Informoitu lomakekysely leirintäaluematkailijat (henkilökunta) - Puhelinhaastattelu (karavaanarit, matkailuajoneuvojen myyjät ja maahantuojat) - Matkailuajoneuvojen maahantuojat: n=25 - Leirintäalueyhdistyksen jäsenet n=47 - Leirintäaluematkailijat n=578 Tiedonkeruun aika 3.7. - 10.8.2017 22.6. - 12.7.2015 kesä ja syksy 2012 Laajuus (vastauksia) Otosperiaatteet A) Informoitu lomakekysely + flyer kutsu nettikyselyyn - internet-kysely: n=145 - paperilomakevastaajat: n=882 B) Uutiskirjevastaajat: n=963 (internet-kysely karavaanareille) - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla - SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki) 19 leirintäaluetta - 8:lla leirintäalueella haastattelemalla - 11:lla leirintäalueella paperilomakkeella - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla 14 leirintäaluetta - Leirintäalueyhdistyksen jäsenet, matkailuajoneuvojen maahantuojat ja myyjät (kaikki) - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos Vertailtavuudesta: vuoden 2017 kokonaistuloksen vertailtavuus edellisiin tutkimuksiin on suuntaa-antava johtuen tiedonkeruumenetelmien erilaisuudesta (mm. SF- Caravan ry:n uutiskirje toi 963 nettivastaajaa). Vuoden 2017 aineistossa on aikaisempaa enemmän miehiä, yli 50 vuotiaita, aktiivi-harrastajia, aikuistalouksia, leirintämatkakilometrejä yli 3000 /v. ajavia ja pitkään leirintäalueella viipyviä matkailijoita. 5

Tyypillinen leirintämatkailija - Leirintämatkailijoina korostuvat 35 64 vuotiaat, 1-2 hengen taloudet ja keskituloiset lomamatkailijat. - Matkan kesto keskimäärin 2 viikkoa, samalla leirintäalueella ollaan n. 5 vrk, muilla viivytään n. 9 vrk. Vuodessa tehdään n. 8 leirintämatkaa. - Kesä-, heinä- ja elokuu ovat leirintämatkailun sesonkiaikaa. Ajokilometrit: Vuodessa ajetaan keskimäärin n. 4 800 km, joista Suomessa 3 770 km. Ajamisen kulut leirintämatkasta keskimäärin 475 euroa (mediaani 300 e). Matkustusmotiivi Leirintämatkailussa houkuttelevat eniten vapaus (aika ja paikka) ja matkakohteiden ja alueiden vaihtoehtojen monipuolisuus. Karavaanarimatkailu matkailumuotona motivoi samoin kuin virkistäytyminen ja vaihtelunhalu. Majoitusmuodot: Matkailuauto ja vaunu ovat edelleen selvästi suosituimmat majoitusmuodot. Liikkuminen: Leirintämatkailijat liikkuvat matkailuautolla, automatkailuvaunu yhdistelmällä tai autolla. Leirintäalueen suosittelu: Matkailijoista 51% suosittelee hyvin todennäköisesti leirintäaluetta (suosittelijoita yhteensä 84%). Suosittelun keskiarvo 4,3 (ast. 1-5). Leirintämatkat tulevaisuudessa: Matkailua vähentää erityisesti ikääntyminen, toisaalta matkailua lisää eläkkeelle pääsy ja lisääntynyt vapaa-aika. Yhteenveto päätuloksista Leirintämatkat 2018 ja arviot viiden vuoden matkoista: - 97% leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan 2018. - 75% ennakoi leirintämatkailun pysyvän lähivuosina ennallaan, 15% ennakoi matkailun kasvua ja 10% ennakoi matkojen vähenevän. Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset - Leirintämatkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset: 2 520 henkilötyövuotta (2015: 2 567 htv), muutos: - 1,8%. - Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1 829 htv (2015:1817 htv), muutos: + 0,7% Leirintämatkailun aikaansaamat verot Verotuloja leirintämatkailuala maksoi 71,3 milj. euroa, pysynyt ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Henkilöverotus: 30,2 milj., (2015: 30,2 milj.) Matkailijoiden muun kulutuksen verot (pl polttoaine): 21,4 milj. (2015: 21,5 milj.) Polttoaineen myyntiverot: 19,8 milj., (2015: 19,9 milj.) Tilastokeskuksen tunnuslukuja (2016) - Suomessa toimii n. 550 leirintäaluetta (230 ulkoilulain mukaisia). Ympärivuotisesti toimivia n. 130. - Leirintäalueilla tehtiin n. 4 milj. yöpymisvuorokautta. - Yöpymisen keskihinta 13,40 (euro, sis. alv 10 %) - Huonekäyttöaste 29,2%. - Yöpymisten määrä: 1 815 541, kotimaiset (83%), ulkomaiset (17%). - Majoitusmuoto: Mökit 30,4 %, matkailuperävaunussa/-autossa 62,0 %, teltta/ muu 7,6 %. - Syy majoittumiseen: vapaa-aikaan liittyvät 94,7 %, ammattiin liittyvä 5,3 %, muu matkan tarkoitus 0,1 %. Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet: - tehtiin n. 330 henkilötyövuotta - liikevaihto n. 30 milj. / v. Lähteet: Majoitustilasto ja alueellinen yritystoimintatilasto Rahankäyttö leirintämatkailussa - Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla: ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen ja ravintoloissa/ kahviloissa käyminen on hyvin yleistä, polttoainettakin hankitaan. Seurueet käyttävät matkan aikana kesäjuhliin ja tapahtumiin n. 170 euroa, joka on hieman enemmän kuin ruoka- ja elintarvikkeisiin. Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 95,56 / vrk. Rahaa käytetään aikaisempaa enemmän (+ 6,2%). Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden on 1 211 (2015: 991 ), kasvua + 22,2%. Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa n. 235 (2015: 225 ), kasvua + 4,4%. Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1 829 htv (2015:1817 htv), kasvua +0,7% Koko leirintämatkailun liikevaihto on 198 milj., kasvua 0,2 %. (v. 2013: 145 milj., 2015: 197 milj. ) KEHITYS 2015-2017 Kyselytutkimusten tiedonkeruun erilaisuudesta johtuen suorat vertailut vuosien 2015-2017 ovat suuntaa-antavia. Päähavaintoja: - Rahankäyttö leirintämatkalla on lisääntynyt vaikka asiakasmäärät lievästi laskussa. - Työllisyysvaikutus ja verotulot pysyneet melko ennallaan. - 97 % leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan seuraavana vuonna, joka on selvästi edellismittausta enemmän (84 %). - Leirintäalueiden kapasiteetti / tarjonta lievästi vähentynyt. - Yöpymisten määrä hieman vähentynyt (- 0,7 %). - Huoneiden käyttöaste (29,2 %) pysynyt ennallaan. 6

KYSELYN PÄÄTULOKSET Kuva: xxx Kuva: Rastila Camping Helsinki Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 7

Tyypillinen leirintämatkailija 1 Leirintämatkailussa korostuvat 35 64 vuotiaat, 1-2 hengen taloudet ja keskituloiset lomamatkailijat % Nettivastaaja n=146 Paperilomakevastaaja n=882 Uutiskirjevastaaja n=963 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Nainen Mies Alle 25 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta 65 vuotta tai enemmän Suomi Muu kansallisuus Aktiivi-harrastajana, vakioasiakkaana Satunnaisena kokeilijana Muuna Aikuistalous Lapsiperhe 1-2 henkilöä 3-4 henkilöä 5 tai useampi henkilöä Yksi lapsi Kaksi lasta Kolme lasta Yli kolme lasta Lomamatka Työ- tai liikematka Muu 15 000 tai vähemmän 15 001-45 000 45 001-75 000 75 001-105 000 105 001 tai enemmän en halua sanoa Sukupuoli Ikä Kansallisuus Rooli Taloudenmuoto Matkaseurue Mukana alle18v lapsia Matkan tarkoitus Bruttotulot Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 8

Tyypillinen leirintämatkailija 2 Matkan kesto keskimäärin 2 viikkoa, samalla leirintäalueella ollaan n. 5 vrk, muilla viivytään n. 9 vrk. Vuodessa tehdään n. 8 leirintämatkaa. Asuu Länsi- Suomessa. % Nettivastaaja n=146 Paperilomakevastaaja n=882 Uutiskirjevastaaja n=963 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1-3 vrk 4-6 vrk 7-9 vrk 10-20 vrk 21-30 vrk Yli 30 1-2 vrk 3-4 vrk 5-6 vrk 7-8 vrk Yli 8 vrk 0 yötä 1-2 yötä 3-4 yötä 5-6 yötä 7-8 yötä 9-10 yötä Yli 10 yötä 1-2 matkaa 3-4 5-6 7-8 9-10 Yli 10 matkaa PKS Muu Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Matkan kesto tällä matkalla Viiymä leirintäalueella Yöpymiset toisilla leirintäalueilla Arvio vuoden 2017 leirintämatkojen lukumäärästä Asuinpaikka Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 9

Tyypillinen leirintämatkailija 3 Matkaillaan kesä-elokuussa, vuodessa ajetaan n. 4 800 km, joista Suomessa 3 770. Ensi vuonna matkaillaan uudestaan. % Nettivastaaja n=146 Paperilomakevastaaja n=882 Uutiskirjevastaaja n=963 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Alle 500km 500-1000km 1001-1500km 1501-2000km 2001-2500km 2501-3000km Yli 3000km Alle 500km 500-1000km 1001-1500km 1501-2000km 2001-2500km 2501-3000km Yli 3000km Kyllä En Milloin tehdään leirintämatkoja? Ajokilometrit leirintäaluematkoilla Ajokilometrit Suomessa Aikeet tehdä leirintämatka 2018 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 10

Motiivit leirintämatkailuun: Leirintämatkailussa houkuttelevat vapaus ja vaihtoehtojen monipuolisuus Vapaus mennä minne tahtoo Aikatauluista riippumaton matkanteko Paljon eri vaihtoehtoja, alueita minne mennä Karavaanarimatkailu Virkistäytyminen, vaihtelunhalu Luonnonläheisyys, luontokokemus Spontaani liikkuminen Edullinen hinta Sosiaalisuus tapaa uusia ihmisiä Ystävien, tuttujen tapaaminen Perinne, aikaisempi osallistuminen Yhteisöllisyys (ajanvietto samankaltaisten ihmisten kanssa) Muu syy 69% 67% 54% 48% 46% 38% 31% 30% 21% 16% 13% 13% 4% Vapaus mennä minne tahtoo Total (n=1991) Nettivastaaja (n=146) Paperilomakevastaaja (n=882) Uutiskirjevastaaja (n=963) 69 64 63 75 Aikatauluista riippumaton matkanteko 67 68 58 75 Paljon eri vaihtoehtoja, alueita minne mennä 54 57 45 61 Karavaanarimatkailu 48 50 37 59 Virkistäytyminen, vaihtelunhalu 46 47 47 44 Luonnonläheisyys, luontokokemus 38 39 36 40 Spontaani liikkuminen 31 37 30 31 Edullinen hinta 30 32 34 27 Sosiaalisuus tapaa uusia ihmisiä 21 20 15 27 Ystävien, tuttujen tapaaminen 16 12 12 20 Perinne, aikaisempi osallistuminen 13 22 14 11 Yhteisöllisyys saa viettää aikaa samankaltaisten ihmisten kanssa 13 12 9 17 Muu syy 4 1 4 4 11

Majoitusmuodot: Matkailuauto ja vaunu suosituimmat majoitusmuodot 0% 10% 20% 30% 40% 50% Matkailuauto, oma (2013, 2015: ei vuokrausvaihtoehtoa) Matkailuvaunu, oma (2013, 2015: ei vuokrausvaihtoehtoa) Mökki/loma-asunto Teltta 7% 7% 37% 44% Nettivasta aja (n=146) Paperilom akevastaa ja (n=882) Uutiskirje vastaaja (n=963) Total (n=1991) % % % % Matkailuauto, oma 43,7 34,5 31,7 55,9 Matkailuauto, vuokrattu Matkailuvaunu, oma Matkailuvaunu, vuokrattu Mökki/loma-asunto 4,1 8,3 5,9 1,8 36,7 35,2 32,3 40,9 1,4 1,4 2,4 0,5 7,3 10,3 13,3 1,4 Matkailuauto, vuokrattu 4% Huone 0,7 2,8 0,7 0,3 Teltta 6,8 9,7 12,8 1,0 Matkailuvaunu, vuokrattu 1% 2013 2015 Huone 1% 2017 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 12

Kulkuneuvot: Leirintämatkailijat liikkuvat matkailuautolla, auto-matkailuvaunu yhdistelmällä tai autolla 0% 10% 20% 30% 40% 50% Matkailuauto 43% Auto ja matkailuvaunu Auto Jokin muu Moottoripyörä 1% 1% 19% 36% 2015 Nettivasta Paperilom Uutiskirjev Total (n=1991) aja (n=146) akevastaaj a (n=882) astaaja (n=963) % % % % Auto 18,8 26,9 28,1 9,4 Auto ja matkailuvaunu 36,4 33,1 33,4 39,6 Matkailuauto 42,6 37,9 34,5 50,4 Moottoripyörä 0,6 1,4 0,8 0,2 Polkupyörä 0,4 0,0 0,8 0,1 Muu 1,2 0,7 2,4 0,3 Polkupyörä 0% 2017 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 13

Matkan kesto ja määrä: Tyypillisesti ollaan matkalla noin 2 viikkoa, 1-2 yötä/leirintäalue. Vuodessa tehdään 1-4 leirintämatkaa. Montako vuorokautta arvioit olevanne tällä matkalla yhteensä? Keskiarvo Total (n=1991) Nettivasta aja (n=146) Paperilom Uutiskirje akevastaa vastaaja ja (n=882) (n=963) 13,9 7,8 12,6 16,0 Mediaani 8,0 6,0 7,0 10,0 Montako vuorokautta arvioit Keskiarvo olevanne tällä leirintäalueella tämän matkan aikana? 5,0 2,2 2,7 7,8 Mediaani 2,0 2,0 2,0 3,0 Montako yötä arvioit yöpyvänne Keskiarvo muualla kuin tällä leirintäalueella matkanne aikana? 9,3 6,3 9,2 9,8 Mediaani 5,0 5,0 6,0 5,0 Montako leirintämatkaa arvioit Keskiarvo tekevänne vuoden 2017 aikana? 8,5 8,5 5,4 11,2 Mediaani 4,0 4,0 3,0 5,0 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 14

Yöpymiset leirintäalueilla 2016, tunnuslukuja (Tilastokeskus) Yöpymisen keskihinta 13,40 (euro, sis. alv 10 %)* Käyttöasteet Huonekäyttöaste 29,2 % (-0,1 %-yks.) Vuodekäyttöaste 20,3 % Yöpymisten määrä: 1 815 541 Kotimaiset 1 513 784 (83%) Ulkomaiset 301 757 (17%) Syy majoittumiseen Vapaa-aikaan liittyvät 94,7 % Ammattiin liittyvä 5,3 % Muu matkan tarkoitus 0,1 % Majoitusmuoto Mökit 30,4 % Matkailuperävaunussa/matkailuautossa 62,0 % Teltassa, muussa 7,6 % Suurimman kansallisuudet (ulkomaat) Ruotsi 65 039 Saksa 51 685 Venäjä 38 565 Norja 22 095 Viro 17 340 Thaimaa 13 904 Alankomaat 13 460 Yöpymisten muutoksia Kaikki -0,7 % Suomi 0,4 % Ulkomaat -5,8 % Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 15

100% 80% Matkojen ajoitus: Heinä- ja elokuu leirintämatkailun sesonkiaikaa 92% Total (n=1991) Nettivastaaja (n=146) Paperilomakevastaaja (n=882) Uutiskirjevastaaja (n=963) % % % % Tammikuu 7 4 3 10 Helmikuu 7 3 4 10 Maaliskuu 12 9 6 18 60% 58% 68% Huhtikuu 18 15 11 24 Toukokuu 32 26 21 43 Kesäkuu 58 48 46 71 40% 32% 42% Heinäkuu 92 97 98 86 Elokuu 68 59 58 77 20% 7% 7% 12% 18% 18% 8% 7% Syyskuu 42 40 29 55 Lokakuu 18 14 10 25 0% Marraskuu 7 4 4 11 Joulukuu 7 3 3 10 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 16

Ajokilometrit: Yli kolmannes leirintämatkailijoista ajaa Suomessa vähintään 3 000 km/vuosi, keskimäärin 3770 km. Arvioi, paljonko sinulle / perheellenne kertyy leirintämatkoillanne ajokilometrejä. A) yhteensä vuoden 2017 aikana? Ajokilometrit Suomessa Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Total (n=1991) Nettivasta aja (n=146) Paperilom akevastaa ja (n=882) Uutiskirje vastaaja (n=963) 4866 3371 3689 6033 3000 2000 2200 5000 3771 3919 2754 4521 2500 2000 2000 3000 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 17

Kehittäminen: Leirintäalueille annetaan paljon kehitysideoita Aamiainen mökin hintaan Aamusauna Ajoneuvo- ja parkkipaikat (lisää, laatu paremmaksi, määräysten mukaiseksi) Aktiviteetteja / teemaviikonloppuja lisää Alueen kehittäminen (kuivausta, lisää grillipaikkoja ja ulkokalusteita, istutuksia, sähkö- ja latauspaikkoja) Alueopaskartta aukioloaikoineen ja hintoineen Asiakastiedot parempi hyödyntäminen Harrastuspaikkoja lisää (biljardi, frisbee-golf, tennis, labyrinttipuisto, ulkoliikunta, petangue-rata, puisto, lapsille aktiivi-leikkipuisto, uimapaikan kunnostus) Henkilökunnan kehittäminen (ammattitaitoa ja resursseja lisää) Hinta / laatusuhde paremmaksi (hintoja alas), hintajoustoa lisää (hyvistä korkeampi maksu) Iltatapahtumia lisää (karaoke) Kauppapalveluja lisää (edullinen ja valikoimat) Kierrätyspiste Koirille oma alue Lasten leikkipaikka paremmaksi Logistiikka (meno- ja tuloportit erikseen, leveämmät väylät) Palveluja lisää, paremmaksi (hieronta- ja kampaamopalvelut, kahvila- ja ravintolapalveluja, aamu- /iltasauna, yleiset saunavuorot, teltta-alueille latauspisteitä lisää) Rakennuksille remonttia (huoltorakennus, mökit, sauna, ruoanlaittopaikat) tai uudisrakentamista Resurssipulaa näkyy jonoina Siisteys (ympäristö, kulkuväylien päällystäminen) Sosiaali ja huoltotiloja lisää/ paremmaksi Suihku-/WC palvelut paremmaksi, lisää, käsisuihkuja, yksityisyyttä, siisteyttä lisää Tiestöä pitäisi parantaa Turvallisuutta lisää (parkkipaikat, yövartijoita) Uudisrakentamista tarvitaan (mökkejä, sauna, huoltorakennus, wc - ja suihkutiloja ) Viestinnän kehittäminen (aikatauluja, kylttejä muilla kielillä, nettisivut, laadukkaampi Wifi) Viihtyisyyttä lisää Yleisilmeen kehittäminen (kasvillisuus) Ympärivuotista palvelua toivotaan Vaunupaikkoja lisää Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä 18

Leirintäalueen suosittelu (1): Matkailijoista 51% suosittelee hyvin todennäköisesti leirintäaluetta ystäville (suosittelijoita yhteensä 84%). Suosittelun keskiarvo 4,3. 5=hyvin todennäköisesti 4 3 2 1=ei lainkaan todennäköisesti Todennäisyys suositteluun (ka. 4,3) Miten todennäköisesti suosittelet tätä leirintäaluetta ystäville? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 51% 33% 12% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Paperiloma Uutiskirjev Total Nettivastaa kevastaaja astaaja (n=1991) ja (n=146) (n=882) (n=963) Keskiarvo 4,3 4,4 4,3 4,2 5 960 50,8 54,2 51,5 49,7 4 614 32,5 32,6 32,3 32,7 3 230 12,2 11,1 12,3 12,2 2 56 3,0 1,4 3,1 3,1 1 28 1,5 0,7 0,8 2,2 Ka. Total 4,3 Vastaustyyppi Nettivastaaja 4,4 Paperilomakevastaaja 4,3 Uutiskirjevastaaja 4,2 Sukupuoli Nainen 4,3 Mies 4,3 Ikä Alle 25 vuotta 4,2 25-34 vuotta 4,4 35-49 vuotta 4,3 50-64 vuotta 4,3 65 vuotta tai enemmän 4,2 Rooli Aktiivi-harrastajana, vakioasiakkaana 4,3 Satunnaisena kokeilijana 4,2 Taloudenmuoto Aikuistalous 4,3 Lapsiperhe 4,3 Matkaseurueen koko 1-2 henkilöä 4,2 3-4 henkilöä 4,3 Yli 4 henkilöä 4,4 Lapsiperhe Alle 18v lapsia 4,3 Matkan tarkoitus Lomamatka 4,3 Muu matka 4,0 Talouden bruttotulot Alle 45001 euroa 4,2 45 001-75 000 4,3 75 001-105 000 4,3 Yli 105 000 euroa 4,5 Asuinpaikka PKS 4,2 Muu Etelä-Suomi 4,2 Länsi-Suomi 4,3 Itä-Suomi 4,4 Pohjois-Suomi 4,3 Ulkomaa 4,4 Kulkuneuvo Auto 4,2 Auto ja matkailuvaunu 4,4 Matkailuauto 4,3 Leirintäaluematkat 2017 1-2 4,2 3-10 4,3 Yli 10 4,3 19

Leirintäalueen suosittelu (2): Kankaanpään Kuninkaanlähdettä ja Seinäjoen Kalajärven matkailukeskusta suositellaan eniten tutkituista leirintäalueista. Total Total Helsinki, Rastila Kalajoki, Top Camping Hiekkasärkät Kankaanp ää, Kuninkaanl ähde SFC Kuopio, Rauhalahti Lappeenra nta, Matkailuke skus Huhtiniemi Mikkeli, Visulahti Oulu, Nallikari Lomakylä Pori Yyteri Resort & Camping Rovaniemi, Ounaskoski Seinäjoki, Kalajärven matkailuke skus Tampere Camping Härmälä Turku, Ruissalo Camping Joku muu % % % % % % % % % % % % % % % Total n= 1991 1991 135 124 163 138 109 40 136 48 121 174 45 132 562 Keskiarvo 4,3 4,4 4,4 4,8 4,4 3,7 3,8 4,1 3,8 4,1 4,6 4,2 4,1 4,3 5 960 51 61 56 80 48 18 26 36 22 41 70 45 40 54 4 614 33 28 28 17 43 50 41 41 54 37 20 32 40 29 3 230 12 7 15 2 9 22 26 22 13 17 8 18 12 11 2 56 3 3 1 1 0 7 3 1 9 3 1 5 6 4 1 28 1 1 1 0 0 3 5 0 2 1 1 0 2 2 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 20

Leirintämatkojen tulevaisuus: 97% leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan 2018 Kyllä, ensi vuonna matkaillaan Ei / ei ole varma Vastaajista 75% ennakoi leirintä-matkailun pysyvän lähivuosina ennallaan. Matkailun kasvua ennakoi 15%. 2015 2017 84% 97% 16% 3% Lisääntyy 15 % Vähenee 10 % 0% 20% 40% 60% 80% 100% Aiotko tehdä ensi vuonna leirintämatkan? Miten sinun leirintämatkailu muuttuu seuraavan 5 vuoden aikana? Total (n=1991) Nettivastaaja (n=146) Paperilomak evastaaja (n=882) Uutiskirjevas taaja (n=963) % % % % Kyllä 97 97 96 99 En 3 3 4 1 Vähenee 10 7 8 12 Pysyy melko samana 75 78 79 71 Lisääntyy 15 15 13 17 Pysyy melko samana 75 % Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 21

Leirintämatkoja lisää tai vähentää: Matkailua vähentää: ikääntyminen Matkailua lisää: eläkkeelle pääsy, lisääntynyt vapaa-aika Ikääntyminen 51% Enemmän aikaa itselle (itse tai puoliso eläkkeelle) 44% Kallista, hinta, ei enää varaa 11% Asuntoauto, -vaunu, auto hankittu tai hankkimassa 21% Auton, asuntoauton /-vaunun myyminen 8% Leirintämatkailu on uusi harrastus/ aloitamme uudestaan 10% Lapset, lapsenlapset kasvaneet isoksi Terveydellinen este Ei huvita enää, kiinnostus loppui Aikaa vähemmän, loma lyhenee Matkakilometrit vähenee Vauva, pienet lapset Sosiaalisten suhteiden muutokset Mökkimatkat lisääntyy Työesteet 7% 6% 4% 4% 3% 3% 3% 3% 2% Lapset varttuneet, voi lähteä matkalle Kivaa, mielenkiintoista, näkee paljon, piristää/vaihtelua arkeen Matkailu ulkomaille kiinnostaa/ asuminen ulkomailla Myönteiset kokemukset, rikastuttavaa Mahdollisuudet matkantekoon lisääntyvät On lomaa / aikaa / rahaa matkustaa Uusia tai uudelleen innostuneita karavaanareita Matkailuaika laajenee (mm. talvikauteen) 9% 8% 8% 4% 4% 4% 4% 4% Mukavuudenhalu lisääntyy 2% Muut harrastukset 3% Terveys heikkenee 2% Isommalla porukalla helppo majoittua 3% Laadukkaita leirintäalueitaa vähän Muu harrastus (veneily) Asiakaskokemus huono 1% 1% 1% Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä Kausipaikka varattu Näkee paljon matkalla Vapauden kaipuu 3% 2% 2% Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 22

Ajoneuvokulut koko leirintämatkan aikana: Ajamisen kulut leirintämatkasta keskimäärin 475 euroa (mediaani 300) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Alle 100 euroa 20% 100-200 euroa 22% 201-300 euroa 301-400 euroa 401-500 euroa 19% 9% 10% Paljonko arvioit ajoneuvon käyttökulujen olevan koko matkasi aikana? 2015 Keskiarvo Total (n=1991) Nettivasta Paperilom Uutiskirje aja (n=146) akevastaa ja (n=882) vastaaja (n=963) 475 321 415 553 Mediaani 300 200 250 300 Yli 500 euroa 20% 2017 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 23

Koko matkan kustannukset: Koko matkan aikana käytettiin rahaa eri asioihin (seurue) yhteensä n. 1220. Ulkomaalaiset käyttivät huomattavasti enemmän, lähes 3000. Rahankäyttö on lisääntynyt. Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 24

RAHANKÄYTTÖ LEIRINTÄMATKAILUSSA, VEROVAIKUTUKSET Koko leirintämatkailun liikevaihto hieman kasvanut 2015: 197 401 000 2017: 197 807 000 kasvua 0,2 % 25

Seurueiden rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla (%): Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen ja ravintoloissa/kahviloissa käyminen yleistä, polttoainettakin hankitaan Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen (poislukien alkoholi) Ravintolassa ja kahvilassa käyminen Polttoaineen- ja/tai nestekaasun ostaminen paikkakunnalta Alkoholin ostaminen Alkosta tai ruokakaupasta Kestokulutustavaroiden ostaminen (vaatteet, kengät ym.) Huvi- ja vesipuistossa käyminen Erilaisten aktiviteettien tekeminen (golf, tennis ym.) Kesäjuhlissa ja festivaaleissa käyminen Tansseissa ja lavatansseissa käyminen Teatterissa käyminen Urheilutapahtumissa ja kisoissa käynti Muu rahankäyttö, mikä käyttötarkoitus 88% 79% 68% 46% 40% 21% 19% 16% 11% 8% 6% 18% Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 26

Seurueiden rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla ( ): Kesäjuhliin ja tapahtumiin käytetään n. 170 euroa, joka on hieman enemmän kuin ruoka- ja elintarvikkeisiin Kesäjuhlissa ja festivaaleilla käyminen Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen Kestokulutustavaroiden ostaminen Polttoaineen ja/tai nestekaasun ostaminen Huvi- ja vesipuistoissa käyminen Ravintolassa ja kahvilassa käyminen Urheilutapahtumissa käyminen Tansseissa ja lavatansseissa käyminen Teatterissa käyminen Erilaisten aktiviteettien tekeminen Alkoholin ostaminen Alkosta tai ruokakaupasta Muut 168 166 152 148 134 132 110 90 88 85 68 145 2015 2017 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 27

Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan ( ): Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 95,56 / vrk. Rahaa käytetään aikaisempaa enemmän. Leirintämatkailijan rahankäyttö paikkakunnalla, matkan aikana 120 100 80 Keskiarvo 91 96 Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden: 1 211 (2015: 991 ) Kotimaiset matkailijat: 1 109 (2015: 817 ) Ulkomaiset matkailijat: 2 817 (2015: 1821 ) 60 40 20 25 Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa: 235 (2015: 225 ) - Päivässä (2015) Päivässä (2017) Koko oleskelun aikana (2015) Koko oleskelun aikana (2017) Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 28

Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset Leirintämatkailu työllistää, n. 2 500 henkilöä vuodessa, tulos ennallaan Leirintämatkailu työllistää kaikkiaan (=kokonaisvaikutus) 2 520 henkilötyövuotta (2015: 2 567 htv) Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1 829 htv (2015:1817 htv) Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 29

Leirintämatkailun aikaansaamat verot Verotuloja leirintämatkailuala maksoi 71,3 milj. euroa, pysynyt ennallaan vuoteen 2015 verrattuna Leirintämatkailun aikaansaamat verot: 71,3 miljoonaa euroa (2015: 71,6 milj.) Polttoaineen myyntiverot: 19,8 milj., (2015: 19,9 milj.) Matkailijoiden muun kulutuksen verot (pl polttoaine): 21,4 milj. (2015: 21,5 milj.) Henkilöverotus: 30,2 milj., (2015: 30,2 milj.) Leirintämatkailu on vientialaan rinnastettava toimiala, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen. Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 30

LIITTEET - Vastaajaprofiili - Leirintäalueiden kapasiteetti (Tilastokeskus) - Toimialan tunnuslukuja (Tilastokeskus) - Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset (Tilastokeskus) - Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen 31

Vastaajaprofiili Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 32

Leirintäalueiden kapasiteetti: Leirintäalueiden määrä ja kapasiteetti laskussa Suomessa noin 550 leirintäaluetta (230 ulkoilulain mukaisia). Ympärivuotisesti toimivia 130 Leirintäalueilla oli n. 4 milj. yöpymisvuorokautta. Lähde: SF-Caravan ry:n toimintakertomus 2016 2000 2005 Muutos 2005/200 0 2010 Muutos 2010/200 5 2015 Muutos 2015/201 0 2016 Liikkeet, lkm. 320 284-36 244-40 236-8 230 Huoneet, lkm. 4 738 3 959-779 3 276-683 2 848-428 2 774 Vuoteet, lkm. 18 643 15 802-2 841 13 110-2 692 11 271-1 839 10 874 Sähköliitäntäpisteet, lkm. 17 720 15 811-1 909 16 046 235 16 205 159 16 054 *Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 33

Toimialan tunnuslukuja (Tilastokeskus): Leirintäalueilla tehdään n. 330 henkilötyövuotta Alan liikevaihto n. 30 milj. Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet (TOL 5530, vuosi 2008) 2013 2014 Muutos 2014/2013 2015 Muutos 2015/2014 Toimipaikkojen lukumäärä 154 157 3 163 6 Henkilöstön lukumäärä yht.* 277 317 40 337 20 Liikevaihto 1 000** 25 812 27 813 2 001 29 047 1 234 Liikevaihto/henkilö 1 000 93 88-5 86-2 *Henkilöstön lukumäärä käsittää palkansaajat sekä yrittäjät. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä ** Varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. *Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 34

Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset ja yöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan vuonna 2016, ennakkotieto (Tilastokeskus, majoitustilasto) Huoneet Yöpymiset ja muutosprosentti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Alue Käyttöasteen maakunta / kunta Liikkeiden Luku- Käyttö- muutos ed. Yhteensä Suomi Ulkomaat Eurooppa EU-28 Aasia Amerikka Ruotsi Saksa Venäjä lukumäärä määrä aste, % v. %-yks. Koko Suomi 139 1 944 29,2-0,1 1 815 541-0,7 1 513 784 0,4 301 757-5,8 279 327-2,0 200 048 2,2 17 065-24,1 2 046 0,6 65 039 17,7 51 685-0,9 38 565-9,5 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 35

Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen Leirintämatkailun taloudelliset ja työllistävät vaikutukset perustuvat hyödykkeiden ja palvelujen kysynnän vilkastumiseen kohdepaikkakunnilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja matkailijat ostavat. Välilliset vaikutukset syntyvät, kun matkailijoiden kysyntää tyydyttävät yritykset (leirintäalueet, ravintolat, taksit) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun. Yritysten matkailusta saama tuotto sekä matkailun välittömästi ja välillisesti työllistämän henkilökunnan palkkatulot lisäävät kohdepaikkakunnan saamia verotuloja. Palkkatulojen vaikutus on kerrannallinen, sillä osa tuloista kulutetaan ao. paikkakunnalla. Tästä syntyvä työllisyysvaikutus aiheuttaa vuorostaan lisäyksen kohdepaikkakuntien taloudessa. Työllisyysvaikutukset: Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen perustuvat tilinpitoon ja Tilastokeskuksen panos-tuotos matriiseihin, jotka kuvaavat kansantalouden tulo- ja tuotevirtoja eri elinkeinojen/toimialojen välillä. Matriisit kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöjä. Työpanoksena on työllinen henkilö. Matriisien avulla voidaan määritellä kysynnän kerrannaisvaikutukset muille toimialoille. Taulukot perustuvat koko maan toteutuneisiin vaikutuksiin. (Tilastokeskus). Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 36

Avoimet kommentit, erillinen raporttiliite Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2017 37