Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006
Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
Kuvio 2. Verokiilan vaikutukset Hinta Kuluttajahinta veron jälkeen Vero LISÄTAAKKA Tarjonta VEROTULO Tuottajahinta veron jälkeen Määrä Kysyntä 3 Tuotanto veron jälkeen
Suomessa verotus on kireää Kokonaisveroaste BKT:sta vuonna 2004, % Ruotsi Tanska Belgia Ranska Suomi Itävalta Italia Luxemburg EU-keskiarvo Saksa Slovenia Unkari Alankomaat Iso-Brit. Kreikka Malta Tsekki Portugali Espanja Puola Kypros Viro Irlanti Slovakia Latvia Liettua USA* Japani* *2003 4 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Eurostat, OECD
Suomessa työn ja yritystoiminnan tuloja verotetaan ankarasti Verotulojen jakauma verolajeittain vuonna 2004, % Suomi Saksa Tsekki Belgia Ruotsi Espanja Alankomaat EU-keskiarvo Itävalta Italia Tanska Britannia Luxemburg Ranska Viro Liettua Puola Slovakia Unkari Slovenia Latvia Portugali Kreikka Irlanti Malta Kypros Tulo- ja varallisuusverot Muu työn verotus (sosiaaliturvamaksut) Arvonlisävero Muut kulutus- ja hyödykeverot Muut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Eurostat 5
70 % Työn verokiila syö kannusteita Kuinka paljon työvoimakustannusten noususta kuluu veroihin ja pakollisiin maksuihin eri palkkatasoilla vuonna 2006, % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % työnantajan sotumaksu, % työvoimakustannuksista työntekijän sotumaksu, % työvoimakustannuksista ansiotulojen rajavero, % työvoimakustannuksista 0 % 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Ansiotulot vuodessa, 6 Työn kokonaisverotuksessa ovat mukana ansiotuloveron lisäksi työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut. Verokiila on kuvassa suhteutettu työn kokonaiskustannuksiin. Vaaka-akselilla on vuotuinen palkkataso, ja pystyakseli kuvaa sitä, miten paljon työnantajan kokonaiskustannusten lisäyksestä kuluu veroihin ja pakollisiin maksuihin kullakin palkkatasolla.
Kireä verotus vähentää työtä Työn rajaverokiila ja työpanos vuonna 2004 Työpanoksen käyttöaste, ind. keskiarvo = 100 140 130 120 110 100 Meksiko 90 80 Islanti Uusi Seelanti Yhdysvallat Tshekki Australia Japani Britannia Ruotsi Espanja Tanska Irlanti Norja Puola Alankomaat SUOMI Italia Saksa Belgia Ranska Korkean rajaveroasteen maissa työtä yleensä tehdään vähemmän kuin kevyen verotuksen maissa. Työpanos on laskettu ottamalla huomioon maan keskimääräinen työaika ja työllisyysaste. Työn rajaveroasteessa on mukana ansiotuloverotus ja pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. 70 60 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 Lähde:OECD Rajaveroaste työn kokonaiskustannuksista, % 7
Työn verotus on Suomessa muita kireämpää jo keskituloisilla Perheettömän palkansaajan tuloveroprosentti tulotasoittain vuonna 2005 50 45 Kaikkien vertailumaiden keskiarvo 40 35 30 25 Euroopan vertailumaiden keskiarvo Suomi 20 15 10 5 Lähde: Veronmaksajat 0 Pienituloinen (20 000 /vuosi) KESKITULOINEN (30 600 /vuosi) Ylempi keskituloinen (46 600 /vuosi) Hyvätuloinen (100 000 /vuosi) 8 Vertailussa mukana olevat maat ovat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, USA ja Viro
Esimerkki siirtymisestä kolmiportaiseen tuloveroasteikkoon EK:n laskelma vuodelle 2008 Arvio vuodelle 2007 12 200 20 000 20 000 32 800 32 800 59 400 59 400 9,0 % 19,5 % 24,5 % 32,0 % EK:n laskelma vuodelle 2008 15 000 25 000 25 000 55 000 55 000 8,0 % 20,0 % 25,0 % 9
Lisätuloista vähintään puolet käteen Marginaaliveroprosentit eri tulotasoilla 70 60 2006 2007 (arvio) 2008 EK 50 40 30 20 10 0 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 110000 120000 Lähde: Verohallinto, VM, EK:n laskelmat Ansiotulo vuodessa, euroa 10
Kolmiportainen asteikko keventäisi työn verotusta Ansiotulojen keskimääräinen veroaste eri tulotasoilla, % 60 50 2006 2007 (arvio) 2008 EK Keskipalkka 40 30 20 10 0 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 110000 120000 Ansiotulo vuodessa, euroa Lähde: Verohallinto, VM, EK:n laskelmat 11
Kannustinloukut ovat Suomessa ongelma Työllistymisen rajaveroaste vuonna 2002, % lisätulosta Slovakia Ruotsi Tsekki Sveitsi Itävalta Tanska Suomi Ranska Islanti Irlanti Alankomaat Puola Norja Japani Luxemburg Uusi Seelanti Saksa EU-keskiarvo Korea Iso-Britannia Belgia Australia Espanja Portugali Kanada USA Unkari Kreikka Italia Lähde: OECD 12-20 0 20 40 60 80 100 120 140 Jos Suomessa kahden työttömän perheestä toinen työllistyy palkkatasolla 2/3 keskipalkasta, lisätulosta jää verojen ja tulonsiirtojen jälkeen vain 6 prosenttia käteen.
Kannustinongelmien taustalla verotuksen ja etuuksien yhteisvaikutus Kuinka paljon lisätulosta kuluu veroihin ja etuuksien vähenemiseen eri tulotasoilla Rajaveroaste* 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Lähde: EK * Veroaste ottaa huomioon verot ja työntekijän sova-maksut, sova-maksujen vähennykset, tulonhankkimis-, perus- ja ansiotulovähennykset sekä saadut tulonsiirrot sisältäen lapsilisät. Työmarkkinatuki Asumistuki Toimeentulotuki Verotus Kuvasta käy ilmi, kuinka paljon esimerkkiperheen lisätulosta kuluu veroihin ja etuuksien vähenemiseen eri tulotasoilla. Esimerkkiperhe: -kaksi aikuista ja kaksi lasta, toinen alle 3-vuotias, toinen 3-7 vuotias, lapset kotona - toinen puolisoista työmarkkinatuella, toinen palkkatyössä - asuvat vuokralla Helsingissä, vuokra 880 /kk (vastaa vuokraa, jolloin asumistuki potentiaalisesti suurimmillaan Helsingin seudulla) 13
Suomen yhteisöverokanta on lähellä EU:n keskitasoa Yhtiöverokannat EU-maissa vuonna 2005, % Saksa Italia Espanja Malta Belgia Ranska Kreikka Alankom. Luxemburg Britannia Turkki Tanska Ruotsi Portugali SUOMI Tsekki EU-keskiarvo Slovenia Itävalta Kroatia Slovakia Puola Unkari Romania Bulgaria Latvia Liettua Irlanti Kypros Viro* 14 * Jaetun voiton veroprosentti oli Virossa 24 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Lähde: European Tax Handbook * Jaetun voiton veroprosentti oli Virossa 24
mutta laajan veropohjan vuoksi verotuotot ovat suuret Yhteisöjen maksamat tuloverot suhteessa BKT:hen, % 6 5 4 3 2 1 Suomi OECD-Eur Ruotsi USA Saksa 0 1970 0 1975 1980 5 1980 1985 1995 2000 2005 10 1985 1990 15 1990 2010 20 1995 25 2000 30 2005 35 40 Lähde: OECD, TK 15
Suomen yritysverotuksen kilpailuetu huvennut Nimellisen yhtiöverokannan kehitys vuosina 1993-2005, % 40 35 30 25 1) 20 15 10 5 0 1) Huom! Vuonna 2004 EU-maiden joukko laajeni 15:stä jäsenmaasta 25 jäsenmaata kattavaksi OECD 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 EU SUOMI 16
Esimerkki osingon veronalaisen osuuden alentamisesta 50 prosenttiin Listattu yhtiö Nykytilanne Esimerkki Listaamaton yhtiö (nettovarallisuus 2 milj., voitto 200 000 ), Nykytilanne Esimerkki Yhtiön voitto 100 100 Yhtiön voitto, euroa 200 000 200 000 Yhtiön tulovero (26 %) 26 26 Yhtiön tulovero (26 %) 52 000 52 000 Voitto verojen jälkeen 74 74 Voitto verojen jälkeen 148 000 148 000 Jaettu oinko 74 74 Jaettu osinko 148 000 148 000 Veroton osa (30 % / 50 %) 22,2 37 Veroton osa 90 000 90 000 Verotettava osa 51,8 37 Verotettava osa 40 600 29 000 Josta pääomatulovero 28 % 14,50 10,36 Josta pääomatulovero 28 % 11 368 8 120 Saajan vero-%* 14,5 10,4 Saajan vero-%* 5,7 4,1 Veroprosentti yhteensä 40,5 36,4 Veroprosentti yhteensä 31,7 30,1 * veroprosentti laskettu yhtiön voitosta 17
Suomen nykyinen energiaverotaso ja EU:n energiaverodirektiivin määrittämä minimitaso Suomen verot 2006 Direktiivin minimitaso Suomi / EU min Moottoripolttoaineet - dieselöljy, snt/l 31,59 30,2 1,05 - moottoribensiini, snt/l 58,08 35,9 1,6 Muut polttoaineet - kevyt polttoöljy snt/l 6,71 2,1 3,2 - raskas polttoöljy, snt/kg 5,68 1,5 3,8 - maakaasu, snt/m3 1,82 0,54 3,4 - kivihiili, euroa/mwh 43,52 3,82 11,4 - turve, euroa/mwh - Sähkö - teollisuus, snt/kwh 0,44 0,05 8,8 - palvelut, snt/kwh 0,73 0,05 14,6 - kotitaloudet, snt/kwh 0,73 0,1 7,3 18