Vanhatie 3 85200 ALAVIESKA 17.11.2014 TOUKKALAN LOUHINTASUUNNITELMAN SELOSTUSOSA. Ottamissuunnitelman sijainti



Samankaltaiset tiedostot
Hakija Louhinta Kääntä Oy, os. Vanhatie 3, Alavieska

Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maa-aineksen ottamista

Ruskatie / Raahe ML 1 / Pattijoki

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:

HAKEMUS 1 (2) maa-aineslain mukaista lupaa varten

Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset

KULJETUSPOLAR OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILALLE HOURULA PYHÄJOEN MIILUKANKAALLA 1:

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi

SUOMEN HYÖTYTUULI OY KALLION LOUHINTASUUNNITELMA TILALLE TIRILÄ PYHÄJOEN POLUSPERÄLLÄ 1: HANKETIEDOT

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Luumäen kunta, HmottuIan kylä. Hornio Rn:o 2:128

Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa

Maa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Kalettoman ranta

Maa-aineslupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen Utajärven kunnan Utajärven kylälle, hakijana Moilaspojat Oy

Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

Maa-aineslupahakemus kallion ottoon Iin kuntaan Pohjois-Iin kylään, hakijana Ranta-Veijolan yhteismetsä

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA

Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen

Hakolan sora-alueen maa-aineslupapäätös, Jari ja Marja Juntunen

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ).

KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Maa-aineslupahakemus Iin kunnan Kuivaniemen kylään, hakijana Destia Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Maanrakennus J.Päkkilä Oy

1/YMPLA Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla Loimijoentie ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3

Hakija: Toni Kippola, Rantalantie 49, Parhalahti puh , toni.kippola(at)rautalantila.fi

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA PIENIRÄLSSIN OTTOALUEEN LAAJENNUS

MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA KAPASENKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Pattijoen valtionmaa RN:o 10:

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 114 ).

Ympäristölupa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Pyhäjoen Hanhikivenniemellä / Toni Kippola

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

INARI, MIELIKKÖVAARAN KALLIOALUE -YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS-

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE KARIJOKI 3:113 (SORAPALSTAT 878:3) KIRKKOLAN KYLÄSSÄ / REIJA SCHNITZER

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

MAA-AINESLUPAHAKEMUS (SORA JA HIEKKA) KIINTEISTÖLLE MESIÄINEN RN:O 1:182 MARJOTAIPALEEN KYLÄSSÄ

r., Lernrninkainen..if RIK.KIL.A MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KYLA: TILA: Hersten 7:52 LEMMINKAINEN INFRA OY

IIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Ympäristölupa kalliokiviaineksen ottamiseen. louhintaan ja murskaukseen Pyhäjoen Hanhikivenniemellä / Pentti Hämeenaho Oy

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa

TUHKAUUNINMÄEN KIVIAINESTEN OTTOALUE MAA-AINESTEN OTTOHAKEMUS HAKEMUKSEN SELOSTUSOSA

Läsnä Helaakoski Matti puheenjohtaja Poissa 109 ajan Lintunen Pirkko varapuheenjohtaja Puheenjohtajana 109 ajan Hietala Jukka-Pekka jäsen

Toiminnan sijainti Alavieskan kunnan Alavieskan kylä, määräala tilasta Takamehtä RN:o 37:5

Maa-ainesten ottamissuunnitelma Laukaa, Hienonen,

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Korvennevan tuulivoimapuisto

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

YMPA , 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY. Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Osuuskunta Äänekosken Kak:n maa-aineslain 4 :n mukainen lupa maaainesten (hiekka ja sora) ottamiseen.

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

Annettu julkipanon jälkeen

Liite 1 Sijaintikartat. Suunnittelualueen sijainti.

Pentti Hämeenaho Oy:n maa-aineksen ottamislupa / kallionlouhinta Pyhäjoen Karhunnevankankaalla tilalla Ylihautala Rn:o

Ympäristölautakunta Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN VANTAA nccroads@ncc.fi

Toiminta, jolle lupaa haetaan: Lupaa haetaan kalliokiviaineksen ottamiseen pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta.

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kunta Kuhmo Kylä Lentua Tila RN:o , Lentuan valtionmaa Alueelta ei ole suoritettu maa-ainesten ottoa aikaisemmin.

Ympäristölautakunta Maa-aineslupa / Tuulipuisto Oy Kyyjärvi, Kyyjärvi 505/611/2017. Ympäristölautakunta

HÄMEENLINNAN SEUTU RAAKAPUUKUORMAUSPAIKAN SIJAINTISELVITYS

Kiinteistön omistaa hakija. Vna ympäristönsuojelusta (2014/713) 2 kohta 6 b

MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA

Merkkikallion tuulivoimapuisto

HEINJOEN YLIJÄÄMÄMAIDEN LÄJITYSALUE

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto

Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Maanrakennus Päkkilä Oy

ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Uudenmaan ELY-keskus on antanut vesilupatarpeesta lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa:

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle

PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAN LIITE 1 YLEISET KAIKKIA MAA-AINESTEN OTTAMISLUPIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TORNION KAUPUNGISSA (12/97)

Maa-ainesten ottaminen

Maa-ainesten ottamislupa / Timo Pohjola

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

Oheismateriaali 1: Högberget YVA. Hankkeen kuvaus ja hankevaihtoehdot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

KINNULAN KUNTA ESITYSLISTA/KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Tekninen lautakunta Nro

Hakemus on tullut vireille

Asian vireilletulo Hakemus on saapunut

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha.

Transkriptio:

Louhinta Kääntä Oy SUUNNITELMA Vanhatie 3 85200 ALAVIESKA 17.11.2014 TOUKKALAN LOUHINTASUUNNITELMAN SELOSTUSOSA Ottamissuunnitelman sijainti Toukkalan louhintasuunnitelma on laadittu Pyhäjoen kunnan Yppärin kylälle Toukkalan avokallioalueelle. Hanke sijaitsee Alavieska-Yppäri paikallistieltä lähtevän Karhunevankankaan metsäautotieltä erkanevan Toukkalankallion penkkatien varrella. Hankealue muodostuu n. 5 ha:n louhosalueesta ja 3 ha:n tukialueesta, mitkä toiminnan harjoittaja on vuokrannut mv. Ari Lopinojan omistamista metsätiloista Rno:t 625-406-3-28 ja 625-406-3-18. Hankealue rajoittuu eteläpäästä metsätilaan Rno 626-406-1-138, länsipuoleltaan metsätilaan Rno 625-406-7-26 ja itäsivultaan metsätilaan Rno 625-406-3-23. Pohjoislaidaltaan louhinta-alue rajoittuu toiminnan kohteena oleviin tiloihin. Alue on kokonaisuudessaan metsäaluetta, eikä siellä sijaitse asutusta. Lähin asumus sijaitsee n. neljän kilometrin päässä hankealueesta. Hankeen tarve Hankealueelta on tarkoitus toimittaa maarakennusaineita? tuulivoimapuiston ja lähialueen muihin rakennuskohteisiin. Lisäksi hankkeella on tarkoitus tasata hakijayrityksen työllisyyttä; hiljaisena aikana yritys voi harjoittaa louhintatoimintaa omassa työkohteessa. Luonnonolot ja maisema Luonnonolot ottoalueella ja läheisyydessä ovat näille seuduille tyypillistä karua ja kivikkoista ohuesti moreenin peitteistä kangasmaastoa, jossa vuorottelevat ohutturpeiset suot ja avokalliot. Alue on kauttaaltaan alavaa ja tasaista, jossa on vain muutamien metrien korkeuseroja. Myös kasvillisuus ja eläimistö on alueella lajistoltaan vähälukuista ja karuihin luonnonolosuhteisiin sopeutunutta. Kasvillisuus on kuivan kankaan kasvillisuutta pääpuulajinaan mänty ja eläimistö on tavanomaista metsän eläimistöä. Alueella ei ole todettu viihtyvän mitään harvinaisia kasvi- tai eläinlajeja. Alueen suunnittelutilanne Ottamisalue on talousmetsäaluetta, eikä siellä ole mitään oikeusvaikutteista kaavaa. Louhosalueen kallioperän kivilajien koostumuksesta on tehty tarveselvitys, missä kivilaji on todettu soveltuvaksi kattavasti eri rakennuskohteisiin. Varsinaista luontoselvitystä louhosalueesta ei ole tehty.

Ottamisen järjestäminen Ottotoiminta aloitetaan raivaamalla ja rakentamalla ottoalueelle noin 100 metriä pitkä tieura läheiseltä penkkatieltä. Tämän jälkeen kalliopinnan päällä olevat pintamaat kuoritaan pääasiallisesti kaivukonetyönä. Pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille, mistä ne käytetään ottotoiminnan viimeistelyvaiheessa pohjavesipinnan yläpuoleisten luiskausten verhoiluun ja ottoaluetta kiertävän suojavallin muotoiluun. Kun aluetta on avattu riittävän laajalta alalta, aloitetaan louhintatyö alueen matalimmasta kohdasta sen pohjoislaidalta, mistä louhinta etenee kohti alueen keskustaa sekä länsi ja itäpäätä. Ensimmäisessä vaiheessa louhinta ulottuu lähelle luonnollista pohjavesipintaa noin 5-6 metrin syvyyteen, noin tasolle + 27. Irrotetun louhoksen joukossa olevat ylisuuret lohkareet rikotetaan kaivukone + iskuvasaratyönä. Tämän jälkeen aloitetaan louhoksen syöttö kaivukonetyönä liikuteltavaan tela-alustaiseen murskauslaitokseen. Pohjavesipinnan yläpuoleisista osista murskattava massamäärä on noin 100 000 kiintokuutiometriä. Tässä vaiheessa ottamisalueen pohjavesipinnan yläpuoleiset louhoksen reunaluiskaukset muotoillaan noin kaltevuuteen 1:3 ja verhoillaan myöhemmässä vaiheessa irrotetuilla pintamailla. Ottotoiminnan tultua loppuun suoritetuksi pohjavesipinnan yläpuoleisista osista aloitetaan ottoalueen pohjavesipinnan alapuoleisten osien hyödyntäminen. Tämä työ edellyttää pohjavesipinnan alentamista. Pumppaus toteutetaan louhimalla ottoalueen lounaislaidalle pumppauksen aloitusmonttu, mistä vesi pumpataan sähkökäyttöisellä uppopumpulla viereiseen kuivatusojaan. Pohjavesipinnan alapuoleinen louhintarintuus on noin 10 metriä syvä ja louhinta ulotetaan tasolle + 17. Ottoalueen pohjavesipinnan alapuoleiset reunaluiskat louhitaan lähes pystysuoriksi. Ajoluiska louhitaan kaltevuuteen 1:7 ja se jätetään louhinnan loppuvaiheessa paikalleen pelastustieksi. Pohjavesipinnan alapuoleisista osista saatava massamäärä on noin 300 000 kiintokuutiometriä. Kun louhintamonttu on riittävän suuri, valmiit tuotteet varastoidaan alas monttuun. Käytettävät koneet ja laitteet Ottoalue raivataan aluksi kaivukoneella. Kaivukoneella tehdään myös kalliopinnan viimeistely ja puhdistus louhintapuhtauteen sekä raivausmassojen sijoittelu ja muotoilu luiskaverhoiluun ja suojavalleihin. Louhintaporauksen tehdään porausyksiköllä, jossa on melu- ja tärinävaimennettu kuljettajan ohjaamo. Porausyksikkö on varustettu myös pölyn talteenottojärjestelmällä. Murskausyksikkö on liikuteltava tela-alustainen kolmivaihemurskain, jossa on kastelujärjestelmät ja katetut materiaalikuljettimet pölypäästöjen hallintaan ja kumitetut syöttösuppilot melun pienentämiseksi. Murskausyksikköä syötetään joka kaivu- tai pyöräkoneella. Valmiit tuotteet siirretään, varastoidaan ja kuormataan pyörökoneella. Murskausyksikön voimalähteenä on aggregaatti, mistä saadaan virta myös pohjaveden laskuun käytettävään pumppausyksikköön. Murskausyksikkö on ensimmäisessä eli pohjavesipinnan yläpuoleisessa työvaiheessa maanpinnan tasolla, mutta yksikkö siirretään louhintamonttuun heti kun tila antaa myöten. Tarvittavat polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa polttoainekonteissa ja säiliöissä. Koneiden tankkaus ja mahdolliset työkohteessa tehtävät huoltotoimenpiteet tehdään niille varatussa ja merkityssä paikassa. Tankkaus- ja huoltoalueen maaperä on suojattu nestettä läpäisemättömällä kelmulla ja siellä on aina saatavilla imeytysmateriaaleja.

Alueen yleiset pohjavesiolot ja pintavesien virtaussuunnat Ottamisalueen ja sen lähiympäristön pohjavesipinnan korkeusasema on havaittavissa läheisten kuivatusojien (+27) vesipintojen korkeusasemasta. Ottamisalueen läheisyydessä ei ole yhtään vedenottamoa, johon hanke voisi vaikuttaa, joten pohjavesipinnan vaihtelujen seuranta ja pohjaveden laadun tarkkailu ei ole tässä hankkeessa tarpeellista. Ottamisalueen pintavesien ja pumpattavien pohjavesien virtaussuunta on länteen. Alueelta lähtevä veto-oja virtaa Viirretjärven järvikuiviolle ja sieltä edelleen Yppärinjokeen ja mereen. Toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja toiminnan aikainen jätehuolto Hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja vähennetään jättämällä riittävät suoja-alueet ottoalueen ja tiestön sekä naapuritilojen (vähintään 30 m) väliin. Suoja-alueilla oleva puusto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Melu- ja pölypäästöjä vähennetään käyttämällä louhinta- ja murskaustyössä parasta mahdollista saatavilla olevaa tekniikkaa. Se koostuu pölyn talteenottojärjestelmästä, kastelujärjestelmästä, katetuista kuljettimista ja kumitetuista syöttösuppiloista. Alueella ei varastoida mitään toiminnasta syntyvää jätettä, vaan kaikki jätteet (ongelma- ja yhdyskuntajäte) kuljetetaan vuoronvaihdoissa huoltoautojen mukana murskausurakoitsijan huoltohallilla olevaan kiinteään ekopisteeseen ja sieltä edelleen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Liikenteen järjestäminen ja turvallisuusnäkökohdat Alueelle tuleva liikenne ohjataan Alavieska-Yppäri paikallistieltä Karhunnevankankaan metsäautotielle ja sieltä edelleen Toukkalankallion penkkatietäpitkin louhintakohteeseen. Alueelle voidaan kulkea myös pohjoispuolelta Viirretjäveltä päin tulevaa metsäautotietä pitkin. Etäisyys metsäautoteiltä työkohteeseen on n. 500 metriä. Ajoneuvojen ja työkoneiden kolarointiriskiä pienennetään järjestämällä metsäautotien ja penkkatien varteen kohtaamispaikkoja ja pitämällä ottoalueen varastointi- ja kuormausalueet riittävän väljinä. Jalan alueella liikkuvien työntekijöiden tulee käyttää aina henkilökohtaisia suojavälineitä, eli kypärää, huomiovaatetusta, turvakenkiä ja tarvittaessa myös kuulo- ja silmäsuojaimia. Työvaiheet suunnitellaan niin, että työkoneen peruuttamisen tarve on mahdollisimman vähäistä. Työn aikaiset työalueilla olevat jyrkänteen merkitään joko lippusiimalla tai sulkukartioilla. Vakuudet ja vakuutukset Hankeen toteuttajalla on yrityskohtainen yritysvakuutus noin 2 miljoonan euron vahingon varalle. Tämän lisäksi urakoitsija sitoutuu asettamaan viranomaisen määrittelemän työnaikaisen vakuuden. Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Toiminnan loppuvaiheessa aloitetaan alueen viimeistelytyöt. Näitä töitä ovat pohjavesipinnan yläpuolisten luiskien verhoilut ja louhosta kiertävän suojavallin muotoilu. Toiminnan päätyttyä alue jätetään metsittymään luontaisesti. Ajoluiska jätetään paikalleen, jotta vesipintaan säilyisi kulkuyhteys. Erillisen suunnitelman

mukaisesti, ja jonkin taustayhteisön toimiessa vastuuorganisaationa, aluetta voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa myös virkistysalueena.

Ottamisen ympäristövaikutukset Toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia on käsitelty jo tässä selostusosassa edellä. Toiminnasta jää jälkivaikutuksena lähialueen puustoon pölyjäämää, joka kuitenkin ajan mittaan ja sateen vaikutuksesta tulee häviämään lähes kokonaan. Pysyvänä vaikutuksena luontoon ja maisemaan on kallioperään jäävä noin 5 hehtaarin suuruinen vedellä suurelta osaltaan täyttyvä louhosmonttu. Näin syntyvä tekolampi voi myös rikastuttaa eliöstöä, kuten lintujen, kalojen ja vähäisessä määrin myös kasvien elinpiiriä. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta asutukseen, mutta jos alueelle kehitellään myöhemmässä vaiheessa virkistyskäyttöä, voi se parantaa yleistä viihtyvyyttä.