Suomen Kuntaliitto J. Ruokojoki Kuntien omien rakennusten lämmöî, sähkön javeden kulutus v. 2008 (Normalisointi on tehty vuosien 196I - 1990 mukaan) Omlnalskulutukslen kehitys - Julklset rakennukset Lämmönkulutus, såhkönkulutus la Låmpö+såhkö 49 Lämmön ominaiskulutus 48.5 Êqe l cr.s ø f547 f!.h o.s 'Ë ò46 45.5 2'.1 20 45 c È19 I! 918 2 8,, 'õ q 'E to o t5 14 n,a! \7 t, l- l ---l--- l-l----1_--------{-- ls'g rsss lggs rsce rs'90 rssz tsgz 1998 tssg 1999 lsgs 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 20( 2ú7 200s Såhkön om naiskulutus ts.4 1-s:s lvl/,/.t I l--l--l-----1.--' -i- --- -r---t- - -l-p: ::l: - lsgr rgþs rggo tggz tggg tsgg 2o0o 2001 2002 2ú3 2004 2005 2006 2007 2008 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 68 E 3v ø5 66 -= v ø 'õ.e E o 64 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
3 S i s ä l l y s Sivu 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET 5 Tavoitteet 5 Käyttöohjeet 5 Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin 5 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 6 Kulutustilaston luotettavuus 7 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA 7 Sääolosuhteiden huomioon otto 7 Lämmitystarvelukualueet 8 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 10 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA 10 Julkiset rakennukset / asuinrakennukset Suurimmat kaupungit 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET 12 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 12 8 YHTEENVETO 13 TAULUKOT JA KAAVIOT 1 Kulutustilastoinnin kattavuus 2 Kulutustilaston rakennustyypit 3 Polttoaineet 4 Kulutus rakennustyypeittäin 5 Ominaiskulutusten kehitys - Kaupungit 6 Ominaiskulutusten kehitys Julkiset rakennukset (kaikki kuntatyypit) 7 Ominaiskulutusten kehitys Asuinrakennukset 8 Ominaiskulutusten kehitys 12 suurinta kuntaa Julkiset rakennukset 9 Yleistietoja kulutuksista Julkiset rakennukset 10 Yleistietoja kulutuksista - Asuinrakennukset 11 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 12 Lämmön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 13 Peruskoulu- ja lukiorakennusten lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 14 Päiväkotien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 15 Uimahallien lämmön ominaiskulutukset suuruusjärjestyksessä 16 Toimisto- ja hallintorakennusten lämmön ominaiskulutuksen muutokset 17 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 18 Sähkön ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 19 Sähkön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 20 Lämmön ominaiskulutusten muutokset kuntaryhmittäin 21 Lämmön + sähkön ominaiskulutusten muutokset - kuntaryhmittäin 22 Veden ominaiskulutusten muutokset Julkiset rakennukset 23 Veden ominaiskulutusten muutokset Asuinrakennukset 24 Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien selostuksia ominaiskulutukseen vaikuttavista tekijöistä
4
5 TIETOJA KUNTIEN OMIEN RAKENNUSTEN LÄMMÖN, SÄHKÖN JA VEDEN KULUTUKSESTA VUONNA 2008 1 KULUTUSTILASTON TAVOITTEET JA KÄYTTÖOHJEET Tavoitteet Kulutustilastoa on kaupunkien osalta pidetty vuodesta 1982. Kulutustilaston tavoitteena on kannustaa kuntia kulutusseurantaan ja yhtenäistää kulutusseurantaa. Kuntaliitto laatii tätä tilastoa vuosittain. Tilasto on tarkoitettu käytettäväksi ennen kaikkea kuntakohtaisesti vertailtaessa kulutuksen muutoksia vuodesta toiseen. Toisaalta kulutuksia voidaan verrata rakennustyypeittäin ja kunnittain. Joissakin kunnissa näytetään selvästi enemmän kiinnitettävän huomiota energian säästämiseen kuin toisissa. Kulutustilaston tavoitteena on saada aikaan tällainen vertailumahdollisuus. Käyttöohjeet Vaikka tähän julkaisuun onkin koottu tietoja monien kuntien lämmön, sähkön ja veden kulutuksista on tärkeintä, että kulutuksia seurataan kuntakohtaisesti ja kuukausittain. Mikäli kunnassa saadaan viiden vuoden kuluessa lämmönkulutus (normalisoituna) oleellisesti (5 15 %) laskemaan, on se tärkeintä. Tilaston suhde kuntien omiin kulutustietoihin Koska rakennuskannat ja olosuhteet ovat eri kunnissa erilaisia, ei vertailu muihin kuntiin ole useinkaan paikallaan. Vertailua voidaan käyttää vain suurten (10 20 %) erojen arviointiin. Vertailtaessa lämmön ominaiskulutuksia on tehtävä sääkorjaukset. On myös otettava huomioon, millä polttoaineella rakennukset on lämmitetty ja mitkä ovat olleet lämmityksen oletetut hyötysuhteet vai onko rakennuksissa käytetty kaukolämpöä. Kuntaliittoon kaikki lämmön, sähkön ja veden kulutusta koskevat tiedot toimitetaan sääkorjaamattomina eli ei normalisoituina. Kuntaliitto tekee normalisoinnin yhtenäisesti, jolloin erot normalisointitavoissa jäävät pois. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1990. Kuntaliitto on normalisoinut lämmön kulutukset Jyväskylään eli normaalivuoden lämmitystarvelukuun 5 053. Normalisointi on tehty siten, että asuinrakennuksissa muun kuin lämmityksen osuudeksi kokonaislämmitysenergian kulutuksesta lasketaan 30 % ja muissa rakennuksissa 20 %.
6 Paikkakunnalla on melkoinen merkitys verrattaessa lämmön ominaiskulutuksia keskenään. Oulun normaalivuoden lämmön ominaiskulutus on 21 % enemmän kuin Helsingin. Keskeistä on, että Kuntaliitto on otaksunut polttoaineiden osalta tietyt teholliset lämpöarvot ja hyötysuhteet ja saanut näin energiamäärän, joka on normalisoitu. Johtuen mm. näistä hyötysuhteissa ja tehollisissa lämpöarvoissa tehdyistä oletuksista saattaa normalisoitujen lukujen välillä olla eroja Kuntaliiton ja kuntien välillä. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 ei lämpöarvoja ja hyötysuhteita ole muutettu. Tehollisia lämpöarvoja ja hyötysuhteita on käytetty muutettaessa polttoaineiden määriä megawattitunneiksi. Viiden prosentin säästöä arvioitaessa on tässä käytetty seuraavia vuoden 2008 hintoja. CO 2 -kertoin ilmoittaa eri tuotantotapojen keskimääräiset päästöt. Nro Polttoaineen nimi Tehollinen Hyötysuhde Hinta CO 2 - lämpöarvo % ( ) kerroin g/kwh 1 Kaukolämpö (MWh) 1 100 49 350,0 2 Sähkölämpö (MWh) 1 100 95 250,0 3 Kevytpö (m 3 ) 10 90 800 310,0 4 Raskaspö (tn) 11,3 84 530 310,0 5 Maakaasu (m 3 ) 0,00965 95 0,30 235,0 6 Halot (i-m 3 ) 1,9 75 42 0,0 7 Hake (i-m 3 ) 0,9 78 42 0,0 8 Palaturve (i-m 3 ) 1,4 82 42 440,0 9 Jyrsinturve (i-m 3 ) 1 80 42 440,0 10 Turvepriketti (tn) 3,1 70 40 440,0 11 Kivihiili (tn) 7,1 78 150 390,0 12 Antrasiitti (tn) 9,3 78 150 13 Muu (MWh) 1 100 49 Muunto Mwh:ksi = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde % Muunto hinnaksi = määrä * hinta Muunto CO 2 = määrä * Teh.lämpöarvo * hyötysuhde* CO 2 -kerroin/1000 2 KULUTUSTILASTON KATTAVUUS JA SISÄLTÖ 82 ( 84, suluissa 2007 tiedot) kuntaa ja 14 (15) kuntayhtymää antoi tiedot vuodelta 2008. Näiden kuntien asukasluku oli 59 % (58 %) koko Suomen asukasluvussa. Tilaston kattavuus on vähitellen laskenut vuodesta 1994, jolloin kattavuus oli asukasluvulla mitattuna 71 %. Vuoden 2008 osalta kulutustilasto puuttui yli 30 000 asukkaan kunnista 5 (8) kunnasta: Keravalta, Kouvolasta, Hämeenlinnasta, Rovaniemeltä ja Kajaanista. Yli 30 000 asukkaan kuntia on 31 kappaletta ( noin 2005) ja niiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 2,7 miljoonaa asukasta.
Kulutustilaston luotettavuus 7 Yli 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on asukasluvulla mitattuna säilynyt varsin korkeana, 92 % ( 88 %). Alle 30 000 asukkaan kunnissa kattavuus on laskenut vuodesta 1994 lähes puolet. Alle 10 000 asukkaan kunnissa kulutustilaston tekee vain 11 % ( 14 %). Katso taulukkoliitteen ensimmäiset sivut. Rakennuskuutioissa mitaten määrä nousi 84 (79) miljoonanaan kuutiometriin. Kulutustilastossa olevasta rakennuskannasta on asuinrakennusten osuus edelleen 25 % ja opetusrakennusten osuus 30 %. On huomattava, että kulutustilastossa on mukana vain pienehkö osa kuntien suoraa tai välillisesti yhtiömuotoisesti omistamasta asuinrakennuskannasta. Yli 30 000 asukkaan kuntien osuus kulutustilaston kuutiometrimäärästä on 72% ( 73 %). Vastaavasti 10 000 30 000 asukkaan kuntien osuus on 13 % (12 % ) ja alle 10 000 asukkaan kuntien osuus 4,7 % (5,2 %). Kuntayhtymien osuus koko tilastoidusta kannasta on 10 % (10 %.) Helsingin kaupungin rakennuskannan osuus on edelleen julkisten rakennusten vastauskannasta 21 %. Ongelmana on, että rakennuskanta, johon kulutustilasto kohdistuu, vaihtelee vuosittain. Kulutustilastoon tulee samassakin kunnassa lisää rakennuksia ja toisaalta jää pois rakennuksia joko purkamisen tähden, peruskorjauksen tähden tai muusta syystä. Toisaalta kulutustilastoon tulee uusia kuntia ja joitakin kuntia voi jäädä pois. Kulutustilasto on luotettavin suurten kuntien osalta, erityisesti Helsingin osalta. 3 KULUTUSTIETOJEN KÄSITTELY KUNTALIITOSSA Kulutustiedot on Kuntaliittoon toimitettu lähes samanmuotoisena jo vuodesta 1982 lähtien (silloiseen Kaupunkiliittoon kaupunkien osalta). Ensimmäisen kerran kulutustilasto voitiin toimittaa sähköpostin kautta vuodelta 1997. Vuodelta 2008 kulutustilaston toimittivat sähköpostin kautta Excel-taulukkona kaikki kunnat tai kuntayhtymät. Muutamien kuntien Kuntaliittoon lähettämiä kulutustilastoja on täytynyt jättää pois, koska niiden tiedot olivat selvästi virheellisiä. Kuntaliitto on pyrkinyt jossain määrin tarkistamaan kulutustilastoja. Epäselvyyksiä ja puutteita tilastoinnissa silti vielä esiintyy.
8 Sääolosuhteiden huomioon otto Lämmön kulutustietoja pyritään saamaan vertailukelpoisiksi eri vuosina ja eri paikkakunnilla käyttäen normeerauksessa niin sanottua lämmitystarvelukua eli entistä astepäivälukua. Lämmitystarvelukujen laskenta muuttui 1.1.2006 alkaen. Nyt käytetään normaalivuotta vuosia 1971-2000. Tässä raportissa on kuitenkin käytetty vielä normaalivuotta 1961-1990, koska koko aineiston muunto uuteen normaalivuoteen ei ollut vielä mahdollista. Tässä tilastossa normalisointikertoimet on laskettu alueellisten (16 aluetta) tietojen perusteella ja normalisointi on tehty Jyväskylään, jonka normaalivuoden ( 1961-90) lämmitystarveluku on 5 053 astepäivätuntia. Normalisointi on edelleenkin tehty asuinrakennusten osalta 70 %:sti ja julkisten rakennusten osalta 80 %:sti. Kuntaliittoon kulutustilastot toimitetaan normalisoimatta niitä miltään osin ja toisaalta ilmoittamalla niiden rakennusten osalta, jotka suoraan käyttävät joitakin polttoaineita myös kyseiset polttoaineet. Polttoaineiden muuttamisessa megawattitunneiksi käytetään edellä kerrottuja hyötysuhteita ja tehollisia lämpöarvoja. Nämä hyötysuhteet saattavat melkoisestikin poiketa kunnista käytetyistä hyötysuhteista. Kuntaliitossa on kuitenkin yhtenevästi käytetty lähes saman suuruisia hyötysuhteita jo monta vuotta. Normalisointikerroin lasketaan esimerkiksi julkisten rakennusten osalta siis seuraavasti: 5 053 alueen astepäiväluku * 0,8 + 0,2 Tällä kertoimella kerrotaan kunkin vuoden normalisoimaton kulutus. On huomattava, että normalisointi tehdään siis kahteen suuntaan: normaalivuodelle ja Jyväskylään. Lämmitystarvelukualueet Kuntaliitto on nyt 10. kerran käyttänyt uutta lämmitystarvelukujakoa. Tarkistukset on viety tilastoihin myös taannehtivasti eli myös aiemmille vuosille. Lämmitystarvelukujaottelua on jaettu kuntiin runsaasti. Siinä selostetaan, mille alueelle kukin kunta kuuluu ja mitkä ovat kunnat normaalisointikertoimet vertailupaikkakuntaan ja toisaalta, mikä on korjauskerroin Jyväskylään. Ohjetta ja selostusta lämmitystarvelukualueista saa esimerkiksi Motivasta, puhelin (09) 8565 3100.
9 Lämmitystarvelukujen yleinen laskenta muuttui vuoden 2006 alusta alkaen kahdella tavalla Normitukseen käytettävä normaalivuosi pohjautuu jatkossa vuosien 1971 2000 lämmitystarvelukuihin. Tässä raportissa kuitenkin käytetään normaalivuotta 1961-1990. Vertailupaikkakuntiin liittyvää kuntaryhmittelyä on tarkistettu ja sen myötä kuntakohtaiset korjauskertoimet ovat myös muuttuneet. Ilmatieteen laitos on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta laskenut uudet kolmenkymmenen vuoden keskimääräiset lämmitystarveluvut sekä tuottanut tarkistetun kuntakohtaisen ryhmittelyn korjauskertoimineen. Kuntaryhmittelyä tarkistettu Ilmatieteen laitos laskee lämmitysenergiankulutuksen normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla edelleen kuudelletoista vertailupaikkakunnalle. Kullekin kunnalle on määritelty vertailupaikkakunta, joka ilmastollisesti edustaa mahdollisimman hyvin ko. kuntaa. Alueellisessa luokittelussa on huomioitu mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Kuntaryhmittelyssä on muutoksia erityisesti Keski-Suomen ja Oulun läänissä. Jatkossa vertailukautena vuodet 1971 2000 Nykyisin energiankulutuksen normituksessa on käytetty vertailukautta 1961 1990. Vuoden 2006 alusta tilastoinnin aikasarjakatkoksen haittojen minimoimiseksi suositellaan, että kulutustiedot lasketaan uuden vertailukauden 1971 2000 tiedoilla takautuvasti vuodesta 2000 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriön, Motivan ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi lämmitystarvelukupalvelun ja esitteen uusimiseen ovat osallistuneet myös Energiakolmio Oy, Energiateollisuus ry, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Talokeskus Oy. Vertailupaikkakunnat, niihin liitetty kuntakohtainen ryhmittely korjauskertoimineen ja lisätiedot lämmitystarveluvun käytöstä löytyvät Motivan www-palvelusta osoitteesta: www.motiva.fi/kulutuksennormitus. Kulutustilaston käsittelyssä tullaan myös jatkossa entistä selvemmin jakamaan käsittely toisaalta julkisiin rakennuksiin ja toisaalta asuntoihin. Tämä jo siitäkin syystä, että nämä ryhmät eroavat selkeästi toisistaan ja vertailu on enemmän mahdollista näiden ryhmien sisällä.
10 4 ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMISEN MERKITYS 5 YLEISTIETOJA KULUTUKSISTA Energiankäytön tehostaminen on tärkeätä sekä taloudellisessa mielessä että ympäristön kannalta. 5 %:n säästö lämmityksessä merkitsee koko kuntien rakennuskannassa lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. Sähkön osalta vastaava säästö on suuruusluokaltansa ehkä 20 miljoonaa euroa. Hiilidioksidipäästöjen kannalta 5 %:n tehostaminen energiankäytössä merkitsee noin 2 000 hiilidioksiditonnia. Sähkön säästössä päädyttäneen saman suuruusluokan hiilidioksidipäästöihin. Tässä raportissa on käsitelty vain rakennuskannan energiankulutusta, joka on ehkä noin puolet koko kuntien oman toiminnan energiankulutuksesta. Kuntien toiminnan energiankulutus on suuruusluokaltaan alle kymmenesosa koko Suomen energiankulutuksesta. Kulutustilaston piirissä olevasta energiasta 3,3 milj. MWh (2007 3,1) tuotettiin kaukolämmöllä 92 %(92 %), kevyellä polttoöljyllä 4,4 % (4,5 %) ja sähkölämmöllä 1 % (1 %). Maakaasun osuus oli 2,5 % (1,4 %). Taulukkoliitteessä on yleistietoja julkisten rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutuksista ja asuinrakennusten ominaiskulutustietoja. Asuinrakennusten tietoja ei ole tarkistettu samassa määrin kuin julkisten rakennusten tietoja. Asuinrakennusten tiedot ovat siten epäluotettavampia kuin julkisten rakennusten tiedot. ( 62,8) ja asuinra- Tilastokannasta on julkisia rakennuksia 65,8 milj m 3 kennuksia 18,1 milj. m 3 (14,8). Julkisten rakennusten normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2008 noussut 2,9 % vuodesta 2007 ollen 48,7 kwh/m 3. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus oli 30 % korkeampi eli 60,8 kwh/m 3. Kaikkien seurannassa olevien rakennusten ( julkiset ja asuinrakennukset) normalisoimaton ominaiskulutus oli v. 2008 39,4 (40,3) kwh/m3 eli normalisointi on nostanut ominaiskulutusta keskimäärin 30 % (22 %). Vuoden 2008 lämmitystarve oli keskimäärin 16-20 % normaalia ( 1961-1990) vähäisempi. Joten lämmityskuluissa säästettiin sitä luokkaa. Vaihtelu oli Ivalon 7 prosentista Helsingin 21 prosenttiin. Normaalivuosi 1961-1990 näyttää olleen 2-3 % kylmempi kuin normaalivuosi 1971-2000.
11 Sähkön ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 20,6 (19,8) kwh/m 3 ja asuinrakennuksissa ( kiinteistösähkö) 10,8 (12,7) kwh/m 3. Veden ominaiskulutus oli julkisissa rakennuksissa 142 (135) litraa/m 3 ja asuinrakennuksissa 384 (385) litraa/m 3. Julkisia rakennuksia oli lämmön kulutustilastossa yhteensä 5900 (5797) kpl ja asuinrakennuksia 3529 ( 3022) kpl. Taulukkoliitteessä on esitetty kulutukset rakennustyypeittäin koskien koko kulutustilastossa olevaa rakennuskantaa (sekä julkiset rakennukset että asuinrakennukset). On huomattava, että ko. taulukossa on molemmilta vuosilta koko aineisto, vaikka täsmälleen samat kunnat eivät ole vastanneetkaan molempina vuosina. Suurimmat kaupungit Taulukkoliitteessä on kaaviot 12 suurimman kaupungin lämmön ominaiskulutuksen muutoksista julkisissa rakennuksissa. Asuinrakennusten osalta tiedot ovat selvästi epäluotettavampia ja niissä on enemmän vaihtelua vuosittain kuin julkisissa rakennuksissa. Erityisesti vuonna 2008 on normalisoituihin kulutuksen muutoksiin suhtauduttava varauksella, sillä vuosi oli erittäin lämmin ja normalisointi tehtiin näin ollen keskimäärin 30 prosenttisesti. Normalisointi huomio vain lämpötilan vaihtelun, ei esimerkiksi tuulisuutta tai kosteutta. Julkisten rakennusten osalta Helsingin kulutustilastossa oleva rakennuskanta on ylivoimaisesti suurin, 14,0 miljoonaa m 3. Julkisten rakennusten normaalivuodelle (1961-1990) ja Jyväskylään normalisoitu lämmön ominaiskulutus näyttäisi Helsingissä nousseen 3,5 % ollen 2008 46,1 kwh/m3. Se on sama kuin Tampereen lukema 2008. Kuvaavaa normalisoinnin epätarkkuudelle on, että jos Helsingin vuoden 2008 kulutus normalisoitaisiin jaksolle 1971-2000 ja Helsinkiin ( eikä Jyväskylään) julkisten rakennusten kulutuksen nousua olisi vain runsas prosentti, ei 3,5 %. Espoosta julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus näyttäisi laskeneen 0,6 % ollen 2008 48,2 kwh/m3. Tampereella nousua on jopa 7,2 % kulutuksen ollessa 2008 46,1 kwh/m3. Nousua saattaa selittää suuri normeeraus, 30 %, todellisesta kulutuksesta. Normeeraushan ei huomioi tuulisuutta tai kosteutta. Ilmanvaihtokoneita on käytettävä kylmiä talvia enemmän täydellä teholla. Suurin syy on Tampereen mukaan kuitenkin se, että vuosien 2007 ja 2008 seurannassa olevat rakennuskannat eroavat suuresti toisistaan. Vantaalla on suurista kaupungeista ylivoimaisesti suurimmat kulutukset. Ainoastaan Lappeenranta yltää samalle tasolle eli 58 kwh/m3. Turkukin on ollut ajoittain korkealla, mutta kulutus on laskenut.
12 6 SÄHKÖN OMINAISKULUTUKSET Vantaalla normeerattu ominaiskulutus laski 2 %. Oulun lämmön kulutustiedot puuttuvat seurantajärjestelmän uusinnan tähden. Sähkön ja veden tiedot ovat. Kuopio on aivan omassa sarjassaan normalisoidun lämmön ominaiskulutuksen ollessa 2008 31,5 kwh/m3 eli lähes puolet siitä mitä mm. Vantaan kulutus. Yli 30 000 asukkaan kaupunkien osalta merkittäviä muutoksia julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutuksessa tapahtui Lahdessa + 7,4 %. Tampereella + 7,2 %, Joensuussa + 6,3 % ja Mikkelissä + 6,1 %. Tuusulassa laskua oli 8 %. Tärkeimpinä syinä kulutustietojen kuntakohtaiseen heilahteluun pidetään peruskorjauksia. Kun rakennus on peruskorjauksessa, kulutustietoja ei anneta ja toisaalta peruskorjauksen jälkeen kulutustiedot ovat usein korkeammat. Myös ilmastointilaitteiden käyntiaikojen pidentäminen nostaa kulutuksia. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutusten muutokset näkyvät taulukkoliitteessä. Kyseisessä vertailussa kunkin kunnan osalta on huomattava, että vertailussa ovat mukana vain sekä vuonna 2007 että vuonna 2008 tietoja toimittaneet. Tästä syystä tämän taulukon antama ominaiskulutuksen muutos poikkeaa rakennustyypeittäin lasketusta ominaiskulutuksen muutoksesta. Rakennustyypittäisessä vertailussa on mukana koko aineistot vuosilta 2007 ja 2008. Taulukkoliitteessä on kuvattu sähkön ominaiskulutusten (kwh/m 3 ) muutoksia. Sähkön ominaiskulutuksen nousu näyttää pitkässä trendissä jatkuvan julkisten rakennusten osalta melko tasaisena. Nyt sähkön kulutus näyttäisi nousseen 5 %. Vuodesta 2000 sähkön kulutus on noussut keskimäärin 3,5 % vuodessa. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna opetusrakennusten kulutus näyttäisi nouseen vuoteen 2008 3,8 %. Helsingissä julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus nousi 4,9 % Sähkön kulutusten vaihtelu kaupungeittain yli 30000 asukkaan kaupunkien ryhmässä näyttää vuonna 2008 erityisen suurelta. Ehkä yhtenä syynä on ilmanvaihtolaitteiden suuri käyttö lämpimän talven tähden.
13 7 VEDEN OMINAISKULUTUKSET 8 YHTEENVETO Julkisten rakennusten veden ominaiskulutus nousi 4,3 %. Yleisesti veden ominaiskulutus (litraa / rak m3) on pysynyt vuodet melko vakiona tai hieman laskenut. Tampereella on ehkä veden kulutuksessa virhe sen noustua lähes 15 %. Koska normalisointi on jouduttu tekemään nostamalla keskimäärin 30 % normalisoimatonta kulutusta, on normalisoituun tulokseen suhtauduttava varauksella. Ei lämmön kulutuksesta voi normalisoimalla erottaa kuin lämpötilan vaihtelun, ei tuulisuutta tai kosteutta. Varsinkin pienet kunnat kokevat kulutusseurannan niin työlääksi, että sitä ei kannata tehdä. Vain yli 30 000 asukkaan kunnat ovat voimakkaasti mukana. Pienet kunnat ovat henkilöstön osalta ilmeisesti vielä tiukemmalla kuin suuret. Vaikka asuinrakennusten kulutusseuranta on epäluotettavampaa kuin julkisten rakennusten seuranta, on huomattava kuitenkin, että asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus, jyt myös sähkön kulutus, on pitkään laskenut. Julkisten rakennusten lämmön kulutus pysyi 2002 2007 kutakuinkin samana, kun se 1990-luvun loppupuoliskolla nousi 7 %. Nyt vuonna 2008 on selvää nousua, jonka luotettavuutta on kuitenkin syytä epäillä poikkeuksellisten sääolojen tähden. Julkisten rakennusten sähkön kulutus on noussut erittäin tasaisesti, noin kolmanneksella 10 vuodessa. Sähkön ominaiskulutus pysyi kolme vuotta 2005-2007 samana. Vuonna 2008 nousua oli kuitenkin 3,7 % niiden kuntien kesken jotka olivat tilastossa sekä 2007 että 2008. Julkisten rakennusten yhteenlaskettu lämmön ja sähkön kulutus ei juuri noussut 2001-2007. Vielä 1990-luvun loppupuoliskolla nousua oli 11 prosenttia viidessä vuodessa. Nyt sen sijaan vuonna 2008 nousua oli 3,6 %. Tässä on huomioitava lämmön kulutuksen suuri normalisointi. Näyttää siltä, että myös lämmön ja sähkön kulutustilastoinnin laatu ei ole parantunut. Usein todetaan, ettei kunnalla enää ole aikaa kulutustilastointiin henkilöstön vähentymisen tähden. Ilman kulutustilastointiohjelmaa tietojen saanti on hyvin työlästä ja epäluotettavaa. Julkisten rakennusten normalisoituun lämmön kulutuksen nousuun on vuonna 2008 suhtauduttava varauksella poikkeuksellisten sääolojen tähden. Myös sähkön kukutukseen on saattanut melkoisesti vaikuttaa tavallista suurempi ilmanvaihtokoneiden käyttö.
14 Siihen miksi kulutuksia ei ole ponnisteluista huolimatta saatu laskettua 2000 - luvulla voi olla monia syitä: - julkisten rakennusten, erityisesti koulujen käytön tehokkuus on selvästi kasvanut. Ryhmäkoot suurentuneet ja kouluja käytetään entistä enemmän iltaisin. Muutos on kuitenkin tapahtunut jo alkaen 2000 luvun alusta. - Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisyn tähden ilmastointia on kauttaaltaan lisätty. Se lisää sekä lämmön että sähkön ominaiskulutusta. - Yhtenä syynä voi olla toimitilapalveluiden uudelleen organisointi eli käyttäjien asettaminen vuokralaisen asemaan. Sisäisessä vuokrassa ei palkitta käyttäjiä ja käyttäjien aktiivisuutta energiansäästössä.
Kulutustilastoinnin kattavuus Luvut kertovat kulutustilastoinnin kattavuuden asukasluvuilla mitattuna. Vuosi Vastanneita kuntia/ky Kunnat >30 000 asukasta Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnat <10 000 asukasta Sivu 1/1 Yhteensä 1994 184 kpl 89,3 % 73,6 % 36,6 % 71,2 % 1995 175 kpl 87,4 % 72,0 % 36,9 % 70,0 % 1996 157 kpl 95,5 % 62,7 % 32,1 % 70,3 % 1997 104 kpl 98,2 % 58,4 % 15,3 % 65,6 % 1998 108 kpl 98,2 % 47,3 % 16,4 % 63,7 % 1999 135 kpl 97,1 % 57,2 % 25,3 % 68,5 % 2000 141 kpl 96,9 % 54,0 % 25,7 % 67,8 % 2001 106 kpl 96,0 % 51,5 % 18,0 % 65,3 % 2002 109 kpl 93,5 % 47,1 % 21,2 % 63,9 % 2003 99 kpl 83,4 % 45,2 % 19,3 % 57,3 % 2004 107 kpl 90,7 % 46,2 % 21,0 % 61,6 % 2005 94 kpl 90,5 % 43,1 % 17,1 % 59,7 % 2006 86 kpl 92,3 % 41,1 % 14,2 % 59,4 % 2007 84 kpl 87,9 % 43,5 % 14,5 % 57,8 % 2008 82 kpl 91,8 % 44,1 % 11,1 % 59,0 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % Kattavuus yhteensä % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 71,2 % 70,0 %70,3 %65,6 %63,7 % 68,5 %67,8 % 65,3 %63,9 % 57,3 % 61,6 % 59,7 %59,4 % 57,8 % 59,0 % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi R001
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2008 Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta 9. MUUT (6.93%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.91%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.39%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (27.52%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.45%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.68%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.47%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.36%) Rakennuskanta 60,5 miljoonaa m³ Kunnat 10 000-30 000 asukasta 9. MUUT (4.71%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.79%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (1.18%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.26%) 1. ASUINRAKENNUKSET (5.97%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (17.88%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.42%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (44.53%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (16.25%) Rakennuskanta 11,0 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2008 Sivu 2/3 Kunnat <10 000 asukasta 9. MUUT (5.45%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.62%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.34%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (1.31%) 1. ASUINRAKENNUKSET (11.51%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (20.48%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (40.74%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (7.29%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (12.26%) Rakennuskanta 4,0 miljoonaa m³ Kuntayhtymät 9. MUUT (1.67%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (0.39%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (0.67%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.04%) 1. ASUINRAKENNUKSET (4.36%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (30.52%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (1.61%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (1.31%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (59.43%) Rakennuskanta 8,4 miljoonaa m³ R009
Kulutustilaston rakennustyypit Vuodelta 2008 Sivu 3/3 Yhteensä 9. MUUT (6.93%) 8. VÄESTÖNSUOJAT (1.91%) 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET (3.39%) 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmi (0.28%) 1. ASUINRAKENNUKSET (27.52%) 5. OPETUSRAKENNUKSET (29.45%) 2. HOITOALAN RAKENNUKSET (12.68%) 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET (13.47%) 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKE (4.36%) Rakennuskanta 83,9 miljoonaa m³ R009
Polttoaineet 2008 96 kuntaa Sivu 1/3 Kunnat >30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Espoo 49 81970,0 440,8 Helsinki 91 968312,0 8686,0 Hyvinkää 106 22390,6 613,6 206,6 349,0 Imatra 153 14034,0 155,4 187,0 1608971,0 Joensuu 167 47624,9 Jyväskylä 179 104554,5 1017,4 109,6 Järvenpää 186 17,3 Kokkola 272 23754,4 206,2 Kotka 285 61150,7 195,6 94,4 578,8 188,0 Kuopio 297 55723,2 435,0 332,7 Lahti 398 116464,2 153,4 114500,0 Lappeenranta 405 83275,9 300,9 4940,0 Lohja 444 19199,0 492,2 330,8 Mikkeli 491 32036,6 1265,1 117,0 Nurmijärvi 543 18918,4 4490,8 0,0 Oulu 564 Pori 609 49899,0 Porvoo 638 52036,0 476,0 133104,0 Rauma 684 32263,0 363,8 154,5 Seinäjoki 743 22223,6 215,0 122,1 Tampere 837 115134,3 220,0 375,0 Turku 853 140533,8 1111,2 Tuusula 858 18014,0 1451,1 352,2 Vaasa 905 50073,8 334,6 48,9 Vantaa 92 92193,0 Yhteensä Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 2221796 21047 4008 579 1861703 349 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Forssa 61 16860,5 Heinola 111 9377,9 564,5 209,0 Hollola 98 8609,0 181,3 14,6 Joutseno 173 5171,0 113,0 221741,0 Kauhajoki 232 8666,9 152,7 Kemi 240 34619,0 464,0 69,0 Kempele 244 10212,5 Keuruu 249 12534,5 1512,0 94,7 Kiiminki 255 5453,4 304,8 144,6 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2008 96 kuntaa Sivu 2/3 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kirkkonummi 257 10013,0 396,6 Kitee 260 7819,9 120,7 Kiuruvesi 263 10023,0 102,6 Kurikka 301 8694,0 300,5 67,3 Kuusamo 305 17708,0 Laukaa 410 4660,1 30,0 534,0 Leppävirta 420 7650,7 Lieksa 422 12283,0 301,4 Nivala 535 5645,7 609,1 178,7 Nokia 536 12106,5 1266,1 314,1 Orimattila 560 5556,1 107,6 100346,0 Pietarsaari 598 15097,0 9,4 Pirkkala 604 8148,0 Pudasjärvi 615 7278,6 527,3 Riihimäki 694 13642,6 473,6 94,6 Saarijärvi 729 10576,3 45,6 377,5 Salo 734 16801,0 304,5 276,6 Savonlinna 740 8068,9 325,1 204,0 Siilinjärvi 749 6310,4 176,3 Uusikaupunki 895 6952,0 665,0 219,0 0,0 0,0 0,0 Varkaus 915 13028,1 172,2 Ylöjärvi 980 10342,9 941,7 4,5 Äänekoski 992 11206,0 52,2 39,2 Yhteensä Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 341117 6917 6125 4 322102 0 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Eura 50 7197,4 65,6 134,6 686,0 Haapavesi 71 5165,0 402,8 150,8 Hamina 75 3659,1 240,0 234,9 2561714,0 Hankasalmi 77 145,0 1055,8 Isojoki 151 3005,0 418,0 32,0 Jokioinen 169 4571,6 288,5 215,2 Jurva 175 3171,0 Jämsänkoski 183 8804,0 669,4 21,5 Kaavi 204 1489,0 199,0 205,0 Kangasniemi 213 4562,4 106,3 Kerimäki 246 3968,3 56,3 148,8 R005 Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh)
Polttoaineet 2008 96 kuntaa Sivu 3/3 Kunnat <10 000 asukasta Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Kruunupyy 288 4406,5 87,4 124,0 94,2 Laihia 399 4114,2 89,7 Liminka 425 4408,6 213,8 Oulunsalo 567 6012,9 70,0 Pieksämäen mlk 594 16816,4 400,2 134,6 Rautalampi 686 714,1 35,0 94,8 Ristiina 696 1721,0 91,1 373,1 Säkylä 783 2661,2 34,0 101,5 Taivalkoski 832 4978,9 78,6 Teuva 846 6858,7 18,0 131,7 Tohmajärvi 848 4942,3 200,0 124,2 Uurainen 892 1860,0 1,3 Viitasaari 931 6671,5 Vähäkyrö 942 3840,7 339,3 51,2 Kuntayhtymät Yhteensä Nimi Kuntanro Kaukolämpö (MWh) Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 115745 3594 3695 0 2561714 929 0 0 0 0 0 0 0 Sähkölämpö (MWh) Kevyt pö (m³) Raskas pö (tn) Maakaasu (m³) Alavudenseudun terveydenhuollon ky 5301 16816,4 400,2 134,6 HUS 139880,5 740,0 4027679,0 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 3138 6798,0 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky 12515,0 147,4 96,3 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 5134 19275,0 1,2 388317,0 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 3120 6801,0 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 21598,0 500,9 241,8 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 5112 40873,0 749,0 403,6 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 5142 17008,0 817,0 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 5143 22543,0 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 31915,0 Raahen seudun terveydenhuollon ky 5416 6589,6 Savonlinnan kuntakonserni/ Musiikkiopisto 287,7 Savotek 152,0 Yhteensä Kiinteistökohtainen lämmitys Halot Hake Palaturve Jyrsinturve Turvepriketti Kivihiili (tn) Antrasiitti (tn) Muu (MWh) 342900 700 2221 1222 4415996 242 0 0 0 0 0 0 0 Raportti Yhteensä 3021558 32258 16048 1805 9161515 1520 0 0 0 0 0 0 0 R005
Kulutus rakennustyypeittäin Listassa 96 kuntaa vuodelta 2008 Sivu 1/1 Rakennustyyppi Lämmön Kpl Kaukolämm. osuus% 5% Säästö 1000 Lämpö 1000m³ Lämmön om.kul. Lämmön om.kul. muutos% Norm. lämmön om.kul. Norm. lämmön om.kul. muutos% Sähkön 1000m³ Sähkön om.kul. Sähkön om.kul. muutos% Veden 1000m³ Veden om.kul. l/m³ Veden om.kul. muutos% 1. ASUINRAKENNUKSET 3529 96,7 % 1907 18141 45,7-3,8 % 60,8 0,2 % 20573 10,8-15,0 % 19249 384,3 1,3 % 11. Kerrostalot (väh. 3 huoneistoa) 2762 98,6 % 1713 16654 45,3-3,8 % 60,4 0,0 % 18796 10,7-14,1 % 17406 386,5-1,8 % 12. Pientalot (rivitalot ja omakotitalot) 655 73,5 % 139 1033 49,7-7,3 % 63,7-1,7 % 1327 10,7-27,2 % 1348 374,5 19,8 % 13. Asuntolarakennukset 112 97,2 % 54 454 50,9 4,0 % 68,4 11,5 % 450 14,3-16,7 % 495 370,8 6,3 % 2. HOITOALAN RAKENNUKSET 2021 88,0 % 1887 15457 52,7-5,5 % 69,0 0,1 % 15975 28,6 0,2 % 15557 253,7-3,3 % 21. Terveydenhoitorakennukset 550 89,4 % 1189 9788 53,6-4,1 % 71,1 1,2 % 10024 32,1-0,8 % 9707 251,0-4,1 % 22. Huoltolaitosrakennukset 337 92,2 % 297 2576 48,9-16,8 % 60,4-11,9 % 2615 25,0 1,8 % 2561 291,0-7,0 % 23. Lasten päiväkodit 1052 86,2 % 375 2867 52,9-1,1 % 69,0 5,1 % 3070 21,8 4,5 % 3025 228,2 6,5 % 24. Muut 82 90,4 % 27 226 57,1 18,5 % 72,4 24,9 % 266 23,2 16,1 % 265 219,7 6,9 % 3. TOIMISTO- JA HALLINTORAKENNUKSET 269 97,5 % 293 3855 33,8-8,2 % 43,7-2,9 % 3897 21,6 2,6 % 3710 85,0 36,3 % 4. KOKOONTUMISRAKENNUKSET 802 96,1 % 734 10564 30,3-0,2 % 38,6 5,8 % 11417 20,1 0,5 % 10549 171,9 10,8 % 41. Teatteri- ja konserttirakennukset 41 99,5 % 74 1145 28,6-1,5 % 36,6 5,9 % 1193 14,8-6,5 % 1016 49,2 4,2 % 42. Kirjasto-, museo- ja näyttelyrakennukset 228 95,7 % 122 1854 28,1-7,5 % 35,6-2,0 % 1990 20,6 10,4 % 1825 59,0 17,7 % 43. Seura-, kerho- yms. rakennukset 235 87,5 % 93 1084 34,9-8,9 % 44,7-3,6 % 1057 15,4-8,7 % 1010 93,7 21,4 % 44. Jäähallit 30 100,0 % 51 1438 15,9-0,9 % 20,1 4,3 % 1695 25,8 4,0 % 1648 85,9-9,8 % 45. Uimahallit 61 100,0 % 217 1418 71,7-11,0 % 88,7-6,3 % 1470 37,6-1,7 % 1454 722,0-2,9 % 46. Muut 207 98,1 % 177 3625 20,8 11,8 % 27,6 19,0 % 4013 14,2 1,2 % 3594 56,1 40,0 % 5. OPETUSRAKENNUKSET 1877 90,8 % 2266 26915 35,5-4,3 % 45,4 1,4 % 26855 14,6 3,8 % 26732 79,6 5,7 % 51. Peruskoulu-, lukio- yms. rakennukset 1540 89,4 % 1798 20972 35,9-4,1 % 46,2 1,5 % 21145 13,6 4,2 % 20843 82,8 7,7 % 52. Ammatilliset oppilaitokset 309 96,5 % 447 5686 34,1-5,0 % 42,6 0,6 % 5468 18,2 4,3 % 5644 69,8-3,0 % 53. Muut 28 98,1 % 22 257 33,9-9,5 % 40,6-3,1 % 242 21,8 67,2 % 245 59,0 20,6 % 6. VARASTORAKENNUKSET (lämmitetyt)69 96,6 % 32 364 36,8-9,8 % 45,2-5,6 % 362 13,7-12,2 % 457 53,0-1,1 % 7. LIIKENTEEN RAKENNUKSET 110 97,9 % 104 2254 20,3-4,4 % 28,5 1,9 % 2291 16,9-46,7 % 2190 78,4 1,6 % 8. VÄESTÖNSUOJAT 99 96,8 % 55 1298 18,3 0,0 % 24,6 4,6 % 1437 12,9 3,7 % 1358 82,9 49,7 % 9. MUUT 653 95,8 % 388 5072 34,6 9,9 % 45,6 16,1 % 4990 31,6 44,8 % 5084 104,7 8,9 % 100. YHTEENSÄ 9429 91,5 % 7667 83920 39,4-2,3 % 51,4 3,1 % 87797 18,2-0,0 % 84885 172,0 15,8 % R018
Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 52 51.5 Lämmön ominaiskulutus 51,6 51,2 51,4 Ominaiskulutus 51 50.5 50 49.5 50,0 49,3 50,3 49,5 50,3 50,3 50,4 50,2 50,6 49,8 49 48,9 48,8 48.5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ominaiskulutus 19 18 17 16 15 14 13,9 14,2 14,8 Sähkön ominaiskulutus 15,4 15,4 15,4 17,1 17,0 17,4 17,5 18,0 18,2 18,2 18,2 13 12 12,4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 70 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 69,6 Ominaiskulutus 68 66 64 63,6 63,6 65,7 64,9 67,0 68,3 67,3 67,7 67,9 68,2 68,8 68,1 62 62,3 62,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 R101
Ominaiskulutuksien kehitys Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 52 51.5 Lämmön ominaiskulutus 51,6 51,2 51,4 Ominaiskulutus 51 50.5 50 49.5 50,0 49,3 50,3 49,5 50,3 50,3 50,4 50,2 50,6 49,8 49 48,9 48,8 48.5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ominaiskulutus 19 18 17 16 15 14 13,9 14,2 14,8 Sähkön ominaiskulutus 15,4 15,4 15,4 17,1 17,0 17,4 17,5 18,0 18,2 18,2 18,2 13 12 12,4 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 70 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 69,6 Ominaiskulutus 68 66 64 63,6 63,6 65,7 64,9 67,0 68,3 67,3 67,7 67,9 68,2 68,8 68,1 62 62,3 62,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 R101
Ominaiskulutuksien kehitys - Julkiset rakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 49 Lämmön ominaiskulutus 48,7 Ominaiskulutus 48.5 48 47.5 47 46.5 46 47,2 46,2 47,0 46,5 48,3 48,3 47,6 47,6 47,6 47,6 48,1 47,3 45.5 45,4 45,3 45 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 21 Sähkön ominaiskulutus 20,6 Ominaiskulutus 20 19 18 17 16 15 14 19,4 19,5 19,6 18,3 18,4 18,6 18,7 16,3 16,4 16,5 15,3 14,8 14,8 14,3 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 70 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 69,3 Ominaiskulutus 68 66 64 62 60 67,6 66,9 66,6 66,9 66,0 66,2 66,3 64,8 63,3 62,9 61,5 61,1 60,7 60,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 R101B
Ominaiskulutuksien kehitys - Asuinrakennukset Lämmönkulutus, sähkönkulutus ja Lämpö+sähkö Sivu 1/1 66 Lämmön ominaiskulutus 65,8 Ominaiskulutus 65 64 63 62 61 63,2 63,9 64,5 64,4 65,2 63,1 63,6 62,1 62,4 62,4 62,6 61,6 60,7 60,8 60 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ominaiskulutus 14 12 10 8 6 9,8 Sähkön ominaiskulutus 11,3 11,2 11,6 11,0 10,6 11,7 11,1 12,3 12,8 12,4 13,0 12,7 10,8 4 3,3 Ominaiskulutus 2 78 76 74 72 70 68 66 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 76,8 76,4 75,8 75,6 75,3 74,7 75,2 75,0 74,6 74,1 73,6 73,2 73,4 71,6 66,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 R101A
Ominaiskulutuksien kehitys 12 suurinta kuntaa Normeerattu lämmön ominaiskulutus - Julkiset rakennukset Ominaiskulutus 65 60 55 50 45 40 35 60,9 61,0 61,4 57,9 58,5 58,7 58,9 59,5 57,3 57,7 58,4 55,3 55,6 56,0 56,6 53,7 53,2 52,9 52,7 50,7 51,4 50,4 49,4 48,3 48,5 48,2 47,5 47,2 47,2 45,5 45,6 46,1 44,9 43,8 44,0 43,0 43,6 44,0 44,7 43,8 43,5 44,2 44,8 45,3 44,6 42,9 42,4 43,0 41,0 41,0 40,2 39,4 39,9 39,3 38,4 36,6 35,7 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Helsinki Espoo Tampere Vantaa Ominaiskulutus 60 55 50 45 40 35 30 58,0 56,9 55,7 55,1 55,8 53,9 54,2 53,6 53,4 52,1 52,4 52,3 52,2 52,0 52,2 52,7 53,3 53,7 52,7 51,5 50,5 51,1 50,9 49,7 49,3 49,5 50,0 50,1 49,2 47,5 48,0 47,1 47,2 46,6 45,9 44,3 44,6 42,7 43,4 40,7 40,7 39,0 38,2 33,8 33,2 33,9 33,7 33,7 34,1 34,5 32,8 33,5 33,6 32,1 32,8 32,2 32,2 31,5 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Turku Oulu Lahti Kuopio Ominaiskulutus 70 65 60 55 50 45 40 35 30 56,7 52,3 49,2 47,5 47,5 47,8 44,8 43,9 57,8 59,2 58,7 53,2 49,7 50,8 52,2 46,7 46,1 46,7 44,9 35,3 36,3 36,6 37,5 37,5 36,3 33,1 33,7 31,8 32,7 65,4 57,6 58,2 52,3 50,2 48,9 48,3 48,5 47,0 47,7 43,6 43,5 42,3 43,3 43,2 41,8 42,2 40,7 41,1 40,1 41,0 41,4 38,7 38,8 39,6 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Jyväskylä Pori Lappeenranta Vaasa R103B
Yleistietoja kulutuksista 2008 - Julkiset rakennukset 96 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 1013,4 154,2 1310 13860,0-1,0 % 44,3 % 98,6 % 31,9 46,1 22,2 Espoo 209667 199,4 29,8 177 2569,3-9,0 % 62,7 % 95,4 % 33,3 48,2 20,5 136,6 Tampere 193173 273,9 41,4 150 3189,9-6,6 % 97,0 % 37,2 46,1 17,8 142,3 Vantaa 176387 205,3 31,7 161 2135,9 0,0 % 100,0 % 42,4 58,4 21,2 160,9 Turku 172107 309,0 47,3 299 3463,0 2,1 % 86,6 % 99,2 % 39,1 52,7 17,5 134,6 Oulu 117670 0,0 0,0 0 0,0 20,5 142,2 Lahti 96666 136,1 20,7 91 1518,9 0,1 % 95,9 % 39,3 50,1 15,0 Kuopio 86575 138,9 20,5 229 2126,8 0,3 % 82,7 % 94,2 % 27,8 31,5 14,1 104,1 Jyväskylä 77879 118,8 17,9 101 1394,4 0,1 % 49,3 % 97,6 % 36,9 42,2 20,4 135,1 Pori 76220 111,4 17,2 104 1296,2 100,0 % 37,9 50,2 15,2 149,6 Lappeenranta 57583 115,4 17,2 99 918,8 41,9 % 94,4 % 53,7 65,4 25,3 180,1 Vaasa 56658 115,3 17,6 114 1476,9-0,1 % 98,6 % 34,1 41,4 17,3 113,5 Kotka 55238 88,8 13,6 75 1141,9 2,6 % 98,2 % 34,0 46,7 18,4 132,8 Joensuu 51514 105,4 16,3 105 1272,9-1,1 % 100,0 % 36,6 40,8 16,4 99,8 Porvoo 44616 90,2 13,0 0 1044,0 85,8 % 36,3 49,9 19,9 142,6 Hyvinkää 42325 60,6 8,6 69 783,8 0,0 % 88,3 % 32,3 41,2 15,6 104,2 Rauma 37418 62,4 9,2 51 965,0-4,4 % 94,8 % 27,6 37,1 14,5 94,7 Kokkola 35492 63,1 8,5 60 593,2 3,0 % 93,9 % 41,3 50,1 Järvenpää 35459 0,0 0,0 0 0,0 100,0 % Lohja 34792 53,2 7,4 66 655,5 87,5 % 85,8 % 33,0 45,4 20,5 161,9 Mikkeli 32826 80,7 11,7 74 732,5 1,0 % 44,1 % 93,2 % 46,3 56,4 21,7 108,6 Nurmijärvi 32335 66,5 7,6 87 567,4 19,4 % 80,4 % 40,4 51,4 18,1 105,1 Imatra 30867 57,0 8,9 40 843,4 77,4 % 45,8 % 38,8 47,3 23,3 98,1 Tuusula 31168 57,4 7,5 54 542,2 9,8 % 79,6 % 41,0 56,5 19,9 161,1 Seinäjoki 30051 55,2 8,2 50 772,1-1,4 % 94,4 % 30,5 36,9 18,3 114,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2365809 3577 536 3566 43864 1,1 % 52,6 % 95,5 % 35,3 47,0 19,6 131,8 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 33,2 4,3 41 366,1-13,4 % 73,0 % 34,5 49,8 17,4 134,8 Savonlinna 28102 25,4 3,4 38 354,3-0,3 % 58,3 % 80,8 % 32,3 36,6 13,3 139,9 Nokia 26691 40,9 5,2 0 612,7 76,5 % 25,5 31,6 Riihimäki 26106 34,8 5,0 38 351,4 13,9 % 37,7 % 90,8 % 41,2 52,4 17,7 174,1 R014B Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk
Yleistietoja kulutuksista 2008 - Julkiset rakennukset 96 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi 23967 47,8 7,1 60 512,3-5,3 % 44,5 % 95,9 % 40,0 41,7 14,4 109,9 Salo 24199 42,2 5,8 77 621,3 0,0 % 101,0 % 84,1 % 27,3 37,6 16,2 76,9 Varkaus 23437 34,0 4,9 33 391,2 0,0 % 89,0 % 36,0 40,8 15,9 100,9 Heinola 21351 30,4 4,0 30 367,0 1,2 % 79,3 % 32,2 41,0 18,1 149,3 Hollola 20164 23,6 3,3 40 390,5 9,3 % 94,3 % 83,9 % 24,4 31,0 19,3 146,2 Ylöjärvi 20209 51,8 6,0 84 404,8 56,4 % 44,9 55,7 23,6 125,5 Pietarsaari 19730 34,5 5,3 39 368,9 7,5 % 50,1 % 99,4 % 41,2 49,9 17,9 112,6 Siilinjärvi 19584 20,0 2,7 24 252,5 0,0 % 65,9 % 79,9 % 31,3 35,5 16,9 99,6 Forssa 18644 34,7 5,4 36 559,1-1,5 % 88,7 % 100,0 % 27,4 34,9 18,4 113,5 Kuusamo 17891 38,3 5,9 40 419,9-3,6 % 63,9 % 100,0 % 40,3 35,8 17,4 113,0 Uusikaupunki 17216 25,6 3,0 40 323,9 78,6 % 27,3 36,7 18,8 184,6 Laukaa 16467 27,4 3,0 36 215,4 47,4 % 42,7 48,9 18,0 94,9 Lieksa 15479 36,7 5,1 58 331,1-0,7 % 62,1 % 83,0 % 50,2 52,4 19,0 98,0 Kauhajoki 15028 23,6 3,3 55 273,8 91,6 % 86,8 % 36,0 44,6 20,0 137,2 Orimattila 14081 17,2 2,5 30 260,3 2,0 % 70,2 % 74,6 % 28,6 36,4 16,3 79,8 Äänekoski 13803 26,9 4,0 25 308,0-5,6 % 96,5 % 37,7 43,2 14,8 119,3 Keuruu 11974 36,4 4,8 47 275,6 28,6 % 83,7 % 52,0 59,5 20,6 100,8 Pirkkala 12358 18,5 2,9 30 234,4 19,1 % 100,0 % 34,8 43,1 17,3 152,1 Kempele 12087 24,3 3,5 21 234,5 100,0 % 42,3 45,7 21,2 219,4 Leppävirta 11208 18,4 2,6 25 152,3 37,8 % 100,0 % 49,3 55,9 14,4 66,8 Joutseno 11091 17,9 2,6 41 182,7 2,3 % 46,0 % 62,9 % 45,0 54,8 17,6 122,3 Nivala 11151 21,2 2,6 36 202,2-0,0 % 96,4 % 71,8 % 38,9 42,0 15,7 126,6 Kurikka 10846 23,0 3,3 40 284,2 4,4 % 90,5 % 33,6 41,6 16,6 130,2 Kitee 10545 20,8 2,9 31 193,9 16,9 % 63,9 % 87,3 % 44,2 49,4 18,5 156,3 Saarijärvi 10606 23,3 3,3 36 204,0 0,3 % 87,8 % 47,0 53,8 22,2 175,3 Kiuruvesi 10503 25,6 3,7 38 226,9-2,2 % 97,6 % 92,2 % 47,5 51,3 19,3 149,3 Pudasjärvi 10231 32,6 3,9 31 281,5 79,1 % 60,3 % 41,4 43,2 12,2 161,0 Kiiminki 10101 18,3 2,4 27 180,2 77,2 % 39,0 42,2 21,8 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta 544125 Veden l/m³ 929 128 1227 10337-1,5 % 64,3 % 84,1 % 36,5 43,0 17,6 126,4 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Hamina 9882 32,4 5,1 61 470,6 69,7 % 11,7 % 44,7 61,5 17,0 Veden l/m³ l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2008 - Julkiset rakennukset 96 kuntaa Sivu 3/4 Kunnat <10 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Eura 9524 20,8 2,8 88 197,5 0,0 % 78,6 % 79,1 % 53,0 70,1 16,6 171,4 Haapavesi 8075 18,3 2,3 45 187,5 0,0 % 74,6 % 36,9 39,9 17,0 137,9 Viitasaari 8010 14,6 2,3 15 129,4 0,0 % 100,0 % 49,7 56,4 19,4 192,1 Jämsänkoski 7749 14,1 2,0 20 135,4 5,9 % 50,0 % 92,0 % 43,5 49,9 19,0 169,9 Oulunsalo 7871 15,9 2,3 12 143,3 0,0 % 90,5 % 46,4 50,1 14,9 94,9 Laihia 7449 12,2 1,7 11 119,8-3,2 % 83,6 % 41,1 49,8 15,7 127,7 Kruunupyy 6868 14,5 1,9 29 137,5 0,0 % 78,3 % 76,7 % 41,8 50,6 11,8 113,6 Kangasniemi 6730 11,7 1,6 15 113,5 0,0 % 90,4 % 97,7 % 41,1 47,1 20,7 125,5 Teuva 6686 18,1 2,5 31 140,9 70,6 % 84,5 % 51,9 62,9 18,9 150,6 Pieksämäen mlk 6364 43,3 6,2 76 453,0 73,3 % 91,1 % 40,7 46,2 15,9 96,1 Kerimäki 6207 8,7 1,2 20 97,0-0,7 % 73,2 % 83,1 % 38,0 42,5 15,2 112,7 Hankasalmi 5832 21,0 1,8 20 106,9 2,5 % 56,1 63,6 15,7 148,3 Jokioinen 5659 12,9 1,5 30 103,8 15,4 % 60,9 % 62,2 % 44,2 56,2 17,6 127,7 Liminka 5639 16,9 2,1 16 152,5 22,0 % 85,3 % 69,6 % 41,8 45,2 16,2 388,9 Tohmajärvi 5276 14,9 2,0 26 143,2-1,8 % 81,5 % 41,0 45,8 14,9 111,7 Taivalkoski 5224 12,3 1,7 21 113,9 0,7 % 189,8 % 85,9 % 44,2 46,1 17,1 154,5 Säkylä 5195 7,8 1,0 20 105,8 0,0 % 63,1 % 72,2 % 28,0 37,1 10,9 64,9 Ristiina 5185 15,3 1,6 21 97,2 35,3 % 50,2 61,1 14,7 183,3 Jurva 4813 7,2 1,1 10 76,4 100,0 % 41,5 50,3 23,4 147,5 Vähäkyrö 4806 11,2 1,5 21 82,3 81,7 % 53,4 64,7 19,6 114,2 Rautalampi 3952 4,6 0,5 10 62,9 97,5 % 46,5 % 25,3 28,7 17,7 222,9 Kaavi 3866 9,7 1,0 17 63,6 0,0 % 72,3 % 46,3 % 50,6 56,5 12,9 231,2 Uurainen 3117 4,3 0,7 4 36,8 0,0 % 99,4 % 50,8 58,2 25,8 167,4 Isojoki 2747 6,3 1,0 13 67,8 154,9 % 100,0 % 41,3 51,2 14,5 126,2 Kunnat <10 000 asukasta yhteensä: 152726 369 50 652 3538-2,1 % 75,0 % 69,3 % 43,8 52,3 16,6 147,6 Kuntayhtymät Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön HUS 355,7 55,0 106 2998,4 20,0 % 91,7 % 75,0 % 56,7 82,0 38,4 253,9 Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 40,7 6,4 5 247,5 81,7 % 79,5 109,4 46,6 342,4 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 125,6 17,6 0 883,4-0,8 % 79,4 % 58,2 72,2 35,3 276,0 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 56,1 8,4 35 446,0 68,7 % 55,5 62,0 33,6 235,7 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 51,1 7,9 16 511,0 0,0 % 100,0 % 44,1 50,0 38,3 230,9 Alavudenseudun terveydenhuollon ky 43,3 6,2 76 453,0 73,3 % 91,1 % 40,7 46,2 15,9 96,1 Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2008 - Julkiset rakennukset 96 kuntaa Sivu 4/4 Kuntayhtymät Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Raahen seudun terveydenhuollon ky 13,6 2,1 13 82,1 0,0 % 84,2 % 100,0 % 80,8 87,3 Itä-Savon ammattikoulutuksen ky 15,4 2,4 24 180,0-18,0 % 100,0 % 37,8 42,8 16,7 102,2 Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä 15,4 2,4 6 203,4-0,9 % 100,0 % 33,4 46,0 16,7 84,6 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen ky 65,6 9,0 110 874,0 19,9 % 81,7 % 30,3 32,7 19,3 66,2 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä 72,3 11,2 32 783,0 0,9 % 100,0 % 40,8 51,9 17,8 74,2 Savonlinnan kuntakonserni/ Musiikkiopisto 0,7 0,1 1 10,5 100,0 % 27,4 31,1 172,5 83,8 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ky 28,2 4,1 30 364,5 90,6 % 93,0 % 32,8 34,2 20,5 92,4 Savotek 0,6 0,0 1 3,1 49,0 55,6 77,4 Kuntayhtymät yhteensä: 0 884 133 455 8040-9,3 % 88,8 % 81,9 % 49,5 64,3 31,0 193,9 Raportti yhteensä: 3062660 5760 846 5900 65779-0,6 % 57,7 % 90,0 % 37,7 48,7 20,6 141,6 Veden l/m³ l/as/vrk R014B
Yleistietoja kulutuksista 2008 - Asuinrakennukset 96 kuntaa Sivu 1/4 Kunnat >30 000 asukasta 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Helsinki 551123 1216,3 186,9 2112 11825,0-0,3 % 37,8 % 99,5 % 45,2 62,9 14,6 Espoo 209667 0,6 0,1 1 6,0 0,0 % 0,1 % 100,0 % 42,2 58,6 33,5 Tampere 193173 0,0 0,0 0 0,0 4,7 390,2 Vantaa 176387 3,5 0,5 9 31,3-0,0 % 100,0 % 50,1 66,5 26,0 172,5 Turku 172107 13,9 2,2 44 131,5 2,6 % 3,3 % 99,9 % 46,8 60,9 4,0 417,5 Oulu 117670 0,0 0,0 Lahti 96666 134,0 20,7 116 1366,8 100,0 % 43,3 53,6 5,4 Kuopio 86575 0,0 0,0 Jyväskylä 77879 125,8 19,3 304 1147,8-2,9 % 40,6 % 98,6 % 48,0 54,1 6,3 443,5 Pori 76220 1,6 0,3 1 20,1 100,0 % 35,9 46,1 4,7 369,7 Lappeenranta 57583 83,1 12,8 187 808,4 36,9 % 100,0 % 45,4 54,1 5,1 389,6 Vaasa 56658 1,1 0,1 4 9,6 0,0 % 81,1 % 46,4 55,0 2,5 154,5 Kotka 55238 66,0 9,9 139 614,8 0,0 % 79,7 % 47,0 62,4 5,7 356,2 Joensuu 51514 2,4 0,4 12 15,8-10,4 % 100,0 % 67,7 74,6 17,2 295,8 Porvoo 44616 44,6 6,9 440,0 99,4 % 44,6 59,3 8,0 429,6 Hyvinkää 42325 0,1 0,0 2 2,3-31,3 % 5,7 7,1 2,9 364,1 Rauma 37418 17,3 2,6 28 171,6 0,0 % 95,0 % 43,1 56,2 4,5 415,8 Kokkola 35492 3,4 0,4 11 19,9 7,6 % 67,3 % 54,7 64,8 Järvenpää 35459 0,0 0,0 Lohja 34792 3,1 0,3 13 22,0 2,9 % 62,1 % 46,3 61,5 4,2 298,9 Mikkeli 32826 1,0 0,1 2 8,5 0,0 % 0,5 % 100,0 % 50,2 59,8 9,6 312,9 Nurmijärvi 32335 1,2 0,2 2 9,6-0,4 % 100,0 % 51,2 63,5 10,5 336,9 Imatra 30867 0,0 0,0 Tuusula 31168 1,0 0,1 4 6,5-24,4 % 79,7 % 58,5 77,7 3,4 226,2 Seinäjoki 30051 0,0 0,0 Kunnat >30 000 asukasta yhteensä: 2365809 1720 264 2991 16658 0,5 % 29,8 % 98,6 % 45,3 60,9 11,1 397,6 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kirkkonummi 29275 2,4 0,3 6 19,6-1,0 % 83,5 % 49,5 68,8 14,4 189,9 Savonlinna 28102 0,9 0,1 2 3,1-0,7 % 0,5 % 79,5 88,9 3,3 236,9 Nokia 26691 2,0 0,2 12,1 27,3 % 49,2 59,5 Riihimäki 26106 1,1 0,2 1 10,2 0,0 % 1,1 % 100,0 % 48,9 60,6 4,8 364,5 R014A Veden l/m³ Veden l/m³ l/as/vrk l/as/vrk
Yleistietoja kulutuksista 2008 - Asuinrakennukset 96 kuntaa Sivu 2/4 Kunnat 10 000-30 000 asukasta Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Kemi 23967 34,8 5,3 96 281,0 24,4 % 98,3 % 54,2 56,3 5,2 302,5 Salo 24199 6,1 0,9 21 54,0 0,0 % 8,8 % 96,3 % 48,5 64,4 11,4 418,5 Varkaus 23437 1,1 0,2 1 9,8 0,0 % 100,0 % 50,7 56,7 7,3 229,3 Heinola 21351 0,0 0,0 Hollola 20164 1,8 0,2 14 23,6-1,7 % 5,7 % 85,7 % 30,5 37,8 15,4 298,3 Ylöjärvi 20209 2,3 0,2 21 9,5 13,2 % 71,1 86,0 7,0 56,9 Pietarsaari 19730 0,0 0,0 Siilinjärvi 19584 0,0 0,0 Forssa 18644 3,4 0,5 7 41,1 0,0 % 6,5 % 100,0 % 37,0 45,8 2,7 253,9 Kuusamo 17891 1,8 0,3 5 15,2-50,9 % 2,3 % 100,0 % 51,4 46,4 18,0 171,1 Uusikaupunki 17216 3,3 0,2 10 16,1 46,5 60,6 3,6 250,9 Laukaa 16467 0,7 0,1 3 5,2 100,0 % 58,3 65,6 15,7 304,8 Lieksa 15479 0,9 0,1 5 9,2 35,2 % 1,7 % 23,7 % 30,3 31,4 8,6 33,9 Kauhajoki 15028 1,0 0,1 4 8,3 2,8 % 73,0 % 44,1 53,4 5,9 221,2 Orimattila 14081 0,0 0,0 Äänekoski 13803 0,0 0,0 Keuruu 11974 1,4 0,2 3 10,9-7,6 % 94,7 % 53,3 60,0 3,6 157,3 Pirkkala 12358 0,0 0,0 Kempele 12087 0,7 0,1 1 3,9 100,0 % 77,2 82,7 13,9 294,8 Leppävirta 11208 0,4 0,1 1 2,7 0,7 % 100,0 % 55,3 61,8 11,5 266,0 Joutseno 11091 0,0 0,0 Nivala 11151 0,0 0,0 Kurikka 10846 0,1 0,0 2 1,2 0,0 % 100,0 % 52,5 63,5 8,9 783,3 Kitee 10545 0,9 0,1 3 6,2 4,5 % 2,0 % 100,0 % 76,8 84,6 10,5 362,1 Saarijärvi 10606 13,1 1,5 47 99,9-6,5 % 48,6 % 44,3 49,9 5,0 309,2 Kiuruvesi 10503 0,5 0,1 7 5,6 0,0 % 2,4 % 47,7 % 29,2 31,3 22,0 78,6 Pudasjärvi 10231 1,0 0,1 5 7,6 2,1 % 68,5 % 50,0 51,9 9,4 486,8 Kiiminki 10101 0,1 0,0 1 1,0 100,0 % 25,0 26,8 6,2 Kunnat 10 000-30 000 asukasta yhteensä: Kunnat <10 000 asukasta 544125 Veden l/m³ 82 11 266 657 7,0 % 6,6 % 85,9 % 49,6 55,5 6,9 292,3 5% säästön merkitys Ominaiskulutukset l/as/vrk Kunnan nimi 1000 CO tn Asukasluku Rakennuksia Kpl 1000m³ Tilavuuden muutos % Osuus koko rak. kannasta% Kaukolämm. osuus% Lämmön Norm. lämmön Sähkön Hamina 9882 13,9 2,4 47 205,0 30,4 % 14,0 % 46,2 61,4 4,7 Veden l/m³ l/as/vrk R014A