LÄNSI-UUDENMAAN HISTORIAA Torsti Salonen 20.11.2010 1
2
1. Mikä on Uusimaa? - Itämerensuomalainen rannikkoasutus, hämäläisten eräalue sisämaassa. - Nimitys ruotsinkielisen uudisasutuksen ajalta 1100-1300-luvulta: Ny land - Uusi maa. - Maakuntana mainittu ensi kerran 1310. - Ruotsinkielinen Nyland, suomenkielinen Etelä-Häme? - Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa. - Länsi-Uusimaa erottuu kahdesta muusta. - Suuntautui enemmän Varsinais-Suomeen. 3
4
2. Asuttaminen, kaksikielisyys ja kristinuskon tulo - Luonnonolosuhteiden vaikutus. - Jääkauden loppuminen n. 12 000 vuotta e.kr. - Salpausselkä syntyi. - Sen ja meren väliin hiesu- ja savikkomaita: sopivaa viljelykseen. - Harjun takana järviä, vähemmän viljelymaata. - Luonnollinen kulkureitti sisämaahan. - Maan nousemisen vaikutus. - Uudellamaalla nykyään n. 20-30 cm/vuosisata, hidastuu. 5
6
7
- Varhaisin asutus: Askolan-Suomusjärven kulttuuri 7000-4200 e.kr. - Rantaviiva 30-50 m nykyistä ylempänä. - Keskuksia jokilaaksot: Porvoonjoki, Vantaanjoki ja Lohjanjärven ympäristö. - Asutus liikkuvaa, kausiluonteista, elinkeinona keräily. 8
- Kampakeraaminen kulttuuri 4200-3300 e.kr. - Asutus tiheää, erityisesti rannoilla. - Pyyntielinkeinot yleistyvät: metsästys ja kalastus. - Vasarakirveskulttuuri 2500-2000 e.kr. - Uusi balttilaisperäinen kansa alistaa entiset asukkaat. - Maatalouden alku, kaskiviljelystä. - Yhteydet Suomenlahden eteläpuolelle tiivistyivät. 9
- Pronssikausi 1500-500 e.kr. - Ilmasto oli lämmin, kaskiviljelykselle oli hyvät olosuhteet. - Metallin valmistus, hiidenkiukaat, esim. Siuntion Krejansbergetillä. 10
- Rautakausi 500 e.kr.-1200 j.kr. - Kylät syntyivät, yhteydet Hämeeseen ja Viroon kiinteät. - Hämäläisten meritie, hämäläisperäistä asutusta. - Vesireitit sisämaan ja rannikon yhdistäjinä. - Lohjanvesistö, Siuntionjoki - Röykkiöhautakalmistoja, polttokenttäkalmistoja, mm. Karjaan Krogårdsmalmen - Viikinkiretkien aikana rannikkoalue autioitui 700-800-luvulla. 11 - Mäkilinnoja ja vartiovuoria, esim. Skällberget Siuntiossa.
12
13
- Linna- ja vartiovuori Kasberget Pohjanpitäjänlahden päässä Pohjankurussa. - Hiidenkiukaita Kasbergetillä. 14
- Ruotsalaisasutusta rannikolle 1200-1300-luvulla. - Väestö oli lähtöisin pääasiassa Tukholman pohjoispuolelta Roslagenista ja Uplannista. - Kieliraja vakiintui 1400-luvun loppuun mennessä. - Suomalaisuudisasutusta pohjoisosiin Varsinais-Suomesta. 15
16
- Kristinuskon vakiinnuttaminen. - Ruotsalaisten II ristiretki 1239 1248 Hämeeseen. - Johdossa jaarli Birger, maihinnousu Hämäläisten satamassa - Todennäköisimmin Länsi-Uudenmaan kautta Hämeeseen, joka alistettiin. 17
- Emäseurakuntien perustaminen ja kirkkojen rakentaminen. - Vanhimpia Inkoo, Kirkkonummi. - Muita keskiaikaisia kirkkoja: Tenhola, Pohja, Karjaa, Lohja, (Vihti), Siuntio, Inkoo, Kirkkonummi. 18
19
- Maakunnan syntyminen. - Hallinnollinen jako linnalääneihin: Raaseporin lääni. - Linnat olivat puolustus-, hallinto ja verotuskeskuksia. - Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla ja laajennettiin 1400-luvun puolivälissä. - Tuhoutui 1520-luvulla, jonka jälkeen hallintokeskuksena oli Tammisaaren kuninkaankartano vuoteen 1635. 20 - Leijonhufvudien kreivikunta.
21
3. Kartanot ja ruukit - Suomessa kartanoaluetta ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Häme. - Satakunnassa ja Savossa kartanoita on vähän, Pohjanmaalla ei lainkaan. - Karjalaan kartanoita (hoveja) syntyi venäläiskaudella vuoden 22 1721 jälkeen
- Länsi-Uudenmaan kartanot syntyivät 1400-1700-luvulla. - Säterikartanot: Verovapaan rälssimiehen (aatelisen) omistama tila. - Läänityskartanot: Kuningas lahjoitti maa-alueita aatelisille ja virkamiehille. - Kuninkaankartanot: Kuninkaan perustamat, alun perin voudin johtamat kartanot, jotka myöhemmin läänitettiin yksityisille. 23 - Tammisaari, Lohjan Laakspohja.
24
- Rikastuneet talonpojat, rusthollarit, hankkivat lisää maata ja loivat suurtiloja, joita aateliset ostivat. - Kartanot olivat innovaatiokeskuksia. - Uudet ilmiöt ja aatteet levisivät niiden kautta. - Tavat, pukeutuminen, rakennukset. - Torpat ja maatyöläiset olivat tyypillisiä kartanoalueen maaseudulle. - Suurtiloilla tarvittiin paljon työväkeä. 25
- Ruukkien malmi paikallisista kaivoksista tai Ruotsista. - Ojamon rautakaivos (1538-1862) oli ensimmäinen. - Orijärven kuparikaivos Kiskossa (1759-1957) oli merkittävin kaivos. - Runsaasti pienempiä kaivoksia. 26
- Ruukkeja perustettiin varsinkin 1600-luvulla sotatarpeita varten. - Eniten vanhoja ruukkeja on Länsi-Uudellamaalla. - Vesivoimaa, rannikon läheisyys, omia malmivaroja. - Varakkaat kartanot perustivat tuotantolaitoksia, joista saattoi kehittyä ruukkeja. - Vesisahoja, metallimanufaktuureita (rautaa ja kuparia). 27
- Myös ruukit synnyttivät kartanoita. - Ruukkien miljöö oli pääpiirteissään samanlainen. - Keskellä joki koskineen, kosken rannalla tuotantolaitokset. - Toisella puolella työväenasunnot, seppien talot usein rivissä ruukinkadun varrella, toisella puolella patruunan kartano puistoineen. - Maatalousrakennukset ja maatyöväen asunnot erillään. 28 - Ruukeilla oli oma puoti, usein myös oma kirkko.
29
- Suomen teollisuus syntyi 1500-1600-luvulla. - Lohjan Ojamon rautakaivos, Mustion ruukki Karjaalle 1556. - Länsi-Uudellemaalle lisää ruukkeja: Antskog (Pohja) 1630. Billnäs (Pohja) 1641, Fagervik (Inkoo) 1647, Fiskars (Pohja) 1649, Skogby (Tenhola) 1686, Kärkelä (Karjalohja) 1765, 30 Högfors (Karkkila) 1821.
4. Rannikko ja sisämaa, Suomenlahti ja joet - Maakunta oli välittäjä meren ja Hämeen välissä. - Joet ja Lohjanharju kauppareitteinä. - Karjaanjoen reitti (Lohjanvesistö), Fiskarsinjoki, Siuntionjoki. 31
32
Kalastus - Saaristossa ja meren rannikolla kalastus oli maaseudun pääelinkeino 1900-luvulle saakka. - Viljelykelpoista maata oli niukasti. - Huomattava osa saaliista myytiin kuivattuna (kapakala) tai suolattuna. - Joissa ja järvissä kalastusta harjoitettiin sivuelinkeinona. - Uudenmaan joet olivat lohenkalastuspaikkoja 1800luvulle saakka. 33 - Ruukkien ja teollisuuden padot estivät lohien nousun.
Kauppareitit ja satamat - Kauppa- ja satamapaikkoja jokien suilla. - Pohjanpitäjänlahti (Karjaanjoki), Pikkalanlahti (Siuntionjoki). - Keskiajalta 1800-luvulle joensuut olivat yleensä myös markkinapaikkoja. 34
35
- Hyvät purjehdusyhteydet Viroon. - Tallinna oli merkittävä kauppakeskus. - Keskiajalla hansakaupunki, 1700-luvulle Suomenlahden suurin kaupunki. - Vilkasta talonpoikaispurjehdusta aina 1800-luvulle saakka. - Sõprakauppaa virolaisten kalastajien ja talonpoikien kanssa. - Perheellä oli vakituinen ystäväperhe (sõprus) Virossa. 36
37
- Kauppatavarat - Hämeen ja Uudenmaan vientitavarat: - Keskiajalla turkiksia, kapakalaa ja haustetta. - Turkiskauppa jatkui 1700-luvulle saakka. - 1500-1700-luvulla tervaa ja hamppua laivojen tarpeisiin. - 1600-luvulta lähtien puutavaraa ja metallituotteita ruukeista. - 1700-luvulta hyvinä satovuosina viljaa viinaksi poltettuna. - Tärkeimmät tuontitavarat 1800-luvulle saakka: - Suolaa Saksasta. - Viljaa Baltiasta huonoina satovuosina. - Kankaita, mausteita ja ylellisyysesineitä lähinnä säätyläisille. 38
- Kaupunkien satamien merkitys lisääntyi 1700-luvulla, mutta Tammisaaren satama oli vaikeasti saavutettavissa. - Hangon satama perustettiin 1873 erityisesti talviliikennettä varten. - Kantvikin satama rakennettiin Porkkalan vuokra-aikana (1956). 39 - Inkoon satama 1962.
Teollisuuden syntysijat - Joissa oli runsaasti koskia, joista saatiin vesivoimaa. - Vesimyllyjä jo keskiajalla (Lohjalla maininta vuodelta 1382) - Vesisahoja 1500-luvulta lähtien. - Ruukit 1600-luvulta lähtien. 40
- Tukinuittoväyliä 1500-luvulta 1900-luvun puoliväliin. - Puunjalostusteollisuus sijoittui jokien suille. - Lohjanjärven rannalle Virkkalan sahateollisuuskeskus 1865. - Sahateollisuutta myös Hankoniemen juureen Skogbyhyn 41 sekä Pohjaan.
42
Liikenneväylät - Vanha purjehdusreitti (Idäntie) Suomenlahtea pitkin itään kulki Uudenmaan saariston kautta. - Hanko oli tärkeä tukipiste ja hätäsatama. - Hauensuolen kalliopiirrokset. - Höyrylaivaliikenne merellä 1830-luvulta lähtien. - Ympärivuotinen laivaliikenne vuodesta 1873 Hangosta.43
- Rannikkolaivaliikenne saaristoväylällä oli merkittävää 1900-luvun alkuun saakka. - Matkustajalaivaliikennettä Lohjanvesistössä vuodesta 1892. - Linja-autot lopettivat vuoroliikenteen 1920-luvulla, sen jälkeen matkailuliikennettä. - Vesistöt olivat tärkeitä talviteitä 1800-luvun lopulle saakka. 44 - Jääteillä pystyttiin helposti kuljettamaan suuria kuormia.
5. Tammisaaren kaupunki - Kustaa Vaasan perustama vuonna 1546 kilpailijaksi Tallinnalle. - Sijainti oli huono karikkoisen saaristoväylän takana ja satama oli matala. - Porvareita Virosta, Saksasta, Hollannista ja Skotlannista. - 1550 kaupungin porvarit määrättiin muuttamaan Helsinkiin. 45
46
47
- Kuninkaankartano perustettiin 1556, lopetettiin 1695. - Porvarit saivat palata takaisin. - Raaseporin kreivikunta (Leijonhufvudit) vuoteen 1681. - Leijonhufvudit rakennuttivat kivikirkon 1650-1670-luvulla. - 1694 asukkaita oli 350, kaupunki paloi. - Barckenin niemen asemakaava on palon jälkeiseltä ajalta. 48
- 1700-luvulla kaupunki kehittyi hitaasti. - Ruukkien puodit haittasivat kaupungin kauppiaita. - Lohjan Kyrkstadiin yritettiin turhaan perustaa kauppala. - Porvarit harjoittivat laivanvarustusta. - 1800-luvun alussa asukasluku ylitti 1000. - 1821 suuri osa kaupungista paloi, kirkko korjattiin nykyasuunsa. - Teollisuutta 1800-luvun lopulla. - Hanko-Hyvinkää rautatie 1873. - Olutpanimo 1858. - Kaksi verkatehdasta 1898-1907, toimivat 1970-luvulle. - Sanitec Oy:n posliinitehdas IDO 1969. 49
50
- Koulu- ja varuskuntakaupungiksi. - Ruotsinkielinen kansakoulunopettajatarseminaari 1871-1974. - Dragsvikin venäläinen varuskunta 1911, suomalainen varuskunta 1940, nykyään Uudenmaan prikaati. - Tammiharjun sairaala 1924. - Kaupunki laajentui usein kuntaliitoksin. - 1977 Tammisaaren maalaiskunta ja Snappertuna, 1993 Tenhola (+ Bromarv). 51-2009 osaksi Raaseporin kaupunkia.
6. Industrialismin vaikutuksia Teollistuminen 1860-luvulta lähtien. - Osa ruukeista nykyaikaistettiin. - Billnäs: työkauluja ja konttorihuonekaluja. - Fiskars: koneita ja hienotakeita. - Högfors (Karkkila): valimotuotteita. - Mustio: metallituotannosta puunjalostukseen. 52
53
Asukastiheys 1865 ja 1938. 54
55
Uusia asutuskeskuksia - Teollistuminen synnytti muuttoliikettä. - Ympäröivän maaseudun työväestö muutti tehdasyhdyskuntiin. - Uusia kauppaloita (1926-1976) ja kaupunkeja perustettiin. 56
Hanko - Perustettiin kaupungiksi 1878. - Rautatie Hankoniemeen valmistui 1873. - Satamakaupunki, jonne sijoittui myös teollisuutta, aluksi tuontiraaka-aineineita käyttävää, kuten keksi- ja margariiniteollisuutta. - Ainoa ympärivuotinen satama 1950-luvulle saakka. - Voi tärkeä vientitavara 1960-luvulle saakka. - Siirtolaisten lähtösatama ennen I maailmansotaa. - Kylpylä- ja lomanviettokaupunki varsinkin 1890-luvulta 1930luvulle. - Kärsi sodissa 1939-41 suuria vahinkoja. - Sodan jälkeen myös metalli- ja tekstiiliteollisuutta. - 1980-luvulta lähtien taantunut. 57 - Asukkaita 9486 (10/2010).
58
59
60
Lohja - Lohjan kunnan kirkonkylä erotettiin kauppalaksi 1926. - Kaupunki 1969. - Maaseudun kauppakeskus 1860-luvulla. - Sahateollisuutta Virkkalaan 1860-luvulla. - Kalkkiteollisuus alkoi Virkkalassa 1897. 61
- Selluloosatehdas 1906, vaneritehdas 1916. Metalli- ja elektroniikkateollisuutta 1940-luvulta lähtien. Paperitehdas Kirkniemeen 1966. 1970-luvulta lähtien kasvua pääkaupunkiseudun imussa. Kaupunki ja kunta liitettiin yhteen 1997. Asukkaita 39 660 (10/2010). 62
63
Karjaa - Karjaan kunnan rautatieaseman ympäristö erotettiin kauppalaksi 1930. - Kaupungiksi 1977. - Maalaiskunta liitettiin kauppalaan 1969. - Risteysasema 1899, Hanko-Hyvinkää ja Helsinki-Turku radat. 64
- Kuorma-autotehdas 1943. Mustion ruukin puuhiomo lopetettiin 1966, tilalle metalliteollisuutta. Väestöehitys pysähtyi 1980-luvulla. 65 Osaksi Raaseporin kaupunkia 2009.
Karkkila - Högforsin ruukin ympäristö kirkonkylineen erotettiin kauppalaksi Pyhäjärvi U.l:n kunnasta 1932. - Kaupungksi 1977. - Pyhäjärvi U.l:n kunta liitettiin kauppalaan 1969. 66 - Kapearaiteinen rautatie Hyvinkäälle 1912-67.
- Leimallisesti yhden tehtaan kaupunki 1980-luvulle saakka. - Sen jälkeen teollisuus on monipuolistunut. - Kehitys pysähtyi 1980-luvulla. - 1990-luvulla työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on yleistynyt. - Asukkaita 9198 (10/2010). 67
68
- 1970-luvulta lähtien maaseudun taajamat ovat kasvaneet. - Vihdin Nummela, Kirkkonummen kirkonkylä. - Teollisuutta sijoittui myös maaseututaajamiin. - Kirkkonummen Kantvik, Vihdin Nummela. 69
70
71
Liikenneyhteydet kehittyivät - Rautatiet mullistivat maaliikenteen. - Hyvinkää-Hanko 1873, Helsinki-Karjaa-Turku 1903. - Kapearaiteisia ratoja: Lohja-Lohjanjärvi 1907-30. Hyvinkää72 Karkkila 1912-67.
73
- Etelä-Suomen päätiet 1700- ja 1800-luvun alussa 74
- Maantiet parannettiin autoliikenteelle 1920-luvulta lähtien. - Valtatie 1 Turun suuntaan 1928-1940. - Suomen ensimmäinen moottoritie Tarvontie 1962. - Valmistui Lohjanharjulle 1973. - Jorvaksentie Kirkkonummelle 1937, moottoritieksi 1968. 75
7. Sotien vaikutuksia 1700-luvulla ruotsalaisten linnoitustyöt - 1748-1808 rakennettiin etelärannikolle linnoituksia suojaksi venäläisiä vastaan Viapori (Suomenlinna) Helsingin edustalle. - Hankoniemen edustan linnoitukset. 76
Venäläisten toimia 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa - Krimin sodan yhteydessä 1854-55 englantilais-ranskalainen laivasto hyökkäsi Suomen rannikolle. - Hankoniemen linnoitukset vallattiin ja räjäytettiin. 77 - Sodan jälkeen niitä ei kunnostettu.
- Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä venäläiset rakensivat linnoituksia Etelä-Suomeen. - Pietari Suuren merilinnoitus sulki pääsyn Pietariin lännestä. - Huomattavin linnoitusvyöhyke Helsingin ympäristössä. - Rannikkolinnoituksia: Russarö (Hanko), Mäkiluoto 78 (Kirkkonummi).
Kansalaissota 1918 - Uusimaa otettiin punaisten valtaan tammikuun lopussa. - Paikallisia taisteluja mm. Siuntiossa (Suitia) ja Kirkkonummella (Sigurds). - Punaisten terroritekoja valkoisten kannattajia vastaan eri puolilla maakuntaa. 79
- Valkoisia tukeneet saksalaiset nousivat maihin Hangossa huhtikuun alussa. - Taisteluja Länsi-Uudellamaalla. Sodan jälkeen valkoisten terroritekoja. - Punaiset vankileireille: Västankvarn (Inkoo), Dragsvik (Tammisaari). 80
81
Talvisota 1939-40 seurauksineen - Pommituksia asutuskeskuksiin. - Hanko ja Lohja olivat pommitetuimmat paikkakunnat. 82
- Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940 Hankoniemi vuokrattiin Neuvostoliitolle. - Sotilastukikohta 30 vuoden ajaksi. - Väestö evakuoitiin sisämaahan, mm. Lohjalle. - Neuvostoliitto rakensi niemelle linnoituksia ja lentokentän. - Suomalaiset rakensivat linnoitusketjun niemen poikki. 83 - Nummelan lentokenttä rakennettiin sotilaallisista syistä.
84
Jatkosota 1941-44 seurauksineen - Hankoniemi vallattiin takaisin joulukuun 1941 alkuun mennessä. - Niemen luonto ja kaupunki kärsivät suuria vahinkoja taisteluissa. - Mukana oli myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. 85 - Lappohjan rintamamuseo esittelee Hankoniemen taisteluja.
- Moskovan välirauhassa syyskuussa 1944 Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuoden ajaksi. - Käsitti pääosan Kirkkonummesta ja osia Siuntiosta ja Inkoosta (Degerby). - Väestö evakuoitiin ympäröiviin kuntiin. - Lohjalle sijoitettiin Porkkalan rajavartiosto. 86
87
- Neuvostoliitto teki paljon muutoksia Porkkalassa. - Maastossa runsaasti bunkkereita ja taisteluasemia. - Porkkalanniemelle rakennettiin lentokenttä. - Uusia teitä, siltoja ja taloja rakennettiin. - Suomalaisten rakennuksia purettiin ja siirrettiin. - Kirkkonummelle venäläinen sotilashautausmaa. 88
- Neuvostoliitto palautti Porkkalan vuoden 1956 alussa. - Pääosa asukkaista palasi takaisin. 89