Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö. Georg Haggrén

Transkriptio

1 Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö Georg Haggrén

2 Kylätontti muinaisjäännöksenä Muinaisjäännöksenä Etelä- ja Länsi-Suomen kylät ovat keskiajan tai uuden ajan alun kuluessa vakiintuneita asuinpaikkoja. Osa autioitunut, osassa asutusjatkuvuutta luvulle. Esihistorialliset asuinpaikat määrittyvät arkeologisten havaintojen, lähinnä löytöjen perusteella. Kokonaismäärää lähes mahdoton arvioida. sen sijaan keskiaikaisten kylätonttien määrästä voidaan esittää melko tarkkoja arvioita. Suuri osa paikannettavissa historiallisten karttojen avulla.

3 Lähtökohtana kohdetta Kylät, kartanot, pappilat ja sesonkiasuinpaikat Keskiajan lopussa, 1500-luvun puolivälissä Yli 7500 on kylätontteja Lähes 150 pappilaa Yli 100 yksittäistä asumakartanoa. Yhteensä noin taloa, noin 250 kartanoa Lisäksi arviolta muutamia satoja eräsijoja (kausiasuinpaikkoja) ja pohjoisen saamelaisasutus Satoja ennen 1550-l autioituneita tontteja? Suomen asutus 1560-luvulla, kartasto ja kyläluettelo 1973

4 Suomen asutus 1560 Kiinteä kylämäinen asutus

5 Asutus ja eräalueet keskiajan lopussa Asutus painottuu rannikoille, jokilaaksoihin ja sisämaan vesireittien varteen Laajat eräalueet, arkeologinen kulttuuriperintö tunnetaan huonosti

6 Historiallisen ajan maaseutu ja arkeologinen kulttuuriperintö Historiallisen ajan kylät painottuvat Lounais- Suomeen Itä-Suomen asutus luonteeltaan erilaista Huomattavaa autioitumista -> Muinaisjäännöksiä eri ajoilta. Jatkuvuus rautakaudesta aivan liian vähän pohdittu kysymys Missä sijaitsevat rautakauden asuinpaikat suhteessa keskiaikaisiin kyliin? ja päinvastoin.

7

8 Jatkuvuus rautakaudelta Sääksmäki, Annila Asuttu rautakaudelta ja 1600-l vaihteeseen Tontti siirretty

9 Autioituneet kylätontit Kokonaan autioituneet (voidaan todentaa arkistolähteistä) Kriisien vuoksi autioituneet Keskiajalla autioituneet Suurella autioitumiskaudella v välillä autioituneet Kartanoiden, kaupunkien ym. vuoksi autioituneet Rakennemuutoksen vuoksi autioituneet (1900-l) Asutus jatkunut, mutta eri paikassa (vaikea todentaa arkistolähteistä) Tonttimaan siirtämisen vuoksi hylätyt Erityisesti rannikolla ja saaristossa Kymmeniä hyvin säilyneitä, arvokkaita kylätontteja. Joukosta nousee esiin Espoon Mankby ja Vantaa (Helsinki), Västersundom, Gubbacka Raasepori (Pohja), Västerby Kutistuneet tontit Kriisien vuoksi kutistuneet Isossajaossa ja uusjaossa siirretty talojen tontteja

10 Autiokylä erottuu peltojen keskellä. Olney Grounds, Buckinghamshire (Clarke 1984)

11 Maakirjoissa tavattavat keskiajalla autioituneet kylät/yksinäistalot Halicko härad 39 Pikis härad 19 Masko härad 28 Vemo härad 15 Raseborgs län 19 Borgå län --? Varsinais-Suomi 101 Uusimaa 20 Mutta muista lähteistä löytyy lisäksi useita kymmeniä muita. Ahvenanmaa 1 Häme, Satakunta 0 (johtuu maakirjojen rakenteesta)

12 Asutuskehitys Uusimaa, Ala-Satakunta Raseborgs län Borgå län Ala-Satakunta 0

13 Asutuskehitys Varsinais-Suomi Pikis härad Halicko härad Masku härad Vemo härad Ahvenanmaa

14 Asutuskehitys Häme Säxmäki härad Hollola härad Hauho Hattula härad

15 Maakuntien kirjoa Ahvenanmaa Vauraus näkyy asutuksen vakiintuneisuudessa Varsinais-Suomi Tuntuvaa autioitumista eri aikoina, erityisesti pieniä kyliä katoaa Rintamaat, rannikko ja sisämaa erilainen kehitys Ala-Satakunta Länsi-Uusimaa Tuntuvaa autioitumista eri aikoina, erityisesti pieniä kyliä katoaa Itä-Uusimaa Tuntuvaa autioitumista eri aikoina Häme Rintapitäjissä ja uudisasutusalueilla eri kehitys Kaakkois-Hämeen kartanoalue Savo, Karja, Pohjanmaa, Lappi Asutus erilaista kuin Lounais-Suomessa Kainuun 1500-l kylät?

16 Eräalueet keskiajan lopussa Uudisasutusalueita l, jolloin Lounais- Suomessa autioitumista

17 Skären, autioiden kylätonttien keskittymä Finska Skären Nylands Skär

18 Lähes 30 autioitunutta kylätonttia löytynyt Skärenin arkeologisissa inventoinneissa Korpo Skär (4): Aspö, Björkö, Brunskär, Jurmo Nagu Skär (5): Berghamn (2), Borstö, Lökholm, Nötö Kyrksunds Skär:? Hangö bol (2): Bengtsår, Hangö Pojo Skär (8): Alglo, Busö (2), Danskog, Espingskär, Risböle, Älgö (2) Karis Skär (2): Halstö, Nothamn Ingå Skär (8): Barö, Bastö, Lillramsö, Ors (3), Tostholm, Älgsö Useita eri syitä autioitumiselle/hylkäämiselle

19 Pojo skär, Älgö

20 Byängen, Björkö 2010

21 Kartanon muodostuksen myötä tai kartanoon liitettyinä autioituneita kyliä Mankby ja Espoby, Espoo Näseby ja Jusseby, Siuntio Fjällskifte, Siuntio Askais, Vilkkilä, Kaarina (Turku) Meinikkala, Kokemäki Kvilloby, Sauvo Fastersby, Väster Sibby, Sund Hamppula, Köykkälä, Veräjänsuu ym, Janakkala Ym kymmeniä muita

22 Köyliö, Polsu Satakunnan suurimpia kyliä, kunnes siitä 1600-l alussa muodostettiin Köyliön kartanon latokartano Karttapaikka Maanmittauslaitos

23 Kylän sosiaalisen tilan hierarkia Hälsingelagen 1300-l alku -metsä- ym. laitumet -niityt -pellot -tontin laita -talouspiha -talo (arkeologi löytää) Lohja, Paavola 1779

24 Keskellä kylää m Keskiajan ja uuden ajan taitteen tontit ja erityisesti uuninperustukset erottuvat helposti Espoo Mankby, Hanko, Yläne Kappelniitty

25 ja kylän laidalla riihi Finno, Espoo

26 Espoo, Mankby Mitä näkyy maanpinnalle?

27 n Kakskerta, Kolli: Borgareböle ja Haurelaböle

28 Kylätontti teoriassa ja käytännössä Espoo Bemböle 1767

29 Varhaisimmat vaiheet vaikea löytää Mankby, Espoo Myöhäiskeskiajan uunikulttuuria edeltävä liesikulttuuri. Haasteena: Löytöjen niukkuus, kulttuurikerroksen ohuus, rakenteiden keveys. Tuskin tavoitettavissa ilman laajoja kaivauksia!

30 Toisin kuin myöhemmät uunit, liedet eivät erotu maanpinnalle

31 Tenhola, Gullböle 1400-, 1500-, ja 1700-l asuinpaikat löytyvät suhteellisen helposti 1400-l, saatikka 1300-l vanhemmat vaikea havaita Koekuopitus ei RIITÄ! Palanut savi

32 Haudat lähes mahdoton löytää ilman kaivauksia

33 Espoo Finno 2006 Keskiaikainen hautausmaa

34 Samoin pellot Muinaispellot kylän keskellä jälki yksivuoroviljelystä Arkeofyytit

35 Hanko Gunnarsängen, Pelto keskellä kylää

36

37 Yläne, Kappelniitty

38 Vanha nimistö Keskiaikaisperäinen niitty, Björkö, Korppoo Bugge Matsson ( ), Björkö Buggängen 2010 Arkeofyytit

39 Elinkeinohistoria haasteena Arkeologisen kulttuuriperinnön haastava ulottuvuus. Osa aktiviteeteista keskittyy tontille, osa lähiympäristöön, osa ulkomaille, metsiin. Monesti vaikea tavoittaa historiallisista lähteistä.

40 Tervahaudat Yläne, Kappelniitty

41 Myllynpaikat Inkoo, Petars

42 Tuulimyllyn paikat Laitila, Untamala, Myllymäki

43 Hiilimiilut Raasepori, Raasepori

44 Sudenkuopat Raasepori, Raasepori

45 Merelliset muinaisjäännökset Pojo Skär, Busö

46 Mitä on opittu? Espoo, Mankby Laajojen kaivausalueiden merkitys Muutos ajassa Vain viimeinen vaihe näkyvillä Erilaisia rakenteita suuri variaatio Myöhäiskeskiajan rikas esineellinen kulttuuri Varhaiskeskiajan kevyet rakenteet, niukkalöytöisyys Analyysien merkitys Tonttien laita-alueet? Oltava avoimin silmin valmiina yllätyksiin!

47 Kiitos! Raasepori (Karjaa), Brobacka (=Tjäderbacka)