TILINPÄÄTÖS BOKSLUT 2009 4.8.2005 KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV hyväksynyt 14.6.2010 40 STF godkänt 14.6.2010 40
TILINPÄÄTÖS 2009 BOKSLUT 2009 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT... 1-38 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT... 1 2. KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING... 3 3. TYÖLLISYYS JA HENKILÖSTÖ - SYSSELSÄTTNINGSLÄGE OCH PERSONAL... 5 4. VÄESTÖ - BEFOLKNING... 10 5. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN... 14 5.1 Yleinen talouskehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen... 14 5.2 Kuntatalouden kehitys - Kommunalekonomins utveckling... 15 5.3 Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen... 16 6. KAUPUNGIN STRATEGISTEN LINJAUSTEN TOTEUTUMINEN - GENOMFÖRANDE AV STADENS STRATEGISKA RIKTLINJER... 17 6.1 Strategiset linjaukset Strategiska riktlinjer... 17 7. KAUPUNGIN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU - GRANSKNING AV STADENS TOTALEKONOMI... 21 7.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen - Redovisningsperiodens resultat... 21 7.2 Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten... 27 7.3 Tase - Balansräkning... 28 7.4 Kuntakonsernin toiminta ja talous - Kommunkoncernens verksamhet och ekonomi.... 31 7.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä - Sammanställning av de i koncernbokslutet ingående samfunden... 31 7.4.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat - Väsentliga händelser som gäller koncernen... 32 7.5 Kaupungin johdon lausuma sisäisen valvonnan toteutumisesta - Utlåtande av stadens ledning om hur den interna tillsynen har ordnats... 33 7.6 Ympäristötekijät - Miljöfaktorer... 34 8. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY - BEHANDLING AV RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT... 37 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN / KÄYTTÖTALOUS - BUDGETENS UTFALL/ DRIFTSBUDGETEN... 39 120 Yleishallinto Allmän förvaltning... 40 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige... 41 Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja - Stadsstyrelsen och stadsdirektören... 42 Kaupunginkanslia - Stadskansliet... 44 Rahatoimisto Drätselkontoret... 48 Sosiaali- ja terveyslautakunta - Social- och hälsovårdsnämnden... 51 Hallinto Förvaltning... 56 Sosiaalipalvelut - Socialtjänster... 57 Lasten päivähoito Barndagvård... 60 Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård... 64 Terveydenhuolto - Hälsovård... 67 Suun terveydenhuolto Munhälsovård... 70 Yhdyskuntalautakunta - Samhällstekniska nämnden... 72 Hallinto Förvaltning... 75 Maankäyttö Markanvändning... 76 Ympäristötoimi - Miljöenheten... 78 Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering... 80 Kuntatekniikka - Kommunteknik... 82 Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket... 84 Rakennuslautakunta - Byggnadsnämnden... 86
sivu - sida Sivistystoimi - Bildning... 89 Koulutoimi - Skolförvaltningen... 90 Suomenkielinen koululautakunta - Finskspråkiga skolnämnden... 90 Svenskspråkiga skolnämnden - Ruotsinkielinen koululautakunta... 101 Sivistyslautakunta - Bildningsnämnden... 110 Nuorisolautakunta - Ungdomsnämnden... 116 Liikuntalautakunta - Idrottsnämnden... 119 II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT - BOKSLUTSKALKYLER INVESTOINNIT - INVESTERINGAR... 121 168 TULOSLASKELMAN, RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TUNNUSLUVUT SEKÄ NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA KUVAUS - RESULTATRÄKNINGENS, FINANSIERINGSANALYSENS OCH BALANSRÄKNINGENS NYCKEL- TAL SAMT FORMLERNA FÖR UTRÄKNING OCH EN BESKRIVNING AV DESSA... 169 174 TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING... 175 176 RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSANALYS... 177 178 TASE - BALANSRÄKNING... 179 180 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONCERNBOKSLUT... 181 184 VESIHUOLTOLAITOS - VATTENTJÄNSTVERKET... 185 188 III LIITETIEDOT BILAGOR... 189-200 IV LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA - FÖRTECKNING ÖVER ANVÄNDA BOKFÖRINGSBÖCKER OCH ANVÄNDA VERIFIKATIONSSLAG... 201 202 V LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIOIDEN KOKOONPANOT - FÖRTROENDE- VALDAORGANISATIONERNAS SAMMANSÄTTNINGAR... 203 216 VI TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS - BOKSLUTSDATUM OCH UNDERSKRIFTER... 217 218 VII TILINTARKASTAJIEN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ - REVISORERNAS REVISIONSAN- TECKNING... 219 220
I TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE
YLEISOSA ALLMÄNT
Tilinpäätös Bokslut 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Vuosi 2009 oli kunnallisvaalikausien kierrossa vaalikauden 2009 2012 ensimmäinen vuosi. Uusi vaalikausi luo aina tilanteen, jossa toiminnan tavoitteet arvioidaan uudelleen. Kauniaisten valtuustokauden alku oli kahdessa suhteessa hyvin poikkeuksellinen. Korkein hallinto-oikeus kumosi 9.4.2009 Kauniaisissa 26.10.2008 toimitettujen kunnallisvaalien tuloksen ja määräsi sen myötä vaalit uusittaviksi. Toisaalta kansainvälisen rahoitusjärjestelmän lähes romahtaminen aiheutti vakavia vaurioita kansantaloudelle ja kuntien tulopohjalle. Vuosi 2009 oli taloushistorian synkimpiä. Maailmantalous ajautui taantumaan. Suomen talous supistui 8 prosenttia vuonna 2009. Luku oli OECD-maiden synkimpiä ja euroalueiden keskimäärää selvästi huonompi. Suomessa taantuma koetteli vuoden 2009 aikana kaikkia päätoimialoja. Helsingin metropolialue kohtasi taantuman muuta maata myöhemmin, mutta talouden supistuminen osoittautui loppujen lopuksi yhtä voimakkaaksi kuin koko maassa. Vuoden 2009 lopulla maailmanmarkkinoilla alkoi näkyä kuitenkin selviä nousun merkkejä, jotka loivat varovaista optimismia kotimaammekin ilmapiiriin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyö on vuoden 2009 aikana kehittynyt hyvin myönteisesti. Monista yhteistyöhankkeista merkittävimpiä olivat seudun yhteisen vesi- ja jätehuoltokuntayhtymän (HSY) sekä liikennekuntayhtymän (HSL) toiminnan käynnistäminen vuoden 2010 alussa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä seudun kaupunkien yhteistyö on merkittävällä tavalla tiivistynyt, minkä tuloksena mm. palvelujen käyttö kuntarajoista riippumatta on jatkuvasti helpottumassa. Taloustilanteesta huolimatta Kauniaisten kaupungissa vuosi 2009 oli toiminnan kehittämisen aikaa. Strategisesti merkittävä Keskusta 1 hankkeen toteuttaminen on jatkunut. Samoin maankäytönkehityskuvan valmistelu on edennyt valtuustokäsittelyyn ja sitä kautta muun suunnittelun vankaksi pohjaksi. Kaupungin omia palveluja ja yhteisöllisyyttä kuvaa se, että Kauniainen sai valtakunnallisen sosiaalija terveysministeriön terveyden edistämisen År 2009 var det första året av mandatperioden 2009 2012 i kommunalvalsperiodernas kretslopp. En ny mandatperiod skapar alltid en situation där målen för verksamheten utvärderas på nytt. I Grankulla var mandatperiodens början i två hänseenden mycket exceptionell. För det första upphävde högsta förvaltningsdomstolen 9.4.2009 resultatet av det i Grankulla 26.10.2008 förrättade kommunalvalet och utlyste nyval. För det andra var det internationella finansieringssystemet på gränsen till kollaps, vilket orsakade allvarliga skador för nationalekonomin och kommunernas inkomstbas. År 2009 hörde till de dystraste inom den ekonomiska historien. Världsekonomin drevs in i en recession. Finlands ekonomi gick ned med 8 procent år 2009. Siffran hörde till OECDländernas dystraste och var klart sämre än i genomsnitt i euroområdet. Under 2009 påverkade recessionen nästan alla huvudbranscher i Finland. Helsingfors metropolområde drabbades av recessionen senare än övriga delar av landet, men den ekonomiska nedgången visade sig slutligen bli lika kraftig som i hela landet. I slutet av 2009 började världsmarknaden likväl visa tydliga tecken på uppgång, vilket ledde till försiktig optimism också i vårt hemland. Samarbetet mellan städerna i huvudstadsregionen utvecklades mycket positivt under 2009. Till de viktigaste bland de många samarbetsprojekten hörde att verksamheten i regionens gemensamma samkommun för vatten och avfallsförsörjning (HRM) och trafiksamkommunen (HRT) inleddes i början av 2010. Också i fråga om ordnande av social- och hälsovård har städernas samarbete i regionen intensifierats märkbart, vilket medför bl.a. att utnyttjandet av tjänster oberoende av kommungränserna fortlöpande underlättas. Trots det ekonomiska läget utvecklades verksamheten i Grankulla stad år 2009. Genomförandet av det strategiskt viktiga Centrum 1- projektet har fortsatt. Beredningen av en utvecklingsbild för markanvändning och boende har framskridit till fullmäktige och utgör därmed en stabil grund för den övriga planeringen i staden. Stadens egna tjänster och samhällsgemenskapen beskrivs av att Grankulla, tillsammans med Kuopio stad, tilldelades titeln Årets friska kom- 1
Tilinpäätös politiikkaohjelmaan kuuluvan kunniamaininnan Terve kunta 2009 yhdessä Kuopion kaupungin kanssa marraskuussa 2009. Päiväkotiverkoston arviointi aloitettiin lokakuussa 2009 ja vireillä on vanhuspoliittisen strategian uudistaminen erityisesti asumis- ja kotipalveluja korostavaan suuntaan. Kaupungin toimialojen tiukempi taloudenpito ja valtuuston hyväksymät säästövelvoitevaateet ovat purreet vuoden 2009 aikana ja toimintakulujen kasvu on laskenut aikaisempia vuosia maltillisemmalle tasolle. Kauniainen on nyt ja sen halutaan jatkossakin olevat elinvoimainen, palvelut tehokkaasti hoitava kaupunki, joka houkuttelee asukkaita ja yrittäjiä ylläpitämään elinvoimaisuutta. Talouden taantuman ei ole annettu sumentaa isoa näkyä - visiota siitä minkälaista kaupunkia asukkaille rakennetaan. Kauniaisten säästöt haetaan koko organisaation tasolla isoa strategista kuvaa tarkastellen. Edessämme on paljon keskustelua palvelutuotanto-, palveluverkko- ja tuottavuuskysymysten parissa. Hyviä valintoja tehden ja kaupungin palvelurakenteita kehittämällä voimme jatkossakin ylläpitää ja kehittää palvelutasoa, vaikka talouden tasapainottaminen lähivuosina tuleekin olemaan julkishallinnon eräs keskeisimmistä haasteista. Bokslut mun 2009, som hör till social- och hälsovårdsministeriets nationella politikprogram för främjande av hälsa. I oktober 2009 inleddes en utvärdering av daghemsnätet. Aktuell är också en revidering av den äldrepolitiska strategin i en riktning som betonar särkilt boende- och hemtjänsterna. Stadens sektorers stramare ekonomi och de av fullmäktige godkända sparkraven har haft effekt under 2009 och verksamhetskostnadernas ökning har sjunkit till en måttligare nivå än under tidigare år. Grankulla är i dag och ska vara också i framtiden en livskraftig stad där servicen ordnas effektivt och som lockar invånarna och företagarna att upprätthålla livskraften. Man har inte låtit den ekonomiska recessionen fördunkla den stora bilden visionen om en hurdan stad man bygger för invånarna. Grankullas besparingar söks på hela organisationens nivå genom att granska den övergripande bilden. Vi står inför en livlig diskussion om frågor som gäller serviceproduktionen, servicenätverket och produktiviteten. Genom att träffa goda val och utveckla stadens servicestrukturer kan vi också i fortsättningen upprätthålla och utveckla servicenivån, även om balanseringen av ekonomin kommer att vara en av de mest centrala utmaningarna inom den offentliga förvaltningen under de närmaste åren. kaupunginjohtaja stadsdirektör 2
Tilinpäätös Bokslut 2. KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING Valtuuston poliittiset voimasuhteet 31.12.2009 olivat seuraavat: Ruotsalainen kansanpuolue RKP) 18 Kansallinen Kokoomus (Kok.) 13 Vihreä liitto (Vihr.) 2 Kristillisdemokraatit (KD) 1 SDP 1 Styrkeförhållandet i fullmäktige 31.12.2009: Svenska folkpartiet (SFP) 18 Samlingspartiet (Saml) 13 Gröna förbundet (Gröna) 2 Kristdemokraterna (KD) 1 Socialdemokraterna (SDP) 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Finn Berg (RKP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jaakko Rewell (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Juha Pesonen (Vihreät). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Tapani Ala-Reinikka (Kok) ja varapuheenjohtajana Martina Harms-Aalto (RKP). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupungin toiminta jakautuu kolmeen toimialaan: sosiaali- ja terveystoimeen, yhdyskuntatoimeen sekä sivistystoimen toimialaan. Yleishallinto tukee koko kaupungin tasolla kaupungin organisaation toimintaa kaupunginjohtajan rinnalla. Kaupungin organisaatiota kuvataan tarkemmin alla olevassa organisaatio-kaaviossa. Luottamushenkilöorganisaatio esitellään erillisessä liitteessä kirjan lopussa. Stadsfullmäktiges ordförande var Finn Berg (SFP), förste vice ordförande Jaakko Rewell (Saml) och andre vice ordförande Juha Pesonen (Gröna). Stadsstyrelsens ordförande var Tapani Ala- Reinikka (Saml) och vice ordförande Martina Harms-Aalto (SFP). Stadsdirektören var föredragande i stadsstyrelsen. Stadens verksamhet indelas i tre sektorer: social- och hälsovårdssektorn, samhällstekniska sektorn och bildningssektorn. Den allmänna förvaltningen stödjer vid sidan om stadsdirektören verksamheten Stadens organisation beskrivs närmare i organisationsschemat nedan. De förtroendevalda presenteras i en separat bilaga i slutet av boken. Kaupungin johtoryhmän kokoonpano 31.12.2009 - Stadens ledningsgrupp 31.12.2009 Torsten Widén kaupunginjohtaja - stadsdirektör Katja Pesonen talousjohtaja - ekonomidirektör Gun Söderlund kaupunginsihteeri - stadssekreterare Päivi Hytönen henkilöstöpäällikkö - personalchef Marianna Harju yhdyskuntatoimen johtaja - direktör för samhällstekniken Ulla Tikkanen sosiaali- ja terveystoimen johtaja - social- och hälsovårdsdirektör Antti Rönkä koulutoimenjohtaja skoldirektör (suomenkielinen koulutoimi) Bjarne Mollgren skoldirektör koulutoimenjohtaja (ruotsinkielinen koulutoimi) (9.6.2009->) Tina Strandberg hallintopäällikkö förvaltningschef Jarkko Sorvanto hallintopäällikön sijainen vik. förv.chef (8.6.09 30.11.2009) Markus Jahnsson tiedotussihteeri informationssekreterare 3
Tilinpäätös Bokslut Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Keskusvaalilautakunta Centralvalnämnden Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Henkilöstöjaosto Personalsektionen Yleishallinto Allmän förvaltning Kaupunginkanslia - Stadskansliet Rahatoimisto - Drätselkontoret Kaupunginjohtaja Stadsdirektören Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovård Yhdyskuntatoimi Samhällsteknik Sivistystoimi Bildning Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden - esiopetusjaostot - förskolesektionerna Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Lasten päivähoito - Dagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden Maankäyttö - Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu - Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn Suomenkielinen koululautakunta Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Svenskspråkiga skolnämnden Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Kansalaisopisto - Medborgarinstitutet Kirjasto - Biblioteket Kulttuuritoimi - Kulturverksamhet Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 4
Tilinpäätös Bokslut 3. TYÖLLISYYS JA HENKILÖSTÖ - SYSSELSÄTTNINGSLÄGE OCH PERSONAL 3.1 Kunnallinen työllisyystilanne ja sen kehittyminen Suomi on kokenut merkittävän käännekohdan. Työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Kunnille eläköityminen on erityisen suuri haaste, sillä ala on työvoimavaltainen. Kuntien noin 424 000 työntekijästä ja viranhaltijasta on jäämässä eläkkeelle yli puolet vuoteen 2025 mennessä. Väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelujen kysynnän kasvun vuoksi terveys- ja sosiaalialoille tarvitaan lisäksi yli 10 000 uutta hoito- ja hoivatyöntekijää. Työttömyys lähti Suomessa kasvuun noin vuosi sitten taantuman seurauksena. Vuoden 2009 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi merkittiin tilastoihin 8,2 prosenttia. Se oli lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2008. Tilastokeskuksen tammikuussa 2010 julkaistun työttömyyskatsauksen mukaan työttömiä oli joulukuussa 206 000, joka oli 44 000 ihmistä enemmän kuin vuonna 2008. Joulukuun työttömyysprosentti oli 7,9. Samaan aikaan kun työttömyys lisääntyy, vähenee työllisyys. Työllisyysaste oli joulukuussa vain 67 prosenttia. Joulukuussa työttömyys saavuttaa yleensä kausihuippunsa, koska joulukuun lopussa moni määräaikainen työsuhde loppuu ja ammattioppilaitosten opiskelijat valmistuvat ja tulevat työmarkkinoille hakemaan töitä. 3.2 Seudun ja Kauniaisten työllisyystilanne Työ- ja elinkeinoministeriön laatiman Alueelliset talousnäkymät keväällä 2009 mukaan arviot kuluvasta vuodesta ovat varsin synkät, keväästä ja kesästä tulee vaikea monissa seutukunnissa. Työllisen työvoiman kasvu on pysähtynyt. Helsingin seudun työvoiman kasvu on koko maan keskiarvoa vähäisempi. Lähitulevaisuudessa vuokratyön määrä näyttää vähenevän, mutta määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet näyttävät lisääntyvän, koska ne antavan toivottua joustavuutta rekrytointiin. Työvoimapula on helpottunut, koska muista yrityksistä vapautuvat työntekijät tulevat työmarkkinoille. Työvoimapulaa on edelleen 3.1 Sysselsättningen och dess utveckling inom kommunsektorn Finland har nått en betydande vändpunkt. Antalet människor som lämnar arbetsmarknaden är större än nyrekryteringarna. En särskilt stor utmaning för den arbetsintensiva kommunsektorn är pensionsvågen. Av de cirka 424 000 kommunalt anställda går över hälften i pension före år 2025. När befolkningen åldras ökar efterfrågan på tjänster och detta för med sig att det behövs ytterligare över 10 000 nya anställda inom vården och omsorgen. Arbetslösheten började stiga i Finland för ungefär ett år sedan till följd av recessionen. År 2009 var den genomsnittliga arbetslöshetsgraden 8,2 procent. Det var nästan två procentenheter mer än året innan. Enligt Statistikcentralens i januari 2010 publicerade arbetslöshetsöversikt fanns det i december 206 000 arbetslösa, vilket är 44 000 fler än år 2008. Arbetslöshetsgraden i december var 7,9 procent. Samtidigt som arbetslösheten ökar, minskar sysselsättningen. I december var sysselsättningsgraden bara 67 procent. I allmänhet är arbetslösheten som högst i december, eftersom flera visstidsanställningar tar slut i slutet av december och yrkesläroanstalternas studerande utexamineras och söker jobb. 3.2 Sysselsättningen i regionen och Grankulla Enligt arbets- och näringsministeriets publikation Alueelliset talousnäkymät keväällä 2009 är bedömningarna om innevarande år rätt dystra, våren och sommaren blir svår i många regioner. Den sysselsatta arbetskraftens tillväxt har stannat. I Helsingforsregionen ökar arbetskraften mindre än i genomsnitt i hela landet. Inom den närmaste framtiden ser användningen av hyrd arbetskraft ut att minska medan antalet visstidsanställningar och deltidsanställningar ser ut att öka, eftersom de medför önskad flexibilitet i rekryteringarna. Arbetskraftsbristen har lättat, eftersom arbetstagare som friställts från andra företag kommer ut på arbetsmarknaden. Ändå 5
Tilinpäätös kuitenkin terveys- ja hyvinvointialoilla. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt muita nopeammin, mutta nuorisotyöttömyys on lisääntynyt nopeasti ja kehitys jatkunee edelleen Helsingin seudulla. Uudenmaan TE-keskuksen alueella oli joulukuun 2009 lopussa työttömiä työnhakijoita henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien 64 874 henkilöä; työttömyysaste oli 7,7 % (5,5 % vuonna 2008). Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnista korkein työttömyysaste joulukuun lopussa oli Hangossa (13,8 %). Samaan aikaan matalin työttömyysaste oli Kauniaisissa, 4,5 % (2,8 % vuonna 2008). Kauniaisissa oli joulukuun 2009 lopussa lukumääräisesti 172 työtöntä ja työpaikkoja oli auki 12. Yli 50 vuotiaiden osuus työttömistä oli 37 %. Miehiä oli työttömänä suhteellisesti enemmän kuin naisia (60 % / 40 %). Alla olevasta taulukosta ilmenee PKS kaupunkien työttömyysasteiden kehitys vuoden 2009 aikana. Bokslut förekommer det fortfarande arbetskraftsbrist i hälso- och välfärdsbranscherna. Långtidsarbetslösheten har minskat snabbare än den övriga arbetslösheten, men ungdomsarbetslösheten har ökat snabbt och denna utveckling väntas fortsätta i Helsingforsregionen. Inom Nylands TE-centrals område fanns det i slutet av december 2009 sammanlagt 64 874 arbetslösa arbetssökande inklusive permitterade som anmält sig till arbetskraftsbyrån; arbetslöshetsgraden var 7,7 % (5,5 % år 2008). Av kommunerna inom Nylands TE-centrals område hade Hangö den högsta arbetslöshetsgraden (13,8 %) i slutet av december. Samtidigt hade Grankulla den lägsta arbetslöshetsgraden, dvs. 4,5 % (2,8 % år 2008). I slutet av december 2009 hade Grankulla 172 arbetslösa invånare och 12 lediga arbetsplatser. Av de arbetslösa var 37 % över 50 år. Bland de arbetslösa fanns det fler män än kvinnor (60 % / 40 %). Av tabellen nedan framgår hur arbetslöshetsgraden utvecklats i huvudstadsregionens städer under 2009. Työttömyysaste % 31.12.2008 31.7.2009 30.10.2009 31.12.2009 Espoo 4,8 7,2 6,3 6,7 Helsinki 6,2 8,9 8,0 8,6 Vantaa 6,6 9,4 8,8 9,3 Kauniainen 2,8 5,2 4,4 4,5 KAUNIAINEN Työttömien joista alle 25 v joista yli 50 v joista yli vuoden Työttömyysaste Työttömyysaste määrä työttömänä Kauniainen Uusimaa Joulukuu 2004 168 12 69 45 4,2 % 8,1 % Kesäkuu 2005 166 8 73 48 4,2 % 8,3 % Joulukuu 2005 155 2 73 46 3,9 % 7,6 % Kesäkuu 2006 164 10 78 48 4,2 % 7,2 % Joulukuu 2006 140 9 63 38 3,6 % 6,6 % Kesäkuu 2007 128 4 58 32 3,4 % 6,0 % Joulukuu 2007 117 7 59 35 3,1 % 5,4 % Kesäkuu 2008 126 6 62 25 3,3 % 5,3 % Joulukuu 2008 107 6 59 24 2,8 % 5,5 % Kesäkuu 2009 185 13 69 35 4,8 % 7,1 % Joulukuu 2009 172 12 64 30 4,5 % 7,7 % 6
Tilinpäätös Bokslut 3.4 Kauniaisten kaupungin henkilöstö Talousarvion henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2009 käytettävissä oli 660,8 vakanssia. Vuoden aikana lakkautettiin nuorisosihteerin, kulttuurisihteerin ja liikuntasihteerin virat ja perustettiin uusi kulttuuri- ja vapaaaikapäällikön virka. Sairauspoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan ns. varhaisen välittämisen mallin avulla, jossa yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa selvitetään voiko työssä selviytymistä tukea pitkien poissaolojen jälkeen, onko työoloilla yhteyttä sairastavuuteen ja tuetaan myös omaehtoista terveydestä ja kunnosta huolehtimista. Työnohjausta on käytetty tukemaan työyhteisön pulmatilanteiden selvittämistä. Keskitettynä henkilöstökoulutuksena vuoden aikana järjestettiin pitkä koulutussarja työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Koulutusta tarjottiin molemmilla kielillä ja myös erillisillä esimiehille kohdennetuilla osioilla. Lisäksi esimiehiä on koulutettu kunta-alan sopimusjärjestelmään ja sen keskeisimpiin kohtiin. Syksyllä aloitettiin osaamiskartoituksien pohjalta mittava lähes koko henkilöstöä koskeva ATK-koulutus. Lisäksi käynnistettiin sekä esimiesvalmennukset että koulutukset työyhteisötaitojen kehittämiseksi. Vuoden aikana työsuojelun työpaikkaselvitykset tehtiin päivähoidossa. Kiinteistöjen sisäilmaongelmien takia jouduttiin myös toteuttamaan väistötilajärjestelyjä niin päivähoidossa kuin kaupungintalollakin. Henkilökunnan rekrytointia ja kaupungin työnantajatunnettuutta edistettiin mm kehittämällä markkinointiaineistoa, osallistumalla erilaisille messuille ja toimimalla pääkaupunkiseudun työnantajakuvatyöryhmässä. Kaupungin ilmoittelua ja www-sivujen houkuttelevuutta on pyritty parantamaan. Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla erityisesti ruotsinkielisestä hoitohenkilökunnasta on pula sekä päivähoidon että koti- ja laitoshoidon tulosalueilla. Ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi kielenkäyttölisä on käytössä. 3.4 Grankulla stads personal Enligt ekonomiplanens personalplan hade staden 660,8 vakanser år 2009. Under året drogs tjänsterna som ungdomssekreterare, kultursekreterare och idrottssekreterare in och en ny tjänst som kultur- och fritidschef inrättades. Staden har strävat efter att påverka sjukledigheterna med hjälp av den s.k. modellen för tidigt ingripande enligt vilken man i samarbete med personalförvaltningen, arbetarskyddet och företagshälsovården utreder om man kan hjälpa arbetstagare att klara sig i arbetet efter långa sjukledigheter samt om arbetsförhållandena har något samband med sjukfrånvaron. Samtidigt stöder staden de anställdas hälso- och konditionsfrämjande på eget initiativ. Arbetshandledning har använts för att reda ut problem i arbetsenheter. Som centraliserad personalutbildning arrangerades under året en lång utbildningsserie för främjande av arbetshälsan. Utbildning erbjöds på båda språken. En del av utbildningen riktades till cheferna. Därtill fick cheferna utbildning i kommunbranschens avtalssystem och dess centrala punkter. På hösten inleddes IT-utbildning utifrån en heltäckande kompetenskartläggning som gällde nästan alla anställda. Dessutom inleddes chefsträning och kurser i utveckling av gemenskapsfärdigheterna. Inom arbetarskyddet gjordes arbetsplatsutredningar inom dagvården. På grund av problem med inomhusklimatet i fastigheter var man tvungen att ordna ersättande lokaliteter såväl inom dagvården som i stadshuset. Personalrekryteringen och stadens kändhet som arbetsgivare främjades genom att bl.a. utveckla marknadsföringsmaterialet, delta i olika mässor och arbeta i huvudstadsregionens arbetsgrupp för arbetsgivarbilden. Man har strävat efter att förbättra stadens annonsering och göra webbsidorna mer lockande. Social- och hälsovården har brist av i synnerhet svenskspråkig personal inom både dagvården och hem- och institutionsvården. För att trygga den svenskspråkiga servicen betalar staden språkbrukstillägg. Samarbetet med läroinrättningarna har utvecklats. Man har ökat samarbetet också med uni- 7
Tilinpäätös Oppilaitosyhteistyötä on kehitetty. Myös yhteistyötä yliopistojen kanssa on lisätty tavoitteena saada erityisesti kunnallishallinnon korkeakouluopiskelijoille harjoittelupaikkoja. Näillä toimilla pyritään lisäämään kaupungin tunnettuutta ja kuntatyön houkuttelevuutta. Pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitosten yhdistyminen saatettiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kyseessä on noin 700 henkilön siirtyminen uuteen organisaatioon Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista ja YTV:ltä. Pääkaupunkiseudun yhteinen henkilöstöstrategia valmistui kesällä. Työ jatkuu hankkeen jälkeen yhteisen kehittämistyön merkeissä mm koulutusyhteistyön, työnantajakuvaryhmän, tiedotuksen ja monikulttuurisuustyön muodossa. Yritystyöterveyshuolto on keväästä lähtien järjestetty yhteisen liikelaitoksen muodossa. Virkojen ja toimien täyttölupamenettely on edelleen voimassa. Talouden tasapainottamiseksi on lisäksi toimialoja kehotettu harkintaan myös sijaisten, määräaikaisten ja vuokratyövoiman käytössä. Osa-aikaisuuksiin toivotaan mahdollisuuksien mukaan myönteistä suhtautumista sekä taloudellisin perustein jotta kaupunki työnantajana voisi vastata toiveisiin yksilöllisemmistä työaikamuodoista ja mahdollisuuksista ja näin osaltaan jopa vaikuttaa työurien pidentämisiin ja työssä jaksamisen edistämiseen. Lisäksi kaikilla toimialoilla tulee toimintoja ja prosesseja tarkastella kriittisesti taloudellisuus- ja tehokkuusnäkökulmasta. Vuoden tavoitteena oli myös uuden henkilöstöstrategian laatiminen. Uusi valtuusto valmisteli toukokuun seminaarissaan kaupungin arvot, vision ja strategiset linjaukset vuosille 2009-2012. Henkilöstöä koskeva strateginen onnistuminen korostaa henkilöstön hyvinvointia ja henkilöstön saatavuutta. Toimenpiteinä tavoitteet realisoituvat tulevina vuosina osana kaupungin vuosittaisia toiminnallisia tavoitteita. Erillisessä henkilöstökertomuksessa tuodaan esiin ja analysoidaan erilaisia HR-tunnuslukuja. Bokslut versiteten i syfte att få praktikantplatser särskilt för högskolestuderande inom kommunalförvaltning. Med de här åtgärderna strävar man efter att göra staden bättre känd och det kommunala arbetet mer lockande. Sammanslagningen av huvudstadsregionens vatten- och avloppsverk slutfördes vid årsskiftet. Sammanslagningen medför att ca 700 personer från Helsingfors, Esbo, Vanda, Grankulla och SAD flyttar till den nya organisationen. Huvudstadsregionens gemensamma personalstrategi blev färdig på sommaren. Arbetet fortsätter efter projektet som gemensamt utvecklingsarbete i form av bl.a. utbildningssamarbete, gruppen för arbetsgivarbild, information och mångkulturellt arbete. Företagshälsovården har sedan våren ordnats i form av ett gemensamt affärsverk. Tillståndsförfarandet vid besättande av tjänster och befattningar är fortfarande i kraft. För att balansera ekonomin har man uppmanat förvaltningarna till eftertanke också i användningen av vikarier, visstidsanställda och hyrd arbetskraft. I mån av möjlighet önskas en positiv attityd till deltidsanställningar, dels på ekonomiska grunder, dels för att staden som arbetsgivare ska kunna svara mot önskemålen om mer individuella arbetstidsformer och arbetstidsmöjligheter och på så sätt bidra till en förlängning av arbetskarriärerna och till att arbetstagarna orkar i sitt arbete. Dessutom ska alla sektorer kritiskt granska sin verksamhet och sina processer med tanke på både ekonomin och effektiviteten. Årets mål var också att göra upp en ny personalstrategi. Nya fullmäktige beredde på sitt seminarium i maj stadens värderingar, vision och strategiska riktlinjer för 2009-2012. Tyngdpunkten i personalstrategin ligger på personalens välfärd och tillgången på personal. Under kommande år realiseras riktlinjerna i form av åtgärder som en del av stadens årliga verksamhetsmål. I en separat personalrapport framförs och analyseras olika HR-nyckeltal. 8
Tilinpäätös Bokslut Henkilöstövakanssien lukumäärä 2006 2007 2008 2009 Kaupunginhallitus 63 64 58 59 Sosiaali- ja terveystoimi 267 270 258 259 Yhdyskuntatoimi 55 57 60 60 Koulutoimi 250 249 240 238 Sivistystoimi 23 23 19 19 Nuorisotoimi 9 9 6 5 Liikuntatoimi 19 19 19 19 Vesihuoltolaitos 4 4 4 4 Yhteensä 690 695 664 661 Henkilöstömenojen kasvusta pääosa johtuu työsopimuskorotuksista. Merparten av tillväxten av personalutgifterna beror på höjningar enligt kollektivavtalen. Kauniaisten kaupungin maksamat palkat ja palkkiot* kuukausittain (M ) v. 2007 v. 2008 v. 2009 Muutos-% Muutos-% vuoden 07 vuoden 08 Kuukausi Kertymä Kuukausi Kertymä Kuukausi Kertymä tilanteesta tilanteesta vuoden vuoden vuoden vuoden 08 vuoden 09 M alusta M alusta M alusta tilanteeseen tilanteeseen Tam 1,5 1,5 1,5 1,5 2,00 2,00 0,0 33,3 Hel 1,6 3,1 1,6 3,1 1,60 3,60 0,0 16,1 Maa 1,7 4,8 1,6 4,7 1,30 4,90-2,1 4,3 Huh 1,6 6,4 1,7 6,4 2,10 7,00 0,0 9,4 Tou 1,6 8,0 1,7 8,1 1,40 8,40 1,3 3,7 Kes 2,5 10,5 2,6 10,7 2,70 11,10 1,9 3,7 Hei 1,6 12,1 1,8 12,5 2,20 13,30 3,3 6,4 Elo 1,4 13,5 1,5 14,0 1,20 14,50 3,7 3,6 Syy 1,5 15,0 1,6 15,6 1,70 16,20 4,0 3,8 Lok 1,7 16,7 2,2 17,8 2,30 18,50 6,6 3,9 Mar 1,6 18,3 1,4 19,2 1,40 19,90 4,9 3,6 Jou 2,0 20,3 1,8 21,0 2,20 22,10 3,4 5,2 Yht. 20,3 21,0 22,1 3,4 5,2 * Ilman sivukuluja Sivukulut ei sisälly taulukossa esiintyviin palkkoihin. Bikostnaderna ingår inte i de i tabellen angivna lönerna. 9
Tilinpäätös Bokslut 4. VÄESTÖ BEFOLKNING Koko maassa väestönkasvu oli vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä ennätyksellisen suuri neljännesvuosittain tarkasteltuna. Asukasmäärä kasvoi 8 670 henkilöä. Edellisen kerran väestönkasvu on ollut heinä-syyskuussa yhtä runsasta vuonna 1991. Lapsia syntyi kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä 15 570, joka oli 350 lasta enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kuolleita oli 11 320 eli 280 viime vuoden heinä syyskuuta vähemmän. Luonnollisen väestönkasvun ansiosta asukasluku kasvoi 4 430 henkilöllä. Ulkomailta tuleva muuttoliike lisäsi väkilukua lähes samana verran, 4 240 asukkaalla. Seudun väestö Heinä syyskuussa Helsingin seudun väestö kasvoi hieman enemmän kuin vuonna 2008 vastaavana ajankohtana. Muuttoliike lisäsi väestömäärää suunnilleen saman verran kuin vuonna 2008, mutta luonnollinen väestönkasvu oli voimakkaampaa. Lapsia syntyi 4 370 eli 130 vauvaa vuotta 2008 enemmän ja kuolleita oli vastaavasti 2 090 eli 30 vähemmän kuin vuonna 2008. Luonnollinen väestönkasvu (l. syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden) lisäsi väestömäärää 2 270 asukkaalla. Muuttoliikkeen ansiosta väestö kasvoi 2 390 henkilöllä heinä syyskuussa. Pääkaupunkiseudun väestö kasvoi vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan 11 240 asukkaalla ja oli joulukuun lopussa lähes 1 033 400 asukasta. Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönkasvu lisäsi väestöä vuonna 2009 eniten Espoossa ja Vantaalla, kun taas Helsingissä suurin väestönlisäys tuli maahanmuutosta, 50 %. Pääkaupunkiseudun väestönkasvusta 49 % tuli luonnollisesta väestönkasvusta ja 42 % maahanmuutosta. Pääkaupunkiseudun osuus koko maan väestönkasvusta oli 47 %. Suurin väestöä lisäävä tekijä koko maassa oli maahanmuutto, minkä osuus Suomen väestönkasvusta oli 56 %. Syntyneiden enemmyyden osuus kuolleisiin nähden oli koko maan väestönkasvusta 44 %. Maahanmuutto Suomeen on kuitenkin laskenut vuodesta 2008 yli 3 700 asukkaalla. *) Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24 % koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Befolkningstillväxten i Finland var exceptionellt stor under det tredje kvartalet 2009. Invånarantalet ökade med 8 670 personer. Föregående gång var befolkningstillväxten lika stor i juliseptember år 1991. Under det tredje kvartalet 2009 föddes det 15 570 barn, vilket är 350 fler än under motsvarande tidsperiod året innan. Antalet döda var 11 320, dvs. 280 färre än i juliseptember föregående år. Tack vare den naturliga befolkningstillväxten ökade folkmängden med 4 430. Migrationen från utlandet ökade folkmängden nästan lika mycket, med 4 240 invånare. Befolkningen i regionen I juli-september ökade invånarantalet i Helsingforsregionen litet mer än under motsvarande tidsperiod 2008. Migrationen ökade folkmängden ungefär lika mycket som år 2008, men den naturliga befolkningstillväxten var kraftigare. Det föddes 4 370 barn, dvs. 130 fler än år 2008. Antalet avlidna var 2 090, dvs. 30 färre än år 2008. Den naturliga befolkningstillväxten (dvs. fler födda än avlidna) ökade invånarantalet med 2 270 invånare. Tack vara migrationen ökade folkmängden med 2 390 personer i juli-september. Enligt preliminära uppgifter för 2009 ökade folkmängden i huvudstadsregionen med 11 240 invånare och var vid utgången av december nästan 1 033 400. Det större antalet födda, dvs. den naturliga befolkningstillväxten, ökade år 2009 folkmängden mest i Esbo och Vanda, medan den största befolkningsökningen i Helsingfors berodde på invandring, 50 %, Av huvudstadsregionens befolkningsökning kom 49 % av naturlig befolkningstillväxt och 42 % av invandring. Huvudstadsregionens andel av hela landets befolkningsökning var 47 %. I hela landet var migrationen den största befolkningsökande faktorn, dess andel av befolkningsökningen var 56 %. Av hela landets befolkningstillväxt berodde 44 % på att nativiteten var större än dödligheten. Migrationen till Finland har ändå minskat från år 2008 med över 3 700 personer. *) Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kransområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av hela landets befolkning, där finns 29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av landets bruttonationalprodukt. 10
Tilinpäätös GRANKULL A Bokslut Väestökehitys Kauniaisissa Kauniaisten kaupungin väestömäärä per 31.12.2009 oli 8 606 asukasta. Kun tarkastel- todeta, että 0 6 -vuotiaiden määrä on laske- nut 9 %. 17-24 vuotiaiden määrä laskenut 13 laan väestön kehitystä vuodesta 2003 voidaan %, kun vastaavasti yli 65 vuotiaiden osuuss on kasvanut 24 %. Befolkningsutvecklingen i Grankulla Grankulla stad hade 8 606 invånare 31.12.2009. Vid en granskning av befolkningsutvecklingen från 2003 kan man konstatera att antalet barn i åldern 0 6 år har minskat med 9 % och antalet invånare i åldern 17-24 år med 13 %, medan andelen 65 år fyllda har ökat med 24 %. 0-6 7-15 16-18 20-64 65+ Tot 2003 Tot 2005 Tot 2008 Tot 2009 Verrattunaa vuoden vaihteeseen (tilanne per 1.1.2009), asukasmäärä on lisääntynyt 61 henkilöllä. Vuonna 2009 väestön vähenemistä tapahtui eniten ikäryhmässä 7-15 vuotiaat. Eniten väestön kasvua on havaittavissa ikä- ryhmässää 65-75 -vuotiaissa. Väestön ikään- tyminen on siis edelleen lisääntynyt. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on 18,6 prosent- dun tiedon mukaan vuoden 2009 lopussa tia, kun se oli kaksi vuotta sitten eli 31.12.2007 17,4 prosenttia. Tilastokeskuksen väestötilastokannasta saa- Kauniaisissa asui 5 042 (58,5 %) suomenkie- Muita kieltä puhuvien osuus oli 316 (3,8 %) listä ja 3 248 (37,7 %) ruotsinkielistä henkilöä. henkilöä. Jämfört med situationen 1.1.2009 har invånaran- talet ökat med 61. År 2009 minskade folkmäng- den mest i åldersgrupperna 7 15 år. Den störs- ta befolkningstillväxten ses i åldersgruppen 65 75 år. Befolkningens åldrande har således fort- satt att öka. Andelen 65 år fyllda invånare är 18,6 procent av befolkningen mot 17,4 procent för två år sedan, dvs. 31..12.2007. Enligt uppgifter från Statistikcentralens befolkningsdatabas hade Grankulla 5 042 (58,5 %) finskspråkiga och 3 248 (37,7 %) svenskspråki- ga invånare vid utgåenden av 2009. Antalet invånare som talade andraa språk var 316 (3,8 %). 11
Tilinpäätös Bokslut Kunnallinen palvelu ikä, v Tot Tot Tot Tot Muutos 2003 2005 2008 2009 08 / 09 Päivähoito, ikä 0-6 696 651 645 632-13 0 88 73 66 72 6 1-2 197 172 163 155-8 3 101 91 92 91-1 4-5 196 216 216 192-24 Esikoulu, ikä 6 114 99 108 122 14 Peruskoulu, ikä 7-15 1 302 1 251 1 164 1 137-27 7 126 108 113 116 3 7-8 282 228 233 233 0 9-12 590 591 458 460 2 13-15 430 432 473 444-29 Lukio, keskiaste, ikä 16-18 310 371 436 432-4 16 103 162 144 148 4 Nuoriso 7-11 733 676 568 579 11 12-19 988 1059 1196 1163-33 Työikäiset, ikä 20-64 20-64 4912 4689 4588 4633 45 Eläkeläiset, ikä 65+ 65+ 1293 1382 1538 1599 61 75+ 582 636 730 747 17 85+ 109 133 189 193 4 Kauniaisen väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan Rakennustuotanto Kauniaisissa Kauniaisissa valmistui vuonna 2009 yhteensä 81 asuntoa. Kauniaisten keskustaan valmistui kaksi kerrostalokohdetta, Asunto Oy Kauniaisten Sebastos (40) ja Asunto Oy Kauniaisten Konsuli (30). Pientaloasuntoja valmistui 11 asuntoa. Rakennuslupia myönnettiin uudisrakennushankkeisiin 37 asunnolle. Rakennus- ja toimenpidelupia korjaus-, laajennus- ja muutostöitä varten myönnettiin 88 kappaletta. Kauniaisten uudistuvan keskustan ensimmäisen rakennusvaiheen osalta rakennuslupia on myönnetty vuonna 2008 Asunto Oy Kauniaisten Preetorille (58 asuntoa) ja Asunto Oy Kauniaisten Basileukselle (30 asuntoa). Hankkeet eivät käynnistyneet vuoden 2009 aikana. Hankkeet käynnistyvät arviolta vuosien 2010-2011 aikana. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin kaupungin kokonaan (100 %) omistaman Kiinteistö Oy Kauniaisten Puutarhatien rakennustyöt (30 valtion tukemaa vuokra-asuntoa). Byggproduktion i Grankulla Under 2009 färdigställdes sammanlagt 81 bostäder i Grankulla. I Grankulla centrum blev två flervåningshus färdiga, Asunto Oy Kauniaisten Sebastos Bostads Ab (40) och Asunto Oy Kauniaisten Konsuli Bostads Ab (30). Antalet uppförda småhusbostäder var 11. Bygglov beviljades för 37 bostäder i nybyggnader. För reparations-, utbyggnads- och ändringsarbeten beviljades 88 bygg- och åtgärdstillstånd. För Grankulla nya centrums första byggnadsfas beviljades år 2008 bygglov för Asunto Oy Kauniaisten Preetori Bostads Ab (58 bostäder) och Asunto Oy Kauniaisten Basileus Bostads Ab (30 bostäder). Projekten påbörjades inte under 2009. Man uppskattar att de inleds under 2010-2011. År 2009 påbörjades byggarbetena av den av staden ägda (100 %) fastigheten Kiinteistö Oy Kauniaisten Puutarhatie (30 statsunderstödda hyresbostäder). 12
Tilinpäätös Bokslut 13
Tilinpäätös Bokslut 5. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN 5.1 Yleinen talouskehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen Maailmantaloudessa taantuman syvimmän vaiheen ennustetaan olevan ohitettu ja taloudellinen aktiviteetti on elpymässä. Kasvuvauhdin oletetaan kuitenkin jäävän ennustehorisontilla maltilliseksi. Suomessa taloudellisen toimeliaisuuden alentuminen oli vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla jyrkkää. Suhdanteen pohjakosketus on takana, ja talous on asettumassa aiempaa hitaamman kasvun uralle. BKT supistui vuonna 2009 7,6 %. Vuonna 2010 kasvu on 0,7 % ja kiihtyy 2 ½ prosentin tietämiin vuonna 2011. Työllisten määrä väheni vuonna 2009 80 000 henkilöllä, ja työttömien määrä lisääntyi yli 50 000:lla. Världsekonomin uppskattas ha passerat den djupaste recessionen, och den ekonomiska aktiviteten håller på att återhämta sig. Tillväxthastigheten förväntas dock bli måttlig inom prognoshorisonten. I Finland var nedgången i den ekonomiska aktiviteten snabb och djup i slutet av 2008 och i början av 2009. Konjunkturbotten har nåtts, och ekonomin håller på att stabilisera sig på ett tillväxtspår som är långsammare än tidigare. BNP minskade år 2009 med 7,6 %. År 2010 kommer tillväxten att vara 0,7 % och den beräknas öka till ca 2 ½ % år 2011. Antalet sysselsatta minskade 2009 med 80 000 personer och antalet arbetslösa ökade med drygt 50 000 personer. Työttömyysaste nousi vuonna 2009 keskimäärin 8 ½ prosenttiin. Vuonna 2010 työllisyystilanne heikkenee edelleen ja työttömyys kohoaa keskimäärin 10 ½ prosenttiin. Inflaation ennustetaan pysyvän maltillisena seuraavien vuosien 2010-2012 ajan. Palkansaajien ansiot nousivat vuonna 2009 4 % ja seuraavina kahtena vuotena hieman hitaammin. Valtion rahoitusasema on heikentynyt vuoden 2009 aikana ennätyksellisen voimakkaasti ja säilyy vielä vuonna 2010 yli 11 mrd. eurossa. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan syvenevän vuonna 2010 3 ½ prosenttiin BKT:sta. Vuonna 2011 alijäämä hieman pienenee. Kuntatalous heikkeni vuonna 2009 ja pysyy kunnallisverotuksen yllättävän suuresta kiristymisestä huolimatta heikkona myös vuoden 2010 aikana. Arbetslöshetsgraden ökade till i genomsnitt 8 ½ procent år 2009. År 2010 väntas sysselsättningsläget försämras ytterligare och arbetslöshetsgraden stiga till i genomsnitt 10 ½ procent. Inflationen beräknas förbli måttlig under 2010-2012. År 2009 steg löntagarnas inkomster med 4 % och beräknas stiga något långsammare under de följande två åren. Statens finansiella ställning försvagades under 2009 rekordkraftigt och den kommer att hållas vid över 11 miljarder euro ännu år 2011 att vara. Den offentliga ekonomins underskott beräknas öka till 3 ½ procent av BNP år 2010. År 2011 kommer underskottet att minska något. Kommunalekonomin försvagades 2009 och den kommer att förbli svag även 2010 trots de oväntat kraftiga skärpningarna av kommunalbeskattningen. 14
Tilinpäätös Bokslut 5.2 Kuntatalouden kehitys - Kommunalekonomins utveckling Suurten kaupunkien taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti vuonna 2009. Tämä ilmenee Tilastokeskuksen kokoamista kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoista. Kuntaliitto arvioi, että vuonna 2010 kaikkien kuntien tilanne huononee selvästi. Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Myös seuraavat vuodet ovat kuntatalouden kannalta vaikeita. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu ja taloudellinen lama koettelevat yhtä aikaa. Nyt on koettu seuraukset erityisesti suurissa kaupungeissa, joiden pitäisi olla maan talouden vetureita. Kehitys ei valitettavasti käänny nopeasti positiiviseksi. Laman vaikutukset alkavat tuntua vuodesta 2010 eteenpäin muissakin kunnissa erityisesti työttömyyden kasvun seurauksena. Väestön ikääntyminen luo paineita hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvulle ja lisää kuntien menoja. Samalla tulopohja heikkenee väestön siirtyessä eläkkeelle. Tämä luo väistämättä kuntien toiminnan rakenteellisen tarkastelun entistä ajankohtaisemmaksi ja tärkeämmäksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo vuonna 2008. Toimintamenot lisääntyivät tuolloin lähes 8 prosenttia vuodesta 2007, ja vuonna 2009 noin 5 prosenttia. Kunta-alan vuoden 2009 toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Tammikuussa 2010 saavutettua kunta-alan työmarkkinaratkaisua voidaan pitää siedettävänä kuntien menokehityksen kannalta. Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Manner-Suomen kunnilla oli vuonna 2009 lainaa 1 875 euroa / asukas (1 629 v. 2008 ja 1 545 v. 2007) Suurten kaupunkien lainakanta kasvaa nopeasti: suurimmat kaupungit suunnittelevat velkaantuvansa lisää yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Monen kunnan lainakanta on jo nyt noussut varsin suureksi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Den ekonomiska situationen i de stora städerna försvagades kraftigt 2009. Detta framgår av förhandsuppgifter som Statistikcentralen samlat in om kommunernas bokslut 2009. Enligt Kommunförbundets uppskattning kommer situationen att försämras klart i alla kommuner 2010. Recessionen drabbade hårdast stora städer och exportinriktade kommuner. Den tidsbegränsade förhöjningen av kommunernas samfundsskatteandel underlättade situationen i någon mån, men bara tillfälligt. Också de följande åren blir svåra för den kommunala ekonomin. Den ekonomiska recessionen drabbar kommunerna samtidigt som den åldrande befolkningen behöver allt mer service. Nu har vi sett följderna särskilt i de stora städerna, som borde fungera som lokomotiv för landets ekonomi. Tyvärr vänder den negativa utvecklingen inte fort. Verkningarna av recessionen börjar kännas även i andra kommuner från och med 2010, i synnerhet till följd av den ökade arbetslösheten. Befolkningens åldrande höjer efterfrågan på välfärdstjänster och ökar kommunernas utgifter. Samtidigt försvagas inkomstbasen i och med att invånarna går i pension. Detta leder oundvikligen till att en strukturell granskning av kommunernas verksamhet blir allt aktuellare och viktigare. Kommunernas och samkommunernas sammanräknade årsbidrag sjönk redan 2008. Verksamhetsutgifterna ökade då med nästan 8 procent från år 2007, och år 2009 med ca 5 procent. Orsaker till kommunsektorns ökade verksamhetsutgifter 2009 var en dyr löneuppgörelse, ökad serviceefterfrågan och kommunernas utökade skyldigheter. Den arbetsmarknadsuppgörelse som nåddes för kommunsektorn i januari 2010 kan anses acceptabel med tanke på utgiftsutvecklingen i kommunerna. Lånestocken har vuxit i kommuner av alla storlekar. Kommunerna i fasta Finland hade år 2009 lån på i snitt 1 875 euro per invånare (1 629 år 2008 och 1 545 år 2007). De stora städernas lånestock växer fort: de största städerna planerar att skuldsätta sig med sammanlagt ytterligare cirka en miljard euro per år. I många kommuner har lånestocken redan nu vuxit sig mycket stor. Situationen försvåras av att räntenivån beräknas stiga i framtiden. 15
Tilinpäätös Bokslut 5.3 Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen Talouden lama jatkui Helsingin seudulla vuoden 2009 loppuun asti, kuten koko maassakin. Tuotanto väheni vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä ennakko arvion mukaan noin 5,5 prosenttia vuoden 2008 vastaavasta neljänneksestä. Koko maassa tuotanto laski ennakko arvion mukaan kaksi prosenttiyksikköä enemmän. Lasku kuitenkin hidastui edellisiin neljänneksiin verrattuna. Vuositasolla Helsingin seudun tuotanto väheni vuonna 2009 noin 8 prosenttia, suunnilleen saman verran kuin koko maassa. Viimeksi vuoden 2009 tuotanto oli Helsingin seudulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2007. Vuoteen 2005 verrattuna tuotanto oli 6 prosenttia korkeammalla tasolla. Koko maan tuotanto oli viime vuonna vain noin prosentin korkeammalla tasolla kuin vuonna 2005. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yritysten suhdanne tilanne pysyi heikkona vuoden 2009 lopulla. Suhdannenäkymät sen sijaan ovat kirkastuneet vuoden 2010 ensimmäisinä kuukausina. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yritysten suhdanneodotukset ovat vähän koko maan keskiarvoa vaisummat. Den ekonomiska recessionen fortsatte i Helsingforsregionen till slutet av 2009, såsom även i hela landet. Enligt förhandskalkyler minskade produktionen under det sista kvartalet 2009 med ca 5,5 procent jämfört med motsvarande kvartal 2008. I hela landet var produktionsminskningen uppskattningsvis två procentenheter större. Nedgången saktade likväl av jämfört med föregående kvartal. På årsnivå minskade produktionen i Helsingforsregionen med ca 8 procent år 2009, ungefär lika mycket som i hela landet. Senast var produktionen i Helsingforsregionen år 2007 ungefär på samma nivå som år 2009. Jämfört med år 2005 var produktionen 6 procent högre. Hela landets produktion var år 2009 bara cirka en procent större än år 2005. Konjunkturläget inom industrin och byggbranschen i Nyland var svagt i slutet av 2009. Däremot har utsikterna förbättrats under de första månaderna 2010. Konjunkturförväntningarna i nyländska industri- och byggföretag är försiktigare än i genomsnitt i landet. 16
Tilinpäätös Bokslut 6. KAUPUNGIN STRATEGISTEN LINJAUSTEN TOTEUTUMINEN - GENOMFÖRANDE AV STADENS STRATEGISKA RIKTLINJER 6.1 Strategiset linjaukset Strategiska riktlinjer Taloussuunnitelmakauden 2009 2011 strategiset tavoitteet on kuvattu käyttötalousosan toimialakohtaisissa tavoitteissa. Kaupungin toiminnan painopistealueina ja koko organisaatiolle yhteisinä kärkihankkeina valtuusto on vahvistanut seuraavat strategiset hankkeet. 1 Kaupungin itsenäisyys lähtökohtana osallistutaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen sekä strategian toteuttamiseen Toteutuminen PKS -neuvottelukunnan puitteissa tapahtuva yhteistyö perustuu yhteisesti hyväksytylle visiolle ja strategialle. Edellisellä vaalikaudella yhteiset strategiset tavoitteet olivat varsin yksityiskohtaiset. PARAS -uudistuksen puitteissa yhteisesti hyväksytty kaupunkiseutusuunnitelma loi osaltaan hyvin konkreettiset tavoitteet kaupunkien yhteistyölle. Tämän yhteistyön pohjalta perustettu jen uusien kuntayhtymien (Helsingin seudun liikenne HSL ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY) toiminta on käynnistynyt virallisesti vuoden 2010 alusta. Kuluvan vaalikauden 2009-2012 yhteistyölle on 24.11.2009 hyväksytty uusi PKS strategia, eli "Pääkaupunkiseudun strategiset päämäärät". Vantaan kaupungin aloitteesta käynnistetyn seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on 2010 loppuun mennessä selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. 2 Palvelurakenteen kehittäminen seudullisesti, yhteistyössä Espoon kanssa sekä kaupungin omissa palvelutoiminnoissa Toteutuminen Kaupungin oman palvelurakenteen kehittämistyö jatkuu kaikilla toimialoilla erityisesti painottuen talouden tasapainotusta tukeviin toimenpiteisiin. Palvelurakenteen kehittäminen on määräävä tekijä myös seudullisessa yhteistoiminnassa. Uusi vanhuspalvelujen strategia valmistuu vuonna 2010. Päiväkotiverkostoa koskeva selvitystyö on edennyt hyvin ja valmistuu keväällä 2010. Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea nostettiin tuntuvasti (KH 2.3.2009, 74) tavoitteena vaihtoehtojen lisääminen etenkin pienten lasten päivähoidossa. 3 Laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma kaupungin eri toimialojen ja Kauniaisten muiden toimijoiden yhteistyönä De strategiska målen för ekonomiplaneperioden 2009 2011 beskrivs i driftsekonomidelens sektorspecifika mål. Som prioriterade områden i stadens verksamhet och gemensamma spetsprojekt för hela organisationen har fullmäktige fastställt nedan nämnda strategiska projekt. 1 Med självständighet som utgångspunkt deltar staden i genomförandet av huvudstadsregionens samarbetsavtal och strategi. Måluppfyllelse Samarbetet inom delegationen för huvudstadsregionen baserar sig på en gemensamt godkänd vision och strategi. Under föregående valperiod var de gemensamma strategiska målen rätt detaljerade. Den inom KSSRreformen gemensamt godkända stadsregionplanen innebar mycket konkreta mål för städernas samarbete. Verksamheten i de nya samkommuner (Helsingforsregionens trafik HRT och Helsingforsregionens miljötjänster HRM) som grundades utgående från detta samarbete inleddes officiellt vid ingången av 2010. För samarbetet under den pågående valperioden 2009 2012 godkändes en ny strategi för huvudstadsregionen 24.11.2009, dvs. Huvudstadsregionens strategiska mål. Målet för den på Vanda stads initiativ inledda regionförvaltningsutredningen är att mellan kommunerna i Helsingforsregionen före utgången av 2010 undersöka föroch nackdelarna med en tvåstegsmodell för regionförvaltning med beaktande av effektivering av förvaltningen, den lokala demokratins funktionsduglighet och tillgången på och effektiviteten hos service för invånarna. 2 Servicestrukturen utvecklas regionalt, i samarbete med Esbo och i stadens egen serviceverksamhet. Måluppfyllelse Utvecklingen av stadens egen servicestruktur fortsätter inom alla verksamhetssektorer med tyngdpunkten särkilt på åtgärder som stöder balanseringen av ekonomin. Utveckling av servicestrukturen är ett avgörande element också i det regionala samarbetet. En ny strategi för äldreservicen blir klar 2010. Utredningen av daghemsnätet har framskridit väl och blir färdig på våren 2010. Stödet för hemvård och stödet för privat vård höjdes betydligt (STS 2.3.2009, 74) i syfte att öka alternativen särskilt inom dagvården för småbarn. 3 Ett barn- och ungdomspolitiskt program utarbetas i samarbete mellan stadens olika sektorer och andra aktörer i Grankulla 17