LÄNSISUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 6/2007/1 Dnro LSY2006Y300 Annettu julkipanon jälkeen 19.2.2007 ASIA Pälkäneen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Pälkäne LUVAN HAKIJA Pälkäneen kunta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Pälkäneen kunta on hakenut kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle ympäristölupaa, joka koskee myös Aitoon taajaman ja Flagmore Oy:n tekstiilitehtaan jätevesien käsittelyä puhdistamossa. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 25.10.2006. Hakemusta on täydennetty 30.10.2006 ympäristölupaviraston pyytämillä lisäselvityksillä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 :n 1 momentin 8) kohta. TOIMINTAA KOSKEVA NYKYINEN LUPA Pirkanmaan ympäristökeskus on 11.10.2005 antamallaan päätöksellä dnro PIR2002Y239123 myöntänyt Pälkäneen keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan, joka koskee Pälkäneen keskustaajaman yhdyskuntajätevesien käsittelyä puhdistamossa. Lupapäätöksen mukaan mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteen mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Enimmäispitoisuus, Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 15 95 COD Cr, O 2 125 75 Fosfori, P 0,5 95 Kiintoaine 20 90
2 Puhdistamon käytössä on pyrittävä mahdollisimman hyvään käsittelytehoon ammonium ja kokonaistypen poistossa. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon rajaarvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita. PUHDISTAMON SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Puhdistamo sijaitsee Pälkäneen kunnan Tommolan kylässä Pälkäneen keskustaajaman lounaispuolella asemakaavaalueella (kaavamerkintä ET, erityistoimintojen alue) kunnan omistamalla kiinteistöllä 635436457. Lähin ympärivuotisessa asumiskäytössä oleva rakennus on noin 300 metrin päässä ja lähin lomaasunto 80 metrin päässä puhdistamosta. Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Purkupaikka ja vesistön yleiskuvaus Käsitellyt jätevedet johdetaan Mallasveden koillisosaan Uutananniemen edustalla olevan noin 23 metrin syvänteen lähelle. Uutanankärjen pohjoispuolelle Mallasveden koillisosaan laskevat Kostianvirran kautta Pälkäneveden vedet ja eteläpuolelle Mallasveden Ruotsilanselälle Hauhon suunnalta tulevat vedet. Näiden yhteenlaskettu keskivirtaama MQ on 17 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 9 m 3 /s. Kostianvirran keskivirtaama on 1,8 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,0 m 3 /s. Pälkäneen kuntaan vuoden 2007 alussa liitetyn Luopioisten kunnan Aitoon taajaman biologiskemiallisesti käsitellyt jätevedet johdetaan nykyisin Pälkäneveteen laskevaan Myllyojaan. Luopioisten Rautajärven ja kirkonkylän taajamien biologiskemiallisesti käsitellyt jätevedet johdetaan Hauhon yläpuolisiin vesiin: Rautajärven taajaman jätevedet Rautajärveen laskevaan Inkinjokeen ja Luopioisten kirkonkylän jätevedet Kukkian järveen. Kirkasvetinen ja karu Mallasvesi on Kokemäenjoen vesistön puhtaimpia järvialtaita. Vedessä ei sanottavasti ole humusta ja veden ravinnepitoisuudet ovat alhaiset. Alusvedessä on kuitenkin kerrostuneisuuskausien lopulla happivajetta ja tarkkailutulosten mukaan happitilanne on hitaasti heikentynyt.
3 Kalastus sekä vesistön muu käyttö Vesi ja ympäristöhallinnon vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan arvioituna Mallasvesi kuuluu luokkaan hyvä ja on lähellä luokkaa erinomainen. Päällysveden (1 m) kokonaisfosfori ja typpipitoisuuksien vuosien 1980 2006 lopputalven ja loppukesän keskiarvot olivat Kostianvirran vedenlaadun havaintopaikalla KV, purkupaikan viereisen syvänteen kohdalla sijaitsevalla havaintopaikalla M1 ja tästä noin kahden kilometrin päässä Huhdanniemen edustalla olevan vertailusyvänteen kohdalla sijaitsevalla havaintopaikalla M2 seuraavat: Havaintopaikka Fosfori, µg P/l Typpi, µg N/l Lopputalvi Loppukesä Lopputalvi Loppukesä Kostianvirta KV 9 14 335 301 Purkusyvänne M1 9 12 358 309 Vertailusyvänne M2 9 12 366 314 Päällysveden (0 2 m) klorofyllipitoisuuden vuosien 2001 2005 loppukesän keskiarvo oli havaintopaikalla M1 4,0 µg/l ja havaintopaikalla M2 3,9 µg/l. Havaintopaikan M1 vuosien 2002 2006 näytteissä ei ole ollut lämpökestoisia kolibakteereita. Mallasveden kalataloudellinen merkitys on huomattava. Tärkeimpiä saalislajeja ovat lahna ja muikku sekä istutusten ansiosta kuha, taimen ja siika. Hauki ja madekannat ovat heikot. Mallasveden alueelle on istutettu myös täplärapuja. Purkualueen lähellä olevalla Uutananniemellä on runsaasti lomaasutusta. Kostianvirran suulla on uimaranta. Purkualueen lähellä ei ole vedenottamoita. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamossa käsiteltävät jätevedet Puhdistamossa käsitellään nykyisin Pälkäneen keskustaajaman ja vuodesta 2006 alkaen myös Uotilan leipomon jätevedet. Vuonna 2006 puhdistamon piirissä olevaan, noin 36 km:n pituiseen viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli 2 440. Lisäksi puhdistamolle toimitetaan sakokaivolietteitä ja umpisäiliöjätevesiä. Hakemussuunnitelman mukaan puhdistamossa ryhdytään vuoteen 2010 mennessä käsittelemään myös Aitoon taajaman ja Flagmore
Puhdistamon tulokuormitus 4 Oy:n tekstiilitehtaan jätevedet ja vuoteen 2020 mennessä lisäksi Luopioisten kirkonkylän ja Sappeen hiihtokeskuksen jätevedet. Pälkäneen ja Luopioisten alueiden jätevedenpuhdistamoiden keskimääräiset tulokuormitukset olivat vuonna 2005 seuraavat: Parametri Laitos Pälkäne Luopioinen Kesk. Uotilan Aitoo Sappekyltajärvi Kirkon Rauta taajama leipomo Flagmore Taajama Virtaama m 3 /d 540 7 176 98 15 102 17 BOD 7ATU O 2 290 540 45 6 500 26 150 27 280 5 360 31 300 10 600 COD Cr 560 54 100 46 10 68 30 O 2 1 000 7 700 570 470 670 670 1 800 Kiintoaine 340 630 7 1 000 37 210 18 180 4 240 44 430 17 1 000 Typpi N 40 74 0,9 140 1,4 8 5,5 56 1,8 120 7,4 73 2,7 160 Fosfori P 6 11 0,3 39 0,5 2,6 1,1 11 0,2 13 1,2 12 0,5 29 Pälkäneen kunnan jätevedenpuhdistamon arvioitu kuormitus on vuonna 2010 seuraava: Parametri Pälkäne Flagmore Aitoon taaj. Sappee Luopioisten kk Yhteensä Virtaama m 3 /d 680 210 115 1 000 BOD 7ATU O 2 370 540 31 150 31 270 430 430 COD Cr O 2 680 1 000 120 570 54 470 850 850 Kiintoaine 430 630 45 210 21 180 500 500 Typpi N 50 74 2 8 6 55 58 58 Fosfori P 7 11 0,5 2,6 1,3 11 9 9 Pälkäneen kunnan jätevedenpuhdistamon arvioitu kuormitus on vuonna 2020 seuraava: Parametri Pälkänmore Flag Aitoon Sap Luopiois Yhteensä taaj. pee ten kk Virtaama m 3 /d 750 210 170 100 180 1 400 BOD 7ATU O 2 405 540 31 150 46 270 36 360 54 300 570 410 COD Cr O 2 750 1 000 120 570 81 470 67 670 120 670 1 140 810 Kiintoaine 470 630 45 210 31 180 24 240 77 430 650 460 Typpi N 56 74 2 8,0 9 55 12 120 13 73 92 66 Fosfori P 8 11 0,5 2,6 1,9 11 1,3 13 2,1 12 13 9,1
5 Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus Pälkäneen puhdistamo on rakennettu vuonna 1974. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1992, jolloin puhdistamolle hankittiin koneellinen lietteenkuivaus (suotonauha), sakokaivolietteen vastaanotto ja porrasvälppä. Vuonna 1997 uusittiin ilmastimet ja ilmastuksen ohjausautomatiikka. Kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan muualla. Nykyisellä puhdistamolla on jäteveden tulopumppaus, välppäys, ilmastus, väliselkeytys ja lamellijälkiselkeytys, sakokaivolietteen vastaanotto sekä puhdistamolietteen sakeutus ja kuivaus. Puhdistamo on yksilinjainen ja tyypiltään biologiskemiallinen fosforin rinnakkais /jälkisaostuslaitos, jossa saostuskemikaalit syötetään prosessiin kahdessa kohdassa, ferrosulfaatti ennen ilmastusta ja kolmiarvoinen rauta / alumiinikemikaali ennen viimeisenä jäteveden käsittelyvaiheena olevaa lamelliselkeytystä. Nykyisen puhdistamon mitoituskuormitus on seuraava: Q kesk 670 m 3 /d q mit 55 m 3 /h BOD 7 165 kg O 2 /d Koska nykyisin täydessä kuormassa olevan puhdistamon tulokuorma nousee vuoteen 2010 mennessä nykyisestä noin 50 %, puhdistamoa on tarkoitus laajentaa rakentamalla toinen käsittelylinja, joka käsittää ilmastuksen ja selkeytyksen. Tulovirtaama jaetaan nykyisen ja uuden linjan kesken suhteessa 40/60. Lamelliselkeytin jää nykyisen käsittelylinjan yhteyteen eikä siinä käsitellä uudelle linjalle ohjattuja jätevesiä. Seuraava (noin vuoteen 2020 mennessä toteutettava) laajennus on tarkoitus tehdä ennen suunniteltua Luopioisten kirkonkylän jätevesien puhdistamolle johtamisen aloittamista. Toisena vaihtoehtona tälle laajennukselle on puhdistamon käytön lopettaminen ja jätevesien johtaminen Valkeakoskelle tai Tampereelle. Nykyisen ja vuoteen 2010 mennessä laajennettavan puhdistamon vedenkäsittelyn prosessiyksiköiden mitat sekä vuosien 2005 ja 2010 tilannetta vastaavat kuormitusarvot ovat seuraavat: Yksikkö Ilmastus tilavuus syvyys orgaaninen tilakuorma lieteikä lietepitoisuus Laatu m 3 m kg/m 3 /d d kg/m 3 Mitoitus/kuormitusarvo 2005 2010 160 4,0 1,8 2,5 4,5 160 + 300 = 460 4,0 0,9 5 5,1
6 Selkeytys pintaala pintakuorma, q kesk pintakuorma, q max kiintoainekuorma, q kesk kiintoainekuorma, q max Lamelliselkeytys projisioitu pintaala pintakuorma, q kesk pintakuorma, q max m 2 m/h m/h kg SS/m 2 /h kg SS/m 2 /h m 2 m/h m/h 74 0,31 1,1 2,8 6,3 90 0,26 0,89 74 + 100 = 174 0,23 0,9 1,3 5,7 90 0,18 0,67 Kemikaalit ja energian käyttö Puhdistamolla käytetään rauta ja alumiinikemikaaleja fosforin saostukseen (vuonna 2005 ferrosulfaattia noin 40 t/a ja ALF 30:tä noin 18 t/a) sekä polymeeriä lietteen kuivaukseen. Polymeerillä voidaan myös tehostaa jäteveden jälkiselkeytystä. Puhdistamon sähkön käyttö on nykyisin noin 300 MWh/a eli noin 1,5 kwh/m 3 ja 2,9 kwh poistettua BOD 7ATU kiloa kohti. Puhdistamolla on hienokuplailmastus, jota ohjataan taajuusmuuttajan avulla happipitoisuuden perusteella. Liikenne Toimintaan liittyvä liikenne on vähäistä. Merkittävin raskaan liikenteen aiheuttaja on lietteiden ajo. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamo on varmatoiminen ja sen toiminta täyttää vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaiset vaatimukset. Puhdistamon laajentaminen kaksilinjaiseksi ja ilmastustilavuuden osalta kolminkertaiseksi sekä uudisrakentamisessa käytettävä nykyaikainen tekniikka lisää toimintavarmuutta. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet Lupaa haetaan nykyisin lupaehdoin, joskin puhdistamon laajennusta ja tehostusta koskevassa esisuunnitelmassa on varauduttu hieman parempaan puhdistustulokseen orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Puhdistamon laajentamisen ja toisen käsittelylinjan rakentamisen ansiosta puhdistamon toimintavarmuus ja puhdistusteho paranevat nykyisestä. Vesistöön johdettujen jätevesien BOD 7ATU, fosfori ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen (%) vuosien 2001 2005 vuosikeskiarvot ja hakemuksen mukaista puhdistamon kuormitusta vuonna 2010 ja nykyisiä käsittelyvaatimuksia vastaavat BOD 7ATU ja fosforipäästöjen vuosikeskiarvojen enimmäismäärät ovat seuraavat:
7 Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N % % % 13 7,1 95 0,45 0,24 96 51 27 25 12 6,7 94 0,28 0,16 97 48 27 15 14 6,9 96 0,29 0,14 98 54 26 30 12 6,9 96 0,39 0,22 96 50 28 19 11 5,9 98 0,22 0,12 98 48 26 34 Ka 12 6,7 96 0,33 0,18 97 50 27 25 2010 15 0,45 95 Puhdistamon käsittelytuloksen puolivuosi ja vuosikeskiarvot olivat vuonna 2005 seuraavat: Jakso Kuukaudet Virtaama Käsitelty Ohitus Yhteensä m 3 /d m 3 /d m 3 /d I 16 552 0 552 II 712 528 0,3 528 Vuosi 112 540 0,2 540 COD Cr, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho % 810 38 1 500 69 95 310 26 590 50 92 560 32 1 000 59 94 BOD 7ATU, O 2 Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Fosfori, P Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho Typpi, N Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho NH 4 N Vesistöön Vesistöön Kiintoaine Vesistöön Vesistöön Puhd.teho % % % % 430 7 780 13 98 6,5 0,15 12 0,27 98 42 25 76 45 40 24 43 18 33 96 150 5 280 9 97 5,5 0,09 10 0,18 98 37 27 70 51 27 27 51 8 15 96 290 6 540 11 98 6,0 0,12 11 0,22 98 40 26 74 48 34 26 48 13 24 96 Puhdistamon aktiivilieteprosessin keskimääräinen tilakuormitus oli vuonna 2005 noin 1,8 kg BOD 7ATU /m 3 /d ja keskimääräistä lietepitoisuutta 4,3 kg MLSS/m 3 vastaava lietekuorma 0,42 kg BOD 7ATU /kg MLSS/d.
8 Päästöt ilmaan ja melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamon nykyinen kapasiteetti on riittämätön edes osaaikaiseen ammoniumtypen nitrifiointiin. Näin ollen myöskään typen poiston tehostaminen ei ole mahdollista ennen puhdistamon laajentamista. Ilmaan kohdistuvat päästöt ovat vähäiset eikä niitä ole mitattu. Melua aiheuttavat kompressori ovat äänieristettyinä sisätiloissa. Vuonna 2005 muodostui keskimäärin 13,4 %:n kuivaainepitoisuuteen kuivattua puhdistamolietettä yhteensä noin 560 m 3. Vuotuisen lietemäärän arvioidaan kasvavan noin 1 000 m 3 :iin. Puhdistamoliete kompostoidaan turpeen ja puunkuoren kanssa kunnan käytöstä poistetulle kaatopaikalle rakennetulla kompostointialueella. Valmis tuote käytetään viherrakentamiseen. Toiminnasta vastaa Humuspehtoori Oy. Välppeet puristetaan kuivaavassa ruuvissa jätelavalle ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Välppeen määrä on noin 6 t/a. Välppeiden ja puhdistamolla syntyvien muiden jätteiden käsittelystä huolehtii Pirkanmaan Jätehuolto Oy. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistössä Vaikutukset puhdistamon ympäristössä Selvitysten mukaan puhdistamolla käsitellyt jätevedet eivät ole oleellisesti vaikuttaneet purkuvesistön veden laatuun. Kalastukselle ja kalakannoille aiheutuneet haitat ovat olleet vähäisiä eikä jäteveden vaikutuksia ole voitu erottaa hajakuormituksen vaikutuksista. Vaikka jäteveden määrä kasvaa, vesistöön johdettavat päästöt eivät kasva havaittavasti jäteveden käsittelyn tehostumisen vuoksi. Maaston muodot ja ympäröivä metsä estävät melun ja hajun leviämisen lähiympäristöön. Toimintaan liittyvästä melusta ja hajusta ei ole valitettu. KORVATTAVAT HAITAT Hakemuksen mukaan jäteveden johtamisesta Mallasveteen ei aiheudu korvattavaa vahinkoa eikä sellaisia kalataloudellisia haittoja, joita olisi estettävä kalataloudellisin hoitotoimenpitein.
9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Puhdistamolla otetaan automaattiottimin joka toinen kuukausi (yhteensä kuudet näytteet vuodessa) virtaamapainotteiset vuorokauden kokoomanäytteet puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä. Tulevan jäteveden näyte otetaan porrasvälpän edestä ja siihen tulevat mukaan puhdistamolle toimitetut sakokaivolietteet ja lietteen kuivauksen rejektit, mutta ei suoraan ilmastukseen johdettava lietteen tiivistämön ylivuoto. Joka toinen kerta kerätään lisäksi väliselkeytetystä (lamelliselkeyttimeen johdettavasta) vedestä päiväajan kokoomanäyte 1,5 tunnin välein otetusta osanäytteestä. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, COD Cr, BOD 7ATU, kiintoaine, fosfori ja typpi. Käsitellyn jäteveden näytteestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, liuenneet fosfori ja alumiini sekä alkaliteetti. Lisäksi määritetään kokonaisfosfori myös käsitellyn jäteveden kertanäytteestä. Kokoomanäytteiden oton yhteydessä tarkistetaan käyttötarkkailun mittaukset, näytteenoton oikeellisuus ja puolivuosittain virtaamamittaus, lietteenpoisto, happipitoisuus ilmastusaltaan eri osissa, kemikaalien käyttö ja syöttömäärät ja käsitellyn jäteveden ph. Ilmastusaltaan loppupäästä ja palautuslietteestä otetuista kertanäytteistä määritetään lisäksi kiintoaine. Puhdistamolietteestä tehdään valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaiset määritykset kerran vuodessa. Puhdistamon käyttötarkkailun tiedot merkitään mahdollisimman tarkasti puhdistamolla pidettävään käyttöpäiväkirjaan. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan tulosten vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Käsitellystä jätevedestä määritetään kahdesti viikossa ammoniumtyppi ja liuennut fosfaattifosfori. Tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua kirjallisesti Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja puhdistamon hoitajalle. Tulokset siirretään TYVI operaattorin kautta laskentajaksoittain sähköisesti viranomaiselle. Vuosittain laadittava yhteenveto toimitetaan myös Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailua suoritetaan Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on päivitetty 13.4.2005. Ohjelman mukaan Kostianvirran havaintopaikalta KV ja Mallasveden syvännealueiden havaintopaikoilta M1 ja M2 otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella ja kesällä. Kalataloustarkkailua suoritetaan Hämeen työvoima ja elinkeinokeskusten kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla.
10 POIKKEUSTILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Häiriötilanteissa rinnakkaissaostuksen ollessa pois käytöstä jätevedet on mahdollista käsitellä kemiallisesti saostaen. Puhdistamolla ja jätevesipumppaamoilla on kaukovalvonta. Puhdistamo laajennus mahdollistaa käsittelylinjojen osittaiskäytön ja laajennuksen yhteydessä puhdistamo varustetaan varavoimakoneella. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pälkäneen kunnassa 8.11. 8.12.2006. Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu SydänHämeen Lehti nimisessä sanomalehdessä 6.11.2006. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Pälkäneen kunnan ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan ympäristölupa voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että puhdistamon ilmastus ja selkeytysaltaat laajennetaan Suunnittelukeskus Oy:n 24.8.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti ennen kuin Luopioisten alueen jätevesiä ryhdytään johtamaan puhdistamolle. Kyseinen puhdistamon laajennus on ajankohtainen ennen vuotta 2010, vaikka puhdistamolla ei käsiteltäisikään Luopioisten jätevesiä. Lupaan tulee sisällyttää nitrifiointivelvoite, koska purkuvesistöä käytetään Valkeakosken seudun talousveden hankintaan. Muilta osin nykyiset lupamääräykset ovat asianmukaiset eikä tarvetta niiden muuttamiseen ole. 2) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että kalataloudellinen tarkkailuohjelma on uudistettu 15.11.2006 tehdyllä päätöksellä. Tarkkailu käsittää Mallasvedellä jatkuvan kirjanpitokalastuksen sekä kolmen vuoden välein tehtävät koekalastukset ja kalastustiedustelut. Lausunnon mukaan karun ja kalataloudellisesti tärkeän Mallasveden syvänteiden nuhraantuminen johtuu osin jätevesistä. Jätevedet heikentävät paikallisesti Mallasveden kala ja rapukantojen elinoloja ja vähentävät halukkuutta kalastukseen jätevesien välittömällä vaikutusalueella. Haittojen kompensoimiseksi määrättävä 1 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu antaisi mahdollisuuden istut
11 taa noin 7 000 1kesäistä kuhaa tai runsaat 300 3vuotiasta järvitaimenta. Mallasveden tilan heikentymisen välttämiseksi ja hajaasutuksen saattamiseksi keskitetyn jätevesien puhdistuksen piiriin tulisi selvittää mahdollisuudet johtaa jätevedet joko Valkeakosken tai Tampereen puhdistamoille. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vuoden 2015 loppuun mennessä. TEkeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mutta ravinnekuormitukselle on määrättävä tavanomaista tiukemmat rajat. Lisäksi lupaan on sisällytettävä seuraavat määräykset: Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta kala ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen 15.11.2006 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on vuodesta 2008 alkaen maksettava Hämeen TEkeskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä 1 000 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi kalakantojen hoitoon jätevesien vaikutusalueella. Luvan saajan on selvitettävä mahdollisuudet johtaa jätevedet käsiteltäviksi Valkeakoskelle tai Tampereelle. Selvitys on liitettävä lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. 3) Pälkäneen ympäristölautakunta on esittänyt seuraavaa: Luvassa tulee antaa riittävät määräykset haju ja meluhaittojen torjumiseksi, koska toiminnan laajentuessa myös puhdistamolietteen määrä kasvaa. Mallasveden yleiskäyttöluokituksen mukaan erinomaisen veden laadun turvaamiseksi tulee harkita myös nitrifiointivelvoitteen sisällyttämistä lupamääräyksiin. Tarkkailu tulisi suorittaa neljännesvuosittain, jotta jätevesien vaikutuksista saataisiin parempi kuva. Lupahakemukseen tulee liittää puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen lisäksi jätevesien johtamisesta joko Tampereelle tai Valkeakoskelle kattava kustannusvertailu, jossa otetaan huomioon myös Mallasveden kalataloudelle, virkistyskäytölle sekä vedenotolle aiheutuvat haitat. 4) Pälkäneen kunnan terveydensuojeluviranomainen, Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on esittänyt, että nykyisen luvan melua sekä sakokaivolietteen ja umpisäiliöveden ajoa koskevat määräykset tulee sisällyttää myös nyt haettuun uuteen ympäristölupaan.
12 Muistutukset 5) ÄimälänRuotsilan vesialueen (683876400) osakaskunta on todennut, että osakaskunnan kirkasvetisellä, virkistysarvoltaan ja kalataloudelliselta merkitykseltään erityisen arvokkaalla vesialueella on viime vuosina ilmennyt rehevöitymishaittaa varsinkin myöhäissyksyllä ja alkutalvella, jolloin pyydykset ovat likaantuneet nopeasti saalistamattomaan kuntoon. Osakaskunta on istuttanut vuosittain huomattavia määriä kaloja ja myös täplärapuja, jota ovat kehittyneet ja lisääntyneet erittäin hyvin. Osakaskunta on pitänyt tavoiteltavana Pälkäneen jätevesien johtamista isommalle ja tehokkaammalle puhdistamolle, esimerkiksi Valkeakoskelle tai Tampereelle, jolloin Pälkäneen puhdistamo voitaisiin lakkauttaa. Toiminnan laajentaminen johtaa vääjäämättä vesistöön johdettavan kokonaiskuormituksen kasvuun. Mikäli lupa myönnetään, lupamääräysten on oltava sellaisia, että sekä typpi että fosforipäästöt vähenevät nykyisistä. Vesistön todellisen tilan selvittämiseksi on Niusalon, Äimälän ja Korhon syvänteistä otettava näytteitä riittävän tiheästi. Lisäksi osakaskunta on vaatinut virkistys ja hyötykäyttöön kohdistuvan haitan korvaamista. 6) Roineen Mallasveden Pälkäneveden kalastusalue on todennut olevansa erittäin huolissaan hakemuksen mukaisesta toiminnan laajentamisesta, koska se merkitsee myös Mallasveteen kohdistuvan kuormituksen kasvua. Kalastusalue ja osakaskunnat istuttavat Mallasveteen huomattavia määriä lohikaloja, mm. järvitaimenta, järvilohta, siikaa ja kuhaa. Järvessä on kalastusalueen ja osakaskuntien istutusten tuloksena myös erittäin hyvä täplärapukanta. Virkistysarvoltaan ja kalataloudelliselta merkitykseltään erittäin arvokas, peruslaadultaan kirkasvetinen ja oligotrofinen Mallasvesi on vähitellen muuttunut rehevämmäksi. Jätevesien johtaminen on nostanut veden typpi ja fosforipitoisuutta. Myös alusveden hapettomuus on lisääntynyt. Etenkin myöhäissyksyllä ja alkutalvella, vuoden tuottavimpana kalastusaikana, voimakkaat piileväkukinnot likaavat havaspyydykset saalistamattomaan kuntoon pitkäksi ajaksi. Verkot likaantuvat voimakkaasti jo lokakuun puolivälistä lähtien. Kalastusalue on kyseenalaistanut hakemuksessa esitetyn näkemyksen, jonka mukaan havasten limoittumisessa ei ole merkittävää eroa ja jätevesien laskusta kalastukselle aiheutuva haitta on vähäinen. Rehevyyshaitta ei ilmene riittävästi tarkkailuraporteista. Tarkkailua onkin laajennettava siten, että näytteitä otetaan myös kylmän veden aikana ennen kerrostuneisuutta esimerkiksi marraskuussa, jolloin leväkuormitus on erittäin voimakasta. Mikäli lupa toiminnan laajentamiselle myönnetään, fosforin poistossa on otettava käyttöön jälkisaostus ja fosforin enimmäispitoisuuden rajaarvo on tiukennettava tasolle 0,3 mg P/l. Ammoniumtyppiyhdisteet on poistettava nitrifioimalla, jotta hapenkulutus järvessä ei lisääntyisi.
13 Purkupaikan läheisyydessä oleva syvännealue on käytännössä kalastuskelvoton, koska kalat eivät viihdy alueella jätevesien ja talvisen happivajeen vuoksi ja koska syvänteessä verkkoon joutunut kala, kuten siika, kuolee ja pilaantuu nopeasti. Tämän vuoksi vesialueen osakaskunnalle on maksettava jätevesien johtamisesta nk. "monttukorvaus", jonka arvioinnissa sovelletaan vastaavia periaatteita kuin Pälkäneen kunnan Länkipohjan puhdistamoa koskevassa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 27.12.2005 antamassa lupapäätöksessä PIR2002Y749121. Kalastusalue on korostanut jätevesien Valkeakoskelle johtamisen tärkeyttä, koska istutuksilla tai rahakorvauksilla ei ole mahdollista korvata jätevesien aiheuttamaa vesien nuhraantumista ja likaantumista eikä järven arvon alenemista niille rantaasukkaille, jotka käyttävät järveä virkistäytymiseen ja muuhun vapaaajan viettoon kuten uintiin, souteluun ja mökkeilyyn. 7) AA ja BB ovat todenneet veden laadun kehittyneen koko ajan huonompaan suuntaan. Kuormituksen lisääntyessä veden laatu heikkenee entisestään erityisesti kalastukselle tärkeillä syvännealueilla. Muistuttajat ovat kertoneet toimivansa ammattikalastajina Mallasvedellä. Jäteveden lasku heikentää kalakantoja, muuttaa niitä särkivaltaisemmaksi ja vaikeuttaa pyyntiä. Erityisesti syksyllä kylmän veden aikana kalastus on lähestulkoon mahdotonta suuren piilevämäärän vuoksi. Muistuttajien mielestä alueella toimiville ammattikalastajille olisi maksettava korvaus kalastukselle aiheutuvasta haitasta, saaliin menetyksestä sekä pyynnin vaikeutumisesta ja estymisestä. Muistuttajat ovat myös edellyttäneet sellaisen seurannan järjestämistä, jolla on mahdollista näyttää toteen jätevesien todellinen vaikutus ammattikalastukseen ja vesien virkistyskäyttöön. 8) BB on vastustanut ensisijaisesti Mallasveden jätevesikuormituksen lisäämistä. Muistuttaja on kertonut toimivansa ammattikalastajana Mälkilän osakaskunnan vesialueella Mallasvedellä. Mallasveden veden laatu on heikentynyt huomattavasti, joskaan tämä ei näy nykyisessä seurannassa riittävän hyvin. Ongelmia on erityisesti syksyllä kylmän veden aikana, jolloin verkkokalastus on mahdotonta erittäin runsaiden piileväkukintojen vuoksi. Nuhraantuminen vähentää siian ja lohikalojen viihtyvyyttä syvännealueilla. Jäteveden lasku heikentää alueen kalakantoja, muuttaa niitä särkivaltaisemmaksi ja vaikeuttaa pyyntiä. Muistuttaja on vaatinut jäteveden vaikutusten kunnollista seurantaa. Näytteenotto vain kerrostuneisuuden aikana ei riitä osoittamaan jätevesien todellista vaikutusta ammattikalastukseen ja vesien virkistyskäyttöön. Alueella toimiville ammattikalastajille tulee maksaa kor
14 vaus kalastukselle aiheutuvasta haitasta, saaliin menetyksestä sekä pyynnin vaikeutumisesta ja estymisestä. HAKIJAN VASTINE Lausuntojen ja muistutusten johdosta antamassaan vastineessa hakija on esittänyt, että nyt tehtävä puhdistamon laajennus on väliaikainen, Pirkanmaan vesihuoltosuunnitelmaan perustuva ratkaisu, eikä laajennusta koskevassa suunnitelmassa ole varauduttu arviolta 900 000 euron lisäkustannukset aiheuttavan nitrifioinnin aloittamiseen vielä tässä vaiheessa. Jäteveden johtamisesta niin Valkeakoskelle kuin Tampereellekin suunnilleen vuodesta 2020 alkaen on alustavasti neuvoteltu. Mahdollisena vaihtoehtona on puhdistamon käytön jatkaminen, jolloin tarvittavan laajennuksen yhteydessä puhdistamo tehostettaisiin nitrifioivaksi. Vesistössä mahdollisesti tapahtuva nitrifikaatio kuluttaisi arviolta vain 1,8 % alusveden happivarannosta. Alhaisen phtason takia ammoniumtyppi ei myöskään missään vaiheessa muutu kaloille vaaralliseksi ammoniakiksi. Valkeakosken vedenhankinnan raakavesi otetaan Tyrynlahdesta, jonne Pälkäneen suunnan vedet eivät ajaudu missään vaiheessa. Nitrifioinnin suurten kustannusten, laajennetun puhdistamon todennäköisesti lyhyen käyttöajan ja mitättömän hyödyn vuoksi hakija on pitänyt esitettyjä nitrifiointivaatimuksia täysin kohtuuttomina. Viitaten vastineeseen liittämäänsä koosteeseen vuoden 2006 vesistötarkkailun tuloksista hakija on todennut, että happitilanne oli talvella purkupaikan viereisessä syvänteessä talvella parempi ja kesällä sama kuin vertailusyvänteessä. Pintavedessä ei ammoniumtyppeä ollut luonnontilaista enempää, joten jäteveden sisältämällä ammoniumtypellä ei ole vaikutusta vedenhankintaan. Myös jäteveden rehevöittävä vaikutus on vähäinen. Purkuvesistön laskennallinen fosforipitoisuuden nousu on vuoden 2010 kuormitustasolla vain 0,2 µg P/l. Syitä verkkojen likaantumiseen vuonna 2006 voidaan hakea syksyn poikkeuksellisista sääoloista. Syyskierto jatkui harvinaisen pitkään, koska vedet jäätyivät vasta 20.1.2007. Runsaiden sateiden seurauksena hajakuormitus oli suuri ja vedenpinta oli harvinaisen korkealla. Tämän johdosta piilevien kasvuolot olivat suotuisat ja levää oli karuissakin järvissä runsaasti. Päällysveden fosforipitoisuus ei ole kohonnut, joten purkualueen rehevyys ei ole lisääntymässä. Lähes ainoa jäteveden aiheuttama haitta on ollut jäteveden kertyminen talvella purkupaikan läheiseen syvänteeseen, joskin vain aivan pohjan yläpuoliseen veteen. Näin ollen hakija on pitänyt kohtuuttomana Roineen Mallasveden Pälkäneveden kalastusalueen esittämää erillistä "monttukorvausta". Todeten, että nitrifiointikysymyksestä on tarkoitus järjestää Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa neuvottelu, hakija varannut tilaisuuden esittää neuvottelusta ympäristölupavirastolle selvitys 15.3.2007 mennessä.
15 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pälkäneen kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa koskee hakemuksen mukaisten, lähinnä Pälkäneen keskustaajaman, Aitoon taajaman ja Flagmore Oy:n jätevesien sekä puhdistamolle toimitettavien sakokaivolietteiden lupamääräysten mukaista käsittelyä laajennettavassa ja tehostettavassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyiselle purkupaikalle Mallasveteen. Lupamääräykset Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin 1) Jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Puhdistamoa on laajennettava ja tehostettava ennen Aitoon taajaman ja Flagmore Oy:n jätevesien puhdistamolle johtamisen aloittamista, viimeistään kuitenkin vuoden 2010 kesäkuun loppuun mennessä. Puhdistamon laajentamista ja tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista, viimeistään kuitenkin vuoden 2008 loppuun mennessä. 2) Puhdistamolla ja jätevesien viemäröinnissä tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä Aitoon taajaman ja Flagmore Oy:n jätevesien puhdistamolle johtamisen aloittamiseen, enintään kuitenkin vuoden 2010 loppuun asti seuraavat vaatimukset: Enimmäispitoisuus, Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 15 95 COD Cr, O 2 125 75 Fosfori, P 0,5 95 Kiintoaine 20 90 Aitoon taajaman ja Flagmore Oy:n jätevesien puhdistamolle johtamisen aloittamista seuraavan vuoden, viimeistään kuitenkin vuoden 2011 alusta alkaen muutoin edellä mainitulla tavalla, mutta kokonaisja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
16 Päästöt ilmaan ja melu Enimmäispitoisuus, Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,3 95 Kokonaistyppi, N 60 Ammoniumtyppi, N 4 Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminta on jäteveden viemäröinti, toimintaan liittyvä liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju, pöly ja muita päästöjä ilmaan ja melua syntyy mahdollisimman vähän. Sakokaivolietteitä ja umpisäiliöjätevesiä ei saa ajaa puhdistamolle eikä puhdistamolietteitä ja muita jätteitä puhdistamolta pois kesäaikana 1.5. 31.8. viikonloppuisin perjantaista klo 17.00 maanantaihin klo 7.00. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Viemäriverkosto ja sen kunnostus 4) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien johtamiseksi puhdistamolle tarvittavat uudet siirtoviemärit pumppaamoineen sijoitetaan ja rakennetaan siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pohja ja pintavesien pilaantumista, hajuhaittaa, häiritsevää melua, eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. 5) Luvan saajan on huolehdittava puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kunnostamisesta siten, että hule ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pohja ja pintavesien pilaantumista. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutusja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti.
17 Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito Poikkeavat jätevedet 6) Puhdistamon laajentamisen ja tehostamisen jälkeen puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Sakokaivolietteiden ja umpisäiliöjätevesien vastaanotto on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ennen puhdistamon laajentamista ja tehostamista. Aitoon taajaman ja Flagmore Oy:n jätevesien puhdistamolle johtamisen aloittamisesta on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta aikaisemmin. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamoalueella olevilla lastaus ja purkupaikoilla, varasto ja säilytysalueilla sekä kulkuteillä on oltava tiivis kestopäällystys ja asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen siistinä pitämiseksi. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely, tasaus tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisessa viemäriverkostoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdistamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :ien (muutettu 889/2006) sekä valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.
18 Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet Varastointi 8) Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, lietettä ei pääse vesiin sekä siitä, että lietteestä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Menettelystä on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Pälkäneen kunnan ja lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. Puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä lietteen käsittely on hyväksytty. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. 10) Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 11) Kemikaalit, poltto ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Varastosäiliöillä ja astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suojaaltaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja tai pintavesiin. Kyseisten aineiden käsittelyn pihaalueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä
19 alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö ja muut poikkeustilanteet Riskinhallinta 12) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, myös Pälkäneen kunnan terveydensuojeluviranomaisille, ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. 13) Luvan saajan on vuoden 2008 loppuun mennessä toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva tarkistettu riskinhallintasuunnitelma. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava mainituille valvontaviranomaisille. Käyttö ja päästötarkkailu 14) Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta sakokaivolietteet ja umpisäiliöjätevedet mukaan lukien. Näytteen ottoa on muutettava ensi tilassa siten, että tulevan jäteveden näyte ei sisällä puhdistamon sisäistä kuormitusta. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja liitteen 2 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen rajaarvoja asetettaessa) sekä valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta. Tarkkailuun sisältyvät, virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet on otettava vähintään kahdeksan kertaa vuodessa. Lisäksi näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset. Puhdistamolta muualle toimitettavasta puhdistamolietteestä on otettava ja tutkittava vähintään yhdet näytteet vuodessa.
20 Tarkistettu käyttö ja päästötarkkailuohjelma, mukaan lukien viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien ja puhdistamolietteen tarkkailu, on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen ja puhdistamolietteen osalta valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisesti. Ympäristövaikutusten tarkkailu Käyttöpäiväkirjan pito 15) Jäteveden vesistövaikutuksia on tarkkailtava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä nykyisestä kahdesta etenkin jätevesien rehevöittävän vaikutuksen selvittämiseksi nykyistä tarkemmin ja luotettavammin. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Vesistötarkkailun tarkistamista koskeva suunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei ympäristökeskuksen kanssa toisin sovita. 16) Käyttö ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista käyttöpäiväkirjaa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa seuraavista asioista: ohijuoksutuksista puhdistamolla sekä jätevesipäästöistä muualle kuin puhdistamon purkupaikalle, puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä, mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö ja varastointi, puhdistamon ja viemäriverkon huolto ja korjaustoimista, puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeuksellisista jätevesistä, puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien
21 alkuperästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laadusta ja määrästä, käsittelystä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista, hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyistä valituksista sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Raportointi Kalatalousmaksu 17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiin, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Hämeen TEkeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BOD 7ATU ja COD Cr arvojen, fosforin ja kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 18) Luvan saajan maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Hämeen TEkeskukselle 1 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Toiminnan lopettamista koskevat velvoitteet 19) Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen mahdollista puhdistamon käytön lopettamista tehtävä ympäristölupavirastolle hakemus toiminnan lopettamiseen liittyviä velvoitteita, kuten toiminnan vaikutusten tarkkailua ja selvittämistä sekä alueiden kunnostusta koskevien, ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisten määräysten antamiseksi.
22 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Pälkäneen keskustaajaman, Aitoon taajaman ja Flagmore Oy:n jätevesien yhteiskäsittelystä aiheutuvat ympäristöhaitat ovat kokonaisuudessaan pienemmät kuin kyseisten jätevesien erillisestä käsittelystä ja vesistöön johtamisesta aiheutuvat. Vaikkakin tavoitteena on pitemmällä tähtäyksellä oltava jätevesien käsittelyn siirtäminen Valkeakoskelle tai muualle siten, että jätevesien johtaminen myös Mallasveteen voidaan lopettaa, tätä ei voida toteuttaa niin nopeasti, että puhdistamon laajennus ja tehostus olisi vältettävissä. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesien pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, joka nyt olisi määrättävä korvattavaksi. Saatu selvitys on riittävä asian ratkaisemiseksi myös jäteveden nitrifioinnin osalta odottamatta hakijan vastineessa mainittua selvitystä hakijan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen suunnitteilla olevasta neuvottelusta. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesiin koskevat lupamääräykset 1 ja 2 Vielä verraten karuna ja puhtaana säilyneeseen Mallasveteen johdettavat jätevedet on käsiteltävä mahdollisimman tehokkaasti erityisesti rehevöitymisen ja hapen kulutuksen rajoittamiseksi. Tehokkaan, jälkisaostustasoisen fosforinpoiston ja ammoniumtypen hapetuksen, nitrifioinnin, ohella myös typen kokonaismäärää on vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti.
23 Puhdistamon kuormitus on jo nykyisin liian suuri orgaanisen aineen hajottamiseksi riittävän pienen lietekuormituksen ylläpitoon tehokkaan fosforinpoiston ohella, eikä nitrifiointi ja typen poiston tehostaminen ole nykyisellään mahdollista. Fosforipäästön rajoittaminen ei yksinään riitä rehevöitymisen ehkäisemisessä. Tehostetun typen poiston edellyttämä tehokas biologinen, nitrifioiva prosessi merkitsee käsittelytuloksen parantumista myös terveydelle ja muiden ympäristölle haitallisten tekijöiden osalta. Kokonais ja ammoniumtyppeä koskevat vaatimukset on asetettu vuosikeskiarvoina, koska varsinkin viemäriverkon hule ja vuotovesien aiheuttamat virtaamahuiput, jäteveden alhainen lämpötila ja olosuhteiden nopeat vaihtelut vaikeuttavat typenpoistoprosessien hallintaa ja ylläpitoa. Tiukentuvat käsittelyvaatimukset, puhdistamon koko, puhdistamon kuormitus ja sen vaihtelut sekä purkupaikan sijainti ja purkualueen ominaisuudet huomioon ottaen jäteveden käsittelytulosta koskevat rajaarvot on aiheellista asettaa puolivuosikeskiarvoina koko lupakauden ajaksi. Pälkäneen puhdistamon nykyinen asukasvastineluku on vuoden 2005 tarkkailutulosten perusteella lähellä rajaarvoa 4 000. Puhdistamon kuormitusennusteiden perusteella arvioituna asukasvastineluku ei ennen 2020luvun loppupuolta ylitä rajaarvoa 10 000, joten valtioneuvoston asetuksen (888/2006) typenpoistovaatimukset eivät koske puhdistamoa. Päästöjä ilmaan ja melua koskeva lupamääräys 3 Lupamääräys 3 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason rajaarvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Viemäriverkostoa ja sen kunnostusta, puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 4 7 Lupamääräysten 4 7 mukainen menettely on tarpeen mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 5 terveyshaitan estämistä koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :ssä esitettyä yksityiskohtaisempien määräysten antaminen viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien esikäsittelystä ei ole tarpeen.