Toimintasuunnitelma 2011

Prometheus-leirin tuki ry Toimintasuunnitelma 2011 Hallituksen esitys yleiskokoukselle 7.11.2010 1

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. HALLINTO... 3 2.1. Yleinen hallinto... 3 2.2. Jäsenhankinta... 4 3. TALOUS... 5 4. LEIRITOIMINTA... 6 4.1. Leirien sisältö... 6 4.2. Leirien käytännön järjestelyt... 6 4.3. Tukihenkilötoiminta... 7 5. KOULUTUSTOIMINTA... 7 5.1. Koulutusohjelmat... 8 5.2. Koulutusten järjestäminen... 9 5.3. Kouluttajat... 9 5.4. Tiedonvälitys... 10 5.5. Koulutusmateriaali... 10 6. OHJAAJAREKRYTOINTI... 10 7. TIEDOTUSTOIMINTA... 11 7.1. Sisäinen tiedotus... 11 7.2. Jäsenlehti... 12 7.3. Ulkoinen tiedotus... 12 8. PAIKALLISTOIMINTA... 13 9. KANSAINVÄLINEN JA MUUNKIELINEN TOIMINTA... 14 9.1. Ruotsinkielinen toiminta... 14 9.2. IHEYO-toiminta... 14 9.3. Import-Prometheus-leiri... 15 9.4. Protus Sverige... 15 10. SYYSLEIRIT... 15 11. KIVAJAOSTO... 16 12. YHTEISTYÖ KOTIMAASSA... 17 12.1. Nuorten filosofiatapahtuma (NUFIT)... 17 12.2. Kahvila Soihtu... 17 12.3. Muu yhteistyö kotimaassa... 17 13. TOIMINNAN ARVIOINTI... 18 2

1. YLEISTÄ Prometheus-leirin tuki ry (Protu) on vakiintunut tärkeäksi suomalaiseksi nuorisojärjestöksi. Prometheus-leiritoiminnan kasvu on osoittanut, että tarve uskontoihin ja poliittisiin ideologioihin sitoutumattomalle aikuistumiskoulutustoiminnalle Suomessa on suuri. Toiminnan ovat ottaneet omakseen paitsi uskontokuntiin kuulumattomat nuoret myös lukuisat Suomen valtakirkon sekä vähemmistöuskontokuntien nuoret jäsenet. Leiriläisten määrä on kasvanut yhdistyksen lähes koko historian ajan, vuosien 2004 2010 aikana vuosittain keskimäärin 3,3 %. Vuodelle 2011 odotetaan noin neljän prosentin kasvua suhteessa edellisen kesän leiriläismäärään. Mikäli leiriläistavoite toteutuu, leireille osallistuu noin 1,6 % vuonna 1996 syntyneistä nuorista. Yhdistyksen toiminnan ydin on Prometheus-leirien järjestäminen sekä siihen välttämättömästi liittyvät toiminnot kuten koulutus- ja tiedotustoiminta. Leiritoiminnan ympärille on syntynyt muita toimintamuotoja, jotka on suurelta osin suunnattu leirin käyneille nuorille ja joissa aikuistumiskoulutuksen idea säilyy. Tällaisia toimintamuotoja ovat paikallisryhmät, syysleirit ja Nuorten filosofiatapahtuma. Lisäksi yhdistys harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä, jolla on merkitystä sekä siihen osallistuvien nuorten että koko yhdistyksen kannalta. Protun viralliset tilaisuudet ovat alkoholittomia. Yhdistyksen strategian 2009 2013 mukaisesti yhdistyksen toiminnan keskeisimpiä kehittämisalueita ovat aktiivien jaksaminen, organisaatio, leirien sisältö, toiminnan materiaaliset puitteet, ulkoinen viestintä ja yhteistyö. Vuonna 2011 keskitytään erityisesti organisaation kehittämiseen tehokkaampaan ja aktiivien jaksamista paremmin tukevaan suuntaan. Suunniteltu organisaatiouudistus pitää sisällään niin luottamushenkilöiden toimenkuvien määrittelyn uudelleen kuin myös pääsihteerin rekrytoinnin. 2. HALLINTO 2.1. Yleinen hallinto Yhdistyksen hallinto kuten toimintakin perustuu suureksi osaksi vapaaehtoistyöhön ja jäsenistön aktiiviseen osallistumiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuva organisaatio tarjoaa nuorille itselleen mahdollisuuden omaksua keskeinen rooli toiminnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa sekä harjoitella tällä tavoin käytännössä aktiivisen kansalaisuuden avaintaitoja. Yhdistyksen ylintä päätösvaltaa käyttävät yleiskokoukset, joista sääntömääräisiä ovat syys- ja kevätkokous. Yhdistyksen hallituksen, joka valitaan syyskokouksessa, tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa yleiskokousten välillä toimintasuunnitelman ja muiden yleiskokouksen antamien ohjeistusten mukaisesti. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja päättää yhdistyksen keskeisimmistä asioista. Käytännön toimintaa varten hallitus nimeää jaostot, joiden tehtäviä määrittää yhdistyksen toimintaohjesääntö. Vuodelle 2011 nimetään seuraavat jaostot ja toimielimet: työ- ja talousvaliokunta, leiri-, koulutus-, paikallis-, tiedotus-, syysleiri-, seminaari-, aktiivirekrytointi- ja kivajaosto, kansainvälinen jaosto, jäsenlehden toimitus sekä rekrytointiryhmä. Tarvittaessa hallitus ja työvaliokunta nimittävät muita tilapäisiä työryhmiä. Kaikki hallituksen, jaostojen, valiokuntien ja työryhmien jäsenet toimivat yhdistyksessä vapaaehtoisina ja palkatta tai palkkiotta. 3

Vuoden 2011 alusta toteutettava hallintoa helpottava ja vapaaehtoisten kuormittumista keventävä organisaatiouudistus muuttaa toimielinten toimenkuvia jonkin verran: perustettava uusi toimielin, talousvaliokunta, ottaa tehtäväkseen aiemmin työvaliokunnalle kuuluneen yhdistyksen talouden seurannan ja kehittämisen. Työvaliokunnan tehtäväksi puolestaan tulee hallituksen päätösten toimeenpanon valvonta sekä jaostojen ja muiden toimielinten toiminnan seuranta ja tukeminen. Puheenjohtajisto keskittyy jatkossa aiempaa enemmän strategisen ja ideologisen valmistelutyön johtamiseen sekä kotimaan yhteistyön koordinointiin. Jaostojen puheenjohtajille järjestetään edellisten vuosien tapaan koulutusta, joka sisältää esimerkiksi taloudenhoidon, vapaaehtoisten johtamisen, nuorten aktiivisuuden ja osallisuuden tukemisen sekä toiminnan suunnitelmallisuuden ohjeistamista. Lisäksi koulutusta järjestetään edellisen vuoden tapaan myös jaostojen jäsenille kansalaisjärjestötoiminnan kannalta taidoista kuten kokoustekniikasta, tiedonhallinnasta ja tiedotuksesta. Sääntömääräisten yleiskokousten yhteydessä järjestetään syys- ja kevätseminaari, jotka ovat avoimia koko jäsenistölle. Syksyllä leirien ohjaajille ja apuohjaajille järjestetyn palauteseminaarin yhteydessä järjestetään yhden päivän mittainen yhdistyksen jäsenistölle suunnattu seminaari, jossa käsitellään toimintavuoden aikana valittua yhdistyksen toiminnan kannalta keskeistä ja ajankohtaista kysymystä. Tarvittaessa järjestetään muita jäsenistölle avoimia tilaisuuksia. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa, 00100 Helsinki. Toimistolla työskentelee vuoden 2011 alussa toimistosihteeri kokopäiväisesti ja järjestösihteeri osa-aikaisesti 25 tuntia viikossa. Kesäkuun lopussa toimistolle palkataan osapäiväisen järjestösihteerin tilalle täysipäiväinen pääsihteeri. Rutiininomaisia toimistotehtäviä hoitamaan rekrytoidaan vuoden 2011 kuluessa siviilipalvelusmies. Toimiston töihin kuuluvat yhä edelleen asiakaspalvelu, leirien ja koulutusten laskutus ja perintä sekä muu reskontran hoito, kirjanpito, postitukset, yleiset toimistotyöt, jäsenrekisterin ylläpito ja tiettyjen kokousten valmistelu. Pääsihteerin myötä toimiston tehtäväksi tulee myös yhdistyksen hallinnon ja nuorten vapaaehtoistoimijoiden tukeminen. Tiedot yhdistyksen jäsenistä, leiriläisistä ja muista toiminnassa mukana olevista henkilöistä on tallennettu Protukanta-nimiseen tietokantaan. 2.2. Jäsenhankinta Yhdistykseen kuuluu vuoden 2010 lopussa noin 4 200 jäsentä, joista suuri osa on alle 18-vuotiaita. Yhteisöjäsenten määrä toimikauden alkaessa on kuusi. Tavoitteena on saada toimikaudella 500 uutta henkilöjäsentä. Leirille osallistuneista nuorista liittynee entiseen tapaan jäseniksi noin puolet. Leiriläisten lisäksi jäsenyyttä markkinoidaan aktiivisesti leiriläisten vanhemmille. Prometheus-leirien vapaaehtoisista ohjaajilta ei edellytetä yhdistyksen jäsenyyttä, mutta jäseneksi liittymistä suositellaan. Tavoitteena onkin, että leirien ohjaajistakin valtaosa liittyy yhdistyksen jäseniksi. Nuorisojärjestön luonteeseen kuuluu, että osa jäsenistä eroaa, kun Prometheus-leiritoiminta ei enää ole omassa elämäntilanteessa ajankohtaista. Alkuvuodesta jäsenrekisteristä poistetaan myös sellaiset jäsenet, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan kahteen vuoteen. 4

3. TALOUS Yhdistyksen laajentuminen vaatii taloudenhoidolta jatkuvaa kehittämistä. Vuosien talkootyö on luonut hyvän toiminnallisen pohjan yhdistykselle, ja talous on muun muassa erilaisten avustusten turvin saavuttanut hyvän perustan. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin jatkuvasti suhteellisen niukat, ja niinpä on tarpeen kartoittaa mahdollisia uusia rahoituslähteitä. Kaikissa yhdistyksen menoissa pyritään säästäväisyyteen, jota tuetaan esimerkiksi leirien ohjaajille ja kokeille suunnattavalla taloudenhoidon ohjeistuksella ja tarkalla rahankäytön valvonnalla. Vuonna 2009 yhdistyksen tulos oli mm. mittavasta www-uudistuksesta johtuen selvästi alijäämäinen. Huolellisella ja varovaisella talouden suunnittelulla tilanne on saatu tänä vuonna vältettyä, ja vuoden 2010 tulos näyttäisikin jäävän hieman ylijäämäiseksi. Talouden tarkkaan ja tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun tullaan ohjaamaan paljon resursseja myös toimikaudella 2011, jolloin uusi toimielin, talousvaliokunta, ottaa siitä vastuun. Toiminnan suurimmat menoerät ovat leirien ja ohjaajakoulutusten täysihoitokulut, matkakorvaukset ja toimistotyöntekijöiden palkat. Lisäksi huomattavia kuluja syntyy jäsenlehden painamisesta. Haasteita taloudelle luo se, että leiripaikkojen omistajat ovat joutuneet viime vuosina korottamaan vuokria huomattavasti. Protu on yhä etenevissä määrin joutunut turvautumaan julkisilla varoilla tuettujen leirikeskusten sijaan yksityisiin vuokratiloihin. Myös toiminnan laajentumisen takia edullisten leiripaikkojen löytäminen vaikeutuu jatkuvasti. Vuonna 2011 uuden haasteen taloudelle muodostaa pääsihteerin palkkaaminen. Laajenevan toiminnan kannalta välttämätön uudistus kasvattaa huomattavasti yhdistyksen palkkakuluja ja edellyttää tulojen kasvattamista. Tärkeimpiä toiminnan rahoituslähteitä ovat jäsenmaksut, leirimaksut, koulutusten täysihoitomaksut ja avustukset. Vuonna 2009 kokeiluluontoisesti aloitettu rahankeräysten järjestäminen pyritään vakiinnuttamaan yhdistyksen normaaliin varainhankintaan kuuluvaksi. Lisäksi varoja hankitaan muun muassa korujen, kangaskassien ja t-paitojen myynnillä. Keskeinen resurssi on vapaaehtoistyö: leirien ohjaajat ja apuohjaajat, ohjaajien kouluttajat sekä jaostojen ja hallituksen jäsenet toimivat omalla ajallaan saamatta työstään korvauksia. Vuosittain yhdistyksessä tehdään arviolta yhteensä 60 000 tuntia vapaaehtoista työtä. Jäseniltä ja leirien osanottajilta perittäviin maksuihin ei vuodelle 2011 kohdistu erityisiä korotuspaineita. Jäsenmaksut tällä toimikaudella ovat aiemman tapaan alle 18-vuotiaalta jäseneltä 17, yli 18-vuotiaalta 25, perheeltä 45 ja yhteisöjäseneltä 150. Tavallisen leirin osanottomaksu on 199. Erikoisleirien hinnat ovat niiden järjestämiskustannusten mukaan 199 ja 299. Vähävaraisille nuorille voidaan hakemuksesta myöntää alennusta leirimaksuista. Vuodelle 2010 haetaan jälleen opetusministeriön kautta nuorisolain mukaista toiminta-avustusta. Yhdistyksen ohjaajien ja apuohjaajien koulutustoiminta on katsottu vapaaksi opintokeskustoiminnaksi, johon saadaan tukea Demokraattisen Sivistysliiton kautta. Kansainvälinen toiminta perustuu suurelta osin projektikohtaiselle erillisrahoitukselle, ja Suomessa tapahtuvaa ruotsinkielistä toimintaa tukee Svenska Kulturfonden. Vuoden 2011 budjetissa avustusten osuudeksi kaikista yhdistyksen tuotoista on arvioitu 24 %, joten suurin osa kuluista pystytään kattamaan toiminnassa syntyvillä tuotoilla. 5

4. LEIRITOIMINTA Kesällä 2011 varaudutaan järjestämään 69 Prometheus-leiriä. Leiriläistavoitteena on 950 nuorta. Leirejä järjestetään koko kesän ajan eri puolilla Suomea. Erikseen tarjotaan kaksi ruotsinkielistä leirivaihtoehtoa sekä kolme seniorileiriä vaihtoehdoksi niille, jotka katsovat olevansa liian vanhoja tavalliselle leirille. Tulevana kesänä järjestetään myös kaksi teatterileiriä, kaksi vaellusleiriä ja kolme kuvataideleiriä. Vuonna 2011 järjestetään myös yksi aikuisille suunnattu kokeiluleiri. Leirien käytännön järjestelyistä huolehtii leirijaosto, ja leirien sisällöstä vastaavat ohjaajatiimit yhteisesti sovittujen periaatteiden pohjalta. 4.1. Leirien sisältö Leirien tavoitteena on tukea nuoria oman maailmankatsomuksensa muodostamisessa ja aikuiseksi kasvamisessa. Leiritoimintaa ohjaavat periaatteet, jotka on hyväksytty yhdistyksen yleiskokouksessa vuonna 2004 ja joissa keskeisiä arvoja ovat kasvattaminen ihmisen kunnioittamiseen ja vastuun ottamiseen. Tärkeimpinä menetelminä periaatteissa mainitaan utelias pohdinta, avoimuus, turvallisuus ja kritiikki. Leirien ohjelma perustuu yhteisesti sovittuun runkoon, jossa jokaisella päivällä on oma teemansa. Päiväteemoja ovat tutustuminen, erilaisuus ja syrjintä, päihteet ja riippuvuus, yhteiskunta ja vaikuttaminen, tulevaisuus, maailmankuvat ja -katsomukset sekä kokoaminen. Lisäksi leirillä käsitellään ihmissuhteita ja seksuaalisuutta sekä ympäristöä ohjaajien harkinnan mukaan yhtenä tai useampana päivänä. Työskentelytapoina käytetään keskustelua suurissa ja pienissä ryhmissä sekä erilaisia toiminnallisia harjoituksia. Lisäksi leirien ohjelmaan kuuluu leikkiminen, uiminen, saunominen ja muu mukava yhdessäolo. Kunkin leirin viimeisenä päivänä järjestetään Prometheus-juhla, jonka ohjelma valmistellaan leirin aikana ja johon leiriläisten sukulaiset ja ystävät kutsutaan juhlistamaan nuorten kasvua aikuisiksi. Kunkin leirin suunnittelemisesta ja ohjaamisesta vastaa leiritiimi, johon kuuluu viisi 15 19-vuotiasta apuohjaajaa ja kaksi täysi-ikäistä ohjaajaa. Kaikki ohjaajat ovat vapaaehtoisia, jotka toimivat leirillä ilman korvausta. Leirillä niin ohjaajat kuin apuohjaajatkin toimivat tasavertaisina tiimin jäseninä ja kantavat kukin vastuunsa sekä päiväohjelmien vetämisestä että leirin toimimisesta ryhmänä ja leiriläisten viihtymisestä. Leiri onkin usein tärkeä aikuistumiskokemus paitsi leiriläisille myös apuohjaajille, ja uudenlainen kokemus myös jo aikuistuneille ohjaajille. Lisäksi leireille voidaan kutsua ulkopuolisia vierailijoita leirin lähialueelta keskustelujen alustajiksi. Yhdistyksen strategian yhtenä tavoitteena on leirien sisällön kehittäminen koko yhdistyksen tasolla. Vuonna 2009 aloitettiin projekti, jonka puitteissa kerätään systemaattisesti tietoa leirien päiväohjelmien sisällöstä ja onnistumisesta sekä valmistelee tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä. Projekti jatkuu vielä vuonna 2011. 4.2. Leirien käytännön järjestelyt Kullekin leirille otetaan pääsääntöisesti 16 leiriläistä. Leirien täyttöaste pyritään taloudellisista syistä pitämään korkeana siten, että mahdollisimman monella leirillä olisi 16 nuorta. Leirit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli leireille ilmoittautuu enemmän nuoria kuin voidaan ottaa, pyritään lisäämään leirien määrää. Uusia leirejä järjestettäessä otetaan huomioon alueelliset tarpeet. Jos leirien lisäämisen vaatimat käytännön järjestelyt eivät ole aikataulullisesti 6

järjestettävissä, järjestetään leireille lisäpaikkoja kasvattamalla suurikapasiteettisiksi tiedetyillä leiripaikoilla pidettävien leirien leiriläismäärää. Seuraavan vuoden leirien suunnittelu aloitetaan jo keväällä. Leirien ruokahuolto järjestetään pääsääntöisesti palkkaamalla jokaista leiriä varten kokki. Useimpien leirien järjestelyissä ollaan yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Leirien käyttöön järjestetään myös leirin vetämisessä tarvittavia perustarvikkeita sisältävä paketti sekä kirjallista tietoa leiripaikoista ja muista käytännön asioista. 4.3. Tukihenkilötoiminta Leiritiimejä tuetaan nimittämällä kullekin leiritiimille oma tukihenkilö, joka on yhteydessä tiimin jäseniin ennen leiriä, leirin aikana ja leirin jälkeen. Ennen leiriä tukihenkilön tehtävänä on auttaa leiritiimiläisiä tiedostamaan omat toiveensa ja vahvuutensa sekä keskustella näiden kanssa tiimiläisiä mahdollisesti vaivaavista leiriin liittyvistä asioista. Tukihenkilö myös pyrkii tukemaan koko tiimin toimintaa ja yhteistyötä esimerkiksi kannustamalla tiimiä keskustelemaan avoimesti keskenään. Tukihenkilön on myös oltava puhelimitse tavoitettavissa leirin aikana, jos tiimiläiset haluavat keskustella jaksamisestaan, leirikokemuksistaan tai leirillä ilmenneistä ongelmista. Ongelman ratkaisussa tukihenkilö voi olla myös yhteydessä yhdistyksen hallitukseen, jaostoihin ja toimistoon. Leirin jälkeen tukihenkilö toimii leiritiimin tukena leirikokemusten purkamisessa. Lisäksi tukihenkilöiden tehtävänä on valvoa leiritiimien työtä ja auttaa yhdistyksen muita toimielimiä leirien arviointitiedon kokoamisessa. Kaikki tukihenkilöt koulutetaan tehtäväänsä päivän mittaisessa tukihenkilökoulutuksessa huhtikuussa. Koulutuksia järjestetään yksi tai kaksi. Tukihenkilöltä edellytetään, että hän on aiemmin toiminut Prometheus-leirin ohjaajana tai apuohjaajana. Tukihenkilökoulutuksessa käsitellään leirin ongelmien ratkaisua, tiimiläisten tukemista, keskustelutaitoa, aikataulutusta ja vaitiolovelvollisuutta leiritiimin ja leiriläisten asioista. Jokaisella tukihenkilöllä on 1 3 leiritiimiä tuettavanaan. Tukihenkilöitä tarvitaan kesällä 2011 noin 40, ja heidät valitaan halukkaiden joukosta kevättalven aikana. lisäksi leiritiimejä tulee sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisista koottu verkosto, joka osaa auttaa tiimejä esimerkiksi leiriläisten mielenterveysongelmia koskevissa kysymyksissä. Tukihenkilötoimintaa koordinoi hallituksen nimittämä tukihenkilöjaosto. Jaosto etsii ja valitsee tukihenkilöt, järjestää tukihenkilökoulutukset, ohjeistaa tukihenkilöitä työhönsä ja tukee heitä työssään kevään, kesän ja syksyn ajan. 5. KOULUTUSTOIMINTA Vuoden 2011 leireille tarvitaan noin 340 apuohjaajaa ja noin 140 ohjaajaa, joille kaikille järjestetään koulutus. Koska koulutuksiin kuitenkin ilmoittautuu enemmän, varaudutaan suurempaan määrään koulutettavia ohjaajia ja apuohjaajia, etenkin uusien apuohjaajien kohdalla. Kaikille halukkaille Prometheus-leirin käyneille nuorille pyritään tarjoamaan paikka apuohjaajakoulutuksista ja kaikille halukkaille leirivuonna 20 vuotta täyttäville pyritään tarjoamaan paikka ohjaajakoulutuksista. Yhteensä kevään 1-koulutuksiin on varattu 600 ja 2-koulutuksiin 600 koulutuspaikkaa. Tiimikoulutuksiin varataan 480 paikkaa, yksi jokaiselle kesän ohjaajalle ja apuohjaajalle. Lisäksi leirikesää varten koulutetaan noin 70 kokkia, joiden koulutuksesta vastaa leirijaoston kokkivastaava. 7

Koulutustoiminnasta Prometheus-leirin tuki ry:ssä vastaa koulutusjaosto, joka on jaettu pääjaostoon ja kolmeen alajaostoon: henkilöstö, paikka ja sisällöntuotanto. Lisäksi erityisiä tehtäviä varten voidaan perustaa työryhmiä, joihin voidaan ottaa jäseniä myös koulutusjaoston ulkopuolelta. Jaoston toimintaa pyritään keskittämään ennalta sovituille viikonlopuille, jotta jaoston toimintaan osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa koko Suomesta. 5.1. Koulutusohjelmat Apuohjaajien ja uusien ohjaajien, jotka eivät ole aiemmin toimineet ohjajana Prometheus-leirillä, koulutusohjelma käsittää 1- ja 2-koulutukset ja tiimikoulutuksen sekä purkajaiset leirin jälkeen. Vanhojen, aiemmin ohjaajana toimineiden koulutus käsittää yhden koulutuksen ja tiimikoulutuksen sekä palauteseminaarin leirin jälkeen. Kaikki koulutukset ovat viikonlopun mittaisia lukuun ottamatta vanhojen ohjaajien erikoiskoulutusta ja vanhojen apuohjaajien sisältöseminaaria sekä aiemmin apuohjaajana olleiden uusien ohjaajien lyhennettyä 1-koulutusta. Yksi koulutus sekä 1- että 2-koulutuksista järjestetään kaksikielisenä. Koulutusjaoston sisällöntuotantoalajaosto tuottaa koulutusten yhtenäiset sisältörungot vuosittain. Rungot päivitetään kouluttajilta ja tiimeiltä kerätyn palautteen perusteella. Kevään 2011 koulutusteemana on turvallisuus. Koulutusryhmille tarjotaan mahdollisuus syventää leirin sisältöön ja teemoihin liittyvää osaamista vapaaehtoisen erikoiskoulutuksen kautta. Koulutuksissa käytetään opetusmetodeina ohjattua keskustelua, ryhmätyöskentelyä, oppimateriaaleja sekä käytännön harjoituksia. Lisäksi koulutuksissa tuetaan leirikulttuurin tuntemusta leikkien ja ryhmäharjoitusten avulla. Ensimmäiset koulutukset (tammi-maaliskuu) Uusien apuohjaajien ensimmäisessä koulutuksessa (UA1) keskustellaan apuohjaajan roolista, vaatimuksista ja vastuusta. Uudet apuohjaajat harjoittelevat ryhmän ohjaamista ja ryhmässä sekä keskustelun vetäjänä toimimista. Lisäksi tutustutaan Prometheus-leirien tavoitteisiin, teemoihin ja käsittelytapoihin. Uusien ohjaajien ja vanhojen apuohjaajien ensimmäinen koulutus (OVA1) on ohjaajille kattava perehdytys Prometheus-leirin tavoitteisiin ja toteutustapoihin. Koulutuksessa pohditaan myös omaa motivaatiota nuorisotoiminnassa ja sen myötä leirin ohjaamiseen liittyviä toiveita. Vanhat apuohjaajat syventävät koulutuksessa jo opittuja leirinohjaustaitojaan ja -tietojaan. Lisäksi koulutuksessa painotetaan ryhmän ohjaamisen taitoja. Uusien ja vanhojen apuohjaajien sekä uusien ohjaajien yhteisessä koulutuksessa (Super1) jokaisen ryhmän koulutussisällöt vastaavat muiden ensimmäisten koulutusten sisältöjä. Aiemmista vuosista poiketen Super-koulutuksia järjestetään tänä vuonna myös pääkaupunkiseudulla tämän koulutustyypin saaman hyvän palautteen vuoksi. Toiset koulutukset (helmi-maaliskuu) Uusien apuohjaajien ja ohjaajien toisessa koulutuksessa (U2) keskitytään tiimityöskentely- ja ihmissuhdetaitoihin. Erityisesti paneudutaan leirin tavoitteelliseen suunnitteluun ja leireillä vastaan tuleviin erityistilanteisiin. Koulutuksessa käydään myös läpi leirin käytännön asioita. 8

Vanhojen apuohjaajien ja ohjaajien toisessa koulutuksessa (V2) varaudutaan leirillä toisinaan vastaan tuleviin ongelmatilanteisiin ja ideoidaan uutta leiriohjelmaa. Ryhmätyöskentelytaitoihin kiinnitetään koulutuksessa erityistä huomiota. Tänä vuonna keskitytään myös koulutettavien oman luovuuden ja yksilöllisen tiimityöskentelytyylin löytämiseen ja ruokkimiseen. Apuohjaajien ja ohjaajien toisessa koulutuksessa (Super2) harjoitellaan ryhmätyöskentelyä ja leirin suunnittelua sekä pohditaan ratkaisuja leirin ongelmatilanteisiin. Tiimikoulutukset (huhti toukokuu) Tiimikoulutuksissa valmiit leiritiimit aloittavat yhteistyönsä ja suunnittelevat leiriohjelmaa kouluttajien ja tukihenkilöiden avustuksella. Koulutusta tarjotaan leirin käytännön asioissa. Sisältöseminaari (helmikuu) Vanhoille apuohjaajille ja vanhoille ohjaajille suunnattu sisältöseminaari keskittyy tarjoamaan uutta tietoa ja näkökulmaa leirin teemoihin ja pohdintaan. Koulutus on päivän mittainen ja kaikille jäsenille avoin. Leirin sisältöä syvennetään asiantuntijoiden johdolla keskustellen. Kahtena vuonna leiritiimissä toimineet apuohjaajat saavat korvata 1-koulutuksensa osallistumalla erikoisseminaariin. Vanhojen ohjaajien erikoiskoulutus Kestää lauantaipäivän ja järjestetään 2-koulutuksen yhteydessä. Koulutus muodostuu lähinnä keskusteluista, joiden aiheeseen koulutukseen osallistuvat saavat vaikuttaa. 5.2. Koulutusten järjestäminen Keväällä 2011 järjestetään 17 1-koulutusta, 17 2-koulutusta ja 12 tiimikoulutusta eli yhteensä 46 koulutusta sekä sisältöseminaari ja yksipäiväiset koulutukset. Jokaiseen koulutukseen järjestetään yhteiskuljetus lähimmältä suurelta paikkakunnalta. Koulutukset järjestetään ympäri Suomea noin kymmenessä leirikeskuksessa. Julkisen liikenteen matkat oman alueen koulutuksiin korvataan. Koulutuksessa peritään täysihoitomaksu, johon sisältyvät ruokailu, majoitus, vakuutus ja yhteiskuljetus. Koulutuksen ruokailun järjestämisestä vastaa palkattu keittiöhenkilökunta, yleensä 1-2 kokkia. Koulutuspaikoista, kokeista, kuljetuksista ja muista koulutusten käytännön asioista huolehtii koulutusjaoston paikka-alajaosto. 5.3. Kouluttajat Koulutuksissa toimii yhteensä noin 110 kouluttajaa, joiden koulutuksesta vastaa koulutusjaosto. Kouluttajille järjestetään kouluttajakoulutus loka-marraskuussa. Kouluttajakoulutuksia järjestetään 3, joista kaksi pääkaupunkiseudulla ja yksi Tampereen seudulla. Jos kouluttaja on aiemmin kouluttanut useampana kuin yhtenä keväänä, hänen ei tarvitse osallistua kouluttajakoulutukseen. Kouluttajakoulutusten sisällöstä vastaa sisällöntuotanto-alajaosto. 9

1- ja 2-koulutuksissa koulutustiimeihin kuuluu 2 täysi-ikäistä vastuukouluttajaa ja 3-6 apukouluttajaa. Tiimi tapaa ennen koulutusta ja raportoi koulutuksen jälkeen koulutusjaostolle koulutuksen sujumisesta. Tiimikoulutuksissa on yleensä 2 kouluttajaa ja 3 tukihenkilöä. Muihin koulutuksiin päätetään koulutustiimin kokoonpano tarpeen mukaan. Kouluttajien rekrytoinnista ja koulutustiimeistä vastaa henkilöstöalajaosto. 5.4. Tiedonvälitys Koulutusjaosto tiedottaa koulutuksista ja vastaa koulutuksiin ilmoittautumisesta yhdessä yhdistyksen toimiston kanssa. Tärkeimmät informaatiokanavat koulutettaville ja kouluttajille ovat sähköposti, Protu-lehti ja jäsensivut yhdistyksen www-sivuilla. 5.5. Koulutusmateriaali Koulutusjaoston sisältöalajaosto vastaa koulutusrunkojen päivittämisestä. Ne kertovat tarkasti, mitä koulutuksissa tapahtuu ja niitä päivitetään vuosittain kouluttajilta ja leiritiimeiltä saadun palautteen perusteella. Leiritiimien tärkein kirjallinen dokumentti on Ohjusten Opas, joka on n. 80-sivuinen kirjanen. Se sisältää tärkeää tietoa muun muassa leirin käytännön asioista, vetämiseen liittyvistä käytänteistä ja leirin sisällöstä. Ohjusten oppaan perusteellinen päivitys toteutettiin vuoden 2010 tiimikoulutuksiin ja päivitystä valmistellaan vuoden 2011 tiimikoulutuksiin. Ohjusten oppaasta vastaa koulutusjaoston sisältöalajaosto, mutta päivityksessä on mukana myös jaoston ulkopuolisia. Kouluttajan opas on kouluttajien tärkein kirjallinen dokumentti. Se sisältää tärkeää tietoa kouluttamisesta ja koulutusten käytännön asioista. Kouluttajan oppaasta vastaa sisältöalajaosto. Oppaiden ohella yhdistyksen jäsenet voivat saada ja levittää tietoa yhdistyksen www-sivuilta löytyvän "Ideavarasto"-tietokannan avulla. Tunnukset tietokantaan annetaan tiimeissä toimiville yhdistyksen jäsenille. Kaikkien koulutusjaoston tuottamien materiaalien päivittäminen tehdään palautteen perusteella. Palautetta koulutuksista kerätään koulutuksissa ja kesän jälkeen jaostojen yhteisellä palautekyselyllä. Myös kouluttajilta kerätään palautetta koulutusten jälkeen. 6. OHJAAJAREKRYTOINTI Ohjaajien rekrytoinnista ja sijoittamisesta leiritiimeihin vastaa 18-jäseninen rekrytointiryhmä. Jäsenet on valittu ryhmään syksyllä 2010 ja perehdytetty tehtäväänsä saman vuoden marraskuussa. Jokaisessa ohjaaja- ja apuohjaajakoulutuksessa on mukana kahdesta neljään rekrytointiryhmän jäsentä, jotka yhdessä kouluttajien kanssa havainnoivat koulutettavia ja kokoavat tietoja näiden leirinvedon kannalta olennaisista ominaisuuksista. Kouluttajien ja rekrytointiryhmän välistä 10

yhteistyötä kehitetään. Rekrytointiryhmä ja koulutusjaosto pitävät säännöllisesti palavereja, joissa arvioidaan yhteistyön sujumista ja puututaan mahdollisiin ongelmiin. Rekrytointiryhmän jäsenet keskustelevat kaikkien uusien ohjaajien kanssa joko koulutuksen yhteydessä tai muuna aikana. Keskustelussa selvitetään ohjaajien toiveita ja odotuksia leiritiimiltä ja pyritään varmistumaan siitä, että henkilö on ohjaajaksi sopiva. Myös vanhoille ohjaajille järjestetään heidän niin halutessaan henkilökohtainen keskustelu. Vanhoille apuohjaajille pidetään koulutuksissa pienryhmäkeskusteluja, joissa he pohtivat rooliaan tiimissä. Kaikki leiritiimiin ilmoittautuneet voivat halutessaan antaa kirjallisesti oman arvionsa ominaisuuksistaan leirinvetäjänä. Rekrytointiryhmä kokoaa jokaiselle leirille tiimin, johon kuuluu kaksi aikuista ohjaajaa ja viisi 15 19 -vuotiasta apuohjaajaa. Tiimin tehtävänä on leirin käytännön toteutus. Tavoitteena on, että jäsenet täydentävät toisiaan ja jokaisella tiimillä on hyvät valmiudet selviytyä työstään sekä huolehtia leiriläisten tarpeista. Tarvittaessa rekrytointiryhmä täydentää tiimejä jälkikäteen. Uusien rekrytoijien ja kouluttajien perehdytyksessä korostetaan luottamuksellisuutta. Rekrytointiryhmän kokoukset ovat suljettuja, kun niissä käsitellään henkilöitä koskevia asioita. 7. TIEDOTUSTOIMINTA Yhdistyksen tiedotustoiminnasta vastaava tiedotusjaosto seuraa yhdistyksen sisäistä tiedonkulkua ja kehittää sitä sujuvammaksi. Lisäksi se huolehtii yhdistyksen koulutiedotuksesta ja osallistumista erilaisiin nuorten tapahtumiin ja messuille. Jaosto toteuttaa tehtävän ennen kaikkea ylläpitämällä monipuolisia kontakteja eri puolilla Suomea asuviin yhdistyksen jäseniin. Ulkoisen tiedotuksen tärkeimmät vuotuiset tehtävät ovat leiriesitteen julkaiseminen syksyllä sekä keväällä tapahtuva leiritiimien ohjeistus ja kouluttaminen mediayhteydenpidosta ja julkisesta näkyvyydestä. 7.1. Sisäinen tiedotus Keskeisiä sisäisen tiedotuksen kanavia ovat edelleen yhdistyksen www-sivut ja sähköpostilistat. Kuitenkin myös sosiaalisten medioiden (Facebook, Twitter) hyödyntäminen tiedotuksessa tulee lisääntymään Vuoden 2010 lopussa ovat valmistuneet yhdistyksen uudet www-sivut, joihin sisältyvät aikaisemmasta poiketen myös laajat vain jäsenille tarkoitetut keskustelualueet ja materiaalipankit. Yhdistyksen sisäistä tiedotusta pystytään siksi siirtämään suureksi osaksi Internetiin ja kehittämään sitä kautta huomattavasti. Yhdistyksellä on useita kymmeniä sähköpostilistoja. Omat listansa ovat jokaisella jaostolla ja työryhmällä sekä näiden alajaostoilla. Listoja on annettu myös paikallisryhmien sekä leiri- ja koulutustiimien käyttöön. Näiden lisäksi yhdistyksellä on kaikille jäsenille avoimia listoja kolme: aktivisti@protu.fi -lista, ohjaaja@protu.fi -lista sekä poytakirja@protu.fi -lista. Aktivisti-listalla käydään yhdistyksen aktiivien välistä vapaamuotoista keskustelua ja tiedotetaan jaostojen tulevista kokouksista. Ohjaaja-listalla yhdistyksen aikuiset ohjaajat voivat käydä keskustelua omista kokemuksistaan. Www-sivujen uudistuksen myötä sähköpostilistojen funktiota tullaan tarkastelemaan. 11

7.2. Jäsenlehti Protu-lehti on sekä korkeatasoinen nuorten tekemä journalistinen julkaisu että Protun sisäinen tiedotuskanava. Se julkaisee erilaisia muiden jaostojen ja työryhmien tekemiä mainoksia, infopaketteja ja kutsuja esimerkiksi tiimiläiseksi ilmoittautumisesta tai kevät- ja syysseminaareista. Myös yhdistyksen jäsenkokouskutsut julkaistaan lehdessä. Lisäksi jäsenistölle tiedotetaan Protun sisällä tapahtuvista päätöksistä ja projekteista. Jotta jäseniä voidaan palvella ajan tasalla olevalla tiedolla, tulee lehden myös ilmestyä ajallaan. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota vuonna 2011. Lehden tehtävä ei kuitenkaan ole vain olla asiallinen tiedonvälityskanava ja uutisjulkaisu, vaan myös jäsenistön yhteistä identiteettiä ja sitoutumista vahvistava media, johon toimituskunnan lisäksi myös lukijat saavat kirjoittaa esimerkiksi mielipidekirjoituksia sekä vaikuttaa muilla tavoin lehden sisältöön. Lehti on yksi kanavista osallistua järjestön sisällä käytävään keskusteluun. Se myös pyrkii herättämään keskustelua Protun sisäisistä asioista sekä uutisoi tarvittaessa niistä myös kriittiseen sävyyn. Lehdessä julkaistaan artikkeleja, kolumneja ja muunlaisia juttuja sekä yhdistykseen liittyvistä että liittymättömistä asioista. Sen vuoksi lehdessä tulee olemaan vuonna 2011 yhä enemmän mielenkiintoisten, vaikutusvaltaisten tai jollain tapaa ajankohtaisten henkilöiden haastatteluja. Usein lehden numerolla on jokin teema. Lehden materiaalista vastaa päätoimittaja toimituskunnan tuella. Toimitukseen kuuluu kirjoittajien lisäksi myös taittaja, kuvittajia, valokuvaajia, kuvatoimittaja ja oikolukijoita. Lisäksi toimitus voi käyttää ulkopuolisia avustajia. Vuonna 2011 lehti pyrkii siihen, että tehtävät jakaantuvat tasaisesti ja siksi toimitukseen pyritään saamaan lisää monipuolisia tekijöitä. Tavoitteena on, että toimituskunnan jäsenillä on lehden teon kautta mahdollisuus oppia ja saada kokemusta vaikkapa tulevia työtehtäviä varten. Sitä edesauttamaan kehitetään uusia lehden teon käytäntöjä. Kiinnostuneille toimituskunnan jäsenillä on mahdollisuus tulla seuraamaan haastatteluita tekoa ja oppia seuraamalla tilannetta. Tämän toivotaan lisäävän toimituksen yhteisöllisyyttä. Vuonna 2011 Protu-lehti ilmestyy vähintään viisi kertaa. Lehdet julkaistaan myös www-sivuilla olevassa verkkoarkistossa. 7.3. Ulkoinen tiedotus Tärkein ulkoisen tiedotuksen kohderyhmä ovat seuraavan kesän mahdolliset leiriläiset, pääosin kahdeksasluokkalaiset nuoret, ja heidän vanhempansa. Kevätkaudella tiedotetaan vuoden 2011 leireistä, ja vuoden 2012 leiritoiminnasta tiedottaminen aloitetaan heti alkusyksystä 2011. Leiriläistiedotuksen välineinä ovat pääasiassa paikalliset aktiiviset jäsenet. Kesän 2011 leiriesitteestä on otettu 10 000 kappaleen painos ja sitä painetaan tarvittaessa lisää. Esite lähetetään kaikille yhdistyksen jäsenille ja sitä toimitetaan kirjastoihin ja nuorisotiloihin vapaasti jaettavaksi. Keskeinen tiedotuksen muoto on edelleen se, että aiemmin leireillä olleet nuoret ja heidän vanhempansa kertovat leireistä ystävilleen ja tuttavilleen. Jokaiselle Suomen yläkoululle lähetetään yhdistyksen yleisesitteitä sekä tulevan kesän leiriesitteitä. Postituksen lisäksi yhdistys pyrkii järjestämään mahdollisimman monelle koululle koulutiedotustilaisuuden, jossa edellisten kesien leiriläiset kertovat leireistä koulun oppilaille. Tiedotusjaosto ohjeistaa ja opastaa koulutiedottajia ja laatii heidän tuekseen oppaan sekä muuta valmista materiaalia. 12

Toinen tärkeä tiedotuksen kohderyhmä on julkista keskustelua seuraava yleisö. Julkiselle sanalle tarjotaan materiaalia leireistä ja yhdistyksen toiminnasta. Tavoitteena on, että kaikilla paikkakunnilla, joilla leirejä järjestetään, niistä kerrottaisiin paikallisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi tiedotetaan Nuorten filosofiatapahtumasta ja muista yhdistyksen tapahtumista. Yhteistyötä median kanssa tehostetaan myös avaamalla yhdistyksen verkkosivuille kuvagalleria lehdistön käyttöön. Tarjoamalla lehdistölle hyviä kuvia leiritoiminnasta parannetaan uutisen läpipääsyä sanomalehtien sivuille. Tiedotusjaosto suunnittelee kesän lehdistötiedotuksen rungot keväällä 2011 ja kouluttaa leiritiimit tähän osana tiimikoulutuksia. Tiedotusjaosto tuottaa leiritiimeille materiaalia ja antaa näille esimerkkejä leiritoiminnan medianäkyvyyden lisäämiseksi. Tarkoituksena on lisätä etenkin Prometheus-leirien alueellista näkyvyyttä mediassa. Yhdistyksen vuoden 2010 lopussa uudistuneet WWW-sivut ovat myös yksi olennainen ulkoisen tiedotuksen kanava. Sivujen ajantasaisuutta ja käytettävyyttä pyritään kehittämään nimeämällä niille vuonna 2011 erillinen päätoimittaja. Lisäksi järjestetään aikuisille tarkoitettuja ohjaajainfoja, joissa ohjaajatoiminnasta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan yhdistykseen ja leireihin. Ohjaajainfot ovat parin tunnin mittaisia tilaisuuksia, joita järjestetään erilaisissa kahviloissa ja nuorisotiloissa Suomen suurimmissa kaupungeissa syksyn ja alkutalven aikana. Tiedotusjaosto järjestää ohjaajainfoille vetäjät paikallisista kokeneista ohjaajista ja opastaa nämä tehtäväänsä. Yhdistys näkyy vuonna 2011 useilla festivaaleilla ja messuilla. Näitä ovat esimerkiksi toukokuussa järjestettävät ToukoFest ja Maailma kylässä, heinäkuussa järjestettävä Faces sekä eri puolilla Suomea järjestettävät Mahdollisuuksien torit, joiden kanssa on luotu yhteyksiä jo vuoden 2010 aikana. 8. PAIKALLISTOIMINTA Monilla paikkakunnilla toimii paikallisryhmiä, joiden tarkoituksena on koota yhteen kyseisellä paikkakunnalla asuvia leirin käyneitä nuoria sekä leiritoiminnassa mukana olevia aikuisia. Paikallisryhmät tarjoavat mahdollisuuden jatkaa leirin teemojen pohdintaa ja leirin tapaista yhdessäoloa myös talvikaudella sekä olla mukana kehittämässä Protun toimintaa omalla paikkakunnalla. Paikallisryhmien kautta voi tutustua samanhenkisiin ihmisiin, joita yhdistää Prometheus-leirikokemus. Paikallisryhmät järjestävät kokoontumisia eripituisin väliajoin. Paikallisryhmissä tehdään sitä, mitä niissä mukana olevat haluavat tehdä. Ryhmät voivat muun muassa järjestää keskusteluiltoja, kutsua vierailijoita, tehdä erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä, leikkiä sekä puuhastella yhdessä monenlaista muuta. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki, joilla on takanaan kokemus Prometheusleiristä. Paikallistoiminta on lähtöisin toimijoista itsestään. Yhdistys tarjoaa neuvoja ja tukea toiminnan käynnistämisessä ja pyörittämisessä, mutta toiminnasta vastaavat yhdistyksen jäsenet kullakin paikkakunnalla. Yhdistys voi tukea paikallisryhmiä taloudellisesti erityisin perustein. Paikallisryhmiä ohjeistaa, tukee ja auttaa paikallisjaosto. Paikallisryhmiä tukeakseen paikallisjaosto ylläpitää paikallisvetäjän opasta sekä 13

listaa kaikista paikallisryhmien vetäjistä. Jokaisella paikallisryhmällä on myös kummi paikallisjaoston sisältä, joka toimii yhteyshenkilönä jaoston ja paikallisryhmän välillä. Paikallisjaosto ylläpitää ajan tasalla olevia paikallisryhmien yhteystietoja yhdistyksen internetsivuilla. Yhteystiedot julkaistaan syksyn ensimmäisessä Protu-lehdessä, niin että se tavoittaa kaikki kesän leireillä olleet nuoret. Lisäksi paikallistoiminnasta tiedotetaan kesän leireillä. Paikallisryhmille tarjotaan myös mahdollisuus omiin sähköpostilistoihin sekä kirjeitse tapahtuvaan tiedottamiseen lähiseudulla asuville yhdistyksen jäsenille. Vuonna 2011 paikallisjaoston tavoitteena on pitää aktiivisesti toiminnassa mahdollisimman kattavaa paikallisryhmien verkostoa ja kannustaa jäseniä myös uusien ryhmien perustamiseen. Paikallisryhmien välistä yhteydenpitoa ja ideoiden vaihtoa pyritään ylläpitämään ja lisäämään. Keväällä järjestetään viikonloppukoulutus paikallisryhmien senhetkisille vetäjille sekä vetämisestä jatkossa kiinnostuneille. Alkusyksystä järjestetään Suomen kaikkien paikallisryhmien yhteinen tapaaminen. Lisäksi tarkoitus on panostaa entistä enemmän jaoston sisäiseen ryhmäytymiseen järjestämällä virkistäytymisviikonloppu vuoden alussa ja parantamalla yhteydenpitoa myös hiljaisempina vuodenaikoina. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on ajoittain järjestetty ohjaajille omia tapaamisia Helsingissä. Ohjaajatoiminnan tavoitteena on antaa aikuisille ohjaajille mahdollisuus jakaa kokemuksia Prometheus-leirin ohjaamisesta ja kehittää yhteisten keskustelujen kautta omaa osaamistaan. Vuonna 2010 pyritään saamaan säännölliset ohjaajatapaamiset Helsingissä käyntiin ja mahdollisuuksien mukaan tuetaan ryhmien muodostumista muuallekin, esimerkiksi Tampereelle. 9. KANSAINVÄLINEN JA MUUNKIELINEN TOIMINTA Kansainvälisen jaoston (kv-jaoston) tehtävä on vastata yhdistyksen suhteista ulkomaalaisiin samankaltaista toimintaa järjestäviin organisaatioihin ja yhdessä muiden jaostojen kanssa järjestää yhdistyksen muuta kuin suomenkielistä toimintaa. Kv-jaosto kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Kv-jaoston alaisuudessa toimivat projektityöryhmät kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Yhteistyö ulkomaalaisten järjestöjen kanssa merkitsee sitä, että kv-jaoston toiminnan luonteeseen kuuluu se, että projekteja voi syntyä myös kesken vuotta tai suunnitellut projektit voivat jäädä toteuttamatta yhdistyksestä riippumattomista syistä. 9.1. Ruotsinkielinen toiminta Kesällä 2011 pyritään järjestämään kaksi ruotsinkielistä Prometheus-leiriä. Ruotsinkielisten leirien rekrytoinnin parantamiseen panostetaan kannustamalla edellisten kesien leiriläisiä ja ohjaajia lähtemään tänäkin vuonna ruotsinkielisten leirien tiimeihin 9.2. IHEYO-toiminta Protu on aktiivinen jäsen humanististen nuorisojärjestöjen kattojärjestössä IHEYO:ssa (International Humanist and Ethical Youth Organisation). IHEYO tarjoaa ennen kaikkea foorumin kansainvälisten suhteiden luomiseen. Vuoden 2011 aikana IHEYO muuttuu itsenäisestä toimijasta 14

IHEU:n (International Humanist and Ethical Union) nuorisojaostoksi, mikä asettaa paineita arvioida Protun jäsenyyden mielekkyyttä uudelleen yleiskokoustasolla. 9.3. Import-Prometheus-leiri Kesällä 2011 järjestetään noin viikon mittainen kokoontuminen apuohjaajaikäisille Protun jäsenille ja ulkomaisten järjestöjen nuorille, jotka ovat jo osallistuneet Prometheus-leiriä vastaavaan toimintaan kotimaassaan. Osallistujia pyritään saamaan Ruotsista, Norjasta ja Islannista nuorisohumanistisista järjestöistä, jotka järjestävät aikuistumistoimintaa. Yhteensä osallistujia tulee noin 20, yhtä monta joka maasta. Jokaisesta maasta tulee lisäksi yksi aikuinen vetäjä. Kokoontumisen tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä aikuistumiskoulutuksen järjestämisessä ja tarjota osallistujille tilaisuus tavata samanhenkisiä nuoria muista maista ja näin tuoda tuttuihinkin aiheisiin uutta näkökulmaa. Ohjelma noudattaa pääpiirteissään Prometheus-leirien ohjelmaa, mutta myös muut järjestöt tuovat siihen oman panoksensa. Kokoontumiselle haetaan rahoitusta EU:n nuoriso-ohjelmasta. Import-Prometheus-leiri oli tarkoitus järjestää jo kesällä 2010, mutta siirtyi kesälle 2011 yhteistyötahojen taloudellisen tilanteen vuoksi. 9.4. Protus Sverige Vuonna 2009 perustettiin Ruotsiin Protulle sisarjärjestö, Protus Sverige, joka järjestää Prometheus-leiritoimintaa ruotsalaisille nuorille. Protus Sverige toimii hallinnollisesti itsenäisesti mutta on sitoutunut noudattamaan samoja toimintaperiaatteita kuin Protu. Protu on lupautunut tukemaan ruotsalaista järjestöä toiminnan käynnistämisvaiheessa, ja järjestöjen välisen yhteistyösopimuksen perusteella tehdään myös tiivistä yhteistyötä leiritoiminnan kehittämisessä. Kesällä 2011 tarjotaan halukkaille suomalaisnuorille mahdollisuus hakea Protus Sverigen leireille apuohjaajiksi. He pystyvät näin välittämään Ruotsiin Protussa kertynyttä osaamista ja toisaalta saavat uusia näkökulmia Suomessa tehtävän leirityön tueksi. Vuonna 2011 osallistutaan Ruotsissa järjestettävään järjestöjen väliseen seminaariin ja järjestetään yksi järjestöjen välinen seminaari Suomessa. Seminaareissa vaihdetaan kokemuksia leiritoiminnasta. Lisäksi Protus Sverigelle voidaan tarpeen mukaan antaa konsultaatio- ja koulutusapua sekä materiaalia leiritoiminnan kehittämisen tueksi. 10. SYYSLEIRIT Syysleirit ovat viikonlopun mittaisia syventäviä leirejä, jotka on tarkoitettu Prometheus-leirin käyneille tai leirillä ohjaajana olleille, ei kuitenkaan vielä saman kesän leiriläisille. Syysleirien tavoitteena on tarjota jatkoa ja syvyyttä niin Prometheus-leirikokemukselle kuin leirillä virinneille pohdinnoillekin. Syysleireillä myös keskitytään rajatumpaan teemaan kuin kesäleireillä. Leirien käytännön järjestelyistä vastaa syysleirijaosto, joka mm. kokoaa leiritiimit, päättää leiriteemat, tiedottaa leireistä ja kouluttaa syysleiritiimit. Jaosto myös auttaa tiimejä tarvittaessa esimerkiksi leirien suunnittelussa. Jaoston kokouksia pidetään 4 6 vuoden aikana, kuitenkin niin, että toiminta painottuu kesälle ja syksylle. Syksyllä 2011 järjestetään 5 syysleiriä viikonloppuina. Leiriläistavoite on 110 125 leiriläistä. Leiripaikat hankitaan ajoissa ja yhteistyössä koulutusjaoston paikka-alajaoston sekä leirijaoston kanssa. Pyritään saamaan ilmaisia tai edullisia mutta hyviä leiripaikkoja. Leirien teemat päätetään 15

huhtikuuhun mennessä, ja mainostaminen alkaa keväällä, ja sitä tehdään yhteistyössä lehden toimituksen ja tiedotusjaoston kanssa. Tiimiläisiä syystiimeihin aletaan etsiä kesäkuussa, ja tiimiläisille pidetään elokuussa koulutus, jonka tavoitteena on perehdyttää tiimit syysleirikonseptiin ja edistää tiimien ryhmäytymistä sekä antaa aikaa suunnitella leiriohjelmaa. 11. KIVAJAOSTO Kuuden toimintavuotensa aikana kivajaosto on jo vakiinnuttanut paikkansa yhdistyksessä. Jaosto tarjoaa kevyempää ja vapaamuotoisempaa protutoimintaa etenkin niille jäsenille, jotka eivät ole vielä niin kokeneita, että haluaisivat sitoutua muuhun jaostotoimintaan, tai joille muiden jaostojen vaatima ajallinen panostus tuntuu ylivoimaiselta. Jaosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kivajaosto pyrkii toimimaan porttina järjestön muuhun toimintaan. Jaostossa voi tutustua järjestön toimintaan vähemmän vakavalla otteella ja juuri siihen tahtiin, johon jokainen itse haluaa. Tämän tavoitteen toteutumisesta kieliikin konkreettisesti se, miten kivajaostossa aloittaneita on nähty aina yhdistyksen hallituksessa saakka. Yksi jaoston keskeisiä toimintaperiaatteita on avoimuus jaoston jäsenten uusille toimintaideoille. Kivajaostoon ovat tervetulleita kaikki protutoiminnasta kiinnostuneet omien kykyjensä ja halukkuutensa mukaan. Pysyvä sitoutuminen ei ole välttämätöntä, mukana voi olla myös vain yksittäisissä projekteissa ja toisin kuin muihin jaostoihin, kivajaostoon pääsee sujuvasti mukaan ympäri vuoden. Kivajaosto järjestää vuosittain jo perinteeksi muodostuneen kesäisen puistotapahtuman sekä alkutalvesta Kaamoskarkelot. Kumpaankin tapahtumaan osallistuu noin 100 200 jäsentä. Vaikka tapahtumat vetävät puoleensa yleensä etenkin järjestön uusimpia ja nuorimpia jäseniä, ne ovat avoimia kaikille. Lisäksi jaosto saattaa järjestää vuosittain muutaman pienimuotoisemman tapahtuman. Tämän ohella jaosto on tarpeen tullen järjestänyt viihteellisempää ohjelmaa myös järjestön syys- ja kevätseminaareihin. Jaosto arvioi omaa toimintaansa syksyisin tehtävän palautekyselyn ja sen pohjalta käytävän palautekeskustelun avulla. Lisäksi toteutettujen tapahtumien onnistumisen arviointi kuuluu yleisesti jaoston kokousohjelmaan. Palautteenantoon ja sen merkitykseen pyritään keskittymään vielä enemmän, jotta jokainen saisi äänensä jaostossa tasapuolisesti kuuluviin. Tulevalla toimintakaudella kivajaosto pyrkii edelleen kehittämään alueellista toimintaa. Toimintakauden 2010 lopussa aktiivisista jaoston jäsenistä iso osa on pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mutta tapahtumien järjestäminen Helsingin ulkopuolella on osoittautunut haastavaksi. Jaosto pyrkii yhä vakiinnuttamaan asemaansa järjestössä, kasvattamaan tunnettavuuttaan ja lisäämään yhteistyötä muiden jaostojen välillä, esimerkiksi yhteisten projektien tai muun poikkijaostollisen toiminnan muodossa. 16

12. YHTEISTYÖ KOTIMAASSA Protu on mukana kahdessa suuressa hankkeessa, jotka toteutetaan usean eri tahon yhteistyönä. Nuorten filosofiatapahtumassa Protu on pääjärjestäjänä, ja myös nuorisokahvila Soihdun toiminnassa Protulla on keskeinen rooli. 12.1. Nuorten filosofiatapahtuma (NUFIT) Tammikuun alussa järjestetään kymmenes Nuorten filosofiatapahtuma 14. 16.1.2011. Kuten perinteisestikin, tapahtuma järjestetään Paasitornissa. Vuoden 2011 teemaksi on valittu "harha". Tapahtumassa eri alojen vaikuttajat pitävät alustuksia teemaan liittyvistä aiheista, ja nuoret haastajat sekä yleisö pääsevät käymään dialogia heidän kanssaan. Tapahtuman kävijämäärää pyritään kasvattamaan. Kun se on kahtena aikaisempana vuonna ollut n. 500, tänä vuonna paikalle toivotaan yli kuuttasataa osallistujaa. Tammi-helmikuun vaihteessa uusi Nufit-työryhmä, joka koostuu Prometheus-leirin tuki ry:n, Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Dilemma ry:n sekä Filosofian ja Elämänkatsomustiedon opettajat ry:n FETO:n edustajista, aloittaa vuoden 2011 tapahtuman suunnittelun. Työryhmä suunnittelee vuoden aikana tapahtuman ohjelman ja tiedotuksen, hankkii alustajat, haastajat, puheenjohtajat ja muut mahdolliset tarvittavat toimihenkilöt sekä huolehtii käytännön järjestelyjen sujumisesta. Nufitin ulkoasu suunnitellaan vapaaehtoistyönä hyvissä ajoin. Lukioiden filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajille postitetaan tiedote tapahtumasta elosyyskuussa. Marras-joulukuussa aloitetaan tapahtuman laajamittaisempi tiedotus eri medioihin sekä painetaan tapahtuman julisteet, joita levitetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin ja lähialueiden kouluihin, kirjastoihin ja muihin sopiviin paikkoihin. Marraskuussa järjestetään koulutus tapahtuman haastajille. 12.2. Kahvila Soihtu Protu kuuluu osakkaana osuuskunta Praféhen, joka ylläpitää Protun toimiston vieressä sijaitsevaa kahvila Soihtua. Soihtu on nuorisokahvila, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota nuorille ja aikuisille mahdollisuuksia toteuttaa aktiivisesti erilaista toimintaa kuten esimerkiksi peli- ja keskusteluiltoja, taidenäyttelyitä ja teatteriesityksiä. Protun jäsenille Soihtu ja sen takahuone Kipinä tarjoavat viihtyisän tapaamispaikan, ja useimmat Protun jaostojen ja työryhmien kokoukset järjestetään Soihdussa. Useat Protun jäsenet myös tekevät vapaaehtoistyötä Soihdussa tai osallistuvat muuten aktiivisesti Prafén toimintaan. 12.3. Muu yhteistyö kotimaassa Protu on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n jäsen. Protu kuuluu osakkaana myös Prometheus-seremoniat Oy:ön (Pro-seremoniat), joka välittää juhlapuhujia uskonnottomiin juhliin. Protu tekee aktiivista yhteistyötä Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry:n kanssa seksuaalisiin vähemmistöihin liittyvän koulutuksen toteuttamiseksi leireillä. Leirien vierailijoiden hankkimisessa ovat apuna myös useat uskonnolliset yhdyskunnat sekä uskonnottomien järjestöt. Lisäksi yhteistyötä tehdään useiden muiden järjestöjen kanssa esimerkiksi leiripaikkojen hankinnassa ja järjestölehtien keskinäisen mainosvaihdon muodossa. Yhdistyksen aktiivit ja työntekijät osallistuvat 17

aktiivisesti Allianssin, opetusministeriön ja muiden tahojen järjestämiin seminaareihin ja koulutuksiin. 13. TOIMINNAN ARVIOINTI Keskeinen väline toiminnan laadun takaamiseksi on jatkuva arviointi. Vapaaehtoistyössä arvioinnin merkitys korostuu, koska suuri osa tehtävistä opitaan tekemällä niitä ja siksi kyky kriittisesti tarkastella omaa toimintaansa ja ottaa siitä vastaan palautetta ovat keskeisiä kehittymisen keinoja. Syyskuussa järjestetään sisäisiä palauteseminaarejamme, purkajaisia, joiden tarkoituksena on kerätä tietoa leirien ja tiimien toiminnasta ja tarjota ohjaajille mahdollisuus vaihtaa kokemuksia leirin vetämisestä. Purkajaisiin osallistuvat kesän leirien ohjaajat. Leirien jälkeen ohjaajat ja apuohjaajat täyttävät kirjalliset palautelomakkeet, joissa kysytään leirien onnistumisesta ja edellisen kevään koulutuksista. Leirien ohjaajatiimejä kannustetaan myös jatkuvaan itsearviointiin ja keskinäiseen palautteenantoon esimerkiksi leiripäivien jälkeen iltapalavereissa. Leirin päätyttyä tukihenkilöt lukevat leiritiimiensä jättämät leiripalautteet sovitussa laajuudessa ja kirjoittavat leirin sujumisesta ja leiritiimin toiminnasta tiivistelmän rekrytointiryhmälle. Syksyn aikana myös tukihenkilöiltä itseltään kerätään palautetta kesän leiritiimien kohtaamista ongelmista, ja tätä palautetta tullaan hyödyntämään tulevan vuoden tukihenkilökoulutuksen suunnittelussa. Syksyn aikana tukihenkilöt ja rekrytointiryhmä tekevät ohjaajilta saamiensa suullisten raporttien ja kirjallisten palautteiden perusteella koosteen kesän leirien onnistumisesta ja ohjaajatiimien työskentelystä. Kooste käsitellään yhdistyksen hallituksessa, ja sen pohjalta suunnitellaan tarvittaessa toimenpiteitä ongelmakohtien poistamiseksi seuraavana vuonna. Koulutusjaoston sisällöntuotantoryhmä hyödyntää sekä palauteseminaarissa että muualla kerättyä palautetta leirien onnistumisesta suunnitellessaan seuraavan vuoden koulutuksia ja kouluttaessaan kouluttajia. Koulutuksista kerätään kirjallista palautetta kouluttajilta keväällä koulutusten jälkeen, ja näitä palautteita käytetään myös apuna koulutusten kehittämisessä. Kukin yhdistyksen jaosto ja työryhmä käy arviointikeskustelun omasta toiminnastaan sopivin väliajoin, useimmiten kahdesti vuodessa. Lisäksi jaostojen normaaliin toimintaan kuuluu toteutettujen tapahtumien ja materiaalien arviointi. Vuoden lopussa jaostot antavat arvion toiminnastaan hallitukselle. Myös hallitus käy vuoden lopussa laajan arviointikeskustelun omasta työskentelystään. Tärkeän lisän toiminnan arviointiin tuovat leiriläisten, vanhempien ja jäsenten antamat spontaanit palautteet. Tämä voi tapahtua esimerkiksi leireillä, toimiston tai sähköpostien kautta, jäsenlehdessä tai jäsenistölle tarkoitetuissa seminaareissa. Siksi olennaista onkin pitää yllä avointa keskustelukulttuuria, jossa niin positiivisen kuin kriittisenkin palautteen antaminen on helppoa ja jossa kaikkeen palautteeseen pystytään hallituksen ja jaostojen tasolla reagoimaan. 18