EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA PUTUSA-hanke
Yleistietoa hankkeesta Hankkeeseen osallistuvat tutkimuslaitokset Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos Professori Pertti Pasanen, tutkija Vesa Asikainen ja professori Pentti Kalliokoski Työterveyslaitos Laboratoriopäällikkö Markku Linnainmaa, vanhempi asiantuntija Arto Säämänen, ylilääkäri Panu Oksa, vanhempi tutkija Eero Priha, tutkija Tomi Kanerva, tiimipäällikkö Timo Tuomi VTT Erikoistutkijat Helena Järnström, Hannu Koski ja Markku Kiviniemi Teknillinen Korkeakoulu Erikoistutkija Jari Palonen Päärahoittaja TEKES - Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelma Hankkeen kesto 1.9.2010-31.8.2012 2
Hankkeen päätavoite Tutkimuksen tavoitteena on luoda käyttökelpoiset menettelytavat ja liiketoimintamallit, joiden avulla korjausrakentamisessa voidaan vähentää rakennustyöntekijöiden altistumista epäpuhtauksille rakentamisen aikana ja rakennuksen käyttäjille epäpuhtauksista aiheutuvia terveys- ja viihtyisyyshaittoja. / Vesa Asikainen 10.6.2010 3
Osatavoitteet 1-3 1. Luoda rakennustyömaille riskienarviointiin menettely, jossa ennen saneeraustyön aloittamista selvitetään, mitä epäpuhtauksia purettavista rakenteista ja rakentamisessa käytettävistä materiaaleista voi saneerauksen yhteydessä levitä ilmaan 2. Luoda eri epäpuhtauksille mitattavissa olevat viranomaisvaatimuksia yksityiskohtaisemmat tavoitetasot ja määritellä epäpuhtauksille luotettavat mittausmenetelmät ja -käytännöt 3. Kerätä osallistavan toiminnan avulla ideoita pölynhallinnan teknisiksi ratkaisuiksi ja hyviksi toimintatavoiksi rakennustyömailla. Tuottaa toimintamalleja ja menetelmiä pölynhallinnan jatkuvan parantamisen ylläpitämiseksi työmailla. Selvittää rakennustyön aiheuttamia olosuhde- ja terveysvaikutuksia rakennustyöntekijöille ja tilojen käyttäjille tutkimuskohteissa toteutettavan kyselyn avulla / Vesa Asikainen 10.6.2010 4
Osatavoitteet 4-7 4. Tutkia ja vertailla epäpuhtauksien hallintakeinoja, joilla voidaan vähentää pölyn ja kemiallisten epäpuhtauksien syntymistä ja siirtymistä korjausrakennettavaan tilaan 5. Tutkia ja vertailla epäpuhtauksien hallintakeinoja, joilla voidaan vähentää pölyn ja kemiallisten epäpuhtauksien siirtymistä rakennettavan tilan ulkopuolelle 6. Laatia erilaisille tilaajan määrittämille epäpuhtauksien hallinnan tavoitetasoille sopivat toimintamallit ja ohjeistukset epäpuhtauksien hallintaan, joista tilaaja voi valita kyseiseen kohteeseen sopivimman mallin 7. Laatia rakennusurakoitsijoille liiketoimintamallit ja ohjeistukset puhtaaseen ja turvallisen korjausrakentamiseen. Ohjeistuksessa huomioidaan monitoimijaisen työpaikan hyvän turvallisuusjohtamisen edellyttämät viestintävaatimukset, joihin kuuluvat muun muassa asiakirjamallien ja koulutusmateriaalin laadinta 5
Tutkimuksen eteneminen Kohteiksi valitaan korjausrakennettavia kiinteistöjä Asuinkerrostaloja, joissa tehdään LVI-remontti Kosteusvaurioitunut julkinen rakennus (koulu, terveydenhuoltorakennus) Asuinkerrostaloja tai toimistoja, joissa tehdään julkisivusaneeraus (energiasaneeraus) Kohteet valitaan yhteistyössä tulosten hyödyntäjien kanssa ensimmäiset kohteet valitaan ja tutkimus alkaa syksyllä 6
Tutkimusmenetelmät Korjattavissa tiloissa tehdään riskinarviointi ja - hallintasuunnitelma tietojen keruu ja epäpuhtauskartoitus, epäpuhtauksien leviämisen kartoitus (PCB, Pb. asbesti, mikrobit) asetetaan tavoitetasot merkittävimmille epäpuhtauksille (pölyt, kemikaalit) lainsäädännöllinen, yleinen ja hyvä suunnitelma työ- ja pölynhallintamenetelmistä Osallistetaan työntekijät ja korjattavissa tiloissa oleskelevat henkilöt vuorovaikutteiset toimintatavat pölynhallinnassa: motivointi ja tiedotus asiakaskyselyllä/haastattelulla tietoa häiritsevistä ja haittaa aiheuttavista toimista 7
Tutkimusmenetelmät pölyntorjunta kehittäminen ja leviämisen estäminen pölyntorjunnan tehokkuutta tutkitaan hyödyntäjäyritysten kohteissa ja kohteissa, joissa pölyntorjunnan suunnittelu on toteutettu yhteistyössä tutkijoiden ja hyödyntäjäyritysten kanssa pölyntorjuntaratkaisujen tehokkuuden ja toiminnan määrittäminen hiukkaspitoisuuden jatkuvatoiminen mittaus eri työvaiheiden aikana työskentelyalueella ja sen ulkopuolella (I/O suhteet) henkilökohtainen altistuminen ja pitoisuudet huoneilmassa eri pölyntorjuntaratkaisut työtavat ja menetelmät; materiaalivalinnat; siivouskäytännöt kohdepoistoilla varustetut laitteet ja niiden käyttö osastointi; painesuhteiden tarkastelu; ilmavirtojen mittaus ja laskenta pintojen pölyyntymisen ja pölyisyyden mittaus mikrobipitoisuudet (kosteusvauriokohteet) liotinainepitoisuudet 8
Tutkimusmenetelmät Toimintamallit ja ohjeiden laadinta vaihtoehtoisten menetelmien kuvaus tavoitetasot tekninen soveltuvuus kustannukset Asiakirjamallien ja koulutusaineiston laadinta korjausrakentamishankkeiden toteuttajille Liiketoimintamallien kehittäminen puhtaasta rakentamisesta asiakkailleen lisäarvoa tuottaville yrityksille 9
Odotetut tulokset Kehittyneet riskinarviointimenetelmät epäpuhtauksien leviämisen hallintaan korjausrakentamisen suunnittelun tueksi Konkreettiset ja mittauksin varmistettavissa olevat tavoitetasot eri epäpuhtauksille ohje rakennuttajalle suunnittelijalle Tietoa pöly- ja epäpuhtauspitoisuustasoista ja niiden torjuntaratkaisujen tehokkuudesta Pölyntorjuntaa suunnittelevat yrityksille Laitevalmistajat Yrityksille liiketoimintamalleja rakennusyritykset, suunnitteluyritykset, mittauksia tekevät yritykset asiakirjamallit, ohjeet ja koulutusmateriaali Tietoa pölyntorjunnan onnistumisen edellytyksistä/esteistä motivointi, tiedotus, vaikuttamismahdollisuuksien merkitys (osallistaminen), kouluttaminen Kansainvälinen vuorovaikutus yhteistyö ja yritysten kilpailukyvyn edistäminen tulosten tieteellinen arvo 10
Toiveet verkostoitumiselle Verkostoitumisedellytysten luominen tietoisuus toisista hankkeista; tiedotuskanavat synergian hakeminen; yhteistyö hankkeiden välillä 11