KIRJALLINEN KYSYMYS 629/2010 vp Selkokielinen ohjelmatarjonta televisiossa Eduskunnan puhemiehelle Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokielen käyttäjäryhmät ovat moninaisia ja kasvavia. Selkokielen tarpeen syyt ovat hyvin vaihtelevia. Tärkeimpiä syitä ovat lapsuus- ja sikiöajan kehityshäiriöt (perimän vaikutus), sairauden tai ikääntymisen aiheuttamat syyt ja erilaiset ympäristötekijät, kuten esimerkiksi kielivähemmistöön kuuluminen. Usein selkokielen tarvetta lisää näiden syiden yhteisvaikutus, kuten on esimerkiksi ikääntyvien maahanmuuttajien kohdalla. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina. Lapsista ja nuorista selkokieltä tarvitsee 4 8 %, työikäisistä 4 6 % ja yli 65-vuotiaista 10 20 %. Selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa yhteensä noin 200 000 350 000 (4 7 %) suomalaista. Heistä pieni osa on myös mekaanisesti lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Selkokeskuksen arvio on kuitenkin 2000-luvun alusta, ja sen jälkeen muun muassa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti lisääntynyt. Nyt voidaankin arvioida, että lähes joka kymmenes suomalainen voisi hyötyä selkokielestä. Selkokielinen tiedonvälitys on osa Yleisradion julkisen palvelun tehtävää. Television välityksellä tarjottavalla selkokielisellä ohjelmistolla edistetään valtioneuvoston vuoden 2006 vammaispoliittisen selonteon periaatteita vammaisten henkilöiden oikeudesta yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, oikeudesta osallisuuteen yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa ja oikeudesta tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Tulkkaus, kommunikaation apuvälineet ja tiedonsaanti ovat vammaiselle henkilölle välttämättömiä yhdenvertaisuuden osatekijöitä. Kommunikaatioon liittyvien ongelmien poistaminen on osa ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Kaikilla väestöryhmillä on oltava samanlaiset tiedonsaantimahdollisuudet. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo toimia, että selkokielistä ohjelmaa tarvitseville, kuten vammaisille, vanhuksille, kielivähemmistöille ja maahanmuuttajille, voidaan tarjota selkokielistä ohjelmaa radion ja internetin ohella myös television välityksellä? Versio 2.0
Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2010 Anne-Mari Virolainen /kok 2
Ministerin vastaus KK 629/2010 vp Anne-Mari Virolainen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 629/2010 vp: Miten hallitus aikoo toimia, että selkokielistä ohjelmaa tarvitseville, kuten vammaisille, vanhuksille, kielivähemmistöille ja maahanmuuttajille, voidaan tarjota selkokielistä ohjelmaa radion ja internetin ohella myös television välityksellä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittiin vuonna 2004 toimenpideohjelma nimeltä "Kohti esteetöntä viestintää", jonka toteutumista seuraamaan asetettiin työryhmä 15.4.2005. Työryhmän yhtenä tavoitteena on ollut selkokielen käytön edistäminen verkkopalveluissa ja tv-ohjelmien tekstittämisessä. Vuonna 2009 on sidosryhmien avustuksella tehty laaja selvitystyö tekstityspalveluiden laajentamisesta (LVM julkaisuja 38/2009 ja 40/2009). Selvityksissä on huomioitu mm. kanavanippujen tekniset rajoitukset, sillä DVB-tekstitys vaatii erillistä siirtokaistaa siirtotieltä. Lisäksi yksi ohjelmatekstityksen käyttöä rajoittava tekijä on ollut tekstityksen tuotanto, joka perustuu edelleen ihmistyöhön sekä itse tekstityksen tuottamisessa että osin myös lähetysjärjestelmän operoinnissa. Televisiotoiminta maanpäällisissä jakeluverkoissa muodostuu Yleisradio Oy:n julkisesta palvelusta sekä toimiluvanvaraisesta kaupallisesta televisiotoiminnasta. Toimilupaviranomainen on voinut televisio- ja radiotoiminnan lain 11 :n nojalla antaa toimilupiin liittyviä määräyksiä, jotka ovat tarpeellisia muun muassa ohjelmiston monipuolisuuden ja yleisön eritysryhmien tarpeiden turvaamisen kannalta. Yleisradion hallintoneuvoston tehtävänä on osana julkisen palvelun toteuttamista valvoa, että selkokielisyyttä edistetään Yleisradion ohjelmistoissa. Näkö- ja kuulorajoitteisten henkilöiden tarvitsemia selostus- ja tekstityspalveluja on pääosin tarjonnut Yleisradio, joka tekstittää kaikkiaan 70 prosenttia ohjelmistosta, kotimaisesta televisioohjelmatarjonnasta noin 30 prosenttia. Lisäksi yhtiö tarjoaa kaikilla kanavillaan synteettistä äänitekstityspalvelua. Kaupalliset televisiotoiminnan harjoittajat ovat lisänneet uutislähetyksiinsä uutisten seuraamista tukevaa tekstiaineistoa, mutta muihin suomenkielisiin ohjelmiin tekstitystä ei ole liitetty. Vieraskieliset ohjelmat ovat kaikilla kanavilla lähes poikkeuksetta tekstitettyjä. Liikenne- ja viestintäministeriö on viimeaikaisilla toimilupakäytännöillä sekä lainmuutosehdotuksilla pyrkinyt edistämään entisestään televisiopalvelujen esteettömyyttä. Laki Yleisradio Oy:stä 7 :n mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yleisradio on sitoutunut omaan tavoitteeseensa, eli kaikkien kotimaisten ohjelmien tekstittämiseen vuoteen 2015 mennessä sekä tekstityspalveluihin liittyvän tekniikan kehittämiseen. Lisäksi ministeriö on laatinut viestintämarkkinalain 134 :n ja televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamiseksi hallituksen esityksen (HE 13/2010 vp). Lakimuutoksilla on tarkoitus panna kansallisesti täytäntöön EU:n audiovi- 3
Ministerin vastaus suaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin (AV-direktiivi, 2007/65/EY) 3 c artikla sekä osa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimusta. AV-direktiivin mukaan "Vammaisten ja ikääntyneiden oikeuteen osallistua ja integroitua yhteisön yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään kuuluu erottamattomana osana mahdollisuus käyttää audiovisuaalisia mediapalveluja. Keinoina tähän saavutettavuuteen pääsemiseksi olisi käytettävä mm. viittomakieltä, ohjelmien tekstitystä, äänikuvausta ja helppolukuisia valikkoja". YK:n yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan "sopimusvaltioiden on taattava vammaisille mahdollisuus päästä osallisiksi mm. televisio-ohjelmista ja elokuvista yhdenvertaisesti muiden väestöryhmien kanssa". Muutetun televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain nojalla on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetus televisio-ohjelmistoihin liitettävästä ääni- ja tekstityspalvelusta. Lainmuutoksella ja asetuksella pyritään edistämään EU:n AV-direktiivin sekä YK:n yleissopimuksen mukaista näkö- ja kuulorajoitteisten mahdollisuutta päästä osallisiksi televisiolähetyksistä. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että tietyille kaupallisille toimijoille asetetaan velvoite äänija tekstityspalvelun liittämisestä valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla lähetettäviin yleisen edun mukaisiin ohjelmistoihin. Asetusluonnoksen liitteessä ehdotetaan, että televisioyhtiöiden tulee vuonna 2011 liittää tekstityspalvelu 50 %:iin julkisen palvelun ohjelmistoihin kuuluvista ohjelmista. Vuonna 2016 tämän osuuden tulisi olla täysimääräiset 100 %. Esitystä valmisteltaessa liikenne- ja viestintäministeriö on katsonut, että velvoite tulisi sovellettavaksi valtakunnallisiin yleisohjelmistoihin, joita ovat MTV3, Nelonen ja SuomiTV. Ehdotettu velvoite hyödyttää näkö- ja kuulorajoitteisten lisäksi myös muita ryhmiä, kuten ikääntyviä sekä maahanmuuttajia. Eduskunta on hyväksynyt mainitun hallituksen esityksen 21.6.2010. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010. Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2010 Viestintäministeri Suvi Lindén 4
Ministerns svar KK 629/2010 vp Anne-Mari Virolainen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 629/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne-Mari Virolainen /saml: Hur ämnar regeringen agera för att se till att de som behöver klarspråksprogram, såsom handikappade, äldre, språkminoriteter och invandrare, kan erbjudas klarspråksprogram förutom i radio och via internet också i teve? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vid kommunikationsministeriet utarbetades år 2004 ett åtgärdsprogram med namnet "Mot tillgänglig kommunikation". För att följa upp genomförandet av programmet tillsattes en arbetsgrupp den 15 april 2005. Ett av arbetsgruppens mål har varit att främja bruket av klarspråk i webbtjänster och vid textning av televisionsprogram. År 2009 har kommunikationsministeriet biträtt av intressentgrupperna gjort ett omfattande utredningsarbete om en utvidgning av textningstjänsterna (Kommunikationsministeriets publikationer 38/2009 och 40/2009). I utredningen har beaktats bl.a. de tekniska begränsningarna hos kanalknippen eftersom DVBtextning kräver en separat distributionsfil från distributionsleden. Dessutom har produktion av textning varit en faktor som begänsar textningen av programmen. Produktionen av textning baserar sig fortfarande på mänskligt arbete när det gäller såväl att producera själva textningen som att operera en del av sändningssystemet. Televisionsverksamheten i de markbundna distributionsnäten består av den allmännyttiga verksamhet som Rundradion Ab bedriver och av koncessionsbelagd kommersiell televisionsverksamhet. Koncessionsmyndigheten har med stöd av 11 i lagen om televisions- och radioverksamhet haft rätt att i anslutning till koncessionerna meddela sådana bestämmelser om programverksamheten som behövs bl.a. för säkerställande av ett mångsidigt programutbud och med hänsyn till behoven hos särskilda grupper bland allmänheten. Som en del av uppgiften att trygga den offentliga servicen skall förvaltningsrådet vid Rundradion övervaka att klarspråk främjas i Rundradions program. De refererings- och textningstjänster som synoch hörselskadade behöver har i huvudsak tillhandahållits av Rundradion Ab som textar totalt 70 procent av sitt programutbud, av det inhemska programutbudet ca 30 procent. Dessutom tillhandahåller bolaget på alla sina kanaler syntetiska ljudtextningstjänster. De kommersiella utövarna av televisionsverksamhet har försett sina nyhetssändningar med textmaterial som underlättar möjligheterna att följa med nyheterna. De har dock inte försett sina övriga finskspråkiga program med textning. Program på främmande språk har på alla kanaler så gott som undantagslöst försetts med textning. Kommunikationsministeriet har med koncessionspraxis och förslag om lagändringar på sista tiden strävat efter att ytterligare främja tillgängligheten avseende televisionstjänsterna. Enligt 7 i lagen om Rundradion Ab är bolagets uppgift att tillhandahålla ett heltäckande televisions- och radioprogramutbud jämte special- och tilläggstjänster för alla på lika villkor. Rundradion är bunden till sitt mål, d.v.s. till att texta alla inhemska program senast 2015 och till att utveckla tekniken i anslutning textningstjänsterna. 5
Ministerns svar Dessutom har ministeriet avfattat regeringens proposition med förslag till ändring av 134 i kommunikationsmarknadslagen och lagen om televisions- och radioverksamhet (RP 13/2010 rd). Avsikten är att genom lagändringarna nationellt genomföra artikel 3 c i EU:s direktiv 2007/65/EG om audiovisuella medietjänster (AV-direktivet) och en del av FN:s konvention för att skydda och främja rättigheter och värdighet för personer med funktionsnedsättning. Av AV-direktivet framgår att "Rätten för funktionshindrade och äldre att delta i det sociala och kulturella livet i gemenskapen är oskiljbart förknippad med att audiovisuella medietjänster görs tillgängliga. Tillgänglighet bör uppnås exempelvis genom teckenspråk, programtextning, ljudbeskrivning och lättbegripliga skärmmenyer". Enligt artikel 30.1 b i FN:s konvention ska "konventionsstaterna säkerställa att personer med funktionsnedsättning på lika villkor som andra bereds tillgång till bland annat tvprogram och film". Med stöd av ändringen av lagen om televisions- och radioverksamhet har man för avsikt att genom förordning av statsrådet utfärda bestämmelser om televisionsprogramutbud som ska förses med ljud- och textningstjänst. Genom lagändringen och förordningen strävar man efter att främja syn- och hörselskadades möjligheter att ta del av televisionssändningarna i enlighet med EU:s AV-direktiv och FN:s konvention. I utkastet till förordning föreslås att på vissa kommersiella aktörer ställs ett krav om att de ska förse det allmännyttiga programutbudet som sänds med stöd av den rikstäckande programkoncessionen med ljud- och textningstjänster. I bilagan till utkastet till förordningen föreslås att televisionsbolagen före år 2011 ska förse 50 procent av de program som hör till det allmännyttiga programutbudet med textningstjänster. År 2016 bör den här andelen uppgå till 100 procent. Vid beredningen av förslaget ansåg kommunikationsministeriet att skyldigheten ska tillämpas på det rikstäckande allmänna programutbudet, nämligen MTV3, Fyran och SuomiTV. Den föreslagna skyldigheten gagnar inte bara syn- och hörselskadade utan även andra grupper såsom äldre och invandrare. Riksdagen har antagit den ovan nämnda regeringspropositionen den 21 juni 2010. Lagändringarna avses träda i kraft den 1 september 2010. Helsingfors den 9 juli 2010 Kommunikationsminister Suvi Lindén 6