Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä Lisätiedot: energiavastaava Lauri Myllyvirta, 050 3625 981 reenpeace kiittää lausuntopyynnöstä, ja vetoaa talousvaliokuntaan, jotta se ei puoltaisi ydinsähkön mittavaa vientiä, ydinjätteen määrän kaksinkertaistamista ja turvallisten energiaratkaisujen laiminlyömistä hallituksen periaatepäätöksissään esittämällä tavalla. reenpeace on yksi 12 Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan kuuluvasta järjestöstä. Kampanjan kautta jo yli 28 000 äänestysikäistä suomalaista on sitoutunut äänestämään vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sellaista kansanedustajaa, joka eduskunnassa äänestää lisäydinvoimaa vastaan. Kampanjaan osallistuvat Keskustanuoret, Keskustan Opiskelijaliitto, Sosiaalidemokraattiset Opiskelijat, Svensk Ungdom, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Maan ystävät, Luonto-Liitto ja reenpeace. Kampanja toimii kaikissa vaalipiireissä ja sillä on 26 paikallisryhmää ympäri Suomen. reenpeacen lausunto koostuu kolmesta osasta: Alla on esitetty reenpeacen näkemys siitä, miten Suomen sähköntarve voidaan kattaa, sähkön nettotuonnista päästä eroon ja fossiililauhde ajaa minimiin ilman ydinvoiman lisärakentamista. Lausunnon ohessa on selvitys "Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita", jonka tiivistelmä on myös alla. Lausunnon ohessa on taustapaperi ydinjätteen loppusijoituksen riskeistä. Ydinvoimaesityksen perusteet eivät kestä tarkastelua Hallituksen eduskunnalle antama tieto ydinsähkön viennin määrästä, ydinvoiman vaikutuksista sähköntuotannon päästöihin ja sähkön hintaan, uusiutuvan energian lisäämisen kustannuksista ja muista ydinvoiman lisärakentamisen keskeisistä perusteista on ristiriidassa hallituksen omien selvitysten ja tosiasioiden kanssa. Alla oleville väitteille on esitetty lähteet ja perusteet oheisessa selvityksessä "Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita". Sähköntuotannon lisätarvetta arvioitaessa hallitus on tehnyt kolme perusteetonta oletusta: o sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ajetaan alas 9 terawattitunnin verran, vaikka hallitukselle tehty selvitys arvioi, että sähköntuotanto yhteistuotantolaitoksissa kasvaa. o jo tehdyt päätökset toimista sähkön käytön tehostamiseksi on jätetty huomiotta. o perinteiseen paperintuotantoon tehdään vuoteen 2020 mennessä viiden Summan tehtaan suuruiset uusinvestoinnit. Mikäli yksikin näistä oletuksista jää toteutumatta, menee seitsemännen ydinreaktorin tuottama sähkö kokonaisuudessaan vientiin.
Ministeri Pekkarinen yrittää peitellä sähkön vientiä käyttämällä sähkön pysyvästä viennistä määritelmää, joka on ristiriidassa ministerin itsensä johdolla valmisteltujen periaatepäätösten sekä hallituksen ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Hallituksen omat selvitykset osoittavat, että ydinvoiman lisärakentamisella saatavat päästövähennykset ovat korkeintaan kolme prosenttia murto-osa siitä, mitä Pekkarinen ja Vanhanen ovat julkisesti väittäneet. Päästövähennykset olivat tärkein asia, jolla ministerit perustelivat kahta ydinvoimalupaa julkisuudessa. Tuulivoiman lisäämisestä aiheutuvat kustannukset on arvioitu vähintään kaksi kertaa liian suuriksi, kun kustannukset arvioidaan käyttäen hallituksen omia lukuja. Sähkön hintaa arvioitaessa on jätetty kokonaan huomiotta sähkömarkkinoiden yhdentyminen Keski- Eurooppaan, joka nostaa sähkön hintaa ja pienentää ydinvoimakapasiteetin lisäyksen vaikutusta sähkön hintaan murto-osaan hallituksen laskelmissa arvioidusta. Periaatepäätösten yhteydessä tehdyt kansantaloudellisten vaikutusten arviot nojaavat siis väärään tietoon lisäydinvoiman vaikutuksesta sähkön hintaan. Hallituksen esitys ydinvoimaluvan myöntämisestä Fennovoimalle ei myöskään täytä ydinenergialain ehtoja, sillä Fennovoimalla ei ole yhdenkään kunnan hyväksyntää ydinjätteiden loppusijoittamiselle. Turvallisten energiaratkaisujen mahdollisuudet on laiminlyöty Hallitus ei ole edes tarkastellut ratkaisua, jossa sähkön nettotuonti lopetettaisiin sekä fossiililauhde ajettaisiin minimiin turvallisilla energiaratkaisuilla, ilman ydinvoiman lisärakentamista. Lukuisat selvitykset osoittavat, että tällainen ratkaisu on toteutettavissa 1. Miten ydinvoiman lisärakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan arvioida selvittämättä vaihtoehtoja? Turvallisilla energiaratkaisuilla saadaan katetuksi sähkön tarvetta kymmenessä vuodessa tarvittaessa kolmen ydinreaktorin verran (taulukko 1) - hallituksen esityksillä tästä lisäyksestä toteutuisi vain yhtä reaktoria vastaava määrä ja kahden reaktorin verran katettaisiin ydinvoiman lisärakentamisella. o Bioenergialla voidaan saada sähköä käyttöön yhden ydinreaktorin verran, tuulivoimaa voidaan lisätä yhden reaktorin verran ja mahdollisuudet vähentää sähkön tarvetta älykkäillä kulutuspuolen ratkaisuilla vastaavat niin ikään yhtä ydinreaktoria. Esitetyt ratkaisut riittäisivät myös takaamaan sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyden huippukulutustilanteissa, mihin hallituksen esitykset eivät pysty. Ydinvoimapäätös voisi maksaa kymmeniä tuhansia pysyviä työpaikkoja Turvalliset energiaratkaisut luovat työtä ja vientimahdollisuuksia. Uusiutuvat energialähteet työllistävät Suomessa jo nyt 15 000 ihmistä ja Euroopassa puoli miljoonaa. Maailmanlaajuisesti uusiutuvan 1 Esim. WWF/aia Consulting Oy 2010: Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta; Maan ystävät 2010: Suomen osuus ilmastohaasteesta; Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko VNS 8/2009 vp; reenpeace 2008: Kestävän energian vallankumous; VTT 2008: Teknologiapolut - teknologian mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen syvien rajoittamistavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa; Ympäristöjärjestöt 2006: Ilmastotavoite 2050; reenpeace 2005: A Viable Energy Strategy for the Nordic Countries.
energian alalle arvioidaan syntyvän kahdeksan miljoonaa työpaikkaa 20 vuoden aikana 2 nyt tehtävistä ratkaisuista riippuu, kuinka monta näistä on Suomessa. Vuonna 2020 tuulivoima-ala voi työllistää Suomessa 20 000-30 000 ihmistä, matalaenergiarakentaminen ja bioenergia-ala kumpikin noin 10 000 sekä bioenergiatekniikan ja osaamisen vienti n. 10 000, jolloin kokonaismäärä nousisi noin 50 000 työpaikkaan. Euroopassa suurin osa uudesta sähköntuotannosta perustuu jo uusiutuvaan energiaan (kuva 2). Esim. Saksassa päättäväinen satsaus turvalliseen energian on luonut jo 300 000 työpaikkaa ja määrän arvioidaan kasvavan lähes miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. 3 Turvallisten energiaratkaisujen kotimarkkinat ovat olleet täysin ratkaisevia vientiteollisuuden kehitykselle ja työpaikkojen syntymiselle maissa, jotka hallitsevat uusiutuvan energian markkinoita tällä hetkellä. Ydinvoiman ja turvallisten, modernin, uusiutuvan sähköntuotannon välillä on selvä vastakkainasettelu: o Ydinvoimainvestoinnit sitoisivat yli 15 miljardia euroa suomalaisten yritysten pääomaa yli vuosikymmeneksi. Tämä vähentäisi dramaattisesti yritysten riskinkantokykyä ja -halua ja siten investointeja uusiutuviin energianlähteisiin. o Hallituksen energiapäätöksillä turvallisten energiaratkaisujen mahdollisuuksista sähköntuotannossa toteutuisi vain kolmannes, ja niidenkin toteuttaminen olisi vaikeampaa ja kalliimpaa. Risupaketti keskittyy lämpöön ja polttoaineisiin 4. Ydinvoiman lisärakentaminen merkitsisi nimenomaan turvallisen sähköntuotannon mahdollisuuksien hautaamista. o Esim. VTT:n Satu Helynen totesi TEM:in seminaarissa: "Jos ydinvoimaa on runsaasti tarjolla, korkeahyötysuhteinen CHP ei ole kiinnostava ilman vihreän sähkön tukea, vaan biopolttoaineita käytetään lämmitykseen ja jalosteiden valmistukseen." 5 o Energiasektorilla valtiolla on mahdollisuus tehdä strategisia päätöksiä ja tukea kotimaista osaamista: miksi käyttäisimme Suomen kotimarkkinoita ranskalaisen tai eteläkorealaisen ydintekniikan kaupallistamiseen? Ratkaisu TWh Lähde Tuulivoima 11 Teknologiateollisuus Lämpöpumput&biolämmitys 8 VTT Biokaasu 1 Finbio Sähköntarvetta vähentävä tekniikka kotitalouksissa ja 6 VTT palveluissa Sähköntarvetta vähentävä tekniikka teollisuudessa 5 VTT Yhteistuotannon lisäys 2-3 aia Consulting Biomassan kaasutus 2-4 2 Euroopan uusiutuvan energian neuvosto EREC ja reenpeace 2009: Working for the Climate. www.greenpeace.org/greenjobs 3 BMU 2010: ross employment from renewable energy in ermany in 2009. http://tinyurl.com/2vx3lye 4 Risupaketin vaikutukset sähköntuotantoon ovat vain 13 TWh (Ministeri Pekkarisen esitys hallituksen iltakoulussa 21.4.2010); Pekkarinen kirjoittaa itse risupaketista: "Näillä uusiutuvilla energioilla tuotetaan lähinnä lämpöä ja liikenteen polttonesteitä. Sen sijaan lisää sähkökapasiteettia niistä ei juurikaan tule." (YLE Keski-Suomen verkkosivut 23.4.) 5 Satu Helynen, VTT 2008: Uusiutuvan energian potentiaalit. Seminaariesitys 1.2.2008. http://www.tem.fi/files/18619/helynen01022008.pdf
Turvalliset ratkaisut yhteensä 35 Taulukko 1. Yhteenveto vuoteen 2020 mennessä toteutettavissa olevista, turvallisista ratkaisuista sähköntuotantoon. Sähkökapasiteetin riittävyys 25000 MW 20000 15000 10000 5000 0 2007 2020 2030 Kysyntäjoustot Muut sähkönsäästötoimet Sähkölämmityksen vähennys Biosähkö Tuuli Kaukolämpö-CHP Teollisuus-CHP Lauhde Ydinvoima Vesivoima Huippukulutus ilman toimia Kuva 1. Turvalliset energiaratkaisut pystyvät takaamaan sähköntuotantokapasiteetin riittävyyden huippukulutustilanteessa niin vuonna 2020 kuin 2030. Hallituksen esitys ydinvoiman lisärakentamisesta ei tähän pysty.
Sähkön tuotanto ja kulutus* 2030 kun Loviisa 1&2 ajettu alas 120 100 80 60 40 20 0 Lauhde Tuuli Biosähkö Kaukolämpö- CHP Teollisuus-CHP Ydinvoima Vesivoima Tuotanto Muu kulutus Palvelut Sähköautot Asuminen Sähkölämmitys Muu teollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Kulutus *Teollisuuden sähkönkulutus hallituksen ennusteen mukaan; muilla sektoreilla energiatehokkuutta parannettu nopeammin Kuva 2. Suomen sähköntarpeeseen voidaan vastata moderneilla, turvallisilla energiaratkaisuilla.
Investoinnit uuteen sähköntuotantokapasiteettiin ja poistuma EU:ssa 2009 Kuva 2. Sähköntuotantokapasiteetin lisäykset ja poistot EU:ssa vuonna 2009. Uusiutuva energia vastaa suurempaa osaa sähköntuotannon lisäyksestä kuin mikään muu energiamuoto. Pelkästään tuulivoiman lisäys vastaa kolmen suuren ydinreaktorin sähköntuotantoa. Euroopan ydinvoimakapasiteetti taas laskee nopeasti. Lähde: Euroopan tuulienergiayhdistys EWEA: Wind in Power: 2009 Annual European Statistics. http://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/statistics/general_stats_2009.pdf