Työpaikkana HUS TERVETULOA TÖIHIN
HUS:ssa jokaisen työpanosta arvostetaan. Kun haluat perehtyä oppaassa mainittuihin asioihin tarkemmin, löydät lisätietoa ja tarkempia kuvauksia kustakin aiheesta intranetistä. Käytä hakusanana aihealueiden otsikoita. 2
Sisältö Tämä opas on tarkoitettu kaikille uusille HUS:ssa aloittaville työntekijöille. Opas on tiivis tietopaketti työssä aloittamisen tueksi ja sisältää tietoa muun muassa työsuhteesta, palkkauksesta, vuosi- ja sairauslomista, henkilöstön koulutuksesta, henkilöstöeduista, työterveyshuollosta, yhteistoiminnasta ja työsuojelusta. HUS TYÖNANTAJANA... 5 PÄÄTÖKSENTEKO JA JOHTAMINEN... 7 TYÖSSÄ HUS:SSA... 9 Palvelussuhde... 9 Virkasuhde... 9 Työsuhde... 9 Koeaika... 9 Perehdytys... 9 Työhöntulotarkastus... 10 Todistukset... 10 Työaika... 10 Liukuva työaika... 10 Etätyöskentely... 10 Ylityö... 10 Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet... 11 PALKKAUS JA PALKANMAKSUPÄIVÄT Mikä on varsinainen palkka?... 12 Työaikakorvaukset... 13 Tulospalkkio... 13 VEROKORTTI JA PALKKALASKELMA Verokortti... 14 Palkkalaskelma eli ansioerittely... 14 Palkkatodistus... 14 PALKITSEMINEN HUS:SSA... 16 HENKILÖSTÖETUUDET... 17 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS Kehityskeskustelut... 18 Urasuunnittelu osana osaamisen kehittämistä... 18 Työstä toiseen HUS:n sisällä... 19 Työnohjaus... 19 OSALLISTU, VAIKUTA Tietoa tarjolla... 20 Yhteistoiminta ja työsuojelu... 20 Henkilöstöjärjestöt... 20 TYÖSTÄ VAPAALLE Vuosiloma... 22 Perhevapaat... 22 Opintovapaa... 23 Vuorotteluvapaa... 23 Muut virka- tai työvapaat... 23 SAIRASTUESSA Sairausloma... 24 Osa-aikainen sairausloma... 24 Työtapaturma... 24 TYÖTERVEYSHUOLTO... 25 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Irtisanomisaika... 26 Työtodistus... 26 ELÄKE JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS Eläkkeelle... 27 Ryhmähenkivakuutus... 27 www.hus.fi 3
HUS:n sairaaloissa työskentelee noin 22 000 ammattilaista potilashoidosta erilaisiin tukipalveluihin. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hanko Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaala Paloniemen sairaala Raasepori Lohja Inkoo Länsi-Uudenmaan sairaala Tammiharjun sairaala Karkkila Siuntio Kellokosken sairaala Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaala Vihti Hyvinkää Askola Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Tuusula Kerava Porvoo Sipoo Vantaa Espoo Helsinki Kauniainen Kirkkonummi Jorvin sairaala HYKSsairaanhoitoalue Mäntsälä Peijaksen sairaala Helsinki: Auroran sairaala Herttoniemen sairaala Iho- ja allergiasairaala Kirurginen sairaala Kätilöopiston sairaala Lastenklinikka Lastenlinna Porvoon sairaanhoitoalue Loviisa Lapinjärvi Porvoon sairaala Meilahden kolmiosairaala Meilahden tornisairaala Naistenklinikka Psykiatriakeskus Silmä-korvasairaala Syöpätautien klinikka Töölön sairaala 4
HUS työnantajana Työ HUS:ssa on merkityksellistä ja arvokasta potilaiden, heidän omaistensa ja koko yhteiskunnan kannalta. HUS on uusmaalaisten kuntien perustama, vuonna 2000 toimintansa aloittanut kuntayhtymä, jonka liikevaihto on lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Eri puolilla Uuttamaata HUS:n palveluksessa työskentelee noin 22 000 ammattilaista. HUS:n 23 sairaalassa hoidetaan vuosittain puolta miljoonaa potilasta. Työtehtävien kirjo on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on HUS:ssa käytössä noin 350. Kelpoisuusehdoista, yliopistoyhteistyöstä ja toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea. HUS on Suomen kolmanneksi suurin työnantaja Kuntayhtymä muodostuu viidestä sairaanhoitoalueesta, jotka ovat Hyks-sairaanhoitoalue sekä Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueet. Sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavat HUS-Apteekki, HUSLAB, HUS-Kuvantaminen ja Apuvälinekeskus ja muita tukipalveluita HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, HUS-Servis, Ravioli ja HUS-Tilakeskus. Lisäksi yhtymähallinnon alaisuudessa toimivat HUS-Tietohallinto ja HUS-Työterveys. HUS-Kiinteistöt Oy tuottaa rakentamispalvelut ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy tuottaa tekstiilipalvelut. HYKSin Oy tuottaa palveluja yksityispotilaille. Kaavio HUS:n toiminnallisesta organisaatiosta löytyy intranetistä. HUS:n arvot Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS:n toiminta perustuu vahvalle arvopohjalle. HUS:n tavoitteena on olla edelläkävijä, joka tarjoaa vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Suomen suurin sairaanhoito-organisaatio noin 22 000 osaajaa hoitohenkilökunta muu henkilökunta lääkärit 56 % 26 % 13 % 5 % erityistyöntekijät www.hus.fi 5
6
Päätöksenteko ja johtaminen HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä, ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Kuntayhtymän valtuusto käyttää HUS:n ylintä päätösvaltaa. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeen ja siinä ovat edustettuina kaikki HUS:n omistajakunnat. Valtuusto valitsee kuntayhtymän hallituksen. Valtuuston ja hallituksen lisäksi luottamusmieselimiä ovat muun muassa sairaanhoitoalueiden lautakunnat, psykiatrian lautakunta ja vähemmistökielinen lautakunta. Lisäksi liikelaitoksilla on omat johtokuntansa ja tytäryhtiöillä hallituksensa. Luottamushenkilöt ja HUS:n henkilöstö työskentelevät yhteistyössä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Uudistava johtajuus ja organisaatio Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous PÄÄMÄÄRÄT EDELLYTYKSET ARVOT Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Korkea laatu ja tehokkuus Potilaslähtöinen ja oikeaaikainen hoito Luovuus ja innovatiivisuus Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi www.hus.fi 7
Potilaamme saavat hoitoa lääketieteen kaikilla erikoisaloilla vuorokauden jokaisena tuntina. 5 % 7 % 12 % 23 % 24 % 29 % Henkilöstön koulutusrakenne Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Tutkijakoulutus 8
TYÖSSÄ HUS:SSA Tästä eteenpäin työntekijällä tarkoitetaan sekä virka- että työsuhteisia henkilöitä ellei toisin mainita. Palvelussuhde tarkoittaa joko virkasuhdetta tai työsuhdetta HUS-kuntayhtymään. Palvelussuhde on joko toistaiseksi voimassa oleva eli vakinainen tai määräaikainen. Määräajan pituus mainitaan työsopimuksessa tai viranhoitomääräyksessä. Virkasuhteessa HUS:ssa ovat lääkärit ja ylemmissä johtotehtävissä toimivat viranhaltijat. Muut tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti työsuhteessa. Virkasuhdetta käytetään, jos viranhaltijan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä ja se perustuu viranomaisen tekemään virkaanottamispäätökseen. Virkaanottamispäätöksen lisäksi tulevalle viranhaltijalle annetaan viranhoitomääräys. Viranhaltijan velvollisuudet määritellään hallintosäännössä ja kunnallisia viranhaltijoita koskevassa laissa. Viranhaltija on velvollinen siirtymään tehtävästä toiseen ja virkatehtäviä voidaan muuttaa perustellusta syystä. työaika, sovellettava työehtosopimus ja maininta koeajasta ja sen pituudesta. Solmiessaan työsopimuksen henkilö sitoutuu tietyin työehtosopimuksessa ja laissa mainituin edellytyksin tarvittaessa siirtymään toiseen tehtävään kuntayhtymän sisällä. Työpiste ja tehtävänimike saattavat myös muuttua työsuhteen aikana. Koeaika Palvelussuhteeseen otettaessa käytetään HUS:ssa pääsääntöisesti koeaikaa. Työsuhteisilla henkilöillä koeaika on enintään neljä kuukautta, lukuun ottamatta tiettyjä poikkeustapauksia, joissa se voi olla kuusi kuukautta. Virkasuhteessa koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Määräaikaisessa palvelussuhteessa koeaika voi olla enintään puolet palvelussuhteen kestosta. Koeaikana palvelussuhde voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa. 14 % 86 % Työsuhde perustuu HUS:n ja työntekijäksi tulevan henkilön väliseen työsopimukseen. Työsopimukseen merkitään tehtävät, työpaikka palvelussuhteen alkaessa, tehtäväkohtainen palkka, Perehdytyksellä on tärkeä merkitys osaamiselle, työhyvinvoinnille ja työturvallisuudelle. Työnantajalla on lainsäädännöllinen vastuu järjestää perehdytys. Perehdytyksen toteutumisesta vastaa Henkilöstöstä naisia on 86 % ja miehiä 14 %. www.hus.fi 9
esimies. Jokaisen työntekijän työtehtäviin sisältyy opetus- ja perehdytysvelvollisuus. Perehtyjän on tärkeää olla aktiivinen oman osaamisensa kehittämisessä. Uusi työntekijä saa palvelussuhteensa alussa sähköpostiinsa viestin, jossa on linkki intranetiin uusien työntekijöiden sivustolle. Sivustolle on koottu tärkeää tietoa perehdytyksen alkuun. Myös esimies saa viestin uuden työntekijän aloittamisesta ja tukea perehdytyksen suunnitteluun. Perehdytyksen onnistumista seurataan yksikössä käytävillä palautekeskusteluilla sekä työntekijöille lähetettävällä perehdytyskyselyllä. Työhöntulotarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydentilaa ja työkykyä suhteessa työtehtävään. HUS:ssa kaikki vakituiseen palvelussuhteeseen ja yli 6 kk kestävään määräaikaiseen palvelussuhteeseen tulevat henkilöt käyvät työhöntulotarkastuksessa viimeistään palvelussuhteen alkaessa ellei palvelussuhteeseen ottavan esimiehen kanssa ole toisin sovittu. Tarkastuksesta annetaan työntekijälle sopivuuslausunto, jonka hän toimittaa esimiehelleen. Todistukset Työhön tullessaan työntekijä toimittaa esimiehelleen oikeaksi todennetut kopiot tutkintotodistuksista ja aiempien työpaikkojen työtodistuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä tarvitaan lisäksi kopio Valviran tai Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) myöntämästä todis- jolla todennetaan oikeus toimia laillistettuna terveydenhuollon ammattihenkilönä, käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä tai lupa harjoittaa asianomaista ammattia. Todistusten kopiot toimitetaan palkanlaskentaan ja niitä käytetään erilaisten palkanlisien ja vuosilomaoikeuden laskemisessa. Kopiot todistuksista jäävät työnantajan arkistoon. Työaika HUS:ssa on käytössä viisi eri työaikamuotoa. Jaksotyöaika on yleisin työaikamuoto. Työaika on tällöin 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon jaksossa. Jos käytössä on kuuden viikon työaikajakso, työaika on 229 tuntia 30 minuuttia. Työaikaan vaikuttavat alentavasti arkipyhät ja vuosilomat sekä virka- ja työvapaat. Jaksotyötä tehdään esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoitotyössä vuodeosastoilla. Lääkäreiden työaika koostuu säännöllisestä työajasta, joka muistuttaa työaikamuotona jaksotyöaikaa, ja päivystyksistä. Yleistyöajassa työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Yleistyöajassa voidaan käyttää myös tasoittumisjaksoja, joiden pituus on 3 tai 6 viikkoa. Yleistyöaika soveltuu tehtäviin, joissa ei tehdä yötyötä. Toimistotyössä työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 37 tunnin viikkotyöaika on käytössä eräillä erityisryhmillä, kuten fyysikoilla, kemisteillä, sairaalakemisteillä sekä osastoryhmänpäälliköillä. Liukuva työaika on käytössä yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja 37 tunnin viikkotyöajassa. Työaikapankilla tarkoitetaan sitä, että kertyneet työaikakorvaukset voidaan säästää ja rahakorvauksen sijasta muuttaa vapaaajaksi. Tämän vapaan työntekijä voi pitää erikseen esimiehen kanssa sovituissa jaksoissa. Tarkempi ohjeistus työaikapankista löytyy intranetistä. Etätyöskentely on mahdollista tehtävissä, joissa ei tarvita tiivistä henkilökohtaista työskentelyä asiakkaiden tai työtoverien kanssa. Etätyö perustuu aina työnantajan ja työntekijän yhteiseen sopimukseen. Tarkempi ohje etätyön tekemisestä löytyy intranetistä. Ylityön tekemiseen tarvitaan ylityösopimus. Ylityötä saa teettää palvelussuhteisella työntekijällä vain hänen erikseen antamallaan suostumuksella. Viranhaltija ei voi kieltäytyä ylityön tekemisestä, jos ylityön tekeminen on välttämätöntä. Ylityöstä maksettava korvaus on sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen mukainen. Johtavilla ja itsenäisessä asemassa olevilla viranhaltijoilla ja toimihenkilöillä on rajoitettu oikeus työaikakorvauksiin. Sunnuntai-, lauantai-, aatto-, ilta- ja yötyöstä ja arkipyhistä maksetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiset työaikakorvaukset. 10
Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet Työntekijällä on oikeus työ- ja virkaehtosopimusten mukaiseen palkkaan, lakien ja sopimusten antamaan suojaan, järjestäytymiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön. Työntekijän pitää suorittaa työtehtävänsä huolellisesti, noudattaa työnjohdon antamia ohjeita, huolehtia työturvallisuudesta ja pidättäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta. Työntekijän on tehtävä kaikista sivutoimistaan sivutoimi-ilmoitukset tai haettava sivutoimilupaa. HUS:n erillinen sivutoimilupaohjeistus löytyy intranetistä. Salassapitovelvollisuuden mukaisesti liike- ja ammattisalaisuuksia ei saa kertoa sivullisille palvelussuhteen kestäessä eikä sen päätyttyä ilman laista tulevaa velvoitetta tai HUS:n suostumusta. Palvelussuhteen aluksi allekirjoittaa työntekijä salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen. Sen mukaisesti työntekijä ei saa liikeja ammattisalaisuuksien lisäksi ilmaista työn vuoksi tietoon saatuja HUS:ia, sen asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi potilaiden terveydentilatiedot. Työnantajan oikeuksiin kuuluu työnjohto-oikeus eli oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, huolehdittava työturvallisuudesta ja hyvän työilmapiirin edistämisestä sekä tuettava työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä. www.hus.fi 11
PALKKAUS JA PALKANMAKSUPÄIVÄT Työntekijöiden palvelussuhteen ehdot perustuvat kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. HUS:ssa sovelletaan kolmea koko kuntasektoria koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta: Kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES), Lääkärisopimus (LS) ja Teknisten sopimus (TS). Sopimuksia täydennetään HUS:ssa sovituilla niin sanotuilla paikallisilla sopimuksilla, joissa on otettu huomioon HUS:n omat erityisolosuhteet ja tarpeet muun muassa palkkauksessa ja työajoissa. Työntekijällä on oikeus saada palkkaa siitä päivästä lukien, kun hänen palvelussuhteensa kuntayhtymään on alkanut. Yksilötasolla palkka perustuu siihen, mitä edellytyksiä työ tekijältä vaatii, mitä työntekijä osaa, miten hän suoriutuu työstään, miten paljon hänelle on lisätehtäviä ja miten tuloksellisesti hän sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä työnsä tekee. Työntekijän varsinainen kuukausipalkka rakentuu tehtäväkohtaisesta palkasta, työkokemus-/ammattialalisästä ja henkilökohtaisista palkanosista. Lisäksi maksetaan sopimuksen mukaisia työaikalisiä ja tulospalkkauksessa mukana olevissa yksiköissä tulospalkkioita. Palkkaa maksetaan jokaiselta kuukauden päivältä riippumatta siitä, onko se työpäivä tai vapaapäivä. Lyhyissä, enintään 12 kalenteripäivää kestävissä työ- tai virkasuhteissa palkka maksetaan tehtyjen tuntien perusteella tuntipalkkana, joka lasketaan kuukausipalkasta. + tehtäväkohtainen palkka + työkokemuslisät + henkilökohtaiset palkanosat = varsinainen palkka Mikä on varsinainen palkka? Varsinainen palkka maksetaan siitä tehdystä työstä, jonka työntekijä on velvollinen tekemään säännönmukaisesti vuorokausittain, viikoittain tai jaksoittain ilman lisä- tai ylityökorvauksia. Tehtävän peruspalkan eli sen, mitä kyseisestä tehtävästä on vähintään maksettava, määrittää tehtävään sovellettava virka- ja työehtosopimus. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy työtehtävän vaativuuden mukaan. Vaativuuskriteerit on määritelty HUS-tasoisesti. Työkokemuslisää maksetaan työkokemuksen perusteella. Työkokemuslisä on 3 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 5 vuotta ja 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta virka-/työsuhteessa HUS:iin tai muun työnantajan palveluksessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Yritystoiminnan osalta työkokemuslisään huomioidaan enintään yhteensä 5 vuotta. 12
HUS:n suurin vahvuus on asiantunteva ja osaava henkilökunta. Teknisissä tehtävissä työkokemuslisää vastaa ammattialalisä, jota maksetaan 3 vuoden palvelusajan jälkeen 4 % ja 5 vuoden palvelusajan jälkeen 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta laskettuna. Henkilökohtainen palkanosa perustuu lisätehtäviin, henkilökohtaiseen osaamiseen, työn tuloksiin sekä yhteistyö- ja kehityskykyyn. Kielenkäyttölisä voidaan myöntää työyhteisöä hyödyttävästä toisen kotimaisen kielen tai viittomakielen käytöstä työtehtävissä. Työaikakorvaukset Varsinaisen kuukausipalkan lisäksi maksetaan tehtyihin työtunteihin perustuvia työaikalisiä. Työaikalisät voidaan maksaa rahana tai antaa ne vastaavana vapaaaikana. Korvausmuodosta päättää työnantaja. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksetaan lisä- ja ylityökorvauksia. Lisätyö maksetaan aina yksinkertaisella tuntipalkalla. Ylityöt korvataan 50 % ja 100 % korotetulla tuntipalkalla riippuen ylityötuntien määrästä. Työssä, jossa työaika voidaan sijoittaa myös ilta- ja yöaikaan sekä viikonloppuihin ja arkipyhiin, maksetaan näinä aikoina tehdyiltä tunneilta ilta-, yö-, lauantai-, aatto- ja sunnuntaikorvauksia sekä arkipyhäkorvauksia. Varallaolokorvausta maksetaan ajalta, jonka työnantaja on määrännyt työntekijän olemaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaolokorvaus voi vaihdella 20 50 % riippuen siitä, millaisia rajoituksia varallaolo aiheuttaa työntekijän vapaa-ajankäytölle. Lääkäreille maksetaan päivystyskorvauksia päivystysvelvollisuudesta. Päivystyskorvaus määräytyy sen mukaisesti, tehdäänkö päivystyksen aikana aktiivityötä vai ei. Tulospalkkio Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa ja edistää HUS:n tavoitteiden toteutumista, toiminnan tuloksellisuuden parantamista sekä laadukasta ja hyvää palvelua sekä palkita henkilöstöä näiden tavoitteiden saavuttamisesta. Tulospalkkion käyttämisestä päätetään erikseen. www.hus.fi 13
VEROKORTTI JA PALKKALASKELMA Verokortti Verottaja postittaa uudet verokortit vuosittain, yleensä tammikuussa. Verokortit tulevat voimaan helmikuun alusta, joten tammikuun ansiotulon verotus tehdään tällöin vielä edellisen vuoden verokortilla. Työntekijä toimittaa alkuperäisen verokortin työnantajalle ennakonpidätystä varten. Jos henkilö käyttää sivutoimen verokorttia, hän luovuttaa siitä kopion työnantajalle. Jos verokorttia ei ole toimitettu ajoissa ennen palkanmaksua, työnantaja käyttää ennakonpidätysprosenttina 60 %. Vuositulorajallisessa verokortissa on kaksi vaihtoehtoista ennakonpidätystapaa. Palkansaaja valitsee kalenterivuoden alussa, kumpaa laskentatapaa hän haluaa käyttää. Vuoden aikana on mahdollista toimittaa uusi verokortti, jos laskentaperusteet muuttuvat. Verohallinnon internetsivuilla (www. vero.fi) on muun muassa veroprosenttilaskuri ja lisätietoa ennakonpidätyksestä ja verokorteista. Muutosverokortin voi tilata myös sähköisesti Verohallinnon internetsivuilta. Palkkalaskelma eli ansioerittely Työnantaja toimittaa palkansaajalle ennen jokaista palkkapäivää palkkalaskelman, jota kutsutaan myös ansioerittelyksi. Palkkalaskelmasta selviävät palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. HUS:ssa on käytössä sähköinen palkkalaskelma eli ns. verkkopalkka. HUS toimittaa palkkalaskelman sähköisesti kunkin palkansaajan verkkopankkiin, josta palkkalaskelmaa voi katsoa omilla verkkopankkitunnuksillaan. Palkkalaskelman voi saada poikkeustapauksessa myös paperisena kotiosoitteeseen, esimerkiksi, jos työntekijällä ei ole käytössään verkkopankkitunnuksia. Toimitusosoitteen muutos tehdään HUS Plussan kautta. Palkkalaskelma sisältää erittelyn maksetuista palkanosista, luontoiseduista, veroista ja muista pidätyksistä sekä palkkatodistuksen. Tarkempia tietoja palkkalaskelman luvuista ja laskelman lukemista löytyy sähköisestä Palkkalaskelma-esitteestä intranetissä. Palkkatodistus Palkkalaskelman viimeisellä sivulla on palkkatodistus, jossa on kertymätietoja. Sivu kelpaa palkkatodistuksena esimerkiksi Kelassa ja pankeissa. Kertymätietoja tarvitaan myös tilattaessa uusi verokortti kesken vuoden. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu lasketaan veronalaisesta ansiosta. Sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, ja se on ilmoitettu verottajaa varten palkkatodistussivun ylälaidassa. Palkkatodistus on hyvä säilyttää verotuksen tarkistamista varten. 14
Palkkalaskelman viimeisellä sivulla on palkkatodistus, jossa on kertymätietoja. Sivu kelpaa palkkatodistuksena esimerkiksi Kelassa ja pankeissa. Verkkopalkka on palvelu, jolla HUS toimittaa palkkalaskelmasi sähköisessä muodossa. www.hus.fi 15
palkitseminen hus:ssa Palkitsemisen tarkoituksena on tukea tavoitteiden saavuttamista ja palkita henkilöstöä hyvin tehdystä työstä ja huslaisuudesta. Palkitsemisen kokonaisuus muodostuu HUS:ssa neljästä osa-alueesta, joita ovat palkkaus, henkilöstöedut, organisaation kehitys ja positiivinen työympäristö. Palkitsemisen johtamisen kokonaisuus Organisaation näkökulma arvon tuottaminen strategian toimeenpano hyvät tulokset kasvu ja kehittyminen tuottavuustavoitteet Kokonaispalkka tehtäväkohtainen palkka henkilökohtaiset palkanosat tulospalkkiot lyhyen aikavälin kannustimet luontaisedut Organisaation kehitys suorituksen johtaminen osaamisen johtaminen koulutus ja kehittäminen urakehitysmahdollisuudet akateeminen tutkimus ja T&K-hankkeet Henkilöstöetuudet terveys ja hyvinvointi palkalliset vapaat työsuhdeasunnot työsuhdematkalippuetu virkistystoiminta lomamökit ja virkistysalueet merkkipäivät, arvonimet, kunniamerkit Positiivinen työympäristö kulttuuri ja ilmapiiri työn sisältö ja joustavuus työelämän laatu fyysinen työympäristö hyvä johtaminen Työntekijän näkökulma innostus sitoutuminen tyytyväisyys toimeentulo 16
HENKILÖSTÖETUUDET Henkilöstöeduilla halutaan huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista ja työviihtyvyydestä sekä työhön ja työpaikkaan sitoutumisesta. Työnantajan tukema työpaikkaruokailu, työsuhdematkalippu ja palvelussuhdeasunnot ovat tärkeimpiä kuntayhtymän henkilöstölleen tarjoamia etuuksia. Lisäksi työnantaja muistaa henkilöstöä erilaisin merkkipäivälahjoin. Muita henkilöstöetuja ovat muun muassa monipuoliset koulutusmahdollisuudet, työaikajoustot ja sairaan lapsen hoitopalvelu. Lomaedut karttuvat palveluvuosien myötä ja ovat kokonaisuutena varsin kilpailukykyiset, kuten kunta-alalla yleensäkin. HUS:n hallitus hyväksyy vuosittain henkilökunnan virkistys- ja harrastustoiminnan tukemiseen käytettävän rahoituksen. Henkilökunnalla on käytössään Lylyisten virkistysalue Lohjalla ja eri sairaanhoitoalueilla sijaitsevia virkistyspaikkoja. Pohjois- ja Keski-Suomessa on henkilöstölle vuokrattavia lomaasuntoja. HUS:n paikalliset urheiluseurat tarjoavat monipuolisia liikuntamahdollisuuksia, joista jokainen voi valita mieleisensä. Lajien kirjosta löytyvät muun muassa sähly, lentopallo, golf, jooga, ratsastus ja urheilusukellus. Liikuntakerhojen lisäksi työpaikoilla toimii lukuisia muita henkilökuntakerhoja, joiden toimintaa kuntayhtymä tukee. Henkilökuntakortilla saa alennuksia eri alojen yrityksistä. Tarkempia tietoja ajankohtaisista henkilöstöeduista löytyy intranetistä. www.hus.fi 17
HENKILÖsTÖN KEHITTÄ- MINEN JA KOULUTUS HUS panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Henkilöstön kehittämisellä ja koulutuksella tuetaan henkilöstön osaamista ja työtehtävissä kehittymistä. HUS:ssa järjestetään sisäistä koulutusta ja työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua myös työhön liittyvään ulkopuoliseen koulutukseen. Koulutuksiin voi osallistua sopimalla asiasta esimiehensä kanssa. Koulutuksiin osallistuminen on suunnitelmallista ja perustuu koulutustarpeiden arviointiin muun muassa kehityskeskusteluiden yhteydessä. Esimiehellä on työnjohdollinen oikeus tarvittaessa antaa myös määräys tarpeelliseen täydennyskoulutukseen osallistumisesta. Muita työnantajan tarjoamia ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuuksia ovat omaehtoisen kouluttautumisen tukeminen, oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen sekä mahdollisuus työkiertoon ja kehittämishankkeissa työskentelyyn. Perinteisten opiskelumuotojen lisäksi järjestetään myös verkkokoulutusta, jolloin opiskelu ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. HUS Plussassa olevan koulutuskalenterin kautta voi tutustua sisäiseen koulutustarjontaan ja ilmoittautua esimiesten kanssa sovittuihin sisäisiin koulutuksiin. Sieltä löytyy myös jokaiselle työntekijälle oma koulutuskortti, johon kerätään tietoa työtehtäviin liittyvistä, työntekijän käymistä koulutuksista ja pätevyyksistä. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat osa toiminnan suunnittelua ja johtamista. Keskustelujen käyminen vuosittain on HUS:n esimiesten normaalia työtä ja jokaisen työntekijän oikeus. Keskustelussa käydään läpi organisaation ja yksikön tavoitteet työtekijän oman työn näkökulmasta. Tarkoituksena on myös huolehtia työntekijöiden osaamisen kehittämisestä sekä antaa ja saada palautetta puolin ja toisin. Urasuunnittelu osana osaamisen kehittämistä Urasuunnittelulla tarkoitetaan työntekijän uran ja työssä kehittymisen suunnitelmallista tukemista siten, että työntekijän osaaminen vastaa organisaation tarpeita. Urasuunnittelun tavoitteena on varmistaa yksilön ja työyhteisön tarvitsema osaaminen myös pitkällä tähtäimellä. Työntekijän vastuulla on huolehtia ammattitaidostaan ja sen jatkuvasta kehittämisestä. Esimiehen vastuulla on huolehtia urasuunnittelun toteuttamisesta. Henkilökohtaisten urasuunnitelmien laatiminen ja toteuttamisen seuraaminen on osa kehityskeskustelukäytäntöä. Työntekijän kannalta pitkäjänteinen työuran suunnittelu on motivoivaa ja palkitsevaa ja kannustaa hakeutumaan erilaisiin tehtäviin HUS:ssa oman osaa- 18
Tehtävänkiertoon haluavan kannattaa seurata intranetissa julkaistavia HUS:n avoimia työpaikkoja. misen kasvattamiseksi. Urajärjestelmä sisältää erilaisia polkuja, joissa kaikissa on yhtäläinen kehittymisen ja kasvun mahdollisuus. HUS:ssa voi luoda uraa asiantuntija-, kehittämis-, tutkija- ja johtajatehtävissä. Työstä toiseen HUS:n sisällä Työkierrolla on keskeinen rooli ammatillisen osaamisen laajentamisessa. Työkierron olisi suositeltavaa olla osa yksikön suunnitelmallista toimintaa. Työkierrosta kiinnostunut työntekijä keskustelee asiasta esimiehensä kanssa, ja hänen kannattaa seurata myös intranetissä julkaistavia HUS:n avoimia työpaikkoja. HUS:ssa on myös muita tehtäväkiertomahdollisuuksia (esimerkiksi projektit ja sijaisuudet), joista lisä- www.hus.fi tietoja saa esimieheltä ja henkilöstöyksiköistä. Työnohjaus Työnohjausta voidaan antaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle. Se on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Työnohjauksessa käsitellään työtilanteita tarkoituksena oppia niistä ja kehittyä ammatillisesti. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä. Työnohjaukseen osallistuminen on tarvelähtöistä ja se tapahtuu ohjattavan työaikana. Osaamisen kehittämiskeinojamme ovat muun muassa: perehdyttäminen sisäinen koulutus (yleinen ja täydennyskoulutus) ulkoinen koulutus oppisopimuskoulutus verkkokoulutus kehittämistehtävät ja vastuut työkierrot sijaistukset projekteissa toimiminen työnohjaus urakehitysmallit johtamisen koulutusohjelmat opinnäytteiden ja väitöskirjatöiden tukeminen tutkimus- ja kehittämishankerahoitukset 19
OSALLISTU, VAIKUTA Tärkein sisäisen tiedottamisen väline HUS:ssa on intranet. Intranetissä julkaistaan uutisia, tiedotteita, tapahtumakutsuja ja koulutuksia. Intranetiä kannattaa seurata säännöllisesti, jotta pysyy ajan tasalla HUS:n toiminnasta ja ajankohtaisista työhön vaikuttavista asioista. Tietoa tarjolla Intranetiin on koottu henkilöstöasioihin liittyvä ohjeistus. HUS Plus on jokaisen huslaisen työväline henkilöstöasioiden hoitoon. HUS Plussan itsepalveluominaisuuksien avulla voi mm. ilmoittautua koulutuksiin ja hakea vuosilomaa. HUS:n yhteisölehti Husari lähetetään jokaiselle työntekijälle kotiin kuusi kertaa vuodessa. Tulosalueilla ja toimialoilla voi lisäksi olla omia lehtiä ja viikkotiedotteita. Tietoa saa myös työpaikkakokouksista, ilmoitustauluilta, esitteistä ja internetistä. Yhteistoiminta ja työsuojelu HUS:ssa noudatetaan kunta-alan yhteistoimintalakia ja hallituksen päätöstä yhteistoiminnan organisoitumisesta. Yhteistoiminta vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoimintaa tapahtuu työyhteisötasolla työpaikkakokouksissa, kehityskeskusteluissa ja koulutus- ja tiedo- tustilaisuuksissa sekä edustuksellisissa muodoissa, kuten työryhmissä, yhteistyötoimikunnissa ja yhtymätasolla henkilöstötoimikunnassa. Työsuojelu on osa työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa. Se on osa päivittäistä työyhteisön toimintaa, johtamista ja kehittämistä. Työsuojelun yhteistoiminnasta vastaavat henkilöstötoimikunta ja työsuojelujaosto. Käytännön yhteistoiminnasta huolehtivat esimiehet ja työsuojeluhenkilöt. Työsuojelu on ennaltaehkäisevää ja sen tavoitteena on taata henkilökunnalle turvalliset ja terveelliset työolosuhteet, edistää työhyvinvointia ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä, psykososiaalista hyvinvointia sekä työntekijöiden välistä tasa-arvoa. Työsuojelua toteutetaan parantamalla työoloja teknisten, ergonomisten sekä työhygienisten keinojen, valistustyön, koulutuksen, neuvonnan sekä opastuksen avulla. Tavoittteena on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja kehittävä työympäristö. Työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen nimet löytyvät intranetistä. Henkilöstöjärjestöt Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää työ- ja virkaehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja henkilöstön välillä syntyvien ristiriitojen tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista sekä nopeaa selvittämistä ja työrauhan ylläpitämistä. Luottamusmiehet valitaan edustamiensa ammattijärjestöjen jäsenten vaaleilla. Jokaisella työntekijällä on oikeus kuulua haluamaansa ammattiliittoon tai olla järjestäytymätön. Suurimmat ammattiliitot HUS:ssa ovat Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto (SuPer), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto (Jyty) ja Tekniikka ja Terveys KTN. Tietoa ammattiyhdistysten toiminnasta saa luottamusmiehiltä. 20