Suomen historia länsiuusmaalaisittain. Torsti Salonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen historia länsiuusmaalaisittain. Torsti Salonen"

Ismo Heikkinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen historia länsiuusmaalaisittain Torsti Salonen

2 Suomen historia - Itseopiskeluun ja kertaukseen soveltuva opetushallituksen etälukiosivusto: - Esihistoriasta 1800-luvulle: luvun alusta nykyaikaan: - 2

3 Mikä on Uusimaa? - Itämerensuomalainen rannikkoasutus, hämäläisten eräalue sisämaassa. - Nimitys ruotsinkielisen uudisasutuksen ajalta luvulta: Ny land - Uusi maa. - Maakuntana mainittu ensi kerran Ruotsinkielinen Nyland, suomenkielinen Etelä-Häme? - Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa. - Länsi-Uusimaa erottuu kahdesta muusta. - Suuntautui enemmän Varsinais-Suomeen. 3

4 J.G. Granön luonnolliset maakunnat 4

5 Esihistoria - Luonnonolosuhteiden vaikutus. - Jääkauden loppuminen n vuotta e.kr. - Salpausselkä syntyi. - Sen ja meren väliin hiesu- ja savikkomaita: sopivaa viljelykseen. - Harjun takana järviä, vähemmän viljelymaata. - Luonnollinen kulkureitti sisämaahan. - Maan nousemisen vaikutus. - Uudellamaalla nykyään n cm/vuosisata. 5

6 6

- Varhaisin asutus: Askolan-Suomusjärven kulttuuri 7000-4200 e.kr. - Rantaviiva 30-50 m nykyistä ylempänä.

7 - Varhaisin asutus: Askolan-Suomusjärven kulttuuri e.kr. - Rantaviiva m nykyistä ylempänä. - Keskuksia jokilaaksot: Porvoonjoki, Vantaanjoki ja Lohjanjärven ympäristö. - Asutus liikkuvaa, kausiluonteista, elinkeinona 7 keräily.

- Kampakeraaminen kulttuuri 4200-3300 e.kr.

8 - Kampakeraaminen kulttuuri e.kr. - Asutus tiheää, erityisesti rannoilla. - Pyyntielinkeinot yleistyvät: metsästys ja kalastus. - Vasarakirveskulttuuri e.kr. - Uusi balttilaisperäinen kansa alisti entiset asukkaat. - Maatalouden alku, kaskiviljelystä. 8

9 - Pronssikausi e.kr. - Ilmasto oli lämmin, kaskiviljelykselle oli hyvät olosuhteet. - Metallin valmistus, hiidenkiukaat, esim. Siuntion 9 Krejansbergetillä.

10 - Rautakausi 500 e.kr j.kr. - Kylät syntyivät, yhteydet Hämeeseen ja Viroon kiinteät. - Röykkiöhautakalmistoja, polttokenttäkalmistoja, mm. Karjaan Krogårdsmalmen. - Viikinkiretkien aikana rannikkoalue autioitui luvulla. - Mäkilinnoja ja vartiovuoria, esim. Skällberget Siuntiossa. 10

11 - Linna- ja vartiovuori Kasberget Pohjanpitäjänlahden päässä Pohjankurussa. - Hiidenkiukaita. 11

12 - Hämäläisten meritie, hämäläisperäistä asutusta. - Vesireitit sisämaan ja rannikon yhdistäjinä Lohjanvesistö, Siuntionjoki.

13 Esihistoria - Esihistoriallisten ja kulttuurihistoriallisten kohteiden sijainti ja tiedot löytyvät karttapalvelusta: 13

14 - Ruotsalaisasutusta rannikolle luvulla. - Väestö oli lähtöisin pääasiassa Tukholman pohjoispuolelta Roslagenista ja Uplannista. - Kieliraja vakiintui 1400-luvun loppuun mennessä. 14

15 Keskiaika - Ruotsin vallan ja kristinuskon vakiinnuttaminen. - Ruotsalaisten ristiretket: I n VarsinaisSuomeen, II Hämeeseen, III 1293 Karjalaan. - Todennäköisimmin Länsi-Uudenmaan kautta Hämeeseen, joka alistettiin. 15

16 - Emäseurakuntien perustaminen ja kirkkojen rakentaminen. - Ahvenanmaalla jo 1100-luvulla. - Kivikirkkoja varsinkin 1400-luvun lopulla. 16

17 17

18 - Hallintomaakuntien syntyminen. - Linnaläänit, esim. Raaseporin lääni. - Linnat olivat puolustus-, hallinto- ja verotuskeskuksia. - Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla ja laajennettiin 1400-luvun puolivälissä. - Turun linna oli merkittävin hallinnon keskus. 18

19 19

20 Osana Ruotsin valtakuntaa - Uskonpuhdistus 1500-luvun alkupuolella. - Västeråsin valtiopäivät 1527: irti katolisuudesta. - Mikael Agricola: Suomen kirjakieli ABC -kirja ja suomenkielinen Uusi testamentti 1548.

- Kartanolaitos syntyi 1400-1700-luvulla: kartanoaluetta ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Häme.

21 - Kartanolaitos syntyi luvulla: kartanoaluetta ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Häme. - Satakunnassa ja Savossa kartanoita on vähän, Pohjanmaalla ei lainkaan. - Karjalaan kartanoita (hoveja) syntyi venäläiskaudella vuoden 1721 jälkeen 21

- Säterikartanot: Verovapaan rälssimiehen (aatelisen) omistama tila. - Läänityskartanot: Kuningas lahjoitti maa-alueita aatelisille ja virkamiehille.

22 - Säterikartanot: Verovapaan rälssimiehen (aatelisen) omistama tila. - Läänityskartanot: Kuningas lahjoitti maa-alueita aatelisille ja virkamiehille. - Kuninkaankartanot: Kuninkaan perustamat, alun perin voudin johtamat kartanot, jotka myöhemmin läänitettiin yksityisille Esim. Espoo, Tammisaari, Lohjan Laakspohja.

23 23

24 - Rikastuneet talonpojat, rusthollarit, hankkivat lisää maata ja loivat suurtiloja, joita aateliset ostivat. - Uudet ilmiöt ja aatteet levisivät niiden kautta. - Tavat, pukeutuminen, rakennukset. - Torpat ja maatyöläiset olivat tyypillisiä kartanoalueen maaseudulle Suurtiloilla tarvittiin paljon työväkeä.

- Eniten vanhoja ruukkeja on Länsi-Uudellamaalla.

25 - Teollisuuden alku: ruukkeja perustettiin varsinkin 1600-luvulla Ruotsin suurvaltasotien tarpeisiin. - Eniten vanhoja ruukkeja on Länsi-Uudellamaalla. - Rannikon läheisyys, polttopuita, vesivoimaa, omia malmivaroja Puutavaran valmistusta vesisahoilla.

- Orijärven kuparikaivos Kiskossa (1759-1957) oli

26 - Ruukkien malmi omista kaivoksista tai Ruotsista. - Ojamon rautakaivos ( ) oli ensimmäinen. - Orijärven kuparikaivos Kiskossa ( ) oli merkittävin kaivos Runsaasti pienempiä kaivoksia.

27 - Kaupunkilaitos syntyi. - Keskiajalla Ulvila, Rauma Naantali, Turku, Porvoo ja Viipuri. - Ruotsin aikana perustettiin 21 muuta kaupunkia, myös sisämaahan, ensimmäisenä Hämeenlinna Kaupankäynti ja käsityö vain kaupungeissa Maaseudulla markkinoita, esim. Pikkalassa.

28 28

- Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren 1546.

29 - Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren Hyvän sataman ja sisämaan yhteyksien puutteen vuoksi kaupunki pysyi vähäpätöisenä luvun lopulle saakka.

30 - Tärkeimmät vientitavarat: - Keskiajalla turkiksia, kapakalaa ja haustetta. - Turkiskauppa jatkui 1700-luvulle saakka luvulla tervaa ja hamppua laivojen tarpeisiin luvulta lähtien puutavaraa ja metallituotteita ruukeista. - Hyvinä satovuosina viljaa viinaksi poltettuna. - Tärkeimmät tuontitavarat 1800-luvulle saakka: - Suolaa Saksasta. - Viljaa Baltiasta huonoina satovuosina. - Kankaita, mausteita ja ylellisyysesineitä 30 lähinnä säätyläisille.

Suomelle itsehallinto - 1808 Suomen sota, 1809 Haminan rauha: Suomi liitettiin Venäjään

31 Suomelle itsehallinto Suomen sota, 1809 Haminan rauha: Suomi liitettiin Venäjään suuriruhtinaskuntana. - Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle laaja sisäinen31 itsehallinto, autonomia.

Kansallistunteen nousu - Elias Lönnrot: Kalevala 1835/1849.

32 Kansallistunteen nousu - Elias Lönnrot: Kalevala 1835/ Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat , Maamme -laulu 1846/ Johan Vilhelm Snellman: Suomi viralliseksi kieleksi Zachris Topelius: Maamme -kirja 1875.

Teollistuminen - 1850-luvun lopulta lähtien talouselämä vapautettiin.

33 Teollistuminen luvun lopulta lähtien talouselämä vapautettiin. - Höyryvoima käyttöön teollisuudessa ja liikenteessä: rautatiet Helsinki-Hämeenlinna 1862, HyvinkääHanko Oma raha: Suomen markka Elinkeinovapaus 1878.

34 34

35 - Vanha teollisuus joko lopetti tai modernisoitiin: - Billnäs: työkauluja ja konttorihuonekaluja. - Fiskars: koneita ja hienotakeita. - Högfors (Karkkila): valimotuotteita. - Mustio: metallituotannosta puunjalostukseen. 35

36 36

37 - Asukastiheys 1865 ja 1938, väkiluku yli kaksinkertaistui 1,7 miljoonasta 3,7 miljoonaan. 37

Sortokaudet - 1899 keisari Nikolai II kumosi Suomen autonomian helmikuun manifestilla. - I sortokausi kesti vuoteen 1905.

38 Sortokaudet keisari Nikolai II kumosi Suomen autonomian helmikuun manifestilla. - I sortokausi kesti vuoteen Eduskuntauudistus 1906, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille täysi-ikäisille, 200-jäseninen eduskunta II sorto- ja venäläistämiskausi

39 Itsenäistyminen - Venäjän maaliskuun vallankumous 1917 lopetti sortotoimet, Suomen itsehallinto palautettiin. - Levottomuus Venäjällä jatkui. - Kommunistien lokakuun vallankaappauksen jälkeen 39 Suomi julistautui itsenäiseksi

Sisällissota - Sosialistien ja laillisen porvarillisen hallituksen valtataistelu, vallankaappaus 27.1.1918.

40 Sisällissota - Sosialistien ja laillisen porvarillisen hallituksen valtataistelu, vallankaappaus Sisällissota punaisten ja valkoisten kesken, saksalaisten avustusosasto Hankoon ja Loviisaan huhtikuun alussa. - Valkoiset voittivat, sota päättyi

41 - Sota vaati ihmishenkeä, 5179 valkoista, punaista ja 4423 muuta. 41

42 Itsenäisyyden rakentamista - Kunnallishallintoon demokratia Oikeus ostaa torpat omaksi tilaksi 1918, 1922 kaikille maatyöläisille oman maatilan osto-oikeus. - Kieltolaki 1919, kumottiin Oppivelvollisuus Laki työsopimuksista 1922: vuosiloma. - Kansaneläkkeet Kauppaloiden perustamista helpotettiin: esim. Kauniainen 1920, Lohja 1926, Karjaa 1930, Karkkila

Poliittisia ristiriitoja - Sisällissodan perintö vaikutti koko 1920- ja 1930luvun ajan, yhteiskunta oli jakaantunut kahtia.

43 Poliittisia ristiriitoja - Sisällissodan perintö vaikutti koko ja 1930luvun ajan, yhteiskunta oli jakaantunut kahtia. - Oikeistoradikalismi: Lapuan liike 1929, talonpoikaismarssi Kommunistinen toiminta laittomaksi Mäntsälän kapina oli aseellinen vallankaappaushanke

Talvi- ja jatkosota - 30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi tavoitteenaan vallata Suomi.

44 Talvi- ja jatkosota Neuvostoliitto hyökkäsi tavoitteenaan vallata Suomi. - Hyökkäys torjuttiin, sota päättyi Moskovan rauhaan Karjala ja Salla luovutettiin, Hanko vuokrattiin vuoden ajaksi.

45 45

- 25.6.1941 alkoi uusi sota Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon. - Hangon rintamalla sodittiin 6.12.

46 alkoi uusi sota Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon. - Hangon rintamalla sodittiin saakka. - Moskovan välirauha , sitten Suomi soti Saksaa vastaan Lapissa saakka. 46

47 - Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuoden ajaksi. - Käsitti pääosan Kirkkonummesta ja osia Siuntiosta ja Inkoosta (Degerby). - Väestö evakuoitiin ympäröiviin kuntiin. 47

48 48

49 Sotavuosien jälkeen - Pariisin rauhansopimus vakiinnutti Suomen aseman ja rajat. - Rajoitti muun muassa puolustusvoimien kokoa. - Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA) kytki Suomen Neuvostoliittoon. - Päättyi Neuvostoliiton hajottua Suomi pääsi Pohjoismaiden neuvostoon ja YK:n jäseneksi Euroopan vapaakauppaliiton EFTA:n ulkojäsenyys ETYK -sopimus Helsingissä Euroopan Unionin jäsenyys 1995.

50 Sotavuosien jälkeen - Sotakorvausten maksu teollisuustuotteissa kehitti Suomen metalliteollisuutta toiseksi pääteolliseksi alaksi puunjalostuksen rinnalle oli tärkeä vuosi: sotakorvaukset oli maksettu, sota-ajan säännöstely päättyi ja Helsingissä järjestettiin olympialaiset luvun lopulla asutettiin siirtoväki: n kotinsa menettänyttä. - Suuret ikäluokat ja lapsilisät Yhteiskunnan tukema asuntotuotanto alkoi

51 Sotavuosien jälkeen luvulla rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. Työeläkelainsäädäntö Sairausvakuutus Kansanterveyslaki 1972, terveyskeskukset. Peruskoulu Kunnallinen päivähoito Suuri muuttoliike Itä- ja Pohjois-Suomesta etelään ja Ruotsiin ja 1970-luvulla. 51

Samankaltaiset tiedostot

LÄNSI-UUDENMAAN HISTORIAA. Torsti Salonen 20.11.2010

LÄNSI-UUDENMAAN HISTORIAA. Torsti Salonen 20.11.2010 LÄNSI-UUDENMAAN HISTORIAA Torsti Salonen 20.11.2010 1 2 1. Mikä on Uusimaa? - Itämerensuomalainen rannikkoasutus, hämäläisten eräalue sisämaassa. - Nimitys ruotsinkielisen uudisasutuksen ajalta 1100-1300-luvulta: