BOKSLUT

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS BOKSLUT KAUNIAISTEN KAUPUNKI STAD KV - STF

2 TILINPÄÄTÖS 2007 BOKSLUT 2007 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida I TOIMINTAKERTOMUS - VERKSAMHETSBERÄTTELSE YLEISOSA - ALLMÄNT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING TYÖLLISYYS JA HENKILÖSTÖ - SYSSELSÄTTNINGSLÄGE OCH PERSONAL VÄESTÖ - BEFOLKNING YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN Yleinen talouskehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen Kuntatalouden kehitys - Kommunalekonomins utveckling Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN - GENOMFÖRANDE AV STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI KAUPUNGIN KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU - GRANSKNING AV STADENS TOTALEKONOMI Tilikauden tuloksen muodostuminen - Redovisningsperiodens resultat Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten Tase - Balansräkning Konsernitase ja sen tunnusluvut sekä konsernirakenne -. Koncernbalansräkning och dess nyckeltal samt koncernstruktur TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY - BEHANDLING AV RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT TALOUSARVION TOTEUTUMINEN / KÄYTTÖTALOUS - BUDGETENS UTFALL/ DRIFTSBUDGETEN Yleishallinto Allmän förvaltning...37 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja - Stadsstyrelsen och stadsdirektören Kaupunginkanslia - Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret Sosiaali- ja terveyslautakunta - Social- och hälsovårdsnämnden Hallinto Förvaltning Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Lasten päivähoito Barndagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Yhdyskuntalautakunta - Samhällstekniska nämnden Hallinto Förvaltning Maankäyttö Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Rakennuslautakunta - Byggnadsnämnden... 86

3 sivu - sida Sivistystoimi - Bildning Koulutoimi - Skolförvaltningen...89 Suomenkielinen koululautakunta - Finskspråkiga skolnämnden Svenskspråkiga skolnämnden - Ruotsinkielinen koululautakunta Sivistyslautakunta - Bildningsnämnden Nuorisolautakunta - Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta - Idrottsnämnden II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT - BOKSLUTSKALKYLER INVESTOINNIT - INVESTERINGAR TULOSLASKELMAN, RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TUNNUSLUVUT SEKÄ NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA KUVAUS - RESULTATRÄKNINGENS, FINANSIERINGSKALKYLENS OCH BALANSRÄKNINGENS NYCKEL- TAL SAMT FORMLERNA FÖR UTRÄKNING OCH EN BESKRIVNING AV DESSA TULOSLASKELMA - RESULTATRÄKNING RAHOITUSLASKELMA - FINANSIERINGSANALYS TASE - BALANSRÄKNING KONSERNITASE - KONCERNBALANSRÄKNING TASE JA KONSERNITASE - BALANSRÄKNING OCH KONCERNBALANSRÄKNING VESIHUOLTOLAITOS - VATTENTJÄNSTVERKET III LIITETIEDOT - BILAGOR IV LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA - FÖRTECKNING ÖVER ANVÄNDA BOKFÖRINGSBÖCKER OCH ANVÄNDA VERIFIKATIONSSLAG V LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIOIDEN KOKOONPANOT - FÖRTROENDE- VALDAORGANISATIONERNAS SAMMANSÄTTNINGAR VI TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS - BOKSLUTSDATUM OCH UNDERSKRIFTER VII TILINTARKASTAJIEN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ - REVISORERNAS REVISIONSAN- TECKNING

4 I TOIMINTAKERTOMUS VERKSAMHETS- BERÄTTELSE

5 YLEISOSA ALLMÄNT

6 Tilinpäätös Bokslut 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS - STADSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Vaikkakin vuosi 2007 oli Kauniaisissa ja pääkaupunkiseudun kunnallisessa elämässä monessa suhteessa tapahtumarikas, asukkaille kaupungin toiminta näyttäytyy vakaana ja yllätyksettömänä keskustan laajamittaista uudistamista lukuunottamatta. Asiakastyytyväisyyskyselyjen valossa kaupungin palvelut koetaan laadullisesti korkeatasoisina ja turvallisina. Kun sellaiseen tilanteeseen päästään vain jos toiminnassa ollaan herkkiä seuraamaan kehitystä ajassa sekä asukkaitten palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia, voimme yleisesti olla tyytyväisiä kaupungin luottamushenkilöiden ja henkilökunnan työhön kauniaislaisten palvelemiseksi. Kaupungin palvelutoiminnan käyttömenot ovat lisääntyneet edellisen vuoden 57,9 miljoonasta eurosta 60,5 miljoonaan euroon. Tämä 4,5 prosentin menojen kasvu on kohtuullinen ottaen erityisesti huomioon kaupungin vanhusväestön kasvu ja palvelujen kysyntään kohdistuvat paineet. Väestön osalta voidaan muutoin todeta kaupungin asukasluvun jääneen viime vuosina hieman alle asukkaaseen. Vanhusväestön suuruutta voidaan Kauniaisissa pitää aivan tavanomaisena. Sitä vastoin väestöpyramidissa on selvä poikkeama vuotiaiden kohdalla. Tämä selittynee siten, että nuoret muuttavat pois Kauniaisista siirtyessään opiskelemaan muualle. Kaupungin suurin näkyvä muutos, eli keskustan uudelleenrakentaminen, on lähtenyt hyvin käyntiin. Sen myötä asukaslukukin tulee kääntymään kasvuun. Tämän seurauksena sekä suurelta osin myös muualla kaupungissa tapahtuvan rakentamisen perusteella kaupunki on voinut seudullisessa aiesopimuksessa sitoutua myötävaikuttamaan 600 uuden asunnon syntymiseen tulevan kymmenvuotiskauden aikana. Osa näistä uusista asunnoista helpottaa epäilemättä myös nuorempien perheiden asumismahdollisuuksia. Vähemmän näkyviä, mutta kuitenkin suuria ja kauaskantoisia ovat ne toiminnan muutokset, jotka liittyvät pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyön merkittävään tiivistymiseen. Kaupunkien yhteistyösopimuksen pohjalta val- Trots att år 2007 på många sätt var händelserikt i Grankulla och i huvudstadsregionens kommunala liv framträder stadens verksamhet för invånarna som något stabilt som saknar överraskningar, med undantag för den omfattande ombyggnaden av centrum. Enkäter om kundtillfredsställelsen visar att stadens tjänster upplevs som högklassiga och trygga. Då ett sådant läge nås endast om man aktivt ger akt på utvecklingen i tiden och förändringarna i invånarnas servicebehov, kan vi allmänt sett vara nöjda med stadens förtroendevaldas och anställdas arbete för att betjänta Grankullaborna. Driftsutgifterna för stadens serviceverksamhet har ökat från 57,9 miljoner euro året innan till 60,5 miljoner euro. Denna utgiftsökning på 4,5 procent är rimlig i synnerhet med tanke på det växande antalet äldre i staden och den ökande efterfrågan på tjänster. Under de senaste åren har invånarantalet i staden varit något under invånare. Den äldre befolkningens andel i Grankulla kan anses vara ordinär. Däremot finns det en klar avvikelse i befolkningspyramiden i åldersgruppen år. Det här förklaras sannolikt av att unga flyttar från Grankulla när de börjar studera på någon annan ort. Den största synliga förändringen i staden, dvs. ombyggnaden av centrum, har startat väl. I och med ombyggnaden kommer också invånarantalet att stiga. Till följd av detta och till en stor del också tack vare byggnation på annat håll i staden har staden i en regional avsiktsförklaring kunnat förbinda sig till att medverka till att 600 nya bostäder byggs under den kommande tioårsperioden. En del av dessa nya bostäder underlättar otvivelaktigt också unga familjers boendemöjligheter. Mindre synliga men ändå stora och vittgående är de verksamhetsförändringar som hänför sig till den betydande intensifieringen av samarbetet mellan städerna i huvudstadsregionen. Utgående från städernas samarbetsavtal färdigställdes före utgången av 2007 ett antal viktiga reformförslag. Genomförandet av dessa kommer starkt att prägla innevarande års samarbete i regionen. Stora frågor är bl.a. omorganiseringen av kollektivtrafiktjänsterna, sammanslagningen av vatten- 1

7 Tilinpäätös mistui vuoden 2007 loppuun mennessä joukko merkittäviä uudistusehdotuksia, joiden toimeenpano tulee vahvasti leimaamaan kuluvan vuoden yhteistyötä seudulla. Isoja asioita tässä ovat mm. joukkoliikennepalvelujen uudelleenjärjestelyt, vesi- ja viemärilaitosten yhdistäminen, yhteiset maankäytön ja liikenteen strategiat, omistajaohjauksen tiivistäminen seudullisissa yhteistoimintaorganisaatioissa jne. Konkreettisin Kauniaisiin lähiaikoina kohdistuva muutos perustuu kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin, joka velvoittaa kuntia järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelunsa vähintään asukkaan väestöpohjan käsittävissä yhteistoiminta-alueissa. Kaupunginhallitus päätti lain velvoitteiden pohjalta vuoden 2007 lopussa entistä tiiviimmästä palveluyhteistyöstä Espoon kanssa. Sen toteuttaminen tulee olemaan suuri lähiajan haaste kaupungille. Kaupungin taloudellisen tuloksen osalta budjetoidusta melkein puolen miljoonan euron alijäämästä on päädytty kolmen ja puolen miljoonan euron ylijäämään. Käyttömenojen alitus liki puolella miljoonalla eurolla selittää osan, mutta suurin poikkeama perustuu verotulojen ja tilitysten runsaaseen kasvuun, joka selittyy arvioitua suuremmalla optiotulojen kasvulla. Merkittävä osa verotulojen kasvusta on myös edellisen vuoden tilitysten oikaisua. Vasta vuoden 2007 verotuksen eteneminen selventää itse verotuloissa tapahtuneet muutokset. Kuluvan vuoden alijäämäinen talousarvio huomioon ottaen ylijäämä viime vuodelta on toisaalta enemmän kuin toivottu. Bokslut och avloppsverken, gemensamma strategier för markanvändningen och trafiken och tätare ägarstyrning i de regionala samarbetsorganisationerna. Den mest konkreta förändring som gäller Grankulla inom den närmaste framtiden baserar sig på lagen om en kommun- och servicestrukturreform, som förpliktar kommunerna att ordna sina social- och hälsovårdstjänster inom samarbetsområden vars befolkningsunderlag är minst invånare. I enlighet med lagens förpliktelser beslutade stadsstyrelsen i slutet av 2007 om tätare servicesamarbete med Esbo. Att genomföra detta kommer att vara den närmaste framtidens stora utmaning för staden. I fråga om stadens ekonomiska resultat har det budgeterade underskottet på nästan en halv miljon euro vänts till ett överskott på tre och en halv miljon euro. Underskridningen av driftsutgifterna med nästan en halv miljon euro förklarar en del av detta, men den största avvikelsen beror på den stora ökningen av skatteinkomster och skatteredovisningar, vilket förklaras av att optionsinkomsterna ökade mer än beräknat. En väsentlig del av skatteinkomstökningen utgörs också av korrigeringar av föregående års redovisningar. Först när 2007 års beskattning fortskrider klarläggs förändringarna i själva skatteinkomsterna. Med beaktande av underskottsbudgeten för 2008 är överskottet från 2007 å andra sidan mer än önskat. Som slutsats kan det antas att Grankullas utgifter och inkomster såväl bakåt i tiden som en tid framåt är i rätt god balans. Johtopäätöksenä voi olettaa Kauniaisten menojen ja tulojen olevan niin taaksepäin kuin hieman eteenpäinkin katsottuna suhteellisen hyvässä tasapainossa. kaupunginjohtaja stadsdirektör 2

8 Tilinpäätös Bokslut 2. KAUPUNGIN HALLINTO - STADENS FÖRVALTNING Valtuuston voimasuhteet olivat seuraavat: Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) 17 Kansallinen Kokoomus (Kok.) 13 Vihreä liitto (Vihr.) 2 Kristillisdemokraatit (KD) 1 SDP 1 Grani Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Edward Andersson (RKP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tapani Ala-Reinikka (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Heidi Moisio (Kok.). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Finn Berg (RKP) ja varapuheenjohtajana Pekka Koskinen (Kok.). Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Luottamushenkilöorganisaatio esitellään täydellisenä listauksena erillisessä liitteessä "Luottamushenkilöorganisaatioiden kokoonpanot" Kaupungin toiminta jakautuu kolmeen toimialaan: sosiaali- ja terveystoimeen, yhdyskuntatoimeen sekä sivistystoimen toimialaan. Yleishallinto tukee koko kaupungintasolla kaupungin organisaation toimintaa kaupunginjohtajan rinnalla. Kaupungin organisaatiota kuvataan tarkemmin alla olevassa organisaatiokaaviossa, josta tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen lisäksi ilmenevät myös muut tilinpäätöskertomusvuoden aikana toimineet valtuuston valitsemat toimintaa varsinaisesti ohjaavat lautakunnat. Styrkeförhållandet i fullmäktige : Svenska folkpartiet (sfp) Samlingspartiet (saml) Gröna förbundet (gröna) Kristdemokraterna (kd) Socialdemokraterna (sdp) Grani 2008 Stadsfullmäktiges ordförande var Edward Andersson (sfp), förste vice ordförande Tapani Ala- Reinikka (saml) och andre vice ordförande Heidi Moisio (saml). Stadsstyrelsens ordförande var Finn Berg (sfp) och vice ordförande Pekka Koskinen (saml). Stadsdirektören var föredragande i stadsstyrelsen. Förtroendemannaorganisationen presenteras komplett i en separat bilaga Förtroendemannaorganens sammansättning. Stadens verksamhet indelas i tre sektorer: social- och hälsovårdssektorn, samhällstekniska sektorn och bildningssektorn. Den allmänna förvaltningen stödjer vid sidan om stadsdirektören stadens organisations verksamhet på stadsnivå. Stadens organisation beskrivs närmare i organisationsschemat nedan. Förutom revisionsnämnden och stadsstyrelsen framgår också de övriga av stadsfullmäktige utsedda nämnderna, som i första hand styrt verksamheten under redovisningsåret. Kaupungin johtoryhmän kokoonpano Stadens ledningsgrupp Torsten Widén Katja Pesonen Gun Söderlund Päivi Hytönen Marianne Harju Ulla Tikkanen Antti Rönkä Tina Strandberg Markus Jahnsson kaupunginjohtaja - stadsdirektör talousjohtaja - ekonomidirektör kaupunginsihteeri - stadssekreterare henkilöstöpäällikkö - personalchef yhdyskuntatoimen johtaja - direktör för samhällstekniken sosiaali- ja terveystoimen johtaja - social- och hälsovårdsdirektör koulutoimenjohtaja - skoldirektör hallintopäällikkö - förvaltningschef tiedotussihteeri - informationssekreterare 3

9 Tilinpäätös Bokslut Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Keskusvaalilautakunta Centralvalnämnden Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Henkilöstöjaosto Personalsektionen Yleishallinto Allmän förvaltning Kaupunginkanslia - Stadskansliet Rahatoimisto - Drätselkontoret Kaupunginjohtaja Stadsdirektören Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovård Yhdyskuntatoimi Samhällsteknik Sivistystoimi Bildning Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden - esiopetusjaostot - förskolesektionerna Sosiaalipalvelut - Socialtjänster Lasten päivähoito - Dagvård Koti- ja laitoshoito Hem- och institutionsvård Terveydenhuolto - Hälsovård Suun terveydenhuolto Munhälsovård Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden Maankäyttö - Markanvändning Ympäristötoimi - Miljöenheten Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu - Byggherreverksamhet och teknisk planering Kuntatekniikka - Kommunteknik Vesihuoltolaitos - Vattentjänstverket Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn Suomenkielinen koululautakunta Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Svenskspråkiga skolnämnden Koulut ja muu koulutoimi Skolor och övrig skolverksamhet Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Kansalaisopisto - Medborgarinstitutet Kirjasto - Biblioteket Kulttuuritoimi - Kulturverksamhet Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 4

10 Tilinpäätös Bokslut 3. TYÖLLISYYS JA HENKILÖSTÖ - SYSSELSÄTTNINGSLÄGE OCH PERSONAL 3.1 Kunnallinen työllisyystilanne ja sen kehittyminen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vuoden 2007 työllisyystiedustelu on valmistunut. Tiedustelu sisältää arvioita henkilöstön määrän muutoksista, tulospalkkioista, lomautuksista ja irtisanoutumisista. Kunnat ja kuntayhtymät työllistävät viidenneksen kaikista työllisistä, joita oli vuonna 2006 yhteensä 2,1 miljoonaa henkilöä. Tilastokeskuksen viimeisimmän palkkatilaston mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli palkansaajaa lokakuussa Tämän lisäksi palkattomalla työ- tai virkavapaalla oli henkilöä. Työllisten määrä on jatkanut kasvuaan. Joulukuussa 2007 työllisiä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrä oli Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli joulukuussa 69,5 prosenttia. Se oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna Työttömyysaste putosi 0,4 prosenttia vuoden 2006 tasosta ja oli 6 prosenttia. Työttömänä oli vuoden lopussa Työllisyys on parantunut erityisesti yksityissektorilla. Julkisella puolella työllisten määrä on vähentynyt. Etelä- ja Länsi-Suomessa työllisyys parani ja Itä-Suomessa ja Lapissa työllisyys heikkeni. Tulevina vuosina kuntasektorilla on edessään suuret muutokset sekä palvelurakenteissa että henkilöstörakenteissa. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteiden mukaan yli puolet kuntaalan nykyisestä henkilöstöstä on siirtynyt eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2008 eläkkeelle siirtyy vajaat henkilöä. Vuodesta 2010 lähtien eläkkeelle siirtyy jo noin henkilöä vuosittain. 3.2 Seudun työllisyystilanne Työttömien osuus Helsingin seudulla työvoimasta oli 5,6 prosenttia joulukuussa 2007 työministeriön tietojen mukaan. Koko maassa se oli 8,4 prosenttia, joten laskua oli edellisvuoden joulukuuhun verrattuna noin prosenttiyksikön verran. Helsingin seudun työttö- 3.1 Sysselsättningen och dess utveckling inom kommunsektorn Kommunala arbetsmarknadsverkets sysselsättningsenkät 2007 har sammanställts. Enkäten innehåller uppskattningar av förändringar i personalstyrkan, resultatpremier, permitteringar och uppsägningar. Kommunerna och samkommunerna sysselsätter en femtedel av alla yrkesverksamma. År 2006 fanns det totalt 2,1 miljoner yrkesverksamma personer. Enligt Statistikcentralens senaste lönestatistik var löntagare anställda vid kommuner och samkommuner i oktober Utöver dessa hade personer oavlönad arbets- eller tjänstledighet. Antalet sysselsatta har fortsatt att öka. I december 2007 fanns det fler sysselsatta än året innan. Antalet sysselsatta var Sysselsättningsgraden, dvs. andelen sysselsatta i relation till befolkningen i åldersgruppen år var i december 69,5 procent. Det var 0,3 procent mer än år Arbetslöshetsgraden sjönk med 0,4 procent från 2006 års nivå och var 6 procent. Vid utgången av året var antalet arbetslösa Sysselsättningen har förbättrats i synnerhet inom privata sektorn. Inom offentliga sektorn har antalet sysselsatta minskat. Sysselsättningsläget förbättrades i södra och västra Finland och försämrades i östra Finland och Lappland. Under de kommande åren står den kommunala sektorn inför stora förändringar i både servicestrukturerna och personalstrukturerna. Enligt Kommunernas pensionsförsäkrings prognoser har över hälften av kommunsektorns nuvarande personal gått i pension fram till år År 2008 avgår knappa personer med pension. Från och med 2010 går redan cirka personer årligen i pension. 3.2 Sysselsättningen i regionen Enligt arbetskraftsministeriets uppgifter var andelen arbetslösa av arbetskraften i Helsingforsregionen 5,6 procent i december I hela landet var den 8,4 procent, vilket innebär en minskning på cirka en procentenhet jämfört med december föregående år. Arbetslöshetsgraden i 5

11 Tilinpäätös myysaste oli supistunut saman verran. Espoossa työttömien osuus työvoimasta oli 4,6 prosenttia ja kehysalueella 4,7 prosenttia. Helsingissä työttömyysaste oli 6,3 prosenttia ja Vantaalla 6,6 prosenttia joulukuussa Helsingin seudulla sekä miesten että naisten työttömyysaste oli samalla tasolla ja yhtä suuria kokonaistyöttömyysasteen kanssa. Koko maassa miesten työttömyysaste oli naisten astetta alhaisempi. Helsingissä tilanne oli päinvastainen. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys jatkavat voimakasta vähenemistään. Helsingin seudulla lasku oli voimakkaampaa kuin koko maassa. Bokslut Helsingforsregionen hade sjunkit i samma mån. I Esbo var arbetslöshetsgraden 4,6 procent och i kransområdet 4,7 procent. I Helsingfors var arbetslöshetsgraden 6,3 procent och i Vanda 6,6 procent i december I Helsingforsregionen var arbetslöshetsgraden bland män och kvinnor på samma nivå och lika stor som den totala arbetslöshetsgraden. I hela landet var arbetslöshetsgraden bland män lägre än bland kvinnor. I Helsingfors var situationen den motsatta. Både ungdoms- och långtidsarbetslösheten fortsätter att sjunka kraftigt. I Helsingforsregionen var minskningen kraftigare än i hela landet. 3.3 Kauniaisten työllisyystilanne Uudenmaan TE-keskuksen alueella oli vuoden 2007 lopussa työttömiä työnhakijoita henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien henkilöä ja työttömyysaste oli 5,4 %. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnista korkein työttömyysaste syyskuun lopussa oli Loviisassa (8,3 %). Matalin työttömyysaste oli Kauniaisissa ja Tuusulassa (3,1 %). Työttömien kokonaismäärä on pienentynyt verrattuna vuoteen henkilöllä. Nuorten alle 25 vuotiaiden työttömien määrä verrattuna tilanteeseen on vähentynyt 2 henkilöllä. Yli 50 vuotiaiden työttömien määrä on edelleen jatkanut laskuaan. Vähennystä viime vuoden joulukuun tilanteeseen on 4 henkilöä. Myös yli vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt kolmella henkilöllä. 3.3 Sysselsättningen i Grankulla Inom Nylands TE-centrals område fanns det vid utgången av 2007 sammanlagt arbetslösa arbetssökande inklusive permitterade som anmält sig till arbetskraftsbyrån, och arbetslöshetsgraden var 5,4 %. I slutet av september hade Lovisa den högsta arbetslöshetsgraden (8,3 %) av kommunerna inom Nylands TEcentrals område. Grankulla och Tusby hade den lägsta arbetslöshetsgraden (3,1 %). Det totala antalet arbetslösa har minskat med 11 personer jämfört med år Jämfört med läget har antalet unga arbetslösa under 25 år minskat med 2 personer. Antalet arbetslösa som fyllt 50 år har fortsatt att minska. Minskningen är 4 personer jämfört med december Antalet personer som varit över ett år arbetslösa har också minskat med tre. KAUNIAINEN Työttömien joista joista joista Työttömyysaste Työttömyysaste henkilöiden alle 25 v yli 50 v yli vuoden Kauniainen Uusimaa määrä työttömänä Joulukuu ,2 % 8,1 % Kesäkuu ,2 % 8,3 % Joulukuu ,9 % 7,6 % Kesäkuu ,2 % 7,2 % Joulukuu ,6 % 6,6 % Kesäkuu ,4 % 6,0 % Joulukuu ,1 % 5,4 % 3.4 Kauniaisten kaupungin henkilöstö Organisaation toimintaperiaatteisiin kuuluu strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen ja kehittäminen. Vuonna 2007 henkilöstöpolitiikkaa kehitettiin kaupunginvaltuustossa ( ) hyväksytyn Henkilöstöstrate- 3.4 Grankulla stads personal Till organisationens verksamhetsprinciper hör strategisk ledning och utveckling av personalresurserna. År 2007 utvecklades personalpolitiken utifrån den av stadsfullmäktige godkända ( ) Personalstrategin. Som perso- 6

12 Tilinpäätös gian pohjalta. Strategian painopistealueiksi vuosille valittiin henkilöstön osaamisen ja riittävyyden turvaaminen sekä kannustavan palkkauksen kehittäminen. Lisäksi on painotettu hyviä johtamiskäytäntöjä, osaamisen kehittämistä, osallistavaa työkulttuuria, rekrytointia ja tasa-arvoa. Bokslut nalstrategins insatsområden valdes att personalens kompetens och tillräckliga personalresurser tryggas och att en sporrande lönepolitik utvecklas. Dessutom fästs vikt vid god ledarskapspraxis, kompetensutveckling, en arbetskultur som sporrar till medverkan samt rekrytering och jämställdhet. Henkilöstön/vakanssien lukumäärä Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi Koulutoimi Sivistystoimi Nuorisotoimi 9 9 Liikuntatoimi Vesihuoltolaitos 4 4 Yhteensä Henkilöstömenojen kasvusta pääosa johtuu työsopimuskorotuksista, mutta osa on myös henkilökunnan määrän kasvun aiheuttamaa. Henkilöstön rekrytointi on asteittain vaikeutunut ja sitä on pyritty kehittämään yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa. Vaikka työvoimaa saatiin keskimäärin hyvin, on saatavuus edelleen vaikeutunut sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon henkilökunnan ja suun terveydenhuollon henkilökunnan osalta. Henkilöstön saatavuuteen on panostettu mm. rekrytointimessuille osallistumalla suun terveydenhuollon ja päivähoidon osalta. Yhteistyötä oppilaitosten osalta on myös tiivistetty. Vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt erityisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta. Tämä koskee erityisesti koti- ja laitoshoidon henkilökuntaa. Kauniaisten terveysaseman laboratorio integroitui HUSLABiin lukien (sote ). HUSLAB on tuottanut siitä lähtien Kauniaisten terveyskeskukselle sen tarvitsemat laboratoriopalvelut ja otti terveyskeskuksen laboratorion henkilökunnan palvelukseensa ns. vanhoina työntekijöinä. Kuntaalan yhteistoimintamenettelyä koskevan yleissopimuksen mukaiset yt-neuvottelut siirrosta käytiin , , ja Kauniaisten laboratoriohoitajien toimet (2,5 vakanssia) lakkautettiin ennen siirtoa eli Hallintosäännön kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää viran tai toimen perustamisesta tai lakkauttamisesta. Merparten av tillväxten av personalutgifterna beror på höjningar enligt kollektivavtalen, men en del orsakas också av en ökning av antalet anställda. Rekryteringen av personal har successivt blivit svårare och man har tillsammans med de övriga städerna i huvudstadsregionen strävat efter att utveckla denna. Trots att det i snitt lyckats bra att få personal har tillgången på dagvårds- och munhälsovårdspersonal inom social- och hälsovården fortsatt att försvagas. Staden har satsat på att trygga tillgången på arbetskraft bl.a. genom att delta i rekryteringsmässor för munhälsovårdens och dagvårdens del. Samarbetet med läroinrättningarna har också intensifierats. Användningen av köpta tjänster inom personalrekryteringen har ökat särskilt inom social- och hälsovården. Det här gäller i synnerhet personalen inom hem- och institutionsvården. Grankulla hälsocentrals laboratorium integrerades med HUSLAB (social- och hälsovårdsnämnden ). Efter detta har HUSLAB producerat de laboratorietjänster som Grankulla hälsocentral behöver. HUSLAB anställde hälsocentralens laboratoriepersonal som s.k. gamla arbetstagare. Samarbetsförhandlingar om överföringen fördes , , och enligt det allmänna avtalet om samarbetsförfarande inom kommunsektorn. Grankullas befattningar som laboratorieskötare (2,5 vakanser) drogs in före överföringen, dvs Enligt punkt i förvaltningsstadgan beslutar stadsstyrelsen om inrättande och indragande av tjänst eller befattning. 7

13 Tilinpäätös Ympäristöterveydenhuollosta vastaa alkaen Espoon seudun ympäristöterveys. Kauniaisten terveystarkastaja siirtyi Espoon kaupungin palvelukseen kuluneen toimintakauden aikana yhteistoiminta-alueen aloittaessa toimintansa. Varhaiseläkemaksujen kirjausvaikutukset toimialoilla Vuoden 2006 alusta on otettu käyttöön varhaiseläkemenoperusteinen maksu (ent. varhaiseläkkeen omavastuumaksu). Kuntaliitto on antanut suosituksen KuEL-maksujen eri osien kirjanpidollisesta käsittelystä. Kauniaisissa päätettiin syksyllä 2007 kirjata eläkemaksut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti alkaen. Käytännössä tämä aiheutti sen, että kun aikaisemmin kustannukset oli jaettu palkkojen suhteessa niin nyt ne on oikaistu aiheuttamisperiaatteen mukaisiksi. Aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten kohdistaminen eläkemenoperusteisissa maksuissa on perusteltua erityisesti valtionosuustehtävissä, sillä eläkemaksut ovat valtionosuuspohjaan kuuluvia menoja. Bokslut Från svarar Esboregionens miljö- och hälsoskydd för miljö- och hälsoskyddet. Grankullas hälsoinspektör övergick till Esbo stads tjänst under den gångna verksamhetsperioden i och med att samarbetsområdet inledde sin verksamhet. Bokföringen av förtidspensionsavgifter och dess inverkan på sektorerna Från början av 2006 har men infört en förtidspensionsutgiftsbaserad avgift (tidigare självriskandel för förtidspensioner). Kommunförbundet har givit rekommendationer om hur olika delar av KomPl-avgifterna ska behandlas i bokföringen. I Grankulla beslutade man på hösten 2007 att bokföra pensionsavgifterna enligt upphovsprincipen från I praktiken innebar detta att medan kostnaderna tidigare fördelats i proportion till lönerna så har de nu korrigerats enligt upphovsprincipen. Det är motiverat att i fråga om pensionsbaserade avgifter fördela kostnaderna enligt upphovsprincipen särskilt när det gäller uppgifter som kommunen får statsandelar för, eftersom pensionsavgifterna är utgifter som hör till statsandelsgrunden. Kauniaisten kaupungin maksamat palkat ja palkkiot* kuukausittain (M ) v v v Muutos-% Muutos-% vuoden 05 vuoden 06 Kuukausi Kertymä Kuukausi Kertymä Kuukausi Kertymä tilanteesta tilanteesta vuoden vuoden vuoden vuoden 06 vuoden 07 M alusta M alusta M alusta tilanteeseen tilanteeseen Tam 1,4 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 0,0 7,1 Hel 1,4 2,8 1,6 3,0 1,6 3,1 7,1 3,3 Maa 1,5 4,3 1,6 4,6 1,7 4,8 7,0 4,3 Huh 1,9 6,2 1,6 6,2 1,6 6,4 0,0 3,2 Tou 1,2 7,4 1,6 7,8 1,6 8,0 5,4 2,6 Kes 2,4 9,8 2,4 10,2 2,5 10,5 4,1 2,9 Hei 1,6 11,4 1,8 12,0 1,6 12,1 5,3 0,8 Elo 1,4 12,8 1,4 13,4 1,4 13,5 4,7 0,7 Syy 1,5 14,3 1,4 14,8 1,5 15,0 3,5 1,4 Lok 1,6 15,9 1,7 16,5 1,7 16,7 3,8 1,2 Mar 1,6 17,5 1,6 18,1 1,6 18,3 3,4 1,1 Jou 1,8 19,3 1,9 20,0 2,0 20,3 3,6 1,5 Yht. 19,3 20,0 20,3 3,6 1,5 * Ilman sivukuluja Henkilöstömäärät ja palkat sisältävät myös liikelaitoksen osuuden. Sivukulut ei sisälly taulukossa esiintyviin palkkoihin. Antalet anställda och lönerna omfattar också affärsverkets andel. Bikostnaderna ingår inte i de i tabellen angivna lönerna. 8

14 Tilinpäätös Bokslut 4. VÄESTÖ - BEFOLKNING Koko maan väkiluvun arvioidaan v lisääntyvän henkilöllä. Kasvua vuodesta 2007 kertyy 0,4 prosenttia. Syntyneiden osuus väkiluvun kasvusta on 9 500, loput on maahanmuuton kasvua. Määrä on ennätyksellinen. Talouskasvun huippuvuosina Suomen väkiluku lisääntyi uudella maahanmuuttajalla. Uudenmaan maakunnan väestö kasvoi vuonna 2007 noin asukkaalla (kasvu ,11 %). Kasvusta lähes puolet oli syntyneiden kasvun osuutta, yli 35 prosenttia ulkomaisen muuttoliikkeen aiheuttamaa kasvua ja vain alle 20 prosenttia oli maassamuuton voittoa (joista ilmeisesti yli puolet Suomen ulkopuolella syntyneiden ansiosta). Kun kotimaan muuttoliike Uudellemaalle on asuntotuotannon alhaisuuden takia pientä talouden huippuvuonna, ulkomaalaisten ammattilaisten työpanos pääkaupunkiseudulla kasvaa. Seudun väestö Väestön kasvu vuonna 2007 on ollut vilkkaampaa kuin kertakaan aiemmin luvulla. Helsingin seudun *) väkiluku ylitti vuoden 2007 aikana 1,3 miljoonan rajan. Seudun väestö kasvoi hengellä vuonna Lähes puolet kasvusta johtui seudun muuttovoitosta eli siitä, että enemmän ihmisiä muutti alueelle kuin pois sieltä. Kasvu perustui ennen kaikkea vilkkaaseen maahanmuuttoon. Ulkomailta muuttaneiden osuus muuttovoitosta oli yli 70 prosenttia. Toinen puoli kasvusta johtui siitä, että syntyneitä oli lähes enemmän kuin oli kuolleita. Seudun kunnista väkiluku kasvoi eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella. Seudullisesti tarkastellen Kerava kasvoi viime vuonna suhteellisesti nopeimmin eli 2,6 prosenttia. Myös Vihdissä, Kirkkonummella ja Sipoossa väestönkasvu ylitti 2 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kaupungeista suhteellisesti nopeimmin kasvoi Vantaa, 1,4 prosenttia. Espoon väestö lisääntyi 1,2 prosenttia ja Helsingin 0,7 prosenttia. *) Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta ja kehysalueesta. Helsingin seudulla asuu 24 % koko maan väestöstä, sijaitsee 29 % maan työpaikoista ja tuotetaan 33 % maan bruttokansantuotteesta. Folkmängden i Finland beräknas stiga med personer 2008, dvs. med 0,4 procent jämfört med Nativitetens andel av ökningen är och immigrationens Antalet är rekordstort. Under den ekonomiska tillväxtens toppår ökade Finlands folkmängd med nya invandrare. Befolkningen i landskapet Nyland växte 2007 med ca invånare (ökning ,11 %). Av tillväxten var de föddas andel nästan hälften, över 35 procent orsakades av den utländska flyttningsrörelsen och bara mindre än 20 procent var flyttningsvinst av flyttningen inom landet (varav synbarligen över hälften tack vare utanför Finland födda personer). Då den inhemska flyttningsrörelsen till Nyland på grund av den ringa bostadsproduktionen är liten under ekonomins toppår, ökar det utländska yrkesfolkets arbetsinsats i huvudstadsregionen. Befolkningen i regionen Under 2007 ökade folkmängden mer än någonsin tidigare på 2000-talet. Antalet invånare i Helsingforsregionen *) steg under 2007 till över 1,3 miljoner. Regionens folkmängd ökade med personer under Nästan hälften av tillväxten berodde på ett inflyttningsöverskott, dvs. att det flyttade fler människor till regionen än ut från den. Tillväxten baserade sig framför allt på en livlig immigration. Över 70 procent av inflyttningsöverskottet utgjordes av inflyttning från utlandet. Den andra hälften av tillväxten berodde på att nativiteten översteg dödligheten med nästan personer. Av regionens kommuner ökade folkmängden mest i Helsingfors, Esbo, Vanda, Kervo och Kyrkslätt. Inom regionen var den relativa tillväxten snabbast i Kervo, dvs. 2,6 procent. Också i Vichtis, Kyrkslätt och Sibbo ökade invånarantalet med över 2 procent. Av huvudstadsregionens kommuner växte Vanda relativt sett snabbast, med 1,4 procent. Folkmängden i Esbo ökade med 1,2 procent och i Helsingfors med 0,7 procent. *) Helsingforsregionen består av huvudstadsregionen och kransområdet. I Helsingforsregionen bor 24 % av hela landets befolkning, där finns 29 % av landets arbetsplatser och där produceras 33 % av landets bruttonationalprodukt. 9

15 Tilinpäätös Väestökehitys Kauniaisissa Kauniaisten kaupungin väestömäärä per oli asukasta. Kun tarkastellaan väestön kehitystä vuodesta 1996 voidaan todeta, että 0 5 vuotiaiden määrä on tasaisesti laskenut, kun vastaavasti yli 65 vuotiaiden osuus on kasvanut. Tasaista laskua on ollut myös ikäryhmässä vuotiaat. Befolkningsutvecklingen i Grankulla Bokslut Grankulla hade invånare Vid en granskning av befolkningsutvecklingen från 1996 kan man konstatera att invånarantalet i åldersgruppen 0-5 år har stadigt sjunkit, medan andelen 65 år fyllda stigit. Antalet invånare i åldersgruppen år har också minskat stadigt Verrattuna vuoden vaihteeseen (tilanne per ) asukasmäärä on lisääntynyt 28 henkilöllä. Vuonna 2007 väestön vähenemistä tapahtui eniten ikäryhmissä 0-3 vuotiaat, 7-16 vuotiaat ja vuotiaat, joiden osuus koko kaupungin väestöstä 40,9 %. Eniten väestön kasvua on havaittavissa ikäryhmissä vuotiaat sekä vuotiaissa. Myös yli 75-vuotiaiden osuus on kasvanut vuoden alusta 35 henkilöllä. Väestön ikääntyminen on siis edelleen lisääntynyt. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on 17,4 prosenttia, kun se oli ,2 prosenttia. Jämfört med situationen har invånarantalet ökat med 28. År 2007 minskade folkmängden mest i åldersgrupperna 0-3 år, 7-16 år och år, vilkas andel av stadens hela befolkning är 40,9 %. Den största befolkningstillväxten förekom i åldersgrupperna år och år. Också antalet 75 år fyllda har ökat med 35 från början av året. Befolkningens åldrande har således fortsatt att öka. Andelen 65 år fyllda invånare är 17,4 procent mot 17,2 procent IKÄ Väestö vuoden ikäryhmä Miehet % Naiset % alusta % väestöstä ikäryhmästä ikäryhmästä (-10) 3,7 % ,4 % ,6 % (11) 2,6 % ,1 % ,9 % (9) 1,4 % 64 55,2 % 52 44,8 % (-27) 15,8 % ,2 % ,8 % (34) 10,1 % ,3 % ,7 % (-56) 21,4 % ,9 % ,1 % (49) 27,7 % ,6 % ,4 % (-5) 9,0 % ,4 % ,6 % (15) 6,3 % ,1 % ,9 % (8) 2,1 % 55 31,3 % ,8 % Yht (28) 100 % ,7 % ,3 % 10

16 Tilinpäätös Bokslut Kauniaisten kaupungin väestöpyramidi vuonna 2007 on kuten aikaisempinakin vuosina kapea nuorten aikuisten ikäryhmissä. Väestöikäryhmien muutoksia on tarkasteltu vuodesta 1996 lähtien. Kun verrataan kyseisen vuoden tietoja tämän vuoden toteutumaan voidaan todeta, että väestömäärä on vähentynyt kokonaisuudessaan 41 henkilöllä. Eniten vähentymistä on ollut ikäryhmissä 0-3 vuotiaat sekä vuotiaat. Lisäksi on nähtävissä voimasta kasvua yli 65-vuotiaiden osuudessa. Grankulla stads befolkningspyramid 2007 är smal i åldersgrupperna unga vuxna, precis som under tidigare år. Förändringarna i de olika åldersgrupperna har granskats sedan När data från 1996 jämförs med 2007 kan det konstaters att antalet invånare minskat med 41. Minskningen har varit störst i åldersgrupperna 0-3 år och år. Dessutom ses en kraftig ökning av andelen 65 år fyllda. naiset miehet Kieliryhmittäin tarkasteltuna suomenkielisten osuus on noin 57,8 % ja ruotsinkielisten osuus noin 38,5 % väestöstä eli muiden kielten osuus on noin 3,7 %. En granskning mellan språkgrupperna ger vid handen att de finskspråkiga utgör ca 57,8 % och de svenskspråkiga ca 38,5 % av befolkningen, dvs. andra språkgruppers andel är ca 3,7 %. Rakennustuotanto Kauniaisissa Vuonna 2006 Kauniaisissa valmistui yhteensä 39 uutta asuntoa. Kaupungin rakennuttamassa kohteessa, osoitteessa Kerankuja 1-3, valmistui 3 luhtitaloa / rivitaloa, joissa on yhteensä 24 asuntoa. Asunnot ovat kaupungin vuokra-asuntoja. Ersintie 15:een valmistui yhdeksän asunnon pienkerrostalo / palvelutalo vammaisille. Lisäksi Kauniaisissa valmistui 6 pientaloa / 6 Byggproduktion i Grankulla Under 2006 färdigställdes sammanlagt 39 nya bostäder i Grankulla. På adressen Keragränden 1-3, som staden var byggherre för, färdigställdes 3 loftgångshus/radhus med sammanlagt 24 bostäder. De är stadens hyresbostäder. På Ersvägen 14 färdigställdes ett låghus/servicehus med nio bostäder för handikappade. Dessutom blev 6 nya småhus/6 bostäder färdiga i Grankulla. 11

17 Tilinpäätös asuntoa uudistuotantona. Vuonna 2007 Kauniaisissa valmistui 15 pientaloa / 15 asuntoa uudistuotantona. Keskustassa aloitettiin mittavia kerrostalokohteita: -Asunto Oy Kauniaisten Kavaljeeri, Asematie asuntoa -Asunto Oy Kauniaisten Sebastos, Kauniaistentie asuntoa -Asunto Oy Kauniaisten Konsuli, Kauniaistentie 13 A-B 30 asuntoa Suunniteltu valmistuminen näille kohteille on vuonna Bokslut År 2007 färdigställdes 15 nya småhus/15 bostäder i Grankulla. I centrum påbörjades omfattande byggnation av flervåningshus: - Asunto Oy Kauniaisten kavaljeeri, Stationsvägen bostäder - Asunto Oy Kauniaisten Sebastos, Grankullavägen bostäder - Asunto Oy Kauniaisten Konsuli Grankullavägen 13 A-B 30 bostäder Dessa hus beräknas bli färdiga Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuink errostalot Asuntojen määrä

18 Tilinpäätös Bokslut 5. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS - DEN ALLMÄNNA EKONOMISKA UTVECKLINGEN 5.1 Yleinen talouskehitys - Den allmänna ekonomiska utvecklingen Suomen bruttokansantuotteen (BKT) volyymi kasvoi 4,4 prosenttia vuonna 2007 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Bruttokansantuote oli 179 miljardia euroa. Vuoden 2007 kansantalouden kysyntää lisäsivät vienti, kulutus ja investoinnit. Suomella on nyt takanaan neljä vahvaa kasvu vuotta. Tähän saakka Suomi on säästynyt myös Yhdysvalloista alkaneelta talouskriisiltä jopa ihmeen hyvin. Yhdysvaltain asema maailmantaloudessa on kuitenkin niin vahva, että sen ongelmat heijastuvat jossakin vaiheessa väkisinkin laajasti maailmantaloudessa. Suomen talous on myös nykyään entistä riippuvaisempi maailmantaloudesta, sillä viennin osuus on kansantuotteesta on noussut kaikkien aikojen ennätykseen. Työllisyys on kehittynyt erittäin hyvin, ja teollisuuden tilauskanta on edelleenkin keskimääräistä korkeammalla tasolla. Suomen talouskasvu on jatkunut suhteellisen vahvana. Kokonaistuotanto kasvoi kolmannella neljänneksellä 3,8 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tuotannon kasvua tuki erityisesti kulutuskysyntä ja vienti. Kotitalouksien usko omaan talouteensa on säilynyt hyvin luottavaisena, mikä on pitänyt yllä yksityistä kulutusta ja vähittäiskauppaa. Suomessa kuluttajien arviot ovat loppuvuodesta muuttuneet vähitellen varovaisimmiksi talouden kehittymisestä. Suomen elinkeinoelämän suhdanteet ja lähikuukausien näkymät ovat silti yhä kohtuulliset. Enligt Statistikcentralens preliminära uppgifter ökade Finlands bruttonationalprodukt (BNP) med 4,4 procent Bruttonationalprodukten uppgick till 179 miljarder euro. Exporten, konsumtionen och investeringarna ökade efterfrågan i samhällsekonomin Finland har nu haft fyra starka tillväxtår i rad. Hittills har landet också klarat sig t.o.m. oväntat bra undan den i Förenta staterna började ekonomiska krisen. Förenta staternas ställning i världsekonomin är ändå så stark att problemen där i något skede oundvikligen kommer att ha världsomfattande effekter. Finlands ekonomi är nuförtiden också i allt högre grad beroende av världsekonomin, eftersom exportens andel av bruttonationalprodukten är högre än någonsin. Sysselsättningen har utvecklats mycket positivt, och industrins orderstock är fortfarande på högre nivå än i snitt. Finlands ekonomiska tillväxt har fortsatt relativt stark. Under det tredje kvartalet ökade totalproduktionen med 3,8 % jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Produktionsökningen stöddes i synnerhet av konsumtionsefterfrågan och exporten. Hushållens tilltro till sin egen ekonomi har förblivit bra, vilket upprätthållit den privata konsumtionen och detaljhandeln. Mot slutet av året har konsumenternas uppskattning om den ekonomiska utvecklingen i Finland gradvis blivit försiktigare. Konjunkturerna i Finlands näringsliv och utsikterna för de närmaste månaderna är ändå fortfarande skäliga. 5.2 Kuntatalouden kehitys - Kommunalekonomins utveckling Kuntatalouden kehitys on ollut viime aikoina varsin myönteinen. Kuntien taloustilannetta on parantanut kuntien verotulojen kasvu, joka oli vuonna 2007 noin 7,5 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöverojen tuotot kasvoivat reippaasti. Den kommunala ekonomins utveckling har varit rätt positiv under de senaste tiderna. Kommunernas ekonomiska situation har förbättrats tack vare skatteinkomsterna, som under 2007 ökade med ca 7,5 procent. Tillväxten berodde på den gynnsamma sysselsättnings- och löneutvecklingen. Även inkomsterna av samfundsskatterna 13

19 Tilinpäätös Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien velkaantuminen jatkui edelleen vuonna Lainakanta nousi jo 8,2 miljardiin euroon. Asukasta kohti laskettuna lainakanta oli euroa. Kuntien toimintakate heikkeni vuonna 2007 aikaisempia vuosia enemmän eli lähes 6 prosenttia. Kuntien menopaineet säilyvät korkeina myös tulevina vuosina. Syksyllä 2007 sovitut virkaja työehtosopimukset nostavat palkkamenoja vuonna 2008 huomattavasti. Tulevina vuosina muun muassa kunta-alan palkkaratkaisu lisää menopaineita ja korostanee valtakunnallisten rakenneuudistusten toteuttamista. Kunnat velkaantuvat seuraavien kolmen vuoden aikana jopa noin miljardin euron vuosivauhtia. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kolminkertaistuu laskelmien mukaan tällä vuosikymmenellä, ellei menokehitystä pystytä hillitsemään tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Väestön ikääntyminen luo paineita hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvulle ja lisää kuntien menoja. Samalla tulopohja heikkenee väestön siirtyessä eläkkeelle. Kuntien velkaantuminen on ollut nopeaa huolimatta yleisen talouden suotuisasta kehityksestä. Kuntien lisääntyvät velvoitteet ovat vaikuttaneet menokehitykseen. Myös kuntien investointitarpeet ovat kasvamassa. Kuntaliiton laskelmien mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosittaiset investoinnit tulevat olemaan noin neljä miljardia seuraavien kolmen vuoden aikana. Viimeisimpien, vuoden 2006 tilinpäätösten mukaan kuntien bruttoinvestoinnit olivat noin 3,6 miljardia euroa. Mikäli verotulokehitys heikkenee oletetusta ja rakennuskustannusten kalleus säilyy, voi laskelma osoittautua liian korkeaksi. Vuoden 2007 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana kuntien investointimenot kasvoivat 36 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaikki investointimenoerät olivat nousussa, mutta eniten kasvoivat maan sekä muun käyttöomaisuuden hankinta. Investointitulot puolestaan vähenivät 47 prosenttia. ökade rejält. Bokslut Enligt de av Statisktikcentralen samlade bokslutsprognoserna för kommunerna fortsatte kommunernas skulder att växa Lånestocken steg redan till 8,2 miljoner euro. Lånestocken per invånare var euro. Kommunernas verksamhetsbidrag försvagades 2007 mer än under tidigare år, dvs. med nästan 6 procent. Trycket på kommunernas utgifter kommer att vara stort också under kommande år. De på hösten 2007 ingångna tjänste- och arbetskollektivavtalen höjer avsevärt löneutgifterna Under kommande år kommer bl.a. kommunsektorns löneavtal att höja utgiftstrycket och kommer sannolikt att framhäva genomförandet av riksomfattande strukturreformer. Under de följande tre åren skuldsätter kommunerna sig i en takt av ca en miljard euro per år. Enligt beräkningar tredubblas kommunernas och samkommunernas lånestock under det här decenniet om utgiftsutvecklingen inte kan fås att stanna på den nivå som den interna finansieringen förutsätter. Befolkningens åldrande ökar efterfrågan på välfärdstjänster och därmed också kommunernas utgifter. Samtidigt försvagas inkomstbasen i takt med att invånarna går i pension. Kommunernas skuldbörda har ökat snabbt trots den gynnsamma allmänna ekonomiska utvecklingen. Kommunernas ökade förpliktelser har inverkat på utgiftsutvecklingen. Kommunernas investeringsbehov håller också på att växa. Enligt Kommunförbundets beräkningar kommer kommunernas och samkommunernas årliga investeringar att uppgå till omkring fyra miljarder euro under de följande tre åren. Enligt boksluten för 2006 var kommunernas bruttoinvesteringar cirka 3,6 miljarder euro. Om skatteinkomstutvecklingen blir svagare än beräknat och byggkostnaderna förblir på hög nivå, kan det visa sig att kalkylen är för hög. Under de tre första kvartalen 2007 ökade investeringsutgifterna med 36 % jämfört med året innan. Alla investeringsutgifter ökade, men mest ökade förvärv av markområden och övriga anläggningstillgångar. Investeringsinkomsterna minskade med 47 procent. 14

20 Tilinpäätös Bokslut 5.3 Alueellinen talouskehitys - Den regionala ekonomiska utvecklingen Tuotanto kasvoi Helsingin seudulla ennakkoarvion mukaan 4,7 prosenttia edellisvuodesta vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Talouden kasvun hidastuminen kääntyi hienoiseksi nousuksi vuoden lopulla. Kasvu oli laajapohjaista ja perustui sekä jalostusaloihin että palveluihin. Tuotanto kasvoi Helsingin seudulla vähän nopeammin kuin koko maassa viime vuoden jälkipuolella, kun alkuvuonna suhde oli päinvastainen. Koko vuoden 2007 tuotannon kasvuarvio Helsingin seudulla oli ennakkoarvion mukaan 4,6 prosenttia, noin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Suhdannetilanteen odotetaan hieman heikkenevän teollisuudessa ja rakentamisessa - palvelualalla säilyvän ennallaan Enligt preliminära uppgifter ökade produktionen i Helsingforsregionen med 4,7 procent under det sista kvartalet 2007 jämfört med året innan. Den ekonomiska tillväxtens avmattning vändes till en liten uppgång i slutet av året. Tillväxten hade bred bas och grundade sig på både förädlingsindustri och service. I Helsingforsregionen växte produktionen mot slutet av 2007 något snabbare än i hela landet, medan förhållandet i början av året var det motsatta. Preliminärt uppskattas produktionstillväxten i Helsingforsregionen till 4,6 procent år 2007, vilket är omkring en halv procentenhet mer än i hela landet. Konjunkturläget väntas försvagas något inom industrin och byggsektorn och förbli oförändrat i servicebranschen. 15

21 Tilinpäätös Bokslut 6. KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN - GENOMFÖRANDE AV STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kauniaisten arvot Palvelualttius Palvelualttius on aktiivista asukkaiden ja asiakkaiden kohtaamista ja toiveiden ja tarpeiden huomioimista. Palvelualttius on palvelujen laadun tärkeä tekijä. Uudistusmyönteisyys Uudistusmyönteisyys on jatkuvaa toiminnan kehittämistä, luovaa reagointia ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, kokeiluhalukkuutta, kykyä löytää uusia ratkaisuja, muutosvalmiutta ja nopeaa uuden omaksumista. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus on kaikkien tasavertaista arvostamista ja kohtelua, erilaisuuden kokemista voimavaraksi ja eri kulttuurien kohtaamista ja rinnakkaiseloa sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden luomiseksi. Taloudellisuus Taloudellisuus on voimavarojen harkittua ja tehokasta kuntalaisten tarpeitten huomioimiseen perustuvaa käyttöä ja oikeudenmukaista kohdentamista, joka edistää kestävää ekologista ja sosiaalista kehitystä. Avoimuus Avoimuus on avointa keskustelua ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä tavoitteena luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittuminen. Avoimuus on vuorovaikutusta, osallistumista ja valmiutta verkostoitua sekä paikallisesti että seudullisesti. Kauniaisten päämäärät Kauniainen on viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen asuin- ja toimintaympäristö, jonka kaupunkirakenne perustuu huvila- ja pientalovaltaiseen rakentamiseen ja uudistuvaan keskustaan. Kauniainen on itsenäinen ja kaksikielinen yhteisö, joka toimii aktiivisessa ja hyvässä vuorovaikutuksessa naapurikuntien ja seudun muiden toimijoiden kanssa. Kaupunki tukee aktiivisesti seudun yhteistyön syventämistä ja myötävaikuttaa omalla panoksellaan Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa käynnistettävien yhteistyöhankkeiden toteutumiseen sekä muun seutuyhteistyön kehittämiseen. Grankullas värderingar Servicevilja Servicevilja innebär aktivt hänsynstagande till invånarnas och kundernas önskemål och behov. Servicevilja är en viktig faktor med avseende på servicekvaliteten. Utvecklingsanda Med utvecklingsanda avses en förmåga att ständigt utveckla verksamheten och reagera kreativt på förändringar i det omgivande samhället. Dessutom innebär utvecklingsanda experimentlusta, förmåga att finna nya lösningar, beredskap för förändringar och förmåga att snabbt ta till sig ny kunskap. Tolerans Tolerans innebär att vi värdesätter och behandlar alla likvärdigt, ser olikheter som en styrka och bemöter och sammanjämkar olika kulturer i syfte att nå social harmoni och rättvisa. Ekonomisk hållbarhet Ekonomisk hållbarhet innebär att resurserna används på ett genomtänkt och effektivt sätt så att hänsyn tas till kommuninvånarnas behov och resurserna kanaliseras rättvist, vilket främjar en hållbar ekologisk och social utveckling. Öppenhet Med öppenhet avses en öppen diskussion och ett transparent beslutsfattande i syfte att stärka förtroendet och samhörigheten. Öppenhet innebär växelverkan, deltagande och en färdighet att bilda både lokala och regionala nätverk. Grankullas mål Grankulla är en trivsam, trygg och naturnära boende- och verksamhetsmiljö vars stadsstruktur baserar sig på villa- och småhusdominerat byggande och ett centrum i förnyelse. Grankulla är ett självständigt och tvåspråkigt samhälle som arbetar i aktiv och god växelverkan med grannkommunerna och de övriga aktörerna i regionen. Staden stödjer aktivt intensifieringen av det regionala samarbetet och medverkar med sin insats i genomförandet av de samarbetsprojekt som påbörjas inom Delegationen för huvudstadsregionen samt deltar i den övriga regionala samarbetsut- 16