EU:n kiertotalouspaketti Mitä uutta vuonna 2017? Maija Pohjakallio kesäkuu 2017
Kemianteollisuus ry yli 400 jäsenyritystä
Kemianteollisuus 20 % Suomen tavaraviennistä 100 % Muut tuotteet 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 15 10 7 8 11 13 12 11 12 10 10 13 11 20 4 11 25 23 19 20 31 28 18 22 15 12 11 12 12 7 10 16 17 19 21 17 19 20 30 15 9 13 15 14 14 15 14 30 22 16 16 16 16 17 17 7 5 5 4 4 4 5 5 Kemianteollisuuden tuotteet Elektroniikka- ja sähköteollisuus Koneet, laitteet ja kulkuneuvot Metallit ja metallituotteet Sellu, paperi- ja paperituotteet Saha- ja puutavarat Suomen tavaravienti toimialoittain Lähde: Tullihallitus
Kiertotalous
Sähkö & lämpö Rehut, lannoitteet, ravinteet Kiertotalouden fokuksessa yhteistyö Energia liikenteeseen kuntien, valtion EU:n hallinto Kemikaalit jätehuolto maa-& metsä- yritykset sijoittajat opetustoimi Bisnesmallit t&k-toimijat tilat järjestöt Lääkkeet kuluttajat media poliitikot Ruoka Materiaalit Teknologiat Raakaaineet
Connectivity is new productivity (mm. Tahvanainen, A-J., et al, On the Potential of the Bioeconomy as an Economic Growth Sector, ETLA Brief 43, 18.1.2016) Uusi tapa tuottaa & Uusi tapa kuluttaa Regenerate Share Optimise Loop Virtualise Exchange & Replace (Ellen MacArthur Foundation)
Ajankohtaista EU-tasolla
Tausta: Kiertotalouspaketti EU 2.12.2015 Komissio julkisti Kiertotalouspaketin, joka sisältää 1) Toimintaohjelman vuosille 2015-2017 (Action Plan) (ei sitova) 2) Ehdotuksen jätelainsäädännön päivittämisestä (sitova) Directive on Waste (WFD) Directive on Packaging Waste Directive on Landfill Directive on electrical and electronic waste, on end-of-life vehicles, and batteries and accumulators and waste batteries and accumulators 3) Ehdotuksen lannoitelainsäädännön päivittämisestä kierrätyslannoitteiden markkinoiden parantamiseksi (CE-merkinnät) (sitova)
1) Poimintoja toimintaohjelmasta 2017 Muovistrategia Selvitys tuote-, jäte- ja kemikaalilainsäädännön rajapinnoista Standardit laatuvaatimuksiksi kierrätetylle vedelle (water reuse) Ecodesign-työohjelman toimeenpanoehdotuksia Seurantakehikko kiertotalouden edistymisen arviointiin EU:ssa ja jäsenmaissa
Komission Muovistrategia Tavoitteena tarkastella muovien käyttöä elinkaarinäkökulmasta Roadmap julkaistu 26.1 -> konsultaatio -> julkaisu Q4 -> uusi konsultaatio Keskittyy kolmeen tunnistettuun pullonkaula-teemaan: 1) Riippuvuus fossiilisista raaka-aineista a) vaihtoehtoiset raaka-aineet, b) kierrätyksen tekniset esteet, c) insentiivit raaka-ainepohjan monipuolistamiseen 2) Alhainen uudelleenkäytön ja kierrätyksen aste 3) Muovien pääsy ympäristöön a) negatiiviset vaikutukset meriin, ihmisten terveyteen ja talouteen b) kestävyyden puitteita biohajoaville muoveille ei ole määritelty c) kuluttajien tietoisuus huono
Komission analyysihanke jäte-, kemikaalija tuotelainsäädännön rajapinnoista Taustana Komission teettämä selvitys: "Regulatory barriers for the Circular Economy Lessons from ten case studies" Tavoitteena edistää kierrätystä ja sekundaaristen raaka-aineiden käyttöä Roadmap ja sen liite julkaistu -> konsultaatio auki 7.7 asti -> analyysin julkaisu Q4 aikana -> uusi konsultaatio (12 viikkoa) Keskittyy neljään tunnistettuun pullonkaula-teemaan: 1. Riittämätön tiedon määrä kierrätysmateriaalien sisältämistä huolta aiheuttavista aineista 2. Riittämätön tiedon määrä, mitä huolta aiheuttavia aineita kierrätetyt materiaalit ja esineet sisältävät: puuttuu toimintakehys ja metodologia esim. arvioida etuja ja kustannuksia kierrätys vs. hävitys (tai energiakäyttö) 3. Jätestatuksen määrittelyihin liittyvät epäselvät ja vaihtelevat käytännöt (miten materiaali lakkaa olemasta jätettä) 4. Jäteluokittelun metodologiaan liittyvät epäselvyydet ja hankaluudet & epäselvyys, miten luokittelu vaikuttaa kierrätettävyyteen
2) Jätelainsäädännön päivittäminen Päivitykset direktiiveihin: EU-parlamentin täysistunnossa 14.3.2017 vahvistettiin meppien kannat (raportoijana italialainen Simona Bonafee, S&D ) Neuvosto (pj Malta) sai mandaatin trilogineuvotteluihin 19.5 Parlamentin, komission ja neuvoston välisissä trilogi-neuvotteluissa sovitaan direktiivien lopullisesta muodosta: 1. trilogi on 30.5, toinen 26.6 ja loput Viron johdolla syksyllä
Poimintoja meppien kirjauksista direktiivipäivityksiin Waste Framework Directive; targets by 2030 Neuvosto kirjannut kunnianhimottomampia tavoitteita (esim.landfill limit 10 %) Packaging Waste Directive (AM 42) FI kannattaa, mutta ei ole saanut paljon kannatusta Neuvostossa
Teollisuusjätteen osalta vaaditaan analyysiä siitä, tarvitaanko lainsäädännöllistä tavoitteen asettelua WFD Article 11 (AM 174) Neuvosto kirjannut analyysin myöhemmäksi v.2024
Muita ehdotuksia Öljyjätteen regenerointitavoite Ruokajätteen määritelmä ja oma jätehierarkia (Vaarallisen) jätteen seurannan tehostaminen Sähköinen raportointi (tuottajat, kuljettajat, välittäjät, käsittelijät); tarkoittaisi olennaisia muutoksia VAHTIin tai uuden järjestelmän perustamista
Komission, Parlamentin ja Neuvoston ehdotuksissa eroja: yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 60 60 55 65 70 60 Nykyinen tavoite 50% FI 2015 40 % FI -> 2014 33% 2025 2030 KOM EP PJ Yhdyskuntajätteen määritelmän rajauksilla ja laskentamenetelmillä merkittävä vaikutus kierrätysasteeseen 17
Esimerkkejä Teollisuussektorin omaehtoisista toimista Euroopan tasolla
https://www.accenture.com/us-en/_acnmedia/pdf-45/accenture-cefic-report-exec- Summary.pdf#zoom=50 Accenture Study Taking the European chemical industry into the circular economy In collaboration with
DECHEMA Study: What does it entail for the chemical industry to be carbon-neutral by 2050- Energy and Feedstock Ceficin tilaama Julkaistaan kesäkuussa 2017 Tekninen selvitys; ei juurikaan poliittisia suosituksia Tarkastelun kohteena tiettyjen peruskemikaalien tuotanto eri reittejä pitkin (eri raaka-aineista- fossiilinen, bio, CO 2 ; eri teknologioilla) # mm. metanoli, etanoli, eteeni, propeeni, BTX, NH 3, kloori (näiden tuotannosta tulee 2/3 Euroopan kemianteollisuuden kasvihuonekaasupäästöistä) # tarkasteltu myös mahdollisuuksia käyttää ko. molekyylejä polttoaineina # esitetään tiekarttoja ja skenaarioita; fokuksessa hiilijalanjäljen vertailu Feedstock challenges, technological challenges, energy challenges, economic challenges
Polyolefin Circular Economy Platform (PCEP) Perustettu toukokuussa 2017 Tavoitteena edistää kiertotaloutta boostamalla koko arvoketjun yhteistyönä polyolefiinituotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä Perustajina ja koordinaattoreina 3 Euroopan tason muovialan järjestöä: EuPC, PlasticsEurope and PRE http://www.pcep.eu/
CEO Guide to the Circular Economy WBSCD (World Business Council for Sustainable Development) ja Accenture laatineet yhteistyössä Julkaistiin 5.6.2017 14 yrityksen toimitusjohtajan allekirjoittama: mm. Unilever, Danone, Tata, DSM, AkzoNobel, Solvay, Stora Enso, Basf, Philips Tavoitteena antaa yritysjohtajille työkaluja kiertotalouden periaatteiden soveltamiseen (bisnesmalleja & teknologioita) http://www.wbcsd.org/clusters/circular-economy/resources/ceo-guide-tothe-circular-economy
Ajankohtaista Suomessa
Valtakunnallisen jätesuunnitelman eli VALTSUn päivitys (työn alla 2015-2017) Päivitystyössä mukana YM, MMM, TEM, STM, + jätealan strateginen yhteistyöryhmä Suunnitelman luonnos juuri valmistunut Jätehuollon tavoitetila 2030 1) jätehuolto osa suomalaista kiertotaloutta 2) materiaalitehokas tuotanto & kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja 3) jätteen määrä vähentynyt ja kierrätysaste noussut 4) kierrätysmarkkinat toimivat 5) kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita 6) vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita 7) jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla
VALTSUn päivitys Painopisteet: 1) biohajoavat jätteet 2) rakentamisen jätteet 3) sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 4) yhdyskuntajätteet
Lähde: Salmenperä, Moliis, Nevala, Jätemäärien ennakointi vuoteen 2030 Ympäristöministeriön raportteja 17 2015
VALTSUn päivitys Esim. tavoitteet Biohajoavan jätteen osalta i) Ruokahävikki puolitetaan v. 2030 mennessä (Lukella kehitteillä seurantamenetelmä koko ruokaketjuun) ii) Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 60% iii) Kierrätysraaka-aineista valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellistä raaka-aineista valmistettuja lannoitteita (esim. tutkimusrahoitusta lisäämällä)
VALTSUn päivitys Suunnitelmaluonnos lähti lausunnoille kesäkuun 2017 alussa. Kommentointiaikaa on 20.8.2017 asti. EU jätedirektiivien käsittelyssä tulleiden muutosten huomioiminen syksyllä 2017 Tavoitteena on, että valtakunnallinen jätesuunnitelma hyväksyttäisiin lokakuussa 2017 valtioneuvostossa Suunnitelmaluonnos ja taustaraportit löytyvät osoitteesta http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/jatteet/valtakunnallinen_jatesuunnitelma Lisätietoja: Ylitarkastaja Sirje Stén, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 276
Responsible Care 2016 indikaattoreita Suomen kemianteollisuudesta Eri yritysten lukujen välillä isoja eroja, alla keskiarvoluvut koko toimialasta 11 % raaka-ainesyötöstä on uusiutuvaa 3 % raaka-ainesyötöstä on kierrätettyä (sekundaarista) (Tuotannon materiaalivirrat kg/kg tuotetta)
Responsible Care 2016 indikaattoreita Suomen kemianteollisuudesta 30
June, 6, 2017, Kirsi Sormunen & Kimmo Tiilikainen https://www.theguardian.com/global-development-professionals-network/2017/jun/06/thecircular-economy-enters-the-world-stage-with-finland-leading-the-way?cmp=share_btn_tw
Kiitos! maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi www.kemianteollisuus.fi