VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ NO: NR: 56 1/2014
Kuvat Maria Lindborg-Wigert Innehåll Styrelsen har ordet/hallituksen tervehdys... 3 Årsmöte 2014 Vuosikokous... 4 Stiftelsen Gamla Borgå/Vanha Porvoo Säätiö... 5 Till Minnet av Åke Hällsten... 7 20 år med Wanha Porvoo/Gamla Borgå... 8 Aina on aikaa leikille... 11 Kun elämä on väri... 13 Regentens residens... 14 Aikamatka...16 Sisällys Uusi esteetön asuintalo Frysarin tontille... 18 Uudisrakennus Ilolankujalle... 19 Kesän kaunis puutarhavinkki... 21 Makua kesäiltoihin... 23 Posteljooni tuntee pikkukujien kaarteet... 25 Hantverksdag/Käsityöpäivä... 26 Gamla rådhuset 250 år... 27 Säätiö Stiftelsen... 28 Muutosten tuulissa kohti tulevaa... 29 2
Styrelsen har ordet På föreningens årsmöte på Zum Beispiel närvarade ett tjugotal invånare med styrelsen medräknad. Utöver stadgeenliga ärenden höll Anna-Teresa Küttner från Aktia samt Emilia Saatsi från VaPoRaT / Borgå stad varsitt föredrag. Om dem kan du läsa inne i tidningen. Eftersom ingen annan än den sittande styrelsen hade anmält sitt intresse för styrelseuppdraget skedde endast omplaceringar. Timi Rajakaltio avgick från ordförandeposten men sitter kvar i styrelsen. Till ny ordförande valdes Andreas Frankenhaeuser. På vårt konstituerande möte valdes Catrine Volanen till vice ordförande, Maria Lindborg-Wigert till sekreterare och Juha Kaitaranta till kassör. Övriga styrelsemedlemmar är Heikki Kotsalo (ansvarar för uthyrning av föreningens redskap) samt Eva Utter-Lindfors och Lotten Lindborg-Suhonen. Vi kommer även i år att arrangera en hel del verksamhet för våra invånare. Evenemangen hittar du i händelsekalendern här i tidningen. Styrelsen tar tacksamt emot all hjälp och idéer från invånarna för att ordna och förverkliga evenemangen, anmäl gärna ditt intresse till styrelsen! (hallitus.vanhaporvoo@gmail.com) Tidningens framtid är tyvärr osäker eftersom vår chefredaktör Jutta Angus avgått och vi inte lyckats rekrytera någon efterträdare för henne. För att kunna fortsätta med tidningen så såg styrelsen som enda lösning att mot ersättning anlita en utomstående person för uppdraget. Vi hoppas dock på att vi skulle hitta en ny chefredaktör från vår stadsdel. Om du är intresserad så kontakta styrelsen. Vi vill här samtidigt passa på att framföra ett stort tack till alla tidigare chefsredaktörer och skribenter. Ni har alltid helhjärtat ställt upp och arbetat massor för vår tidning. Vi vill speciellt nämna och tacka vår trogna skribent Benita Ahlnäs för gott samarbete i över 20 år. Denna tidning är nr 56 och vi hoppas på många fler. Med önskan om en skön sommar! STYRELSEN Hallituksen tervehdys Yhdistyksen vuosikokouksessa ravintola Zum Beispielissä oli läsnä vajaa kaksikymmentä asukasta, luku sisältää myös hallituksen jäsenet. Sääntömääräisten asioiden lisäksi piti Aktian pankinjohtaja Anna-Teresa Küttner ja Emilia Saatsi VaPoRaT/ Porvoon kaupungista omat esitelmät. Näistä tiivistelmät muualla tässä lehdessä. Uudessa hallituksessa tapahtui vain tehtävämuutoksia, koska vain nykyiset hallituksen jäsenet olivat osoittaneet kiinnostuksensa hallitustehtävistä. Timi Rajakaltio ei jatka puheenjohtajana, mutta jatkaa hallituksen jäsenenä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Andreas Frankenhaeuser. Hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi Catrine Volanen. Rahastonhoitajana jatkaa Juha Kaitaranta ja sihteerinä toimii Maria Lindborg-Wigert. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Heikki Kotsalo (joka vastaa yhdistyksen kaluston vuokrauksesta), Eva Utter-Lindfors sekä Lotten Lindborg-Suhonen. Tulemme myös tänä vuonna järjestämään joukon tapahtumia asukkaille. Tiedot näistä tapahtumista toisaalla tässä lehdessä olevassa tapahtumakalenterissa. Hallitus ottaa mielellään vastaan apua ja ideoita asukkailta, ilmoita mahdollinen kiinnostuksesi hallitukselle. (hallitus.vanhaporvoo@gmail.com) Lehtemme tulevaisuus näyttää epävarmalta, koska päätoimittajamme Jutta Angus luopui tehtävästä ja emme ole onnistuneet löytämään hänelle jatkajaa Vanhasta Porvoosta. Varmistaaksemme tämän lehden ilmestymisen hallitus päätti käyttää ulkopuolista toimittajaa lehden tekemisessä. Toivomme tietenkin, että kaupunginosastamme löytyisi uusi päätoimittaja. Jos tehtävä kiinnostaa, ota yhteys hallituksen jäseniin. Haluamme tässä samalla kiittää suuresti entisiä päätoimittajia ja lehteen kirjoittaneita. Olette aina antautuneet täydellä sydämellä yhteisen lehtemme tekemiseen. Erityinen kiitos Benita Ahlnäsille yli 20 vuotta jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä. Tämä lehden numero on 56 ja toivomme tietenkin monta numeroa lisää. Mukavaa kesää! HALLITUS 3
Årsmötet 2014 Vuosikokous Kuvaaja Jutta Angus Årsmötet hölls denna gång på Zum Beispiel på Mellangatan, flera personer hade fått plats men de som deltog var desto mer aktiva och intresserade. Koncentrerade åhörare. Emilia Saatsi fick frågor från publiken som bl.a. berörde när man får fälla träd i Gamla stan och om man får sätta upp markiser vid sina fönster. Tapahtumakalenteri / Evenemangskalender Pihakirppis 16.8. klo 10.00 16.00 Ilmoittautumiset viimeistään 5.8.: ilmoittautuminen.vanhaporvoo@gmail.com Gårdsloppis 16.8 kl. 10.00 16.00 Anmälningar före 5.8: ilmoittautuminen.vanhaporvoo@gmail.com Syysjuhla Brankkiksella 8.11. klo 19.00. Illalliskortti à 30 euroa. Höstfest på Brankkis 8.11 kl. 19.00. Supékort à 30 euro. Wanhan Ajan Joulumarkkinat Brankkis 13. 14.12. Gammaldags Julmarknad Brankkis 13. 14.12. Lucia 13.12. Glögitarjoilua raatihuoneentorilla. Lucia 13.12. Glöggservering på rådhustorget. Seuratkaa tapahtumia osoitteessa www.vanhaporvoo.org! Följ med evenemangen på adressen www.vanhaporvoo.org! 4
Stiftelsen Gamla Borgå lån och stöd för underhåll av kulturhistoriskt värdefulla byggnader Både som Aktia Bank Abp:s representant och som nyvald styrelsemedlem i Stiftelsen Gamla Borgå vill jag passa på att skriva en hälsning till er tidning. Främst vill jag lyfta fram möjligheten till finansiering via Stiftelsen. Stiftelsen Gamla Borgås ändamål är att inom Aktia Bank Abp Borgås verksamhetsområde, med lågprocentiga eller räntefria lån eller direkta understöd underlätta underhållet av kulturhistoriskt värdefulla, i enskildas ägo varande byggnader. Gamla Stan i Borgå är en levande och unik stadsdel som vi bör vårda med omsorg. Fastigheterna i området är charmiga och genuina, samtidigt kräver de specialunderhåll p.g.a. sin ålder. Renoveringarna kan också vara rätt kostsamma och då kan det bli aktuellt med finansiering. För dessa ändamål kan du via Stiftelsen ansöka om lån till goda villkor. Det möjliga lånet är bundet till Aktia Prime-räntan, 1,25 % (5/2014), som också utgör totalräntan på ditt lån. Ibland kan det bli aktuellt med en kombination av ett normalt banklån och ett lån beviljat av Stiftelsen. För lånen ställs normal säkerhet. Under år 2013 beviljade Stiftelsen sammanlagt lån för 110 000 euro. Boka tid och kom in till vårt kontor i Borgå för att höra mera om de olika alternativen. Med önskan om en varm och skön sommar! Anna-Teresa Küttner Bankdirektör, Aktia Borgå Vanha Porvoo Säätiö Lainaa ja tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon Sekä Aktia Pankki Oyj:n edustajana että hallituksen uutena jäsenenä Vanha Porvoo Säätiössä haluan kirjoittaa tervehdyksen lehteenne. Ensisijaisesti haluan nostaa esille rahoitusmahdollisuudet Säätiön kautta. Vanha Porvoo Säätiön tarkoituksena on myöntää pienikorkoista tai korotonta lainaa ja tukea yksityisessä omistuksessa olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon ja kunnostamiseen Aktia Pankki Oyj Porvoon toiminta-alueella. Porvoon Vanha Kaupunki on elävä ja ainutlaatuinen kaupunginosa, jota meidän pitää vaalia. Alueen rakennukset ovat charmikkaita ja aitoja, samalla ne vaativat erityistä ylläpitoa niiden iästä johtuen. Korjaukset voivat myös olla suhteellisen arvokkaita ja silloin rahoitus voi olla ajankohtainen. Näihin tarkoituksiin voit Säätiön kautta hakea rahoitusta hyvin ehdoin. Mahdollinen laina on sidottuna Aktia Prime-korkoon, 1,25 % (5/2014), mikä myös on lainan kokonaiskorko. Joskus osa rahoituksesta myönnetään pankin kautta normaalina pankkilainana. Lainoille asetetaan normaalit vakuudet. Vuonna 2013 Säätiö myönsi lainoja yhteensä 110 000 euron edestä. Varaa aika ja tule käymään konttorissamme Porvoossa kuulemaan enemmän vaihtoehdoista. Mukavaa ja lämpöistä kesää toivottaen, Anna-Teresa Küttner Pankinjohtaja, Aktia Porvoo Vanhan Porvoon rakennustapaohje uudistuu Porvoon kaupunkisuunnittelu valmistelee Vanhan Porvoon rakennustapaohjeen uudistamista. Tavoitteena on vastata tämän päivän restaurointia koskevien näkemysten mukaisesti niihin kysymyksiin, joihin arvokkaan rakennuskannan korjaamisessa ja täydentämisessä törmätään. Pihojen rakennustapaohje liitetään samaan pakettiin. Uusi rakennustapaohje vastaa vanhojen rakennusten korjaamisen haasteisiin, siihen miten rakentaja parhaiten säilyttää talonsa teknisen toimivuuden, rakennushistoriallisen kerrostuneisuuden sekä siihen ja kaupunkikuvaan liittyvät arvot. Ohjeessa käydään läpi rakennusosien historiaa ja korjaamisen perusteita. Vanhassa Porvoossa on tavoitteena suojella rakennus- ja kulttuuriperintöä, ja siksi perinteisin, käsityövaltaisin menetelmin valmistetut rakennusosat arvotetaan uusia teollisia osia arvokkaammiksi. Jokainen rakennuskokonaisuus on kuitenkin ainutlaatuinen ja edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa rakennussuojelullisia arvoja punnittaessa. Tämän takia kaikista Vanhan Porvoon rakennus- ja toimenpideluvista pyydetään luvan myöntämiseen vaikuttava lausunto Vanhan Porvoon rakennuslupatyöryhmältä VaPoralta, joka koostuu kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnan ja museon asiantuntijoista sekä poliittisista jäsenistä. Tarvittaessa VaPora ohjaa rakennusprojektinsa kanssa pähkäilevää jo suunnittelupro- sessin alussa, jolloin tarvittavat ratkaisut voidaan parhaiten sovittaa osaksi arvokasta ympäristöä. Ohjeesta löytyy vastaus myös siihen, minkälaista lupaa tarvitaan, kun rakennukseen tehdään muutoksia. Elävän kaupungin luonteeseen kuuluu jatkuva muutos. Historiallisesti arvokkaassa kaupungissa muutoksen tulee kuitenkin tapahtua miljöön erityisyys säilyttäen ja voimavaraksi nostaen. Suojelun ja talouden näkökulmien ei tarvitse olla vastakkaisia, vaan toisia tukevia tavoitteita. Tarkoituksena kuitenkin on, että pelisäännöt alueella toimijoille ovat kaikille samat. Lisätietoja hankkeesta saa allekirjoittajalta. Emilia Saatsi asemakaava-arkkitehti / stadsplanearkitekt Porvoon kaupunki, kaupunkisuunnittelu Borgå stad, stadsplaneringen PL 23 (Rihkamatori B, III krs) 06101 PORVOO/ BORGÅ puh./tfn 040 547 4727 5
Voisiko Vanhasta Porvoosta tulla jalankulkija- ja turistiystävällinen ympäristö eurooppalaiseen tapaan? Kevään Vanhan Porvoon asukasyhdistyksen kokouksessa nousivat Kirkkokadun liikenneongelmat esiin. Niinpä elvytimme hankkeen Kirkkokadun liikenteen rauhoittamisesta. Otimme yhteyttä kaupungin liikennesuunnittelijaan ja kaavoittajaan kuvaten liikenneturvallisuus-, perustusten vaurio- ja meluongelmat. Saimme vastauksen, että liikennesuunnittelun parantamisesta pitäisi tehdä poliittinen päätös, ennen kuin he ryhtyvät toimiin. Aikomuksena on nyt tehdä kunnanvaltuustoon esitys asian uudesta käsittelystä. Tarkoitus olisi ohjata liikennettä Suomenkyläntieltä Jernbölentien suuntaan niin, että läpiajo vähenisi sekä raskasliikenne loppuisi kokonaan. Tämä parantaisi jalankulkijoiden turvallisuutta ja lisäisi yleistä viihtyvyyttä ja suojaisi rakennuksia. Tähän aloitteeseen on tärkeää saada mahdollisimman monen allekirjoitus. Ilmoitamme myöhemmin, missä aloitteen voi allekirjoittaa. Jos sinulla on ajatuksia tai haluat tulla vaikuttamaan tässä asiassa, ota yhteyttä Lisa Giraldoon sähköpostilla lisag68@ovi.com. Yhteistyöterveisin liikennetyöryhmä Lisa Giraldo, Marianne Lehtimäki ja Suvi Lepistö Kuten tarkkasilmäisimmät porvoolaiset huomasivat, torstaina 10.5.14 oli Uusimaassa juttu Kirkkokadun liikenteestä. Ota opas kuulet mitä näet Porvoon Matkailuoppaat ry:n 50-vuotisjuhlavuoden kävelykierrokset kesällä 2014. Lähtö Vanha Raatihuoneentori, ellei toisin mainita. Hinta 7e aikuinen, alle 12v veloituksetta. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa! Vanhan Porvoon opastettu kävelykierros Lauantaisin 28.6. 30.8. klo 14, kielet suomi, ruotsi ja englanti. Porvoon valtiopäivät La 19.7. klo 15, kielet suomi ja ruotsi. Teemakierrokset suomeksi: Kuninkaat ja keisarit Ti 24.6. klo 18, su 20.7. klo 14 ja ti 12.8. klo 18. Naiskohtalot Su 29.6. klo 14, ti 8.7. ja 5.8. klo 18. Taiteilijoiden elämää Porvoossa Su 13.7. ja 3.8. klo 14, ti 19.8. klo 18. Näsinmäen tarinoita Lähtö hautausmaan pääportilta, ti 1.7. klo 18, su 27.7. klo 14 ja ti 26.8. klo 18. Hör vad du ser med en guide Borgå Turistguider rf:s rundvandringar under 50 års jubileumsåret, sommaren 2014. Start vid Råhustorget i Gamla Stan om inget annat nämns. Pris 7e, under 12 år gratis. Ingen förhandsanmälning. Välkommen! Vi promenerar i Gamla stan Lördagar 28.6 30.8 kl 14. Finska, svenska och engelska. Lantdagen i Borgå 1809 Lö 19.7 kl 15. Finska och svenska. Temaguidningar på svenska: Kungar och kejsare Ti 15.7 kl 18 och sö 17.8 kl 14. Kvinnoöden Sö 6.7 och 31.8 kl 14. Konstnärsliv i Borgå Ti 22.7 kl 18 och sö 24.8 kl 14. Näsebacken berättar Start vid begravningsplatsens huvudport, ti 29.7 kl 18 och sö 10.8 kl 14. 6
Till Minnet av Åke Hällsten 26.11.1917-30.11.2013 Åke Hällsten var vad man kunde kalla för gentlemannen i Gamla stan. Han älskade sitt hem vid Marens strand. Det var också hans barndomshem. Ännu så sent som hösten 2013 såg man honom ibland promenerande på Flugutorget. Han gick över lilla bron som förbinder Flugutorget med Maren. Stegen hade blivit kortare men det glada humöret fanns kvar och de otaliga berättelserna med minnen från ungdomens vår. Många med mig som var Åkes granne saknar honom som nu har gått ur tiden. Han vilar i familjegraven på Näsebackens begravningsplats. Ingenjör Åke Hällsten var född i Gamla stan i Borgå på storfurstendömets tid. Här blickande ut över den klassiska Borgåvyn en dag om senhösten 2001. Foto Benita Ahlnäs. Vid fjolårets, 2013, uppvaktning på självständighetsdagen vid hjältegravarna på Näsebackens begravningsplats kunde man konstatera att veteranernas led minskar. Veteranen, ingenjör Åke Hällsten för vilken det var en hederssak, så länge krafterna stod bi, att delta i uppvaktningarna gick ur tiden den 30 november 2013. Åke Hällsten var inkallad under många år. Ogärna talade han om sina många år som inkallad. Han var fältväbel men slutade som plutonchef. Åke Hällsten deltog aktivt i Borgånejdens krigsveteraners verksamhet och hörde vid sitt frånfälle till en av de äldsta bland de ca 80 kvarvarande veteranerna i Borgå. Åke var född i Borgå den 26 november 1917 på storfurstendömets tid som han brukade säga. Barndomshemmet fanns vid Lilla Ågatan intill Maren i Borgå. Skolgången avverkade han i hemstaden. Några år innan vinterkrigets utbrott tjänstgjorde han vid Borgå elektriska aktiebolag. Åren 1945 1946 studerade han till ingenjör vid Tekniska skolan i Helsingfors med fortsatta studier vid Tekniska institutet i Stockholm. Från år 1948 till 1954 tjänstgjorde han hos LM Ericsson i Stockholm. År 1954 återvände Åke till hemstaden. Under åren 1954 1980 tjänstgjorde han vid Borgå elektricitetsverk, senare Borgå Energi, där han slutade som verkställande direktör. Pensionärstiden inleddes den 30 november 1980. År 1983 återvände Åke till barndomsmiljöerna och till den nyrenoverade strandbyggnaden vid Ågatan 36 där han bodde fram till hösten 2013. Hemmet med den vackra utsikten över Näsebacken, Maren och Borgbacken var kärt för honom. En promenad med Åke i gamla stan var en upplevelse med suset av historiens vingslag. Bron från Flugutorget till Maren var under Åkes barndom betydligt högre än idag vilket möjliggjorde båttrafik bland annat till hans hemstrand där även större båtar kunde förtöjas. Under många år träffade Åke regelbundet en grupp vänner i den så kallade Ljugarbänken eller Riddarna kring runda bordet som under de senaste åren fanns på matstället Hanna Maria vid Mellangatan. Stället har fått sitt namn efter Leonard Simolins barkskepp Hanna Maria som seglade ända till Nordamerika. Där på Ljugarbänken avhandlades dagens nyheter och minnen av gamla Borgåbor. Också här glesnade skaran under åren. Slutligen fanns bara Åke och Erik Holmström kvar av de ursprungliga. Åke var föreningsaktiv. Som mest hörde han till närmare tjugo sammanslutningar. Andra intressen var resor. Han hade besökt ett åttiotal länder bland annat i Europa, Afrika, USA, Sydamerika, Karibien, Ryssland, Egypten, Australien, Japan, Kina, Bali. Ja, man kan säga att han hade rest jorden runt. Gärna visade han diabilder från sina resor som han omsorgsfullt hade dokumenterat. Var det kanske barndomshemmet vid åstranden med utlöpare till havs som fick Åke att intressera sig för sjön och livet till havs? År 1970 skaffade han sin första båt. Det skulle bli hela fyra båtar. Med sin livskamrat Rita Wickholm blev det åtskilliga färder med Cololi bland annat till Åland och Göta kanal. Bägge två hade skepparexamina. Borgå Navigationsklubb stod dem varmt om hjärtat. Nu är den långa seglatsen slut. Åke Hällsten har kommit i hamn. Lasse Mårtenson tolkar hösten och vemodet men också ljuset och förtröstan: Morgon med dimma över havet. Ingenting kring en är längre sig likt. Holmar som vilar mot havshorisonten har plötsligt lättat och flugit långt bort. Tyst har det blivit och havet är lugnt. Dyningen andas emellanåt tungt. Sommaren har sett sina vackraste dar. Dimmorna bär bud om att hösten är här. Benita Ahlnäs Mångårig granne med Åke Hällsten vid Marens strand Läs mera om Åke Hällsten i Benitas reportage i WPGB 31/2001 7
Så jag målar, donna Bianca, ty så roar mig att måla. C.J.L.Almqvist 20 år med Wanha Porvoo/Gamla Borgå Den anlagda kyrkobranden 2006 var traumatisk. Ett år senare tog Maria bilden av Benita med den paketerade Domkyrkan i fonden. Foto Maria Boström Ovanämnda citat av Carl Jonas Love Almqvist föll mig i tankarna då jag bläddrade i gamla årgångar av föreliggande tidskrift Wanha Porvoo/ Gamla Borgå,WPGB, som utkom med sitt första nummer 1987. Föreningen Vanhan Porvoon asukasyhdistys/invånarna i Gamla Borgå, som är utgivare för tidskriften, hade grundats år 1976. Det skulle vara bra, ja rentav nödvändigt, att indexera årgångarna vilket jag många gånger har föreslagit. Mina egna artiklar har jag med assistans av min dotter, Maria Boström, gjort en kronologisk förteckning över att användas även som källförteckning i en av mina utgivna böcker. I år har jag i tjugo års tid medarbetat, i tidskriften aus Liebe zur Kunst. Det har blivit närmare 60 artiklar från den första i nummer 1/1994 som handlade om Christer och Selinda Kihlman som då var nyinflyttade i Diktarhemmet fram till mina bidrag i föreliggande nummer 56. Det har självfallet varit givande att medarbeta i WPGB. Framför allt tycker jag att det har varit viktigt att skriva om intressanta personligheter bosatta i Gamla stan börjande från biskopsparet till fastighetsägare, företagsinnehavare, författare och konstnärer. Trevligt har det också varit att skriva om nyinflyttade barnfamiljer och urinvånare i Gamla stan som kuriöst nog heter Vanha Porvoo på finska. Chefredaktörerna och skribenterna samt illustratörerna har kommit och gått. Kristina Leivo var den första chefredaktören. I sin ledare i tidskriftens första nummer 1/1987 hänvisar hon till att föreningen har verkat i tio år. Hur är det om 13 år? Blir vårt område en orivbar ö, ett utomhusmuseum bland nya höghus, eller lever vi i en aktiv, trivsam anpassbar omgivning år 2000?, var en fråga som Kristina spann vidare på i ledaren. Följande chefredaktör blev Helena Hämelin som har verkat den längsta tiden. Hon i likhet med de övriga chefredaktörerna och de övriga medarbetarna fick aldrig någon ersättning för sina insatser. Helena hade ordnat ett arbetsrum för tidningsarbetet i ett separat hus intill familjens hem vid Hörngränd. Det var på hennes tid jag började aktivt medarbeta i WPGB efter att ha varit chefredaktör för Borgå sjukhus personaltidning Mixtura som också var ett oavlönat arbete. Samarbetet med Helena 8
gick bra precis som det har gjort med hennes efterträdare. Vi gick tillsammans igenom innehållet i WPGB som då som nu utkom med två nummer om året. Vi samlades till planeringsmöten. På den tiden fanns det relativt gott om skribenter, fotografer och illustratörer. Helena drog det tyngsta lasset och hennes arbetsinsats var imponerande. Efter att ha gjort tjugotre nummer av WPGB ansåg sig Helena, med all rätt, att det var dags att lämna ifrån sig det tidskrävande uppdraget. Ungefär samtidigt med Helena avgick också Matti Ukkola som hade varit föreningens sekreterare i sexton år. Helena Hämelin efterträddes av Carl-Eirik Nikander och en redaktionskommitté. Inspirerande var det också att arbeta med Carl-Eirik. Han brukade samla skribenterna till möten hemma hos sig eller något neutralt ställe där vi precis som under Helenas tid planerade innehållet i tidningen. Ibland var vi flera skribenter och ibland var det bara Maria Boström, jag och så chefredaktören själv som bjöd på espresso. Jag har en känsla av att personkemin mellan Carl-Eirik och mig fungerade. En dag blev chefredaktörsskapet för mycket också för den gode Carl-Erik som lyckades övertala Susanna Silberstein att fortsätta jobbet. Eller så var det någon annan som hade fått Susanna att nappa på kroken. Det var lyckat med Susanna som chefredaktör och hennes äkta hälft Joachim Silberstein som föreningens ordförande. Men säg den lycka som varar beständigt? Inte heller paret Silberstein orkade med det krävande och oavlönade arbetet. Hela föreningens fortbestånd var hotat. Det visade sig svårare än man kunde tro att vaska fram en ny ordförande och en chefredaktör. Räddande änglar kom om inte från skyarna så från Gamla stan. Jutta Angus ställde upp som chefredaktör och Timo Rajakaltio som ordförande. Så var föreningen och tidningen trots dysterprofetiorna rodda i hamn. Jutta var initiativrik med ett nymornat intresse för WPGB. Jag trivdes med att arbeta med henne för tidningen. Det handlade om gemensam kärlek till Gamla stan och dess invånare. Jutta drog i likhet med sina föregångare ett tungt lass bildligt talat över de branta backarna och krokiga gränderna i Gamla stan. Nummer 55 blev Juttas sista nummer. Arbetsbördan blev för stor även för henne. Också Timo Rajakaltio avgick som styrelseordförande. Så var föreningen och tidningen tillbaka på ruta nummer ett; ingen chefredaktör och ingen ordförande. Andreas Frankenhaeuser åtog sig ordförandeskapet men ingen ville ställa upp som chefredaktör. Då fattade styrelsen ett beslut om att anställa Tuula Lukic att mot betalning sammanställa föreliggande nummer av WPGB. Huruvida det var ett bra eller dåligt beslut och huruvida det var rätt mot alla dem som avgiftsfritt har ställt sig till förfogande kan diskuteras. Benita Ahlnäs Styrelsemedlem i Vanhan Porvoon asukasyhdistys/ Föreningen Invånarna i Gamla Borgå på 1970-talet Aktiv skribent i WPGB sedan år 1994 Vitsipporna blommar i Gamla stan. Den blomstertid nu kommer... Foto Maria Boström 9
Benitas artiklar i Gamla Borgå tidningen WPGB 55 (2/13) Benita Ahlnäs har guidat 50 år i Borgå 55 (B: Porträtt av två eldsjälar Karin Allardt Ekelund och Päivikki Ahonen) 55 Trubadur i Gamla stan Bosse Träskelin 54 (1/13) Råttpojken i Gamla stan 54 Räddningsdirektören blev författare Boris Aarnio 53 (2/12) Jul i Hjärtats hus. Biskop Björn Vikström och Maria Björkgren-Vikström 53 Gabriel och Georg i Gamla stan. Gabriel Hagert och Georg Christiernin 52 (1/12) Fartyget J.L.Runeberg är en omistlig del av Borgå 52 På vandring i Gamla stan 52 B: Porvoo Borgå Design 51 (2/11) Terrasser, balkonger och verandor i Gamla stan 50 (1/11) B: Förra rektorn Helena Hämelin skrev boken 120 år av hantverksutbildning i Borgå 50 Borgå i bokhyllan. Benitas böcker om Borgå 49 (2/10) Gamla stans skyddsänglar Benita och Roger Stjernvall 49 Legend redan under sin livstid. Harry Frysarn Gustafsson 49 Carl Jacob Gardberg 1926 2010 In memoriam 48 (1/10) Biskopsfamiljen i Hjärtats hus. Björn Vikström och Maria Björkgren-Vikström 48 Matti Lehtonen är postiljon i Gamla stan 47 (2/09) Ett ton om invånarna i Gamla Borgå. Paul Pallastos klippböcker om Gamla stan 47 Lantdagsbyggnaderna står kvar 47 Lars Nyström och MaijaLiisa Dieckmann i julboksfloden 47 Erik Kråkström 1919 2009 In memoriam 46 (1/09) Vandring med Ulla Möllersvärd i Borgå anno 1852 46 B: Merja Herranen skrev om Borgå lantdag 1809 46 Espresso med presidenten Carl-Eirik Nikander 45 (2/08) Till minet av Selinda Kihlman 4.5.1935 1.10.2007 45 Christer Kihlman bor i Diktarhemmet 45 Anteckna alla reparationer i gårdsboken! Eva Silander på Berggatan 45 B: Airi Kallio värnar om traditionerna. Perinteiset maalit ja työtavat 44 (1/08) Temavandringar sommaren 2008, Borgå turistguider rf 44 WSOY 130 år 44 B: Lars Nyström skrev om Walter Runeberg 43 (2/07) B: Borgå på 1700-talet i nyutkommen bok. Holmska gården 43 B: Julklappstips Dieckmann och Aarnios böcker 43 Gamla stan en julkortsidyll. Veikko Waldén 42 1/07) Fredrika Runeberg 200 år 42 Biskop Gustav Björkstrand från Mellangatan till Domkapitlet 41 (2/06) Hotell Borgå Mått Ågatan 43 40 (1/06) B: Stig Janssons bok Resan till Borgå 40 Anne Granqvist in memoriam 40 Ulrica och Karl-Johan Stråhlmann Ågatan 51 39 Mäntsälä Frugård invånarföreningens sommarutflykt 39 Martin Rotkirch & Markka Lindholm Vävaregränd 7 38 Familjen Langhoff Kvarngränd 38 (1/05) Carl-Fredrik Freddy Hagelstam Borggatan 37 Familjen Smidtslund & Kalmari Vävaregränd 36 Milla Bergman-Peltonen i Dragonregementet 36 (1/04) B: Boken Borgå-min älskade 35 Kalle och Raija Ahlsved Brobacken 34 (1/03) Anna-Paulina Eklöf och Erik Kråkström 33 Dan Henriksson ( prästen i Hovimäki ) Jaana, Anton, Siiri vid Gamla Kungsvägen 33 Bilolyckan 1933 4 dog 32 Merja Tammi från snigelrestaurangen Timbaali 32 Naimi Ahlberg Gymnasiegränd 32 (1/02) Fotoreportage från föreningens 25-års jubileum 31 Bröderna Markus och Peter Sandberg Gymnasiegränd 10 31 Åke Hällsten född på storfurstendömets tid i Gamla stan 30 Henrikssons järnhandel Ragnar, Monika Henriksson, Karita Oksanen 30 (1/01) Wiola Lönnberg vid Skolgränd 29 Rundvandring i Gamla stan med Seija Wink 29 Harald och Thea Lönnfors 74 år vid Östra Långgatan 28 (1/00) Rolf och Svea + Per Holmström hästdroska längs Östra Långgatan 27 Samariamissionen vid Kyrkotorget 9 Kate och Krister Lindberg, Anette Wackström- Paananen 26 Per-Eric Pegi Nyholm Borgåbo i flera generationer 26 (1/99) Familjerna Kauko och Erik Puotila 25 Harry Gustafsson Frysaren känd Borgå-profil 24 Göran Selén: Gamla stan levande stadsdel, rundvandring 24 (1/98) Firma Lisa Wikström Margareta Rosenqvist 23 Stig Fredriksson konstnär vid Mellangatan 23 Hurmes butik Inge-Maj och Jan Johansson 22 (1/97) Anne Granqvists bok Gårdarna vid vattentornet 21 (2/96) Jultraditioner i Biskopsgården 20 Borgåguiderna satsar på endagsresor 20 (1/96) Alice Simonsen om Borgå på 1910-talet 19 (2/95) Karin Allardt Ekelund 100 års minne 16 (1/94) Christer och Selinda Kihlman i Diktarhemmet 10
Aina on aikaa leikille Muumit seikkailevat laivamatkalla. Pienet puiset lentokoneet ovat Christers Hantverkarlya kb:n kotimaista tuotantoa. Puuta, pahvia, peltiä, posliinia ja pehmoa. Kaikkea ihanaa ja nostalgisen oloista on Vanhan kaupungin yhdessä vanhimmista kaupoista. Ollaan leikkimielisten paratiisissa, Riimikossa, Riitta ja Mikko Mannisen 28 vuotta sitten perustamassa lelukaupassa. Näyteikkunassa on muumitalo ollut paikallaan lähes koko kaupan olemassaoloajan. Muumit valmistautuvat kodissaan monenlaisiin juhliin aivan kuten me muutkin kuluneen kuukauden aikana on ollut vappua, äitienpäivää ja ylioppilasjuhlia. Kesäkuun lopulla voivat Välikadulla kulkijat iloita muumien juhannusdekoraatioista. Teimme talon alun perin pojallemme 5-vuotislahjaksi ja myöhemmin se siirtyi tänne. Muumitalo on katseenvangitsija, ja kerran kun vaihdoin sen paikkaa, heti tuli kyselyitä, mihin se on kadonnut, Riitta Manninen muistelee. Tove Janssonin juhlavuoden kunniaksi on kadun puolella esillä myös kuvaelma muumilaivasta ja Klovharusta. Näkyy, että lelukaupan täti antaa mielikuvituksensa Vanha koristeellinen kassakone sopii Riimikon nostalgiseen miljööseen, kertoo kauppias Riitta Manninen. lentää ja paneutuu näyteikkunoihin niissä on aina oma, erityislaatuinen viehätyksensä. Ei ihme, että tänne tehdään nostalgiamatkoja. Äskettäin Manniset laajensivat kauppaa entisen Marianne H:n tiloihin. Se hieman mietitytti yrittäjiä, mutta ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Osa tiloista on varattu nettikaupan varastolle. Ainakaan vielä ei ole kaduttanut. Tavara on nyt väljemmin esillä. Miten kummassa kaikki aiemmin mahtuikaan tänne? Riitta ihmettelee. Riitta Manninen on koulutukseltaan lastentarhanopettaja, eikä hän ajatellut äitiyslomansa jälkeen yritystä perustaessaan, että jäisi lelukaupasta vielä eläkkeellekin. Näin näyttää kuitenkin tulevaisuudessa käyvän. Tämä on vienyt täysin mennessään ja työ on ollut pelkkää leikkiä, hän naurahtaa ja jatkaa: Tämä on kokonaisvaltaisesti kivaa ja lisäksi saa itse luoda työympäristön, jossa viihtyy. Mutta lopulta asiakkaat ovat ne, jotka tekevät työn mielekkääksi. Teksti ja kuvat: Tuula Lukic 11
Kaikkea rakentamiseen ja remontointiin! Allt för byggande och renovering! Palveleva Rautakauppa Simolinintie 3, Porvoo puh. 0424 66191 Avoinna: ark. 7-18, la 8-14 www.simolin.fi myynti@simolin.fi Kaiken se kestää! Den håller allt! UUSI UV-SUOJA! Se kirkkaasti parempi öljymaali! Tässä yli 50-vuotiaassa testivoittajassa yhdistyvät kaikki ominaisuudet joita jokainen rakentaja, talonomistaja ja maalari ulkomaaliltaan kaipaa: Virtasen 4 Öljyn Laatumaali in n gitt Amm r t r t m t t r n r t t gitt ö rr P Pit t Jokikatu 18 maalataan 4 Öljyn Laatumaalilla Ågatan 18 målas med 4 Oljors Kvalitetsfärg www.virtasenmaalitehdas.fi Porvoossa Virtasen maaleja myy: I Borgå säljs Virtanens färger av: NYTT UV-SKYDD! Den klart bättre oljefärgen! I denna över 50-år gamla testvinnare förenas allt en byggare, husägare samt målare förväntar sig av sin utomhusfärg: Etelä-Suomen Väritalo Merituulentie 26, 06100 Porvoo 019-585 495 12
Kun elämä on väri Värit monissa sävyissään tulvahtavat vastaan, kun astuu sisään Iia Tammian viehättävään kauppaan Simolinin talossa Vanhassa Porvoossa. Sisustukseen erikoistunut liike Kretuliini syntyi tämän energisen yrittäjän ja sisustussuunnittelijan sanoin lähes vahingossa vuonna 2012. Ennen sitä Tammialla oli jo työhuone Helsingissä. Monet asiakkaat olivat Porvoossa, joten oli luontevaa avata työhuone täällä. Siihen kylkeen syntyi sitten myös putiikki. Pääelantoni tulee kuitenkin yhä suunnittelutyöstä. Olen paljon liikkeellä asiakkaiden luona ja kaupan aukioloajatkin vaihtelevat usein sen mukaisesti, Tammia kertoo. Värejä rakastavana ihmisenä Iia Tammia tarjoaa mielellään kaupan valikoimissa värien loistoa myös muille, mutta punaisena lankana kulkee myös ekologisuus. Lisäksi monissa tuotteissa on jokin kekseliäs juju. En halua jämähtää, siksi valikoimakaan ei ole sama jatkuvasti. Kun yksi tuote-erä loppuu, en välttämättä tilaa samaa uudestaan. Vaikka Tammia kuvailee itseään vahvasti värilliseksi, ei hänelle ammattilaisena tuota vaikeuksia luoda rauhallisia ja harmonisia sisustussuunnitelmia. Värit vaikuttavat ihmisen mielentilaan ja siksikin on tärkeää kyetä käyttämään sisustuksessa kuhunkin ympäristöön sopivia värejä. Tämä pätee niin julkisiin kuin yksityisiin tiloihin. People care we care on eettinen tukku. Tässä tuotteessa on jujua: vanhat patterit ja lamput voi kerätä kätevästi omiin putkiloihin. Iia Tammia esittelee laadukkaita tapetteja kodinsisustukseen. Teen paljon kotien sisustuksia, jolloin liikutaan hyvin henkilökohtaisella alueella. Toisinaan minun on luettava aika pienistä signaaleista, rivien väleistä, miten edetä ja mitä asiakas haluaa. En mielellään lähde poistamaan asukkaan lempivärejä jonkin ohimenevän trendin vuoksi, siitä tulee helposti kertakäyttösisustusta. TV:n sisustusohjelmat ovat toisaalta tehneet hyvää ja rohkaisseet ihmisiä kotiensa sisustamisessa, mutta toisaalta ohjelmat ovat Iia Tammian mukaan myös hämärtäneet käsityksiä työmäärästä ja aikatauluista. Kustannukset voivat tulla monelle yllätyksenä. Eikä oikeasti ole olemassa lehtikuvista tuttua täydellistä olohuonetta. Jokaisella meillä on kotona esineitä, jotka eivät sinne sisustuksellisesti sovi, mutta joista emme eri syistä halua luopua. Iia Tammia on Vanhassa Porvoossa kuin kotonaan. Lapsuudenkoti sijaitsi Kaivokadulla, Vanhan kaupungin rajalla. Musiikki oli ja yhä on vahvasti läsnä elämässä, sillä Iian isä on tunnettu muusikko ja sovittaja Pentti Lasanen ja sisko Minna laulaja. Perhe muutti Porvooseen Vantaalta vuonna 1976. Kaikki kaverit tulivat tänne aina ostoksille, sillä täältä sai aitoja vaatteita fiftareiden tyyliin. Noista ajoista on Vanha kaupunki tietysti jo muuttunut ja pelkästään edukseen. Teksti ja kuvat: Tuula Lukic 13
Regenters residens Det finns slott på många orter i Finland. Också Borgå har ett sådant. Den röda stenbyggnaden vid Ågatan kallas för Slottet också om den inte i ordets egentliga bemärkelse är något slott. Att den i folkmun börjat kallas för Slottet beror kanske främst på att det tjänat som inkvarteringsställe och lokalt residens för såväl kungar som kejsare. Enligt vissa uppgifter skulle benämningen härröra sig från 1700- talet. Det finns också vissa slottsdrag i den gamla tvåvåningsbyggnadens gatufasad. Den värdefulla byggnaden är såtillvida ett litet speciellt slott att det redan länge funnits affärer i gatuplanet om också inte alldeles de första åren, då det också där fanns bostadsutrymmen. Den andra våningen var på den tiden ännu oinredd. I dagens läge disponeras affärslokalerna av Atelier AN, Jokikadun Antiikki och Destiny. I tiden har där funnits bland annat en seldons- och läderaffär, mode- och klädaffärer samt frisersalong. Huset vid Ågatan 12 är den tredje äldsta byggnaden i Borgå. Museiverket har listat den bland Finlands byggnadshistoriskt viktigaste stadsbyggnader. Ursprungligen blev den känd för det att Rysslands kejsare, Alexander I övernattade där under lantdagen i Borgå 1809. Redan tidigare hade svenska konungar haft sitt logi där under sina besök i Borgå. För nuvarande generationer torde byggnaden framförallt vara känd därför att rocklegenden Remu Aaltonen bor där. Huset kallas ju också ibland för Remus Slott. I Borgå härjade år 1760 en ödesdiger brand, i vilken nästa tre fjärdedelar av husen i staden förstördes. Bland de ca 170 förstörda byggnaderna fanns också Rådhuset. Husen var på den tiden liksom också på annat håll i det svenska konungariket i huvudsak byggda av trä. Återuppbyggnaden skedde till slut på samma ställe och i enlighet med den gamla stadsplanen också om det funnits strävanden att börja bygga på nya områden. Visa av brandskadan valde en del förmögna borgåbor nu tegel som byggnadsmaterial. En bidragande orsak var den skattefrihet i 20 år, vilken beviljades dem, som byggde i sten. Råd- och köpmannen Henrik Schröder lät i början på 1760-talet uppföra den stenbyggnad i två våningar vid Ågatan, som sedermera blivit känd som Slottet. Fortifikationsbyggmästare Gotthard Flensborg hade ritat huset 14
och ledde byggnadsarbetena. Han spelade en helt dominerande roll vid uppförandet av den nya stenstaden. Fastigheten gick år 1775 i arv till Schröders svåger, köpmannen och sedermera också rådmannen Johan Fredrik Avén. När konung Gustav III bodde nästan en hel månad i huset år 1789 ägdes det redan av råd- och köpmannen Erik Solitander, som förvärvat den med köp år 1784. I hans ägo var byggnaden också då den fungerade som kejsare Alexander I residens i mars 1809. Före kejsarens ankomst utfördes omfattande reparationer i byggnaden inklusive salarna. Slottet förenades med köpman H. Borgströms bredvidliggande hus genom en överbyggd fönsterförsedd gång mellan de översta våningarna i de två byggnaderna. Den var inredd som en salong och på det sättet skapades tillräckligt med utrymme för kejsaren och hans följe. I samband med lantdagens öppning bjöd kejsaren lantdagsdelegaterna på middag i Slottet. Fem år senare (1814) ställde Johan Eriksson Solitander med anledning av sin 50-årsdag till med ett präktigt gästabud i Slottet, som han vid det laget blivit ägare till. År 1835 köptes Slottet av Borgås på den tiden förmodligen mest framgångsrika skeppsredare, sjökapten Gustaf Fredrik Sneckenström. I mitten på 1850-talet var han stadens rikaste borgare och Slottet hade blivit medelpunkten för det borgerliga kulturlivet i staden. Också efter det har Slottet bytt ägare flera gånger. Numera ägs det av ett fastighetsaktiebolag. Remu Aaltonen är den kanske mest kända aktieägaren i bolaget. Han köpte år 1997 hela andra våningen, men sålde största delen av den år 2005 och har efter det bott i en tvåa, som avskilts från den stora lägenheten. Det här skedde efter det att man fått konstatera att också ett stenhus kan börja brinna. Hurriganes-legenden skulle i maj 2004 tända eld i en kamin när elden kom loss. Branden förorsakade stora skador på den värdefulla byggnaden. Remu kom undan med blotta förskräckelsen. Huset var försäkrat till fullt värde och återställdes i fint skick. Text: Rolf Gabrielsson Bilder: Sara Lukic Källor: Olav Panelius: Gårdar och gårdsägare i Borgå på 1600- och 1700-talen Hans Othman: Porvoo-Borgå Ilkka Mäntylä: Borgå stads historia II, 1602 1809 Anneli Mäkelä-Alitalo: Borgå stads historia III:I, 1809 1878 Merja Herranen: Borgå lantdag 1809 Artikkeli on julkaistu Vanhan Porvoon kauppiasyhdistyksen kevätlehdessä 2014. Artikeln är publicerad i Gamla Borgå köpmannaförenings vårtidning 2014. 15
Aikamatka yli sadan vuoden takaiseen Porvooseen kahden aikalaiskuvaajan opastamana Natalia Linsén: Kirkkokatu 1898 Kun helppokäyttöiset kuivalevyt otettiin valokuvauksessa käyttöön 1880-luvun alkuvuosina, alkoivat kuvaajat liikkua kameroineen myös ateljeen ulkopuolella. Suomen maisemia erityisesti sellaisia, jotka kiinnostivat kasvavaa turistijoukkoa, kuten Saimaan kanava, Imatrankoski, Punkaharju ja Porvoo ryhdyttiin kuvaamaan toden teolla ja maisemakuvien myynti toi lisätuloa käyntikorttikuvista elantonsa tienaaville valokuvaajille. Varsinkin kuvapostikorttien vauhdilla kasvanut kysyntä vuosisatojen vaihteessa kasvatti uusien maisemavalokuvien tarvetta. Vuonna 1888 Natalia Linsén (1844 1919) perusti Porvoon Vuorikadulle kaupungin ensimmäisen valokuvausateljeen. Valokuvaajina tai valokuvien retusoijina toimineet naiset eivät tuolloin olleet harvinaisia. Ammatin katsottiin olevan heille sovelias ja säädyllinen tapa hankkia toimeentuloa. Naisia oli toiminut kuvaajan ammatissa Suomessakin jo 1860-luvulta alkaen. Natalia Linsén kuuluu vaasalaisen Julia Widgrenin ja oululaisen Ina Liljeqvistin ohella niihin varhaisimpiin naiskuvaajiin Suomessa, jotka tallensivat normaalin ateljeekuvauksen ohessa myös miljöö- ja maisemakuvia. Linsén oli kuvannut kotikaupunkinsa näkymiä jo kymmenkunta vuotta helsinkiläisen Signe Branderin vasta aloitellessa vastaavaa työtään pääkaupungissa. Brander tallensi kivitalojen tieltä katoavaa puukaupunkia Helsingin Muinaismuistolautakunnan toimeksiannosta. Natalia Linsén oli saanut tilauksen tallentaa Vanhaa Porvoota Valtion Historiallisen Museon kokoelmiin. Juuri tuolloin leijui Vanhan Porvoon yllä uhkaava varjo: uusi ruutukaava, jota vastaan nousi näkyvimmin taistelemaan ruotsalainen taiteilija Louis Sparre. Mahdollisesti Linsénin saama työtilaus liittyi juuri tuohon kaavaan. Vanha Porvoo oli syytä ikuistaa valokuviksi ennen sen katoamista. Onneksi voimme kuitenkin vielä tänäänkin vaeltaa Linsénin jalanjäljissä Vanhan Porvoon viehättävillä kujilla. 16
Kolmena kieliversiona (suomi, ruotsi ja englanti) kesäkuussa 2014 ilmestyvä kuvateos, sekä teoksen valokuviin liittyvä näyttely Porvoon museon hallinnoimassa Holmin talossa, Välikatu 11, 250 vuotta täyttävän Vanhan raatihuoneen vieressä, 17.6 14.9.2014. Holmin talon ja Vanhan raatihuoneen aukioloajat (pyhäpäivinä poikkeukset): Touko-elokuu ma-la klo 10 16, su 11 16 Syys-huhtikuu ke-su klo 12 16 Merja Herranen Olavi Hankimo Natalia Linsénin ja John Granlundin Porvoo Kustannusosakeyhtiö Siltala Porvoon matkailu oli vuosisatojen vaihteen aikoihin kasvussa. Alkaneen ensimmäisen sortokauden vastarinta nosti J. L. Runebergin arvostuksen korkeuksiin, mikä myös lisäsi runoilijan kotikaupungin vetovoimaa. Kaupunkiin oli helppo matkustaa Helsingistä junalla tai laivalla. Miljöövalokuville ja niistä painetuille kuvapostikorteille oli kysyntää. Myös sellaiset aikakauden maisemakuvakauppaa hallinneet suuruudet, kuten Daniel Nyblin ja Atelier Apollon omistanut Karl-Emil Ståhlberg liikkuivat kaupungissa kameroineen. Jälkimmäinen jopa kuvautti elokuvakameralla filmille Eugen Schaumanin haudan siirron Porvoon Näsin hautausmaalle vuonna 1906. Paikallisista valokuvaajista kiinnostusta herättää erityisesti ruotsalaissyntyinen, Porvoon tullikamarin kirjurina toiminut amatöörikuvaaja John Granlund (1858 1943). Humoristina tunnettu ja muutamista kuvista päätellen pukeutumistyylistään hyvin tarkka Granlund kykeni luomaan välittömän kontaktin kuvattaviin. Kameran usein aiheuttama jäykkä arvokkuus ei kuvattavien kasvoilta juurikaan näy. Granlund oli kiinnostunut kotikaupunkinsa asukkaista ja elämästä ja se kuvista näkyy. Palavan kiinnostunut hän oli onneksi myös valokuvauksesta. Lä- heisistä, erityisesti omista lapsista kuvatut intiimit ja herkät otokset pysäyttävät katsojan tänäänkin. Granlundin herkät henkilökuvat herättävät eloon tuon etäisen ajan porvoolaiset. Natalia Linsénin ja John Granlundin kuvat avaavat ruutuikkunan vuosisatojen vaihteen Porvooseen aikaan, jolloin Suomi vielä kuului Venäjään, väestö oli jakautunut säätyläisiin ja työväkeen, tilallisiin ja torppareihin, matkaa tehtiin hevosilla, höyrylaivoilla ja -junilla ja työ suurelta osin käsin. Nyt nuo Porvoon museon suojissa olevat kiehtovat ja herkät kuva-aarteet on koottu kirjaan ja näyttelyyn ihailtavaksemme yhdeksi laajaksi kokonaisuudeksi ensimmäistä kertaa. John Granlund: Pöllönpoikasia 1890-luku John Granlund: Historiallinen näytelmä Linnanmäellä 1899 Teoksen kuvien asiantuntevat, paljon kiinnostavaa tietoa sisältävät esittelyt on kirjoittanut Porvoon museon johtaja Merja Herranen. Hän on tutkinut Porvoossa vaikuttaneiden valokuvaajien toimintaa ja Porvoon museoyhdistys julkaisi aiheesta vuonna 1992 kirjan Sadan vuoden kuvat. Herranen on kirjoittanut myös erillisiä artikkeleita porvoolaisista valokuvaajista. Aiemmin Porvoon Pappilanmäellä asunut ja kaupungin lumoihin jäänyt graafinen suunnittelija Olavi Hankimo on tutkinut ja kirjoittanut artikkeleita maisemavalokuvien käytöstä varhaisimmissa kuvapostikorteissa ja niihin kuvia tuottaneista valokuvaajista siis aihepiiristä, mikä johdatteli myös tämän kirjan syntyyn. Hän vastaa teoksen suunnittelusta, kuvien digitaalisesta käsittelystä ja kirjan ulkoasusta. Olavi Hankimo 17
Uusi esteetön asuintalo Frysarin tontille Kirkkokatu 1 Frysarin tontin pienkerrostalo, julkisivu länteen, Arkkitehtikuutio Oy. Monet pariskunnat, jotka eivät enää halua tai voi asua omakotitalossa, hakeutuvat Porvoon keskustaan, jossa palvelut ovat kävelymatkan päässä. He haluavat, että uusi asunto on valoisa, kaunis ja esteetön. Frysarin tontille Kirkkokatu 1:een on rakenteilla pienkerrostalo, jossa on kahdeksan asuntoa kahdessa kerroksessa sekä kellarissa 16 autopaikan autosuoja. Sieltä pääsee hissillä asuntoihin, jotka on suunniteltu nykyajan vaatimukset täyttäviksi. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, joista kuusi on normaalia suurempia, n. 22 m 2. Rakennuksen kellari ja alakerran kantavat seinät sekä välipohjat ovat betonia, muu runko ja vesikaton rakenteet puuta. Eristeenä käytetään pääosin puukuitueristettä. Ikkunat ja ovet ovat puuta. Julkisivut ovat lämpimän harmaalla keittomaalilla maalattua massiivista pystylautaa. Asunnot ovat väljiä ja huoneet suuria. Myös säilytystiloja on asunnoissa runsaasti. Materiaalit ovat ajattomia: lattiat tammiparkettia, märkätiloissa klinkkeriä. Märkätilojen seinät laatoitetaan, laipiot ja saunojen seinät ovat lämpökäsiteltyä haapaa. Rakennus sijoittuu tontin itäosaan, Kirkkokadulta katsoen keltaisen päärakennuksen taakse, jossa aiemmin oli kaksi huonokuntoista verstasrakennusta. L:n muotoisen talon pohjoissivu antaa Borgströmin puistikkoon. Papinkadun varren suuret lehmukset säilyvät, jolloin kaupunkikuva säilyy lähes ennallaan. Kiinteistöllä tehtiin huhtikuussa 2014 arkeologiset kaivaukset tontin eteläosassa. Mitään sellaista ei löytynyt, mikä olisi lisännyt tietouttamme Porvoon historiasta. Vanhoissa kartoissa tontti sijaitsee alueella, jolla on ollut puutarhoja. Rakennuksen on määrä valmistua keväällä 2015. Rakennuttaja ja pääurakoitsija on Konsve Oy ja projektinjohtourakoitsija Ceding Oy Ab. Rakennesuunnittelun tekee insinööritoimisto Lauri Palmén Oy ja LVISA- suunnittelun Duopoint Oy. Lauri Rissanen, arkkitehti Arkkitehtikuutio Oy Kubkontor Ab 18
Uudisrakennus Ilolankujalle Ilolankuja, uudisrakennuksen pohjapiirros, Arkkitehtikuutio Oy. Vanhassa Porvoossa ei juuri ole enää paikkoja uudisrakennuksille. Eräs kuitenkin löytyi Ilolankujalta, Liljendalin suvun omistamalta tontilta. Uudisrakennuksen suunnittelu käynnistyi kesällä 2010. Rakennus sijoittuu Natalia Linsenin valokuvan oikealla puolella rakennusrivistä ulos työntyvän aittarakennuksen paikalle. Aitta lienee purettu jo 1960- luvulla. Valokuvan vasemmassa reunassa oleva rakennus on edelleen olemassa Porvoon kaupungin taiteilijaresidenssinä. Uudisrakennus siis täydentää Ilolankujan itäisen rakennusrivin. Massaltaan ja korkeudeltaan se vastaa suunnilleen purettua aittarakennusta. Uudisrakennuksen olen kuitenkin piirtänyt julkisivultaan asuinrakennukseksi. Se sitoutuu Ilolankujan ja Lukiokujan kulmassa olevaan tontin päärakennukseen. Asuinrakennus on yksikerroksinen, mutta massoittelultaan normaalia korkeampi. Sijoitin kylmälle ullakolle haukkaikkunat vanhan rakennustavan mukaan, tosin modernina tulkintana. Myös katusivun aukotus on funktionalismin inspiroima: aukkojen koot ja sijoitus vihjaavat takana olevien tilojen koosta ja hierarkiasta. Ilolankuja eteleästä, Natalia Linsen 1890-luku. Lähde: Vykort från Borgå, www.helenius.net. Asunnossa on kadun puolella keskeistilasarja käsittäen keittiön, ruokailutilan sekä olohuoneen. Lasten makuuhuoneet ovat pohjoispäädyssä, vanhempien makuuhuone omassa rauhassaan olohuoneen takana. Pihan puolelle sijoittuvat märkätilat sekä lasikuisti. Asunnon pinta-ala on 107 m 2 (ks. pohjapiirros). Rakennuksessa on nykyaikainen rossipohja märkätiloja lukuun ottamatta, seinät ovat puurunkoiset ja niiden sekä yläpohjan eristeet vanhasta sanomalehtipaperista valmistettua puukuitueristettä. Taloa on rakennettu pääosin suvun omin voimin ja se valmistunee tämän vuoden aikana. Lauri Rissanen, arkkitehti Arkkitehtikuutio Oy Kubkontor Ab 19
helppo tulla, vaikea lähteä. Vuorikatu 17 06100 Porvoo tel. 020 7528 355 wanha.laamanni@wanhalaamanni.fi www.wanhalaamanni.fi Gustafsons Taxi Pålitlig och vänlig service sedan 1956 www.zum.fi www.gustafsonstaxi.fi 20