HE 86/2016 VP Perhehoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016
Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset perhehoitajien vapaajärjestelmän sekä tuen ja kannustimien kehittämisestä (HO-liite 6). Tavoitteena tukea hoitajien jaksamista ja sitä kautta pidentää perhehoidon kestoa. Lisäksi tavoitteena on lisätä perhehoitajien määrää ja vakiinnuttaa perhehoito osaksi iäkkäiden palveluja. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2016. 2
Ehdotettavat lakimuutokset / perhehoito Perhehoidon vähimmäispalkkion tarkistaminen Vähimmäispalkkio jatkossa 775 euroa kuukaudessa Perhehoitajien vapaiden lisääminen Lisätään yhdestä arkipäivästä kahteen vuorokauteen kuukaudessa Hoidettavien enimmäismäärää nostetaan Hoidettavia voi olla enintään kuusi, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät Hyvinvointi- ja terveystarkastukset Päätoimisille perhehoitajille tarjottava mahdollisuutta vähintään joka toinen vuosi, muille tarvittaessa Täsmennys oheishuoltajuutta koskevaan sääntelyyn 3
OMAIS- JA PERHEHOIDON UUDISTUS - TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI STM/ Papunen & Raassina 25.5.2016
Uudistuksen aiheuttamat lisäkustannukset Ehdotettavat lakimuutokset lisäävät ja laajentavat kuntien lakisääteisiä velvoitteita, joten niistä aiheutuu lisäkustannuksia kunnille. Lisäksi ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa koskevassa kärkihankkeessa tehtävä kehittämistyö edistää joidenkin jo nykyisessä lainsäädännössä olevien toimintojen laajenemista, mistä myös syntyy kunnille lisäkustannuksia. Hallinnolliset kustannukset huomioiden kunnille arvioidaan syntyvän seuraavat lisäkustannukset: Vuonna 2016: 49,3 miljoonaa Vuonna 2017: 90,0 miljoonaa Vuonna 2018: 95,0 miljoonaa Vuonna 2019: 95,0 miljoonaa Vuonna 2020: 95,0 miljoonaa Lisäkustannukset korvataan kunnille 100 prosentin valtionosuutena.
Säästöpotentiaali kuntien talouteen Uudistukset vaikuttavat kuntien kustannuksiin lisäämällä perhehoidossa olevien määrää, jolloin tarvitaan vähemmän muita hoivapalveluita. Lisäksi tehokkaampi tuki hoitajalle todennäköisesti johtaa osalla hoidettavista pidempään perhehoitojaksoon, mikä myöhentää muiden palvelujen tarvetta. Säästöpotentiaalin arvioidaan kasvavan asteittain noin 30 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä, mikä otetaan huomioon kuntien valtionosuuksissa (peruspalvelujen valtionosuusprosentilla). Säästöpotentiaalin laskentaa varten on tehty arvio siitä, miten perhehoito kehittyisi, jos uudistusta ei tehtäisi (perusura) ja miten se kehittyisi, jos uudistukset tehdään (skenaario). Erotuksena saadaan uudistuksen vuoksi lisääntyvä perhehoito, jolle voidaan laskea säästö muissa hoivapalveluissa (huomioiden perhehoitoon tarvittavat lisäpanostukset).
Perhehoidon säästölaskelman keskeiset oletukset 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Perhehoitokotien lukumäärä, ikääntyneet hoidettavat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kodit skenaario Kodit perusura Perusuran oletus: uusien kotien määrä on 2012 2014 keskiarvo eli 22 vuodessa ja hoidettavien määrä/koti pysyy samana. Skenaarion oletus: uusien kotien määrä kasvaa asteittain 539 kotiin vuonna 2020. Ka hoidettavien määrä/koti nousee vuoden 2014 tasosta 1,9 asteittain 2,7:ään vuonna 2020. 7
Säästölaskelman tietopohja Kehitysarvioita tehtäessä on hyödynnetty tietoa avun ja hoivan tarpeessa olevien kehityksestä: Kelan ennuste vammaisetuuden saajista ja Tilastokeskuksen väestöennuste sekä tilastot omais- ja perhehoidon aiemmasta kehityksestä. Lisäksi arviota tehtäessä on hyödynnetty aiempia omais- ja perhehoidosta tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä (esim. siitä, ketä omais- ja perhehoitajat ovat tai mitkä ovat vaihtoehtoiset palvelut omais- ja perhehoidolle). Säästöpotentiaalin realisoituminen riippuu osaltaan uudistuksen käyttäytymisvaikutuksista eli niistä päätöksistä, joita kunnat ja hoitajat seuraavina vuosina tekevät omais- ja perhehoidon suhteen. Kuntien sekä hoitajien ja asiakkaiden mahdollisista valinnoista saatiin tietoa sosiaali- ja terveysministeriön tekemästä kuntakyselystä. Kuntakyselyllä kysyttiin kuntien viranhaltijoiden näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista, koska heillä on näkemystä sekä oman alueensa halusta ja mahdollisuudesta panostaa omais- ja perhehoitoon että omalla alueella olevasta potentiaalista omais- ja perhehoidon lisääntymiseen. Sama kysely tehtiin myös järjestöille asiakkaiden näkökulman selvittämiseksi.