KURJENRAHKAN PORTTI. Pääportti Kurjenrahkan kansallispuistoon hyödyntämätön mahdollisuus. Kirjoitettu Täydennys

Samankaltaiset tiedostot
Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle Tulokset

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

OHJELMAEHDOTUS. Henkilömäärä: Ajankohta:

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi Häyrylänranta. Rautalampi Kunnantalo

DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon

Luonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio

Rahoitus ja kehittäminen

Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 1347/08.01.

Pirkanpolut - lähiretkeilyreitistö

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

KH 38 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUOHJELMAN PÄIVITYS KEHITTÄMISEN KÄRJET

Hyvinvointitietoa luontokokemuksia tukevaan arkkitehtuuriin (Luontovointi)

PÖYTYÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Outdoors Finland III päätavoitteet

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen

Kauppi-Niihaman polkuverkosto Kehittämissuunnitelma

Opastetilaisuus Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Coastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Maastoliikenteen nykytila ja kehittäminen

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

ESITYSLISTA 1/2012. Piällysmies ry:n hankeryhmän esityslista 1/2012. AIKA Torstaina klo 15:00. Piällysmies ry:n toimisto

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Nousiaisten kunnantalon tontti Liikennejärjestelyiden yleissuunnitelmaselostus

Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Työpajan Yhteenveto

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakuntaliiton ajankohtaiset ja katsaus matkailun tulo- ja työllisyysselvitykseen

Case Archipelago Tours

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Matkailualan aamu

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Sijoitu Kempeleeseen

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

Viher-Nikkilä. A Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Keski-Pasilan keskus Tripla

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskuksen kestävän liikkumisen strategia. Hankkeen esittely

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Raija Ruusunen

Peuran Polku. Kunnostusarvio

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Rautjärven sotahistoria- hanke

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Voimaa Pirkanmaan matkailuun (18 kk)

REITTI SELKÄMERELLE HANKE (A31768) PÖYTÄKIRJA 1/2011

Matkailun kehittämishankkeen ajankohtaiskatsaus Kevät Kaisa Lappalainen Projektipäällikkö, Coastal Bootcamp-hanke

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: Tampere

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

ROVANIEMEN KAUPUNGIN KELKKAREITTIEN YLLÄPITO

Kotimaiset e-kirjat kirjastoihin konsortion ja kustantajien yhteistyöllä

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Matkailu / Työ- ja elinkeinojaosto

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Hankkeen kohderyhmänä ovat hevosyrittäjät, matkailuyrittäjät sekä hevosharrastajat.

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Transkriptio:

1 KURJENRAHKAN PORTTI Pääportti Kurjenrahkan kansallispuistoon hyödyntämätön mahdollisuus Kirjoitettu 19.12.2016 Täydennys 3.1.2017 1.2.2017

2 1. Tausta ja tarve Hanketta valmisteleva palaveri pidettiin Pöytyällä 9.11. Palaveriin osallistui Pöytyältä kehitysjohtaja Markku Kaurila, kulttuurisihteeri Taina Myllynen ja liikuntasihteeri Markus Salo, Metsähallituksesta Hanna Ylitalo ja Laura Lehtonen, Varsinais-Suomen liitosta Aleksis Klap, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneista Taina Simola ja Auranmaan Yrityspalveluista Riikka Peippo. Palaverissa koottiin yhteen kehittämistarpeet, käynnissä olevat toimenpiteet ja tarvittavat kehittämistoimet. Tämä hankesuunnitelma on kirjoitettu palaverin pohjalta. Kansallispuistossa kulkevat merkityt reitit liittyvät Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Ne muodostavat yhdessä yli 300 km:n pituisen reittikokonaisuuden. Puiston suurin nähtävyys on Kuhankuonon rajakivi, ja muita suosittuja käyntikohteita ovat Savojärven rannoilla sijaitsevat Kurjenpesän luontotupa ja Nousiaisten kunnan virkistysalue Rantapiha. Suosittuja reittejä ovat Savojärven kierros, Vajosuon ja Pukkipalon reitit. Kävijämäärä: Kurjenrahkan kansallispuiston suosio on kasvanut viime vuosina hurjasti. Kävijämäärä on tuplaantunut neljässä vuodessa. Metsähallituksen arvion mukaan kävijämäärä vuonna 2016 oli lähes 70 000 henkeä. Suosituimmat lähtöpaikat reitistölle ovat Kurjenpesän ja Kuhankuonon parkkialueet, joista arvioidaan lähtevän noin 55 000 retkeilijää. Sesonkiviikonloppuisin parkkialueilta lähtee noin 1000 retkeilijää. Alueella käy myös paljon tilausbusseja. Suurin kasvuun vaikuttava syy on vuonna 2012 avattu Savojärven kierros.

3 Kuhankuonon parkkialueen ohi tietä 204 pitkin ajaa vuorokaudessa noin 2550 autoa. Kurjenrahkan kansallispuiston kasvanut kävijämäärä on nostanut kestävyyden ongelman, mutta toisaalta antaa nyt hyvät mahdollisuudet lähteä kehittämään kannattavia yksityisiä palveluita. Muiden tahojen kehittämistoimet Kuhankuonon alueella: Metsähallitus kehittää Vajosuon aluetta Turun Aikuiskoulutuskeskuksen Eräopas ja retkimestarit koulutusohjelman kanssa. Alueella on jo siirretty taukopaikka paremmalle paikalle ja rakennettu ryhmille sopiva keittokatos. Keittokatos palvelee myös yrittäjiä. Myös tällä alueella parkkipaikka on käynyt liian pieneksi. Vajosuon ennaltamistoimenpiteisiin on haettu rahoitusta EU:n Life-rahastosta. Ennaltamistoimenpiteillä varmistetaan, että myös jatkossa reitistö voi kulkea suolla. Metsähallitus on hakemassa Central Baltic Interreg 2014 2020 -ohjelmasta rahoitusta matkailun kehittämiseen kansallispuistoissa. Hankkeessa keskitytään kaupunkien läheisyydessä olevien kansallispuistojen kehittämiseen kuten Kurjenrahkan kansallispuiston. Näillä kansallispuistoilla kävijämäärät kasvavat eniten. Hankkeessa parannetaan asiakaskokemusta löydettävyyden ja ennakkomateriaalien avulla ja haetaan käyttäjien kasvua Stopover - matkailijoista. Varsinais-Suomen Liitto kerää tietoa reiteistä ja reiteille tehdyistä luokituksista yhteiseen avoimeen dataan Lounaispaikkaan. Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry vastaa retkeilyreitistön ylläpidosta ja merkinnöistä kansallispuiston ulkopuolella. Kävijämäärän kasvun myötä ylläpidon tarve on lisääntynyt huomattavasti. Lisäksi pitäisi pystyä kehittämään aluetta, varsinkin pienempiä lenkkejä kaivataan. Tällä hetkellä Vaskijärven ja Kangenmiekan kierroksilla uusitaan pitkospuita ja Kangenmiekan yhdysreitillä tehdään ulkoilureittitoimitus. Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys on tehnyt työtä helpottaakseen retkeilijöiden pääsyä reitistölle. Vuodesta 2013 lähtien Satakunnan Liikenteen pikavuoroilla Turusta ja Säkylästä on päässyt Kuhankuonolle. Markkinoinnin helpottamiseksi lipulle pitäisi saada sovittua kiinteä hinta. Saatavuutta parantaisi myös Fölin pysähtyminen Kuhankuonon pysäkille, erityisesti viikonloppuisin tarvittaisiin muutamia vuoroja lisää. Tortinmäen pysäkiltä on vielä 6 kilometriä Kuhankuonolle. Palaverissa nousi esiin muutamia kehittämisideoita, joiden toteuttamista edelleen selvitetään. Alueelle on toivottu kioskia ja kahvilaa. Kurkela voisi sopia tähän käyttöön, koska alueelta löytyy jo talousvesi ja ulkokäymälä. Kaivataan yhteistä näkyvyyttä esimerkiksi facebook-sivut, joissa palveluntarjoajat voisivat itse ilmoittaa tapahtumistaan ja palveluistaan kansallispuistossa. Sivut voisivat toimia Reko -mallin mukaisesti. Alkuvuoden 2017 aikana on noussut esiin useita yrityksiä, jotka aloittavat tai ovat hiljattain jo aloittaneet matkailutoiminnan Kurjenrahkan kansallispuiston ja Kuhankuonon alueella.

Näiden yritysten joukosta löytyy myös investoivia yrityksiä. Kuhankuonon alueella toimii jo noin 17 yritystä. 26.1. Pöytyällä oli Finrelax akatemian tuoteriihi, jonka järjesti V-S maaseutumatkailun tiedonvälityshanke ( ProAgria Länsi-Suomi). Siellä yrittäjät päättivät lähteä opintoretkelle Teijoon katsomaan miten siellä on saatu tuotteistettua yksityisiä palveluita kansallispuiston alueella. Lisäksi päätettiin aloittaa yhteinen tuotekehitys Kurjenrahkan alueelle ja nostaa alue vieläkin mielenkiintoisemmaksi palvelevaksi retkeilykohteeksi. Alueen kehittämisen kannalta on tärkeää, että yrittäjät ja toimijat tuntevat toisensa ja toistensa palvelut. Alueen kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että puitteet toiminnalle ovat kunnossa. Matkailuyrittäjät ovat pieniä ja heidän resurssinsa ovat rajalliset, mutta yrittäjät käyttävät paljon muiden yrittäjien palveluita ja sitä kautta työllistävät ja tuovat rahaa kuntaan. Matkailun kerrannaisvaikutus on korkea. Tutkijat Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen ovat tehneet syksyllä 2016 matkailutulo- ja työllisyysselvityksen Varsinais-Suomen kunnissa. He ovat kehittäneet menetelmän, jolla saadaan selvitettyä matkailun osuus noin 40 eri toimialasta. Kuntakohtaisissa luvuissa ei ole huomioitu matkailun kerrannaisvaikutuksia eli matkailuyritysten sekä matkailun työllistämien ihmisten tekemiä hankintoja alueella. 4

5 Kurjenrahkan kansallispuiston pääportti: Nykyinen ns. virallinen portti Kurjenrahkan kansallispuistoon on Kurjenpesän vieressä olevan parkkipaikan luona. Sisääntulo on vaatimaton ja sijaitsee syrjässä. Portille on matkaa 650 metriä tieltä 204. Aluetta ei ole mahdollista kasvattaa tai kehittää, sillä alue rajautuu yksityismaihin ja reitistöön. Kurjenrahkan kansallispuisto ansaitsee näkyvämmän portin. Pöytyän kunta omistaa tien 204 varrella olevan Kuhankuonon parkkipaikan vierestä maata 2 hehtaaria. Maa on hankittu kunnalle Luontokapinettia varten, joka päätettiin kuitenkin sijoittaa nykyiselle paikalle Yläneen keskustaan Hovilanmäkeen. Tämä alue sijaitsee erinomaisella paikalla alueen kehittämisen kannalta. Tälle alueelle voidaan tehdä näyttävä portti, joka näkyy myös tielle 204. Alueelle voidaan rakentaa lisää parkkitilaa, ryhmien vastaanottotilat, käymälät, linja-autokatokset ja opas- ja mainostaulut. Pöytyän kunnan omistama tontti 636-462-1-1051 2. Kohderyhmä ja hyödyt Retkeilijät - hyötyvät paremmista palveluista ja parantaa asiakaskokemusta. Kotimaiset ja kansainväliset matkailijat tarvitsevat orientoitumiseen näkyvämmän, ohjaavamman ja informatiivisemman portin, parantaa asiakaskokemusta. Alueella toimivat yritykset liiketoimintamahdollisuudet paranevat, erityisesti bussiryhmien hallinta ja asiakaskokemus paranee. Alueen kunnat Kuntien imago vahvistuu ja asukastyytyväisyys paranee, edistetään matkailuelinkeinojen ja tulon kasvua.

3. Tavoitteet 1. Nostetaan Kurjenrahkan kansallispuiston ja Kuhankuonon retkeilyreitistön näkyvyyttä retkeilijöiden keskuudessa ja vahvistetaan asemaa arvostettuna retkeilykohteena maakunnallisessa tarjonnassa. 2. Herätetään kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden kiinnostus reitistöä kohtaan ja parannetaan asiakaskokemusta ohjaavilla ja informatiivisilla opasteilla. 3. Mahdollistetaan yrityksille paremmat liiketoimintamahdollisuudet alueella. Kasvanut kävijämäärä luo liiketoiminnallisen kannattavuuden yksityisten palveluiden kehittämiselle alueella. Infrassa on vielä puutteita. Parempi Infra mahdollistaisi myös tapahtumien järjestämisen. 4. Vahvistetaan kuntien imagoa luontokuntana. 4. Toimenpiteet 1. Rakennetaan kevytrakenteinen ja laavumainen vastaanottotila. Tilan seinille sijoitetaan opas- ja informaatiotauluja. Tilaan pitäisi mahtua 50 hengen retkiryhmä. Varataan muutamia istuin paikkoja. Tarvitaan myös kaksi kuivakäymälää. Käymälöiden hoidosta keskustellaan Metsähallituksen kanssa. 2. Nykyiset parkkipaikat ovat liian pienet tämän hetkiselle kävijämäärälle. Aluetta kehitetään ja kävijämäärä odotetaan tästä vielä kasvavan. Osa parkkipaikkatarpeesta yritetään saada pois paremmilla julkisen liikenteen yhteyksillä. Nykyisellä parkkipaikalla on tilaa n. 50 autolle ja yhdelle linja-autolle. Paikkoja tarvittaisiin lisää n. 100-150 autolle ja muutamalle linja-autolle. 3. Savojärven reitin lähtöpaikka siirrettäisiin lähtemään uudelta Kurjenrahkan kansallispuiston pääportilta/ uudelta parkkipaikalta. Alueelta kulkee jo reitti, mutta se pitäisi kestävöidä ja viitoittaa. Reitin kunnostaa Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry. Uusi parkkipaikka ja reitin lähtöpaikan siirto rauhoittaisi pikkutien käyttöä ja aiheuttaisi vähemmän häirintää mökkiläisille ja parantaisi huomattavasti liikenneturvallisuutta. 4. Kurjenrahkan kansallispuisto on saavuttanut aseman merkittävänä retkeilykohteena ja siksi ansaitsee näyttävän pääportin. Portissa voitaisiin yhdistää kierrätystä ja luontoa arvostavaa modernia näkemystä. Portin pitää olla maaseutumaisuuteen sopiva ja nostaa esiin paikallista osaamista. 5. Pääportin alueelle sijoitetaan isot opastaulut. Tauluissa kerrotaan kansallispuistosta ja sen reiteistä, alueen yksityisistä palveluista ja kunnista. 6. Parannetaan Kuhankuonon parkkipaikan liittymien turvallisuutta. On selvitettävä, että saadaanko liittymiin ajosuuntamerkit. Lisäksi on selvitettävä, että saadaanko liittymä uudelle parkkialueelle muutettua parempaan paikkaan niin että kulku olisi levähdysalueelta. 7. Parkkipaikan läheisyydessä tien 204 varrella on kaksi linja-autopysäkkiä. Pysäkeille tehdään uuteen ilmeeseen sopivat katokset. 6

7 5. Toteuttaja Pöytyän kunta 6. Kesto ja aikataulu 1.6.2017 31.12.2018 Hakemus jätetään maaliskuussa 2017 Jokivarsikumppanien käsittelyyn. Päätös odotetaan saapuvan toukokuussa 2017. Jolloin hanke voitaisiin aloittaa kesäkuussa. 7. Hanketyyppi Maaseuturahaston tukea haetaan Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta. Hanke on yleishyödyllinen investointihanke. Hankkeen tukiprosentti on 50. 8. Ohjausryhmä (ehdotus) Pöytyän kulttuurisihteeri Taina Myllynen Pöytyän liikuntasihteeri Markus Salo Metsähallitus Hanna Ylitalo Metsähallitus Laura Lehtonen Auranmaan Yrityspalvelut Riikka Peippo Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry Lasse Nurmi Luontokapinetti Minna Lukkala Matkailuyrittäjä Rahoittajan edustaja 9. Yhteistyökumppanit Alueen matkailuyritykset Luontokapinetti Metsähallitus Varsinais-Suomen Liitto Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry 10. Budjetti ja rahoitus 1. Laavumainen rakennelma, turvekatto 3 m*10m, takaseinän korkeus 3m ja etureunan 4m 20 000e Käymälä 1 000 e Käymälän kehikko/ elementti tehdään Metsähallituksen yhteistyökumppanin Suomenlinnan vankilan kanssa. Kustannuksia vain kuljetuksista ja säiliöstä. 2. Soraparkkipaikka ( 12e/ m2), 150 autoa, 3750m2 45 000e 3. Pääportti n. 3m, läpikäveltävä, taideteos 10 000e 4. Opas- ja mainostaulu 10 000e 5. Linja-autopysäkki katokset 2 kpl 3 000e 6. Investointien suunnittelu, kilpailutukset ja valvonta 220 tuntia (palkkakustannuksia) 10 500e YHTEENSÄ 99 500e Rahoitus: tuki 50%, kuntien oma raha 50%