Itäisen Uudenmaan kalastusalue 1: VUOSIKERTOMUS 2016 PERUSTIEDOT Itäisen Uudenmaan kalastusalue sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja sen kotipaikkakunta on Loviisa. Kalastusalueeseen kuuluu sekä merialuetta, järviä että virtavesiä. Kalastusalueen pinta-ala on n. 51 005 hehtaaria. Itäisen Uudenmaan kalastusalueen järjestäytymiskokous pidettiin 12.12.2012, jolloin Koskenylänjoen, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kalastusalueet yhdistyivät. Kalastusalueen vedenomistajarekisterin mukaan (19.3.2017) siihen kuuluu 850 kiinteistöä, joista 234 on yhteisiä ja 616 jaettuja. Vedenomistajia on 700, periaatteella että yhteinen tai yhteisomistuksessa oleva vesialue on yksi omistaja, vaikka kiinteistöllä todellisuudessa voi olla kymmeniä tai satoja osakkaita. Kalastusalueella ei ole kattavat tiedot osakkaiden määrästä kalastusalueella. Vedenomistajista 96 omistaa yli 50 ha vesialueen, 10 heistä omistaa 500 ha -1 000 ha vesialueen ja 13 heistä omistaa yli 1 000 ha vesialueen. HALLINTO Vuosikokous ja Hallitus Itäisen Uudenmaan kalastusalueen varsinainen vuosikokous pidettiin 11. huhtikuuta Keskus- Centralenissa, Loviisassa. Vuosikokoukseen, jossa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat, osallistui 17 äänioikeutettua jäsentä tai heidän valtuuttamia edustajia sekä 5 henkilöä ilman äänioikeutta. Kokouksen jälkeen Kalatalouden keskusliiton kalastusbiologi Malin Lönnroth, kertoi täpläravusta, haitallinen vieraslaji ja RapuKamu hankkeesta. Itäisen Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2016 Nimi Osallistunut Valittu vuonna Eroaa Uudelleen v. vuosikokouksessa Magnus Lindholm, puheenjohtaja 4 2013/2016 loppuun Nils Holmström, vuosikokoukseen, varajäsen 2013 Jesse Holmström, vuosikokouksesta, varajäsen 1 2016 Jan-Anders Winqvist, varapuheenjohtaja 3 2013/2015 2018 Ralf Sjödahl, vuosikokoukseen varajäsen 2013/2015 Arthur Hagner, vuosikokouksesta varajäsen 2016 Robert Andersson 3 2015 2018 Miriam Stenvall, varajäsen Mikael Lindholm, ammattikalastajien edustaja 3 2013/2016 loppuun Harri Saarinen varajäsen 1 Mats Lönnfors 3 2013/2016 loppuun Arto Hasu, varajäsen Mikko Malin 0 2013/2014 2017 Mikael Lindroos varajäsen Timo Rekola 2 2013/2014 2017 Kari Vainio, varajäsen Alex Svenson 1 2013/2016 loppuun Jouni Malmivaara, varajäsen Arvo Turunen 3 2013/2015 2018 Markku Paltola, varajäsen Risto Tvilling, vapaa-aikakalastajien edustaja 4 2013/2014 2017 Vesa Peltoluhta, varajäsen Eroamisvuorossa hallituksesta olivat Magnus Lindholm, Mikael Lindholm, Mats Lönnfors ja Alex Svenson sekä heidän henkilökohtaiset varahenkilöt Nils Holmström, Harri Saarinen, Arto Hasu ja Jouni Malmivaara. Nils Holmström ei asettunut uudelleen valittavaksi. Ralf Sjödahl, joka on toiminut Jan-Anders Winqvistin henkilökohtaisena varamiehenä, on pysyvästi estynyt osallistumaan hallitus työssä. Kokous valitsi Magnus Lindholmin, Mikael Lindholmin, Mats Lönnforsin ja Alex Svensonin sekä varamiehet Harri Saarisen, Arto
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 2: Hasun ja Jouni Malmivaaran uudelleen. Nils Holmströmin tilalle kokous valitsi Jesse Holmströmin ja Ralf Sjödahlin tilalle Arthur Hagnerin, Sjödahlin jäljelle olevalle toimikaudeksi kokoukseen vuonna 2018. Kokous valitsi Magnus Lindholm puheenjohtajaksi ja Jan-Anders Winqvist varapuheenjohtajaksi toimikaudelle kokouksesta 2016 kokoukseen 2017. Kalastusalueen hallitus kokoontui 4 kertaa, 2 kertaa Keskus-Centralenissa Loviisassa kerran Café Liljassa Liljendalissa ja kerran Vellamossa Kotkassa. Kokous Vellamossa ei ollut päätösvaltainen. Kalastusalue ei maksa kokouspalkkiota, mutta tilaa lehtiä Fiskeritidskrift för Finland ja Suomen kalastuslehti hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Varajäsenet saavat samaa materiaalia kuin varsinaiset hallituksen jäsenet ja heitä kutsutaan kokoukseen kun varsinainen edustaja on estynyt. Toimihenkilöt ja tilintarkastus Isännöitsijän tehtävää ja kirjanpitoa hoitaa Firma Gabi Lindholm, iktyonomi Gabriella Lindholm. Kalastusalue on valtuuttanut yhteensä 19 kalastuksenvalvojaa. Jokaisella valvojalla on oma vastuualue. Ilppo Riihimäki (Kymijoki järvineen sekä Ahvenkosken lahti), Mikko Salonen (Ahvenkosken lahti ja selkä), Petri Vainio (Vahterpään etelä- ja länsipuoliset alueet, Klobbfjärden ja Hästholmsfjärden), Vesa Peltoluhta ja Markku Paltola (entisen Loviisan kalastusalueen alue ja Loviisan kaupungin vesialue Hästholms- ja Klobbfjärdenilla), Sampo Vainio ja Juha Niemi (Jokitalkkari-hankkeen yhteydessä entisen Koskenkylänjoen kalastusalueen järvet ja joet ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueen alueella oleva Loviisan- ja Taasianjoki), Timo Salmia (entisen Pernajan kalastusalueen etelä- ja itäosat ja entisen Koskenkylänjoen kalastusalueen merialueet), Mauri Suojanen (Pernajanlahti, Påsalöfjärden, Keipsalon läntinen selkä Porvoon-Sipoon kalastusalueen rajalle lännessä) ja Gabi Lindholm (koko kalastusalue). Kalastusalue valtuutti vuonna 2015 Aimo Koivula, Eila Koivula, Juha Metsäranta, Lauri Korppas ja Pettri Korppas valvomaan Itäisen Uudenmaan ja Pyhtään kalastusalueiden välisiä raja-alueita Ahvenkosken lahdella ja selällä. Edellisenä vuonna kalastusalue valtuutti Markku Kuisman, Niko Lehtolan, Janne Nygrenin ja Matti Nygrenin valvojiksi alueelle Kymijoki ja Tammijärvi. Vuosikokous valitsi Lars Vepsäläisen, HT (Kirjanpitotoimisto Memo, Loviisa) tilintarkastajaksi ja Tony Granströmin (Tiliässät, Loviisa), HT varatilintarkastajaksi. Ilmoituselimet Kalastusalueen kuulutukset olivat vuonna 2016 nähtävinä Loviisan ja Orimattilan kaupunkien, Lapinjärven, Myrskylän ja Pyhtään kuntien ilmoitustaululla ja niitä julkaistaan lehdissä Loviisan Sanomat, Östra Nyland, Itäväylä ja Orimattilan aluelehti. Hallintolain ja muiden säännösten niin vaatiessa, kalastusalue kuuluttaa päätöksiään Virallisessa lehdessä. Jäsenyys Kalastusalue on alueellisten neuvontajärjestöjen Nylands Fiskarförbund r.y:n ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto r.y:n jäsen. TALOUS Toimintakauden tulos Vuonna 2016 Itäisen Uudenmaan kalastusalue rahoitti toimintaansa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kalastusryhmän myöntämällä 16 771,00 :n toimintaavustuksella, korvauksilla jotka 30 :n säännön mukaan jää kalastusalueelle yhteensä 3 167,33, siirtosopimusvaroilla yhteensä 13 801,58, aluehallintovirastolta palautetuilla korttivaroilla 2 256,21, edistämisvaroilla 1 291,06, sekä 200,53 :n korko- ja osinkovaroilla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastusryhmä myönsi vuonna 2016 edistämisvaroja, 7 000, kalastuksenvalvonnan kehittämiseen yhdessä Porvoo-Sipoon kalastusalueen kanssa. Nämä varat käytetään kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana. Varsinaisen toiminnan, kuten kalavedenhoidon ja kalastusvalvonnan, kulut olivat 22 665,66 ja hallinnon, kuten vuosikokouksen, hallituksen ja isännöinti kustannukset olivat 27 538,37. Toimintakauden alijäämä oli 12 740,75. Hallitus esittää, että alijäämä viedään voitto- ja tappiotilille. Kalastusalueen oma pääoma 31.12.2016 oli 26 849,19 ja siirtosopimusvaroja joita voidaan käyttää
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 3: toimintaan, oli 18 161,86. Vakuutuksenottajana Veritaksessa Loviisan kalastusalueesta tuli osakkeenomistaja Veritaksen ja Aktian fuusion kautta 1.1.2009. Osakkeet, 28 kpl:ta, ovat siirtyneet Itäisen Uudenmaan kalastusalueen omistukseen ja niiden markkina-arvo 31.12.2016 oli 272,44. Kalastuskorvaukset vedenomistajille Edelleen jaettavaksi vedenomistajille ELY-keskus on maksanut kalastusalueelle viehekalastuskorvauksia 44 239. Varat perustuvat kalastukseen vuonna 2015. Kalastusalue on toimintavuoden aikana maksanut vedenomistajille kalastuskorvauksia, yhteensä 49 697,62, josta 2 548,59 kalastuskorttivaroja ja 47 149,02 viehekalastuskorvauksia kahdelta vuodelta. Vesialueen omistajat ovat sopimuksella jättäneet kalastusalueen käyttöön viehekalastuskorvauksia 13 712,05 (ELY-keskuksen päätös 2.6.2016). Varat on kirjattu taseeseen siirtosopimusvaroiksi. Kalastusalue on toiminta vuoden aikana käyttänyt 89,53 vastaavaa tuottoa enemmän siirtosopimusvaroja. Vanhan kalastuslain mukaan, alle 30 :n korvaukset jäävät kalastusalueelle. Rajaa nostetaan vuonna 2017, vuoden 2016 viehekalastuskorvauksien jakamisen osalta 50 :oon. Vedenomistajakorvauksien poisjääminen, maksettavien korvauksien nostettu alaraja sekä se, ettei uutta kalastonhoitomaksua lunastettu Valtion arvioimassa laajuudessa, tullaan vedenomistajien osalta täysimääräisesti huomaamaan vuonna 2017. Korvaukset on jaettu periaatteella, jonka mukaan sisäsaariston ulkopuolisten vesien ja järvien hehtaarikorvaus on puolet sisäsaariston vesien ja jokien korvauksesta. Rajatut ulkoalueet rajataan, mikäli niissä on todettu vähäinen kalastuspaine, kokonaan korvausten ulkopuolelle. Vesialue Orrengrundin ympärillä, Metsähallituksen kiinteistö, on alue, jolle ei makseta korvauksia. Sama koskee alueita, joissa kalastus ei ole sallittua. Korvauksen jakoperusteena on siten ollut kalastuspaineen jakautuminen. Kalastusalue on tallettanut varoja Etelä Suomen aluehallintovirastoon alla olevan taulukon mukaisesti. Kyseessä on varoja jota kuuluvat vedenomistajille, joihin kalastusalue ei ole saanut yhteyttä. Ottamalla yhteyttä kalastusalueeseen kymmenen vuoden kuluessa talletuspäivästä, vedenomistajat voivat nostaa korvauksiaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Kymmenen vuoden määräajan umpeuduttua on kalastusalueella vuosi aikaa hakea rahojen palautusta sekä käyttää niitä kokouksen päätösten mukaisesti. Talletus päivämäärä Aluehallintovirastoon tehdyt talletukset Kalastusalue Talletus summa Nostot vuoden aikana Saldo 31.12.2016 21.6.2006 Loviisan 702,40 702,40 0,00 28.6.2006 Ruotsinpyhtään 1 984,60 1 562,81 0,00 22.12.2006 Pernaja 21 792,87 0 14 352,04 20.10.2008 Koskenkylänjoen 9 423,28 0 9 423,28 29.12.2008 Pernajan 16 787,24 0 5 693,44 31.12.2009 Ruotsinpyhtään 2 688,65 0 2 688,65 30.12.2013 Itäisen Uudenmaan 24 330,61 0 24 028,13 30.12.2015 Itäisen Uudenmaan 4 111,79 0 4 111,79 Yhteensä 81 821,30 2 265,21 60 297,33 Vuoden 2016 aikana kalastusalue nosti varoja joita on ollut tallennettuja 10 vuotta. Ero talletussumman ja saldon välillä johtuu siitä, että vedenomistajia on aikaisempien vuosien aikana ottanut yhteyttä kalastusalueeseen ja nostaneet heille kuuluvia varoja.
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 4: VARSINAINEN TOIMINTA Kalaistutukset Kalastusalue istutti toimintavuoden 2016 aikana kalanpoikasia 12 124,40 eurolla. Ankeriaat ja vaellussiiat tilattiin Nylands Fiskarförbundetin, taimenet Suomenlahden Meritaimentoimikunnan, saaristosiiat Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton kautta ja vastakuoriutuneet vaellussiianpoikaset Etelä Suomen Merikalastajainliiton kautta. Laji Meritaimen, Isojoki Määrä kpl Ikä Kalastusalueen istutukset vuonna 2016 Pituus cm Paino g Paikka Päivä määrä 2 272 2 v 22,7 116,3 Vahterpää, Lohitie 29.4 Ankerias 1 000 10,00 1 Saaristosiika, Bengtsår Vaellussiika Kymijoki Vaellussiika Kymijoki Kullanlahti 500 kpl, Kirkkojärvi 350 kpl Syväjärvi 150 kpl 7 808 1-k 11,6 9,33 Sarfsalön itäranta 23.9 8 310 1-k 11,6 9,33 150 000 Vasta. kuor. Hästholmenin pienvenesatama Koskenkylän kosken alapuolella Kasvattaja Hinta Savon Taimen OY 3 859,67 30.8 Silver eel 1 700,00 14.10 19.4 Vääräniemen kala OY Vääräniemen kala OY Kankarkosken hautamo 2 664,86 2 999,87 Vedenomistajien ja yhdistyksien istutukset vuonna 2016 Laji Määrä Ikä Paikka Päiväm. Rahoittaja Ankerias 500 elv Kabböle Våtskär fiskelag Kuha 900 1-kes Muttilanjärvi 30.8 Myrskylän kalastuskunta - - 1 500 - - Siippo - - - - - - 1 500 - - Sopajärvi - - - - - - 1 000 - - Malmsby Malmsby fiskelag Saaristosiika, Bengtsår 1-kes Pitkäpään kalastuskunta Planktonsiika, Koitajoki 840 1-kes Syväjärvi 5.10 Myrskylän kalastuskunta Vaellussiika Kymijoki 4 160 1-kes Hästholmenin pienvenesatama 14.10 Pernå fiskargille Meritaimen, Isojoki 284 2 v Hästholmenin pienvenesatama 29.4 Loviisan Meriuistelijat Istutuksia valtion varoilla vuonna 2016 Laji, kanta Määrä ikä Paikka Päiväm. Rahoittaja Siika, Kymijoki 118 680 VK Koskenkylänjoki, Kuuskoski 4.5 Valtion kalanviljelyvarat - - 118 680 - - Koskenkylänjo., Hammarkoski - - - - Meritaimen, Ingarskila 5 815 1-v Koskenkylänjoki, Käkikoski 16.5 Valtion kalanviljelyvarat ELY-keskus päättää miten tuomioistuimen yritykselle/kaupungille langettamat kalastonhoitomaksuja käytetään. Kalastusalue voi antaa lausuntonsa ja muutoinkin kertoa hyvin perustelemat muutosehdotuksensa, näiden varojen käyttösuunnitelmaa uusittaessa. Velvoiteistutukset vuonna 2016 Laji, kanta Määrä ikä Paikka Päiväm. Rahoittaja Meritaimen, Ingarskila 3 881 2 v Valkon kalasatama 11.4 Fortum Power and Heat Oy - - 1 142 - - - - - - Vårdön jätevedenpuhdistamo Siika, Kymijoki 6 030 1-kes Valkon kalasatama 20.9 Vårdön jätevedenpuhdistamo - - 13 373 - - - - - - Borealis Polymers Oy, - - Hermanninsaaren - - - - - - 12 416 jätevedenpuhdistamo 900,00
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 5: Velvoiteistutukset vuonna 2016 Laji, kanta Määrä ikä Paikka Päiväm. Rahoittaja - - 10 808 - - - - - - Neste Oil Oy - - 2 250 - - - - - - Nord Stream AG, - - Fortum, Loviisan - - - - - - 16 124 ydinvoimalaitos - - 12 500 - - - - 13.10 Nord Stream AG, Planktonsiika, Rautalammin reitti 497 1-kes Tammijärvi 5.10. Vapo Oy Ruskeasuo - - 875 - - - - - - Vapo Oy, Dragmossen Jokitalkkarit-hanke 2012-2016 Hanke kattaa kalastusalueella olevat Koskenkylänjoki, Loviisanjoki ja Taasianjoki ja sen puitteissa suoritetaan muun muassa taimenen istutuksia. Kalastusalue osallistui vuonna 2016 Jokitalkkarithankkeeseen, varsinaisiin Jokitalkkarikustannuksiin Koskenkyläjoessa 1 500 :lla ja kalastuksenvalvontaan 500 :lla, yhteensä 2 000 :lla. Hankkeen suorittaa Itä-Uudenmaan ja Porvoon joen ilman- ja vesiensuojeluyhdistys r.y.. Jokitalkkarit raportoivat kalastuksenvalvontaa 50 tuntia. Jokitalkkari-hankkeen puitteissa istutetut Ingarskila-taimenet vuonna 2016 Päiväm. Määrä Vesistö Paikka 14.3 2 825 Koskenkylänjoki, Orimattila Haltia-Köylinjoki, Litinjoki 15.3 1 400 Loviisan joki, Loviisa Kaupungissa oleva koski, länsihaara Koskenkylän joki, Loviisa ja Hammarkoski, Träskbäcken, Svartträsketin Kvarnfors, 24.3 6 300 Lapinjärvi Mickelspiltomin Kvarnfors, Sahakoski, Kartanonkoski - - 4 900 Myrskylänjoki Koukjärvenkoski, Kasroja Koskenkylän joki, Loviisa ja Hammarkoski, Träskbäcken, Svartträsketin Kvarnfors, 9.5 2 200 Lapinjärvi Mickelspiltomin Kvarnfors, Sahakoski, Kartanonkoski - - 300 Taasianjoki, Loviisa Särkjärvenpuro, Myllykylä Maaliskuussa silmäpistevaiheessa oleva mäti, toukokuussa vastakuoriutuneet poikaset, Luonnonvarakeskuksen kalankasvatuslaitokselta Laukaassa. Kalastuksenvalvonta Kalastusalue on toimintavuoden aikana maksanut kalastuksenvalvonnasta 7 713,13. Summaan sisältyy korvauksia tehdystä työstä, työnantajakuluja, materiaalikuluja, ja vakuutusmaksuja. Kahdeksan valvojaa ovat valvoneet aktiivisesti, yhteensä n. 235 tuntia. Valvojien raporteista on luettavissa että 199 henkilöä, 172 verkkojataa ja 4 ammattikalastajalle kuuluvaa pyydystä on tarkastettu. On annettu n. 50 huomautusta, 4 tutkintapyyntöä poliisille ja takavarikoitu 2 verkkojataa. Ympäristötietoa Merimetso Merimetso aiheuttaa saaliiden vähenemistä, rikkoessaan välineitä ja vahingoittaessaan kalaa. Suomen ympäristökeskuksen kotisivujen mukaan Suomessa pesi vuonna 2016 n. 25 500 paria, näistä n. 34 % eli n. 8 660 paria Suomenlahdella ja Loviisassa 1 493 paria 3 yhdyskunnassa. Pesivä pari on kaksi lintua ja yhdyskunnassa arvellaan lisäksi olevan noin 30 % pesimättömiä lintuja, mikä tarkoittaa että Suomen puolella Suomenlahtea olisi ollut ainakin 22 500 merimetsoa vuonna 2016. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue on perustanut Uudenmaan alueellista merimetsotyöryhmää. Ryhmän tavoitteena on m.m. parantaa vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa muun muassa merimetson aiheuttamaa haittaa kokevien tahojen sekä järjestöjen, tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuntien ja muiden viranomaisten kesken. Uudenmaan rannikon kalastusalueilla on kaksi edustajaa ryhmässä. Mikael Lindholm edustaa kalastusalueet Itä-Uudenmaalla. Vuonna 2016 ryhmällä oli 1 kokous.
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 6: 9000 8000 7000 6000 Pesivät merimetsoparit Suomenlahdella 89% 76% 90% 80% 70% 60% st 5000 4000 3000 2000 35% 39% 23% 31% 25% 22% 24% 16% 19% 50% 40% 30% 20% 1000 0 vusoi 10% 6% 1% 1% 4% 2% 10% 0% pesivät parit muutos edelliseen vuoteen Harmaahylje Harmaahylkeet ovat ammattikalastukselle suuri ongelma. EU:n ohjelmakauden 2014 2020 aikana ryhmään yksi kuuluvat kaupalliset kalastajat voivat hakea korvauksia hylkeiden aiheuttamille vahingoille. Korvaus on vuosittain 15 % saaliin arvosta, kuitenkin korkeintaan 7 000 euroa. Harmaahylkeiden laskennan yhteydessä havaittujen hallien määrä Itämerellä on kasvanut n. 10 000 yksilöstä 2000-luvun alussa, nykyiseen yli 30 000 yksilöön. Riistakeskuksen kotisivuilla arvioidaan että Itämeren kokonaiskanta on 40 000 50 000 harmaahyljettä. Itämeren halli on Suomessa metsästettävä riistaeläin, jota saa metsästää ajalla 16.4. 31.12. Suomen merialuetta on jaettu kolmeen harmaahylkeen kannanhoitoalueeseen, omine kiintiölineen. Suomenlahden kiintiö on ollut 94 yksilöä. Edellisellä kaudella koko saaliskiintiö tuli täyteen ja kiintiö on nyt nostettu 144 yksilöön. Jäljellä olevan kiintiön suuruutta voi reaaliaikaisena seurata riista.fi:n etusivulta. Graafi LUKE:n kotisivulta Laskennoissa nähdyt hallit koko Itämerellä (siniset neliöt) ja Suomessa (vihreät neliöt). Rannikon kalastusalueilla on edustaja (Paavo Paju, Länsi Uudenmaan kalastusalue), työryhmässä jossa kalastus- ja metsästysjärjestöt ja viranomaiset käsittelevät hylje- ja merimetso-ongelmaa. Edellisessä kokouksessa agendalla oli m.m. harmaahylkeen rauhoitusajan lyhentäminen ja pyyntikiintiön kasvattaminen. Lausunnot Itäisen Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2016 antanut seuraavia lausuntoja Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle; 24.2 lausunto kuhan pyyntimitasta vesistöalueella 14.111, vesistöalue ulottuu Anjalankosken voimalaitoksesta mereen. Kymijoen kalastusalue on vuonna 2012 päättänyt että heillä kuuluvalla
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 7: alueella kuhan alamitta on 45 senttimetriä. Itäisen Uudenmaan kalastusalue puolsi 45 cm alamittaa. 4.5 lausunto Vapo Oy:n Dragmossen ja Ruskesuon kalatalousmaksuvelvoitteiden käytöstä vuosina 2017-2021. Kalastusalue ehdotti että varat käytettäisiin ankeriasistutuksiin Taasianjokeen ja kuhaistutuksiin Kymijokeen. 1.9 lausunto rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitasta. Uudenmaan ELY-keskus ehdotti että alamitta olisi 60 cm. Kalastusalue kertoi lausunnoissaan että alamitta on oltava asetuksenmukainen, 50 cm. Yhteistyö, tiedotus ja koulutus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat vuoden 2016 aikana asettaneet toimialueelleen alueellisia kalatalouden yhteistyöryhmiä avustamaan alueen kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Yhteistyöryhmä tekee ELYkeskukselle ehdotuksen toimialueensa kalatalousaluejaoksi. Itäisen Uudenmaan kalastusalueella on vesiä kolmen yhteistyöryhmän alueella, Uudenmaan, Kaakkois-Suomen ja Kymijoen ja on ollut edustettuna näissä kaikissa. Jokainen ryhmä on vuoden 2016 aikana kokoontunut 3 kertaa. Puheenjohtaja on edustanut kalastusaluetta Uudenmaan yhteistyöryhmässä ja isännöitsijä kahdessa muussa. Tämän lisäksi kalastusalueilla on ollut omia pienryhmiä, näitä kokouksia on ollut kaikkiaan 7, Mäntsälässä (2), Liljendalissa, Ruotsinpyhtään Ruukissa, Helsingissä, Pukarolla ja Kotkassa. Neuvottelut on sujunut hyvässä hengessä, vaikka on ollut erimielisyys alusta loppuun Kaakkois-Suomen kanssa missä kalatalousalueiden välinen raja vedetään Ahvenkoskenlahdella ja -selällä. Naapuri haluaisi siirtää rajaa länteen päin. Tarkoitus on myös, että Koskenkylänjoen valuma-alue irrotetaan Itäisen Uudenmaan kalastusalueesta ja yhdistetään Lapinjärveen uudeksi kalatalousalueeksi. Yhteistyöryhmät ovat antaneet ehdotuksiaan syksyllä 2016 ELY-keskuksille ja rajavedoista on vuoden 2017 alkupuolella voinut lausua. Kalastusalue järjesti Ringborgissa syyskuussa yhdessä Strömfors fiskargillen kanssa luennon kotimaisen kalan kulutuksesta. Pro-Kalan toiminnanjohtaja Katriina Partanen kävi kertomassa asiasta. Kalastusalueen hallitus, kalastuksenvalvojia ja isännöitsijä tutustuivat 2.11 Korkeakosken kalatiehen Teemu Tastin opastuksella. Tämän jälkeen syötiin päivällistä Merikeskus Vellamon Ravintola Laakonkissa. Rannikon kalastusalueilla on yhteinen edustaja, Magnus Lindholm, vesienhoito- ja merenhallintoyhteistyöryhmässä. Lindholm osallistui vuoden aikana yhteen kokopäivän pituiseen seminaariin. Kalastusalueet jakavat palkkio- ja matkakustannuksia. Itäisen Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2016 ollut edustettuna ainakin seuraavissa tilaisuuksissa: Åbolands Fiskarförbundin kalastusalueseminaari, tammikuussa Kalatalouden Keskusliiton valtakunnalliset kalastusaluepäivät helmikuussa ja ruotsinkieliset kalastusaluepäivät, syyskuussa Nylands Fiskarförbundin ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton vuosikokoukset maaliskuussa Velvoiteistutuskokous johon osallistuivat ammattikalastajia, ELY-keskus ja LUKE, Ruotsinpyhtään Ruukki lokakuussa Rannikon ELY-keskuksen infopäivät marraskuussa Helsingissä- (Tallinna) Maa- ja metsätalousministeriö koulutuspäivä uudesta kalastuslaista ja asetuksesta joulukuussa Helsingissä Suomenlahden Meritaimentoimikunnan vuosikokous ja infoiltapäivä joulukuussa, Porvoossa Isännöitsijä on Nylands Fiskarförbundin hallituksen jäsen Itäisen Uudenmaan ja Porvoon-Sipoon kalastusalueiden edustajana ja Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto ry:n hallituksen jäsen rannikon kalastusalueiden edustajana sekä yllämainittujen liittojen edustajana Kalatalouden Keskusliiton hallituksessa. Käyttö- ja hoitosuunnitelma Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kalastusalueilla on yhteinen suunnitelma, hyväksytty vuonna 2006. Koskenkylänjoen kalastusalueen suunnitelma on laadittu vuosille 2003-2007. Kalastusalueella ei ole
Itäisen Uudenmaan kalastusalue 8: valtuuksia ylimenokauden aikana 2016-2018 hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelmaa mutta voi ryhtyä valmistelemaan sitä kun kalatalousalueen rajat on saanut lainvoiman. Tuleva toimintakusi Tulevan toimintakauden tärkeitä töitä ovat; kalavesien hoito, kalastusvalvonnan kehittäminen, sekä edunvalvonta. Vuosina 2017 ja 2018 työstään myös kalastusaluetoiminnan lakkauttamista ja valmistellaan sujuvaa siirtymistä kalatalousalueeksi. Voimassa olevat paikalliset kalastusmääräykset Rauhoituspiirit Ruotsinpyhtään kalastusalue on perustanut rauhoituspiirin Jomalsundiin ajalle 1.1 15.3 vuosina 2008 2017. Kaikki kalastus on tänä aikana kiellettyä. Tullisillan pohjoispuolisella merialueella, sekä Loviisan joella on ajalla 1.4. 30.6, vuosina 2008-2017, sallittua ainoastaan onginta ja pilkkiminen. Muina aikoina on lisäksi heittokalastus, koukkukalastus, sekä kalastus katiskalla sallittua. Tullisillasta etelään, linjalla Monäsudden satama-alueen pohjoisraja on ajalla 1.4. 30.6, vuosina 2008-2017 onginta, pilkkiminen ja heittokalastus sallittua ja muu kalastus kielletty. Tämä koskee myös Marbäckeniä. Itäisen Uudenmaan kalastusalue päätti vuosikokouksessaan 2014 jatkaa Koskenkylänjoen ja Pernajan kalastusalueiden päätöstä rauhoituspiiristä Pernjanlahdessa ja Koskenkylän joen alajuoksussa. Alue: eteläraja Storholmen -Svartholmen, pohjoisraja Koskenkylän koski. Määräys: Kalastus on sallittua perjantaista klo 18:00 sunnuntaihin klo 18:00, muina aikoina on sallittua kalastaa ainoastaan katiskalla, ja silakkaverkolla sekä onkia ja pilkkiä Voimassa: ajalla 1.9. -30.11, vuoden 2020 asti. Pernajan kalastusalue on, jotta suurempi osuus kuhaa ehtisi kutea ennen sen pyydystämistä, päättänyt suositella, ettei kuhaa pyydystetä kesäkuun aikana. Pyyntimitta ELY-keskus on 30.3.2016 päättänyt että kuhan alimman pyyntimitta on 45 cm Kymijoen kalastusalueella ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueen vesissä, jotka sijaitsevat vesistöalueella 14.111. Alue ulottuu Voikkaan voimalaitospadosta Ahvenkosken, Ediskosken, Koivukosken ja Korkeskosken voimalaitospatoihin ja käsittää mm Kymijoen, Muhjärven ja Tammijärven. Päätös on voimassa 31.12.2020 asti. Verkkokalastuksen rajoitukset Ruotsinpyhtään kalastusalue on ottanut käyttöön suosituksen, ettei 45 mm pienempää solmuväliä käytettäisi. Suositus ei koske silakan, kilohailin, kuoreen, muikun ja täkykalan pyyntiä verkolla. Suositus koskee edelleen entisen Ruotsinpyhtään kalastusalueen aluetta, kunnes toisin päätetään. Pernajan kalastusalue on, suojellakseen erityisesti kuhakantaa, päättänyt suositella, että solmuväliä, joka on pienempi, kuin 45 mm, ei käytetä. Silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalan kalastus jatkuu, kuten aikaisemminkin lajeille sopivilla solmuväleillä. Suositus koskee edelleen entisen Pernajan kalastusalueen aluetta, kunnes toisin päätetään. KALASTUSALUEEN YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Tallbackantie 69 A, 07900 Loviisa Isännöitsijä: Gabi Lindholm, puh: 050-404 2738, s-posti: gabi.lindholm@outlook.com Puheenjohtaja: Magnus Lindholm, puh: 050-494 7201, s-posti: lindholm.ml@gmail.com Varapuheenjohtaja: Jan-Anders Winqvist, puh: 0400-49 48 48,s-posti: jan-nders.winqvist@forsbygard.fi Kotisivut. osoitteen: www.ahven.net alla Loviisassa 20.3.2017 Hallitus