Lausunto Sipoonlahden koulun laajennuksen ohjausryhmälle Ohjausryhmä on pyytänyt vapaa-ajanjaostolta lausuntoa koskien Sipoonlahden koulun laajennussuunnitelmia ja sitä mahdollistavatko nykyiset suunnitelmat vapaa-ajan palvelujen toimimisen uusissa laajennetuissa tiloissa ja pystyvätkö vapaa-ajan palvelut näin ollen palvelemaan ko. tiloista käsin Etelä-Sipoon vapaa-ajan tarpeita. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen viranhaltijat ovat osallistuneet kokouksiin ja työpajoihin, joissa on suunniteltu Sipoonlahden koulun laajennusta. Esitietoja annettiin syksyllä 2015 koskien mm. liikuntasalin kokoa, joka tulisi olla vähintään 1 200m2 / neljään lohkoon jaettavissa oleva ja riittäviä pukuhuone- ja säilytystiloja - seuraavasti: "Tilojen ja alueiden tulee palvella myös kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoja (esim. musiikki-, kotitalous-, käsityöluokat myös ilta- ja loma-aikojen käyttäjien saataville). Monikäyttöiset tilat mahdollistavat korkean käyttöasteen, mutta vain mikäli eri toimijoiden tarpeet huomioidaan riittävästi tilavarauksissa (esim. säilytystilat aivan ratkaisevassa roolissa)". Alkuvaiheessa hankkeesta esitetiin tavoitteita monialaisten toimijoiden yhteisistä tiloista, mutta prosessin jatkuessa on hanke edennyt siten, että muiden kuin koulun toimijoiden toiveet on jouduttu suurimmaksi osaksi karsimaan suunnitelmista. Koska lähtökohtana rakentamiselle on ollut oppilaskohtaisen hinnan pitäminen euromääräisen rajan sisällä, ovat monet ehdotuksistamme jääneet huomiotta. Yleisesti ottaen vapaa-ajanjaosto toteaa, että nykyiset laajennuksen suunnitelmat eivät mahdollista vapaa-ajanpalveluiden tarjoamista Etelä-Sipoossa asukasmäärän edellyttämällä tavalla. Toteamus perustuu seuraaviin huomioihin. 1. Puute - suunnittelun lähtökohta Liikuntatilat sisällytetään suunnitelmissa oppilaskohtaisiin neliömääriin ja hintoihin, jota olisi syytä tarkastella kriittisesti, koska ko. tilat ovat lähes puolet ajasta vapaa-aikapalveluiden tai kolmannen sektorin käytössä (ei siis perusopetuksen käytössä). Tällöin ei huomioida lainkaan kolmannen sektorin käyttöä ja tilojen tehokasta käyttöä, joka laskettuna käyttöaste/neliö voi muodostua kannattavaksi investoinniksi. Sama huomio/puute pätee myös muihin tiloihin, joilla on paljon kouluajan jälkeistä käyttöä. 1. Ratkaisu Tilojen kustannukset ja käyttöaste laskettava kaikki toimijat huomioon ottaen (esim. KO:n liikuntakursseille osallistujia n. 4 000, joka tarkoittaa 88 000 osallistumiskertaa lukuvuoden aikana), ei ainoastaan m2/oppilas tai /oppilas. Tilojen käytön kustannukset pitäisi jakaa käyttäjien kesken todellisen käytön mukaisessa suhteessa. 2. Puute - liikuntasalin koko Suunniteltu liikuntasali on liian pieni. Liikuntasali ei sisälly vielä I-laajennusvaiheeseen mutta ensimmäisessä vaiheessa tehdään jo ratkaisuja (mm. talotekniikka), joiden laskelmiin salin koko vaikuttaa. I-vaiheen suunnitelmien mukaan uuden salin koko on noin 900m2. 2. Ratkaisu
Liikuntasalin tulisi olla vähintään 1 200 m2, jotta se voidaan jakaa neljään toimivaan/tarpeeksi suureen osaan. Vain tämän kokoinen liikuntasali mahdollistaa riittävät tilat liikunnanopetukseen tulevaisuuden oppilasmäärälle koulun kasvaessa (vaihe III). 3. Puute - liikuntasalin rakentamisen aikataulu Liikuntapalvelut on esittänyt huolensa liikuntasalitilojen riittävyydestä kun oppilasmäärä kasvaa (siinä vaiheessa kun ruotsinkielisten oppilaiden koulu valmistuu alueelle) sekä liikuntasalin rakentamisen aikataulusta. Erityisen huono tilanne silloin, mikäli Opintien rakennuksen puretaan ja uusi liikuntasali ei ole vielä valmis. 3. Ratkaisu Tilapäinen liikuntahalli Söderkullaan, mikäli uusi sali ei valmistu ennen kuin Opintie puretaan. Esim. Innorent rakentaa ja vuokraa siirtokelpoisia liikuntahalleja. Tilat tehdään määräaikaisella vuokrasopimuksella. Jos tila jää tarpeettomaksi, siirrämme sen seuraavalle vuokralaiselle, eikä tila jää tyhjilleen kenenkään murheeksi. Ratkaisu ei sido pääomaa eikä kerrytä korjausvelkaa. Siirtokelpoinen rakennus säilyttää myös tarvittavan joustavuuden kaupunkisuunnittelussa. Liikuntasalit ovat kestäviä, korkeita ja lämpimiä, joihin voi liittää tarvittaessa pukuhuoneita, toimistoja tai vaikka kuntosalin. Salin koko voi olla 200 1500 m2 koulun ja alueen tarpeesta riippuen. Ratkaisu sopii niin tilapäisiin kuin pysyviinkin tarpeisiin. Konseptimme on myös sijaintiriippumaton vuokrahallimme voi sijaita missä tahansa. Haluamme, että liikuntainvestoinnit eivät enää siirry kroonisesti eteenpäin vaan ne voidaan toteuttaa heti. 4. Puute - kuntosalin puute Etelä-Sipoossa ei ole kuntosalia. Kuntosalin sisällyttäminen kouluun tulisi arvioida uudestaan viitaten koululaisten harrastekyselyyn (alkuvuosi 2017: Sipoossa lähes 500 nuorta toivoi kuntosaliharrastusmahdollisuutta). Myös koulu esitti kuntosalin sisällyttämistä tilaohjelmaan hankesuunnitteluvaiheessa perusteluina ops:n mukaisen liikunnanopetuksen mahdollistaminen, mutta kuntosali jäi tilaohjelmasta pois. 4. Ratkaisu Sisällytetään kuntosali pukutiloineen tilaohjelmaan (max 200m2) tai tilapäisen hallin yhteyteen. Tilat tulisi olla suunniteltu ja sijoitettu niin, että ilta-/viikonloppu- ja loma-aikojen käyttö on mahdollista. 5. Puute - "tanssisalin" vähäinen käyttö pukuhuonetilojen puuttumisen vuoksi Tanssinopetukselle soveltuvia tiloja ei ole kunnalla tarjota, kuten ei kamppailulajienkaan harjoitteluun. Kysyntää näille kuitenkin on, erityisesti lasten tanssille. Koulun laajennuksen suunnitelmissa on sijoittaa tanssin opetus vanhan liikuntasalin näyttämölle. Kuitenkaan ei ole huomioitu riittäviä puku- ja pesutiloja (joiden määrä pysyy vanhassa osassa ennallaan) ja miten liikuntasalia voidaan käyttää, mikäli näyttämöllä on tanssinopetusta. Äänen eristäminen on haastavaa, kun seinäkkäin on tanssia ja palloilulajeja. On olemassa riski, että tila muokataan kalliisti mutta tuloksena on epäkäytännöllinen tila, joka jää vähälle käytölle ja samalla poistaa näyttämön koulun käytöstä. 5. Ratkaisu
Sisällytetään erillinen tanssi-/monitoimisali pukuhuone- ja varastotiloineen tilaohjelmaan (max 250m2). Tämä mahdollistaisi tatamin ja kamppailulajien harrastamisen samassa tilassa. Tanssisali soveltuu myös hyvin ilmaisutaiteen harjoituksiin ja muuhun koulun ryhmätyöskentelyyn puhumattakaan joogasta, kehon huollosta ym. 6. Puute - hiekkakenttien koko Ulkokenttien määrä Söderkullassa ei lisäänny kun Kompassikujan hiekkakentistä luovutaan vaan päinvastoin pienenee. Tämä siitä huolimatta, että esitiedoissa edellytettiin, että hiekkakenttien määrä/koko ei saa vähetä. Urheilukentän pohjoispuolella sijaitsevaa hiekkakenttää suunnitellaan laajennettavaksi mutta suunnitelman toteutuminen vaikuttaa erittäin haastavalta (epätodennäköiseltä?) korkoerojen vuoksi. Koulun eteläpuolen alueelle suunniteltu hiekkakenttä on mitoiltaan sellainen, että jääkiekkokaukalo ei mahdu siihen. Näin ollen kaukalo on sijoitettava jatkossa urheilukentän pohjoispuoliselle kentälle, mikä puolestaan blokkaa kentän vapaalta luistelulta. Ison hiekkakentän puute rajoittaa tapahtumien järjestämistä alueella esim. sirkus, markkinat ym. 6. Ratkaisu Suurennetaan eteläpuolinen hiekkakenttä sellaiseksi, että siihen mahtuu 26 x 56m kokoinen jääkiekkokaukalo. Valaistaan kenttä. Huomioidaan aluetarpeet Söderkullan alueen jatkosuunnitteluissa niin, että tilaa vieville toiminnoille (liikunta & urheilu, tapahtumat) tehdään riittävät aluevaraukset). 7. Puute - hiekkakentän pukukopit Eteläpuolinen kenttä on ilman pukukoppeja. Pukukoppien puute pienemmältä hiekkakentältä rajoittaa kentän käyttöä erityisesti talvella, koska kentällä ei ole tiloja luistinten vaihtoon. Tämä käytännössä estää erityisesti pienimpien lasten luistelun (päiväkoti-eskari-ryhmät), mutta vähentää myös isompien lasten, nuorten ja aikuisten kentän käyttöä. 7. Ratkaisu Varustetaan kenttä pukukoppirakennuksella (pukuhuonetilat + wc:t). 8. Puute - nuorisotilat Etelä-Sipoon nuorisotilat ovat ahtaat ja osin epäkäytännölliset, eivät pysty palvelemaan kasvavaa väestöä. Nuorisopalvelut on esittänyt jo sivistyksen palveluverkkoa laadittaessa, että Söderkullan tarvitaan isompi nuorisotila (1000m2) joko koulun yhteyteen tai läheisyyteen erillisenä tilana tai keskeiselle paikalle Söderkullassa. 8. Ratkaisu Lisätään koulun tilaohjelmaan erillinen nuorisotila (1000m2) tai etsitään/hankitaan/vuokrataan vastaava tila muualta keskiseltä paikalta. Mikäli ohjausryhmä on sitä mieltä, että nuorisotilat tulee sijaita Sipoonlahden kampuksessa on erittäin tärkeää, että tätä tarkoitusta varten varataan omia tiloja sieltä, väh. 200-300 m2. Nuorisopalvelut ei missään tapauksessa katso voivansa toimia ainoastaan koulun tiloissa. Omat tilat ovat erittäin tärkeä, asia jotta nuorisotila voi profiloitua omaksi toiminnaksi, jossa nuoret viihtyvät vapaa-aikanaan. Koulun erikoistiloja kuten liikuntasalia, aulaa ja musiikkiluokkaa voidaan käyttää mm. tapahtumien yhteydessä.
On myös tärkeätä ymmärtää ja huomioida, että nuorisotiloja käyttävät nuoret 20 ikävuoteen asti (nuorisovaltuuston aloite aikanaan). Nuorisovaltuusto perusteli tämän ikärajan-noston sillä, että Sipoossa on niin vähän muita kokoontumispaikkoja nuorille ettei haluta työntää 18 vuotiaita pois toiminnasta. Haluaako jo peruskoulun päättäneet nuoret viettää vapaa-aikaansa ent. koulussaan jossa mahdollisesti eivät viihtyneet? 9. Puute - Kansalaisopiston päiväopetus jatkossakin ilman tiloja Kansalaisopiston päiväaikaan sijoittuva yleisopetukset kurssitarjonta Etelä-Sipoossa on käytännössä nolla johtuen tilojen puutteesta (1 päiväkurssi lukuvuonna 2016-2017). Kansalaisopisto tarvitsee Söderkullaan opetustiloja myös päiväkäyttöön, erityisesti ikääntyvän väestönosan osuuden kasvaessa. 9. Ratkaisu Kansalaisopiston tilojen päiväkäyttö voidaan yhdistää nuorisotilaan samoin kuin monien yhdistysten toiminta. 10. Puute - kulttuuritapahtumille soveltuvien tilojen puuttuminen Kulttuuritapahtumille ei ole tiloja Söderkullassa (konsertit, teatteriesitykset, elokuvat). 10. Ratkaisu Monikäyttöinen auditorio, jossa olisi nouseva teleskooppikatsomo ja tarpeeksi suuri näyttämö. Voi sijoittua kouluun tai nuorisotilan yhteyteen. 11. Puute - taideharrastamisen edellyttämät varastotilat puuttuvat Musiikkiopisto (mm. oppilaiden soitinvarastointi), taidekoulu (teosten säilytys/kuivaus) ja muu taideharrastaminen sekä tanssin harrastamista ei voida toteuttaa koulun tiloissa 11. Ratkaisu Lisätään asianmukaiset varasto- ja säilytystilat tarpeiden mukaan (jokaisen toimijan tarpeet huomioitava suunnittelussa) 12. Puute - miten avoin oppimisympäristö toimii ilta- ja viikonloppukäytössä Avoimen oppimisympäristön suunnittelu on tehty vain perusopetuksen lähtökohdista. 12. Ratkaisu Kaikkien käyttäjäryhmien huomiointi suunnittelussa (tilat, kulkureitit, ovet ) 13. Puute - ylläpidon ja hallinnon vanhanaikaisuus Tilojen hallinnointi, ylläpito ja mm. siivouksen mitoitus huomioi ainoastaan koulun tarpeet. 13. Ratkaisu Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut toivoo, että koulutilojen / sivistyskeskusten hallinnointi muutetaan niin, että tiloja ei lähtökohtaisesti korvamerkitä millekään toimijalle, vaan ne ovat kunnan yhteisiä tiloja, joihin eri toimijat "vuokrautuvat" yhdessä sovituin periaattein. Taloa hallinnoisi talotoimikunta Timmijärjestelmän kautta ja käyttöastetta arvioitaisiin myös päiväaikojen osalta. Perusopetuksella ei olisi automaattisesti yksinoikeutta kaikkiin tiloihin klo 8-17 vaan esim. Kansalaisopisto voisi varata koulusta liikuntasalilohkon seniorijumppaa varten keskellä päivää tai klo 7-8, mikäli se on liikunnanopetuksen
kannalta mahdollista. Ja että tilojen käyttöä tarkastellaan myös jaksoittain - esim. alkusyksyn aikana, jolloin liikunnanopetus tapahtuu ulkona, voisi saleissa olla KO:n ja Liikuntapalvelujen lyhytkursseja. Tällä hetkellähän salit ovat kouluille varattuja, mutta käytännössä tyhjillään monta viikkoa lukuvuoden "hännissä"/ensimmäisillä/viimeisillä jaksoilla. Koulujen käyttöä kesäisin tulisi myös tehostaa. Saman järjestelmän kautta hallittaisiin yleisopetuksen tiloja, taito- ja taideopetustiloja tai nuorisotiloja. Kaikkien tilojen iltakäyttöä voisi myös tarjota yksityiselle toimijalle tai yksityishenkilöille ja ryhmille. Lukitusjärjestelmien kautta voidaan osoittaa osa luokista esim. vapaasti käyttöön määritellyin perustein. Tilojen iltakäyttö esim. taideharrastamiseen osoitetut tilat tulisi sijaita kiinteistössä niin, että pääsy on mutkatonta myös silloin kun pääosa koulusta on poissa käytöstä. Toimiva ja laaja iltakäyttö edellyttää, että tiloissa on paikalla tai tavoitettavissa oleva palveluneuvoja, joka palvelee sekä opiskelijoita että opettajia että muita iltakäyttäjiä (tiloihin ja tekniikkaan liittyvät asiat, lukitukset jne). Tilojen käytön kustannukset pitäisi jakaa käyttäjien kesken käytön mukaisessa suhteessa.