1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 10.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat vuosina 2008 2012 nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta valmistuneet henkilöt. Tutkimuksessa olivat mukana seuraavat kansanopistot: Etelä-Pohjanmaan Opisto, Haapaveden Opisto, Kankaanpään Opisto, Kanneljärven Opisto, Keski-Suomen Opisto sekä Peräpohjolan Opisto. Tutkimuksella haluttiin selvittää, mihin edellä mainituissa opistoissa opiskelleet ovat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen. Sijoittumiskyselyn toteuttaminen on osa opistojen välistä yhteistyötä. Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä. Kukin opisto keräsi sähköpostiosoitteet omien opiskelijoidensa osalta. Osoitteiden keräystapoina käytettiin mm. yhteydenottoja Facebookin kautta, tekstiviestikyselyjä, puheluja sekä osoitteiden etsimistä opiskelijahallintaohjelmien kautta. Sähköpostiosoite saatiin hankittua 501 henkilöltä. Heille lähetettiin keskitetysti linkki Webropolkyselylomakkeeseen 7.3.2013. Vastausaikaa oli 24.3.2013 saakka. Vastausajan päätyttyä kyselyyn oli vastannut 289 henkilöä, joten kokonaisvastausprosentti oli 57,7 %. Voitaneen todeta, että vastausprosentti on hyvä ja näin ollen kysely antaa luotettavan tiedon vastaajien sijoittumisesta valmistumisensa jälkeen.
2 Taustatiedot Sijoittumiskyselyn 289 vastaajasta naisia oli 74 % ja miehiä 26 %. Suurin osa eli 63 % ilmoitti iäkseen 20-25 vuotta. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat 26 30 -vuotiaat, joita oli 17 % vastanneista. Yli 30-vuotiaita oli 20 % kyselyyn osallistuneista. Sukupuoli 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Mies 26% Nainen 74% Taulukko 1. Sukupuoli Eniten kyselyyn vastasivat Etelä-Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Haapaveden Opistoista valmistuneet. Tässä on kuitenkin huomioitavaa, että näissä kolmessa oppilaitoksessa myös kyselyn kohderyhmä oli suurempi kuin pienemmissä opistoissa. Kokonaisvastausprosentit olivat opistoittain seuraavat: Etelä-Pohjanmaan Opisto 60,3 % Haapaveden Opisto 52,2 % Kankaanpään Opisto 39,5 % Kanneljärven Opisto 56,6 % Keski-Suomen Opisto 59,5 % Peräpohjolan Opisto 68,9 % Oppilaitos, jossa suoritit tutkinnon 25 % 26 % Etelä-Pohjanmaan Opisto Haapaveden Opisto Kankaanpään Opisto Kanneljärven Opisto 9 % 10 % 6 % 24 % Keski-Suomen Opisto Peräpohjolan Opisto Taulukko 2. Oppilaitos
3 Vastaajilta tiedusteltiin, mikä oli heidän tämän hetkinen kotimaakuntansa. Suurin osa ilmoitti maakunnakseen Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan tai Lapin. Muissa maakunnissa kertoi asuvansa huomattavasti pienempi joukko valmistuneista. Tätä selittänee se, että aktiivisimmin kyselyyn vastasivat Etelä-Pohjanmaan Opiston, Peräpohjolan Opiston ja Haapaveden Opiston entiset opiskelijat. Voidaan myös todeta, että näistä edellä mainituista opistoista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin työhön samoille alueille, missä opistotkin sijaitsevat. Maakunta, jossa asut tällä hetkellä 0,0% 5,0% 10,0% 15,0% 20,0% 25,0% Ahvenanmaa Etelä-Karjala 0,3% 0,0% Etelä-Pohjanmaa 17,6% Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 1,0% 2,8% 2,1% 1,4% Keski-Suomi 5,2% Kymenlaakso 0,3% Lappi 16,3% Pirkanmaa 5,9% Pohjanmaa Pohjois-Karjala 1,7% 3,5% Pohjois-Pohjanmaa 20,8% Pohjois-Savo 3,5% Päijät-Häme 1,0% Satakunta 4,2% Uusimaa 7,3% Varsinais-Suomi 4,2% Ulkomaat 1,0% Taulukko 3. Maakunta
4 Selkeästi suurin osa eli 83 % vastanneista oli suorittanut tutkintonsa nuorisoasteen koulutuksessa. Oppisopimusopiskelijoita oli 11 % ja muita aikuisopiskelijoita 6 % sijoittumiskyselyyn osallistuneista. Suoritin tutkinnon 6 % 11 % Nuorisoasteen koulutuksessa Aikuiskouluksessa Oppisopimuskoulutuksessa 83 % Taulukko 4. Tutkinnon suorittamistapa Yli puolet oli valmistunut vuosina 2011 ja 2012. Toisaalta kyselyllä tavoitettiin hyvin myös aiemmin valmistuneita, sillä mm. vuoden 2009 ilmoitti valmistumisvuodekseen 20 % vastaajista. Valmistumisvuosi 11 % 31 % 2008 20 % 2009 2010 2011 2012 20 % 18 % Taulukko 5. Valmistumisvuosi
5 Sijoittumiskyselyyn vastanneista 26 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Selkeä enemmistö eli 74 % ilmoitti, ettei ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Oletko suorittanut ylioppilastutkinnon? 6 % 20 % Kyllä, ammattilukion 74 % Kyllä, erillisen ylioppilastutkinnon En Taulukko 6. Oletko suorittanut ylioppilastutkinnon?
6 Tutkintoa ja koulutusta koskevat tiedot Sijoittumiskyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan asteikolla 1 5 (1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä) väittämiä, jotka kuvaavat heidän suorittamaansa nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoa. Positiivisimmin arvioitiin väittämiä Opetushenkilöstöllä oli riittävä asiantuntemus ammattialan opetuksessa ka. 4,19; Koulutus tuki ammatillista kasvua nuoriso- ja vapaa-aika-alalla ka. 4,16 ja Koulutus antoi monipuolisen näkemyksen nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöistä ka. 4,03. Näissä kaikissa suurin osa eli n. 80 % arvioi väittämää vaihtoehdoilla täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä. Eniten eri mieltä oltiin väittämistä Tutkinto tunnetaan hyvin työmarkkinoilla ka. 3,43 ja Koulutus vastasi työelämän tarpeita ka 3,49. Näissä molemmissa n. 20 % oli täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä väittämästä. Näihin väittämiin liittyvät ongelmat tulivat esille myös sijoittumiskyselyn lopussa annetussa kirjallisessa palautteessa. Pääosin tutkintoa ja koulutusta arvioitiin positiivisessa valossa. Asteikko: 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 1 2 3 4 5 Keskiarvo Tutkinto tunnetaan hyvin työmarkkinoilla 4% 19% 23% 40% 15% 3,43 Koulutuksen sisältö vastasi ennakko-odotuksiani 0% 9% 17% 49% 25% 3,88 Koulutus vastasi työelämän tarpeita 3% 16% 25% 41% 15% 3,49 Opetuksessa käytetyt menetelmät vastasivat työelämän vaatimuksia 0% 8% 27% 45% 19% 3,75 Koulutus tuki ammatillista kasvua nuoriso- ja vapaa-aikaalalla 0% 3% 15% 46% 37% 4,16 Koulutus antoi monipuolisen näkemyksen nuoriso- ja vapaaaika-alan toimintaympäristöistä 1% 7% 15% 42% 35% 4,03 Koulutus antoi valmiuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn 1% 9% 25% 43% 22% 3,77 Opetushenkilöstöllä oli riittävä asiantuntemus ammattialan opetuksessa 0% 5% 14% 38% 43% 4,19 Taulukko 7. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon ja koulutuksen arviointi
7 Sijoittuminen valmistumisen jälkeen Sijoittumiskyselyssä haluttiin selvittää, mikä on valmistuneiden nykyinen elämäntilanne. Suurin osa eli 62 % vastasi olevansa tällä hetkellä työssä. Opiskelemassa ilmoitti olevansa 22 % vastaajista. Näistä 19 % opiskelee päätoimisesti ja 3 % työn ohessa. Perhevapaalla eli äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oli 5 % vastanneista. Varusmies- tai siviilipalvelun tämänhetkiseksi elämäntilanteekseen ilmoitti 2 %. Työttömänä työnhakijana oli kyselyn toteuttamisen aikaan ainoastaan 8 % vastanneista, mikä voitaneen nähdä erittäin positiivisena seikkana. Mikä vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä elämäntilannettasi? Työssä 3 % 2 % 5 % 8 % 1 % Opiskelen päätoimisesti Opiskelen työn ohessa 19 % 62 % Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava Perhevapaalla Työtön työnhakija Jokin muu tilanne, mikä? Taulukko 8. Nykyinen elämäntilanne Työllistyminen Kyselyssä haluttiin selvittää, miten valmistuneet olivat kokeneet työssäoppimis- tai oppisopimuspaikan vaikutuksen myöhempään työllistymiseensä. Valtaosa eli 80 % koki vaikutuksen positiivisena. Opintoihin kuuluvat työssäoppimisjaksot olivat suurimmalla osalla joko johtaneet työllistymiseen samaan paikkaan tai auttaneet toisen työpaikan hankkimisessa. Ainoastaan 20 % oli sitä mieltä, että työssäoppimisjaksosta tai oppisopimuspaikasta ei ollut hyötyä työpaikan löytämisessä. Taulukko 9. Työssäoppimisjaksojen/ oppisopimuspaikan merkitys työllistymiseen
8 Valitse seuraavista ne nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt ja tehtävät, joissa olet työskennellyt valmistumisesi jälkeen 0,0% 2,0% 4,0% 6,0% 8,0% 10,0% 12,0% 14,0% Asuntolatoiminta Etsivä nuorisotyö 2,0% 2,9% Henkilökohtaisena avustajana toimiminen 6,5% Ikääntyvien ohjaus Kansalais- ja järjestötoiminta 3,6% 4,1% Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 8,6% Koulunkäynninohjaus Koulunuorisotyö Kulttuurinen nuorisotyö 3,4% 4,8% 6,0% Lastensuojelu 7,8% Leiritoiminta Liikunta-ala 0,7% 0,6% Luonto- ja elämystoiminta 2,5% Matkailuala Media- ja verkko-ohjaus/ verkkonuorisotyö Monikulttuurinen työ 0,8% 2,0% 3,2% Nuorisotilatyö 12,7% Nuorisotoimen hallinto Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Perhetyö Projektityö Päivähoito Seurakuntatyö Työpajaohjaus Vammaistyö Yrittäjyys 1,9% 2,7% 2,4% 2,4% 3,6% 2,9% 1,5% 4,8% 0,1% Muu, mikä En ole työskennellyt nuoriso- ja vapaa-aika-alalla valmistumiseni jälkeen 0,7% 4,7% Taulukko 13. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt ja tehtävät, joissa olet työskennellyt
Sijoittumiskyselyssä haluttiin selvittää tarkemmin, mihin nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöihin ja tehtäviin valmistuneet ovat sijoittuneet. Selkeästi suurimmaksi tehtäväkentäksi nousi nuorisotilatyö. Muita työllistäviä toimintaympäristöjä olivat mm. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lastensuojelu, henkilökohtaisena avustajana toimiminen, koulunkäynninohjaus, vammaistyö, koulunuorisotyö sekä kansalais- ja järjestötoiminta. 9
10 Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt ja tehtävät, joissa olet työskennellyt (opistoittain jaoteltuna) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asuntola Etsivä nt Henk.koht.av. Ikäänt. ohj. Järjestötyö APIP EPO HV KP KJ KS PPO Koulunk.ohj. Koulunuorisotyö Kultt. nuorisot. Lastensuojelu Leiritoiminta Liikunta-ala Luonto- ja elämyst. Matkailu Media- ja verkko-ohj. Monikultt.työ Nuorisotilatyö Nuorisot.hall. Tieto-ja neuvontap. Perhetyö Projektityö Päivähoito Seurakunta Työpajaohj. Vammaistyö Yrittäjyys En ole työskennellyt alalla Taulukko 14. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt ja tehtävät opistoittain jaoteltuna
11 Tutkintoon valmistuneilta haluttiin tietää sekä ensimmäisen että nykyisen työpaikan tehtävänimike. Selkeästi kärjessä molemmissa listoissa ovat nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, ohjaaja ja Koulunkäynninavustaja. Eroavuuksia löytyy mm. siitä, että useilla valmistuneilla ensimmäisen työpaikan tehtävänimikkeenä on ollut henkilökohtainen avustaja (sijalla 3.) ja kerho-ohjaaja (sijalla 5.). Nykyisen työpaikan nimikkeenä nämä edellä mainitut ovat vasta myöhempänä listassa. Kun taas tarkastellaan nykyisen työpaikan tehtävänimikkeitä, voidaan huomata, että mm. etsivä nuorisotyöntekijä, hoitaja, vapaaajanohjaaja, asuntolaohjaaja ja erityisavustaja ovat nousseet listalle tai siellä ylöspäin. Nähtävissä on myös muita haasteellisempia ja mahdollisesti jatkokoulutusta vaativia nimikkeitä, esim. lastensuojeluperhetyöntekijä ja lastentarhanopettaja. Ensimmäisen työpaikan tehtävänimike Nykyisen työpaikan tehtävänimike 1. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja 1. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja 2. Ohjaaja 2. Ohjaaja 3. Henkilökohtainen avustaja 3. Koulunkäynninavustaja 4. Koulunkäynninavustaja 4. Etsivä nuorisotyöntekijä 5. Kerho-ohjaaja 5. Aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaaja/ Hoitaja 6. Aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaaja 6. Henkilökohtainen avustaja/ Vapaa-ajanohjaaja 7. Lastenhoitaja/ Leiriohjaaja 7. Kerho-ohjaaja/ Lastenhoitaja 8. Hoitaja/ Vapaa-ajanohjaaja 8. Asuntolaohjaaja/ Erityisavustaja 9. Lasten- ja nuorisokodinohjaaja 9. Lastensuojeluperhetyöntekijä 10. Lasten- ja nuortenohjaaja/ Kehitysvammaistenohjaaja/ Perhekodinohjaaja 10. Toiminnanjohtaja/ Harrasteohjaaja/ Lastentarhanopettaja/ Liikunnanohjaaja/ Nuorten työpajaohjaaja/ Projektikoordinaattori/ Päihdetyöntekijä Taulukko 15. TOP10 tehtävänimikkeet ensimmäisessä ja nykyisessä työpaikassa Sijoittumiskyselyssä tiedusteltiin, kuinka paljon valmistuneet ovat päässeet hyödyntämään koulutuksessa hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kokemusta kysyttiin sekä ensimmäisen että nykyisen työpaikan suhteen. Erittäin paljon -vaihtoehdon ensimmäisen työpaikan suhteen oli valinnut 21 % vastaajista, kun taas nykyisessä työpaikassaan tietoja ja taitoja koki erittäin paljon hyödyntävänsä 28 % valmistuneista. Toisessa ääripäässä ei lainkaan -vaihtoehdon oli valinnut ensimmäisen työpaikan kohdalla 10 % ja nykyisen työpaikan suhteen 4 %.
12 Taulukko 18. Koulutuksessa hankittujen tietojen ja taitojen hyödyntäminen työelämässä Opiskelu Reilu viidennes sijoittumiskyselyyn vastanneista ilmoitti opiskelevansa tällä hetkellä. Heille esitettiin tarkentava kysymys, jossa tiedusteltiin, missä he opiskelevat tällä hetkellä. Opiskelemassa -vaihtoehdon valinneista 64 % ilmoitti opiskelevansa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Kymmenes ilmoitti suorittavansa jotakin uutta ammatillista perustutkintoa ja toinen kymmenes ammatti- tai erikoisammattitutkintoa. Yliopisto-opintoja opiskelemassa ilmoitti olevansa 4 % vastanneista. Avoimia korkeakouluopintoja puolestaan suoritti 3 % opiskelevista. Mikäli olet opiskelija, missä opiskelet tällä hetkellä? 3 % 9 % 10 % 9 % Ammatillinen perustutkinto 4 % Ammattitutkinto 1 % Erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Avoimet korkeakouluopinnot 64 % Muu, mikä? Taulukko 20. Mitä tutkintoa opiskelet tällä hetkellä? Opiskelevilta tiedusteltiin lisäksi, missä määrin nykyiset opinnot liittyvät nuoriso- ja vapaa-aikaalaan. Suurin osa eli 65 % ilmoitti opintojen olevan saman alan jatko-opintoja. Vajaa viidennes kertoi kyseessä olevan rinnakkaisala. Selvästi pienin joukko eli 16 % kertoi opiskelevansa täysin uudella alalla.
13 Missä määrin nykyiset opintosi liittyvät nuoriso- ja vapaa-aikaalaan? 16 % 19 % 65 % Saman alan jatko-opinnot Rinnakkaisala Kyseessä on selvästi eri ala Taulukko 21. Missä määrin nykyiset opintosi liittyvät nuoriso- ja vapaa-aika-alaan? Kommentteja ja palautetta kyselystä ja sen teemoista sekä kehittämisehdotuksia jatkoon Yhteenvetona voidaan todeta, että nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin työelämään ja suurin osa on työllistynyt koulutusalaansa vastaavaan työtehtävään. Useille sijoittumiskyselyyn vastanneista perustutkinto on antanut erinomaisen pohjan lähteä hankkimaan lisäoppia saman tai rinnakkaisalan jatko-opintojen kautta. Pääosin kysely nähtiin ytimekkäänä, selkeänä ja hyvin toteutettuna kokonaisuutena. Vastaajat olivat myös ilahtuneita siitä, että heidän mielipiteistään ja kokemuksistaan ollaan kiinnostuneita vielä valmistumisen jälkeen. Sijoittumiskyselyn sisältöön liittyen yksi tärkeä kehittämiskohde nousi esille erittäin monessa kohtaa. Vastaajat kritisoivat, että jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä ei ollut tarpeeksi mukana kyselyssä. Monet olivat aloittaneet jatko-opinnot heti nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon valmistuttuaan. He kokivat, että kyselyssä ei voinut tuoda tarpeeksi selkeästi esille tätä vaihtoehtoa. Kysely kartoitti opiskelun suhteen ainoastaan juuri tämän hetkistä tilannetta onko vastaaja tällä hetkellä opiskelemassa? Toinen paljon puhuttanut teema, joka nousi esille kyselyn kommenteissa, oli nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkinnon riittämättömyys työelämässä. Monet olivat sitä mieltä, että varsinkin isommissa kaupungeissa tutkinto ei riitä, vaan työllistyäkseen alalle on hankittava korkeakoulututkinto. Useat opintojaan jatkaneet toivat kuitenkin esille, että nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkinto on antanut hyvän pohjan jatko-opintoihin. Muutamiin kysymyksiin toivottiin useampia vaihtoehtoja sekä mahdollisuutta selittää tarkemmin vastaustaan. Yhtenä ehdotuksena oli tehdä oppilaitosten keskinäistä vertailua arvioimalla opetuksen sisällön ja arvioinnin laatua. Myös opistojen aatteettomuuden tärkeys nostettiin esille avoimissa vastauksissa.
14 Kaiken kaikkiaan palaute kyselyn teknisestä toteuttamisesta ja teemoista oli hyvin antoisaa ja rakentavaa. Otamme seuraavalla kerralla kehittämisehdotuksista oppia ja pyrimme toteuttamaan vielä tätä kyselyä kattavamman kokonaisuuden. Lämmin kiitos kaikille sijoittumiskyselyyn vastanneille!