KIRJALLINEN KYSYMYS 135/2012 vp Rauhanturvaajien kuntoutus sairas- ja veljeskodeissa Eduskunnan puhemiehelle Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan sotiemme veteraaneja. Verkostoon kuuluu 23 sairas- ja veljeskotia eri puolilla Suomea. Niiden kokonaiskapasiteetti on yli 1 700 asiakaspaikkaa. Nyt sotainvalidien ja veteraanien palvelutarve on muuttumassa. Sotiemme veteraanien määrä vähenee noin 6 000 8 000 hengellä vuodessa, ja samalla tarve fyysispainotteiseen kuntoutukseen vähenee ja tarvitaan toisenlaisia palveluja. (Vuoden 2010 lopussa veteraaneja oli noin 52 000.) Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käynnisti Sairasja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishankkeen (SOVE-tulevaisuushanke). Siinä sairas- ja veljeskodeille pyrittiin löytämään uusi rooli terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Yksi hankkeen keskeisistä kysymyksistä oli: "Mistä löydetään uusi asiakaskunta nykyisiä vahvuuksia hyväksikäyttäen?" Kun vuonna 2009 veljeskotien kokonaisliikevaihdosta 81 prosenttia tuli Valtiokonttorin asiakkaista ja muista sotainvalidi- ja sotaveteraaniasiakkaista, niin vuonna 2011 heidän osuutensa oli enää 43 prosenttia. Samalla kuntien ja sairaanhoitopiirien tuoma liikevaihto oli kasvanut merkittävästi 45 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa veljeskotien toiminta painottuu kuntoutus- ja asumispalveluihin. SOVE-hankkeessa selvitettiin myös kuntien halukkuutta käyttää veljeskotien palveluja. Kunnat voisivat käyttää veljeskoteja esim. AVH- ja nivelleikkausten kuntoutuksessa, kun omat resurssit eivät riitä esim. vuodeosastojen jonojen purkamiseen. Myös hoidon jälkeisessä kuntoutuksessa on yhteistyömahdollisuuksia. Edelleen mahdollisuuksia on geriatrisessa kotikuntoutuksessa, sillä vanhusten asuminen mahdollisimman pitkään kotona tuo kustannussäästöjä kunnille. Muita mahdollisia asiakkaita voivat olla ne sotainvalidit, jotka eivät aiemmin ole päässeet veljeskoteihin (rajana ollut 20 25 prosentin invaliditeetti), narkolepsiapotilaat tai kriisinhallintajoukoissa loukkaantuneet. Puolustusvoimien arvion mukaan tällä hetkellä on kymmenisen vakavasti loukkaantunutta rauhanturvaajaa, jotka hyötyisivät kuntoutuksesta veljeskodissa. Uusia asiakasryhmiä otettaessa on kuitenkin muistettava, että veljeskotien on ensisijaisesti huolehdittava sotainvalideista ja veteraaneista, ja muista asiakasryhmistä huolehditaan tilan vapautuessa. Kriisinhallintajoukoissa loukkaantuneiden kuntouttaminen veljeskodeissa olisi perusteltua mm. sikäli, että veljeskodeilla on jo asiantuntemusta sotaolosuhteissa vammautuneiden kuntoutuksesta. Näin varmistettaisiin sekä tämän asiantuntemuksen säilyminen että sen kehittyminen ottaen huomioon nykyiset tarpeet kriisinhallintajoukkojen (rauhanturvaajien) kuntoutuksessa. Tulevana keväänä Laitilan Terveyskoti aikoo aloittaa sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä vammautuneiden suomalaisten kuntoutuksen, vaikkakin omilla varoilla. Asia on ollut esillä Versio 2.0
myös Sotilastapaturma-asiain neuvottelukunnassa. Terveyskodin laskelmien mukaan yksi hoitovuorokausi omakustannushintaisena maksaa 259 euroa ja tällä hinnalla voidaan käynnistää kokeilu, jossa kuntoutettaisiin kuusi vakavasti vammautunutta rauhanturvaajaa. Minimihoitojakso on 2 viikkoa ja maksimi kuusi kuukautta; maksimihoitoa tarvitaan esimerkiksi aivovammojen kohdalla. Kuuden rauhanturvaajan kaksi viikkoa kestävä kuntoutus maksaisi 21 756 euroa, kun taas kuuden rauhanturvaajan kuuden kuukauden mittainen (180 vrk) kuntoutus maksaisi 279 720 euroa todelliset kustannukset lienevät jotain tältä väliltä ja riippuvat rauhanturvaajien kuntoutustarpeesta. Laitilan Terveyskodissa kuntoutus on suunniteltu maan huippuosaamiseen perustuen ja on varauduttu sekä henkiseen että fyysiseen kuntoutukseen. Käytettävissä on muun muassa traumapsykoterapeutti post-traumaattisten oireiden (PTSD) hoitoon ja kävelyrobotti kävelyn kuntouttamiseen. Laitilassa voitaisiin kokeilun jälkeenkin kuntouttaa rauhanturvaajia, ja tällöin hoitovuorokausi maksaisi noin 300 euroa. Silloin kuuden rauhanturvaajan kahden viikon kuntoutus maksaisi 25 200 euroa ja kuuden kuukauden kuntoutus maksaisi 324 000 euroa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko ministeriö kehittää veljeskotien toimintaa myös siten, että kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneet voivat jatkossa saada kuntoutusta veljeskodeissa ja osallistuuko valtio Laitilan Terveyskodin kuntoutuskokeilun kustannuksiin, vai joutuuko Terveyskoti itse kustantamaan kokeilun? Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012 Ari Jalonen /ps 2
Ministerin vastaus KK 135/2012 vp Ari Jalonen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ari Jalosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 135/2012 vp: Aikooko ministeriö kehittää veljeskotien toimintaa myös siten, että kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneet voivat jatkossa saada kuntoutusta veljeskodeissa ja osallistuuko valtio Laitilan Terveyskodin kuntoutuskokeilun kustannuksiin, vai joutuuko Terveyskoti itse kustantamaan kokeilun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kriisinhallintatehtävissä toimineiden korvaus- ja tukijärjestelmien kehittämistä käsiteltiin kirjalliseen kysymykseen, KK 278/2011 vp annetun vastauksen yhteydessä. Tuolloin todettiin, että varusmiespalvelussa ja sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä vahingoittuneiden vakuutusturva ja korvauskäytännöt perustuvat sotilastapaturmalakiin. Valtiokonttori tekee ratkaisunsa niiden pohjalta. Sotilastapaturmalainsäädännön pohjana on työtapaturmalainsäädäntö. Syksyllä 2011 Valtiokonttoriin asetettiin sotilastapaturma-asioiden neuvottelukunta, jonka tehtävänä on pohtia kriisinhallintatehtävissä palvelevien turvan riittävyyttä ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina keskeiset tahot. Suomessa on jo nyt sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä oleville lisävakuutusturva ja ryhmätapaturmavakuutus, sotilastapaturmalain antaman lakisääteisen turvan lisäksi. Ryhmätapaturmavakuutus perustuu puolustusvoimain ja Valtiokonttorin väliseen sopimukseen. Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden hoidon koordinointia ollaan lisäämässä puolustusvoimain toimesta. Valtiokonttorin toimeksiannosta hoidon toteuttajana toimii keskitetysti HUS. Neuvottelukunta on käsitellyt myös kriisinhallintajoukoissa loukkaantuneiden kuntoutusta ja sairas- ja veljeskotien käyttämistä tähän tarkoitukseen. Yksittäisiä laitoksia tai mahdollisia kokeiluja koskevia päätöksiä ei ole vielä tehty. Valtion on kohdeltava sairas- ja veljeskoteja tasapuolisesti ja mahdollisessa kuntoutuskokeilussa on noudatettava normaalia hankintamenettelyä. SOVE -tulevaisuushanke osoitti, että useat veljeskodit ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa uusiin asiakasryhmiin. Veljes- ja sairaskotien käyttöaste on vielä korkea ja useimmissa laitoksissa sotainvalidi- ja veteraaniasiakkaiden osuus on 80 90 prosenttia, ei 43 prosenttia kuten kysymyksen perusteluissa on esitetty. Kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden kuntoutukseen liittyy useita periaatteellisia kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen mahdollisia jatkopäätöksiä. Valtiokonttori aikoo keskustella puolustusministeriön kanssa mm. siitä, miten mahdollinen kuntoutus rajataan ja kuka maksaa kuntoutuksen. Mikäli tapaturma on sattunut palveluksen aikana, Valtiokonttori maksaa sen hoitoon liittyvän kuntoutuksen. Myöhemmin tapahtuva kuntoutus ei kuulu tämän korvauksen piiriin. Valtiokonttori, puolustusvoimat ja HUS ovat parhaillaan rakentamassa kolmikantaista yhteistyötä, jossa keskeisenä toimintaketjun osana tulee toimimaan puolustusvoimain koordinaatiokeskus. Toiminta koskisi myös kriisinhallintajoukkoja. Tavoitteena on, että kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneiden hoito ja kuntoutukseen 3
Ministerin vastaus ohjaus tapahtuisi keskitetysti koordinaatiokeskuksessa. Valtiokonttorin intressissä on tukea sairas- ja veljeskoteja niiden suuntautuessa uusiin asiakasryhmiin. Kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneet ovat yksi ryhmä, jonka hoitoon ja kuntoutukseen valtio kiinnittää paljon huomiota. Sairas- ja veljeskotien osaaminen on tällöin ensiarvoisen tärkeää. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 135/2012 vp Ari Jalonen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 135/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Ari Jalonen /saf: Har regeringen för avsikt att utveckla verksamheten i sjuk- och brödrahemmen även så att de som skadas i samband med krishanteringsuppdrag framöver kan få rehabilitering där och deltar staten i kostnaderna för försöksverksamheten för rehabilitering vid Laitilan Terveyskoti eller ska Laitilan Terveyskoti själv bekosta försöksverksamheten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utvecklingen av ersättnings- och understödssystemen för dem som har deltagit i krishanteringsuppdrag behandlades i samband med att ett svar anfördes på det skriftliga spörsmålet SS 278/2011 rd. Då konstaterades att försäkringsskydd och ersättningspraxis för dem som skadas under beväringstjänst eller i militära krishanteringsuppdrag utgår från lagen om olycksfall i militärtjänst. De utgör även grunden för Statskontorets beslut. Lagen om olycksfall i militärtjänst bygger på lagstiftningen om olycksfall i arbetet. Hösten 2011 tillsattes vid Statskontoret en delegation för militära olycksfall. Till delegationens uppgifter hör att dryfta om de som arbetar i krishanteringsuppdrag har ett tillräckligt skydd och att överväga eventuella ändringar i lagstiftningen. Delegationen har företrädare för de viktigaste organen. För dem som arbetar i militära krishanteringsuppdrag har Finland dessutom redan i dagens läge ett tilläggsförsäkringsskydd och en gruppolycksfallsförsäkring utöver det lagstadgade skydd som lagen om olycksfall i militärtjänst ger. Gruppolycksfallsförsäkringen bygger på ett avtal mellan förvarsmakten och Statskontoret. Förvarsmakten har initierat ett arbete för ökad samordning av vården av dem som skadas i militära krishanteringsuppdrag. Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt HNS verkställer vården centraliserat på uppdrag av Statskontoret. Delegationen har också behandlat rehabilitering av skadade i krishanteringstrupperna och bruket av tjänster som tillhandahålls på sjuk- och brödrahemmen för det här ändamålet. Beslut som gäller enskilda inrättningar eller eventuella försökt har ännu inte fattats. Staten är skyldig att behandla sjuk- och brödrahemmen rättvist och om en eventuell försöksverksamhet för rehabilitering inleds ska ett normalt upphandlingsförfarande följas. Ett projekt för att stödja sjuk- och brödrahemmens inriktning i framtiden (Framtidsprojektet SOVE) gav vid handen att ett flertal sjuk- och brödrahem är intresserade av att utvidga sin verksamhet till nya klientgrupper. Beläggningsgraden på sjuk- och brödrahemmen är fortfarande hög och på de flesta av inrättningarna uppgår andelen klienter som är krigsinvalider och krigsveteraner till 80 90 procent, och inte till 43 procent vilket framgår av motiveringen till spörsmålet. Till rehabiliteringen av skadade i krishanteringsuppdrag relateras ett flertal principiella frågor som måste lösas innan eventuella fortsatta beslut fattas. Statskontoret har för avsikt att överlägga med försvarsministeriet om bl.a. hur gränserna för den eventuella rehabiliteringen ska dras och vem som ska betala rehabiliteringen. Om ett 5
Ministerns svar olycksfall har inträffat under tjänstgöringen, betalar Statskontoret den rehabilitering som ges i anslutning till vården. Rehabilitering som ges vid en senare tidpunkt omfattas inte av den här ersättningen. Statskontoret, försvarsmakten och Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt HNS håller som bäst på att konstruera ett samarbete på trepartsbasis och i det kommer försvarsmaktens koordinationscentral att ingå som ett viktigt led. Verksamheten ska gälla också krishanteringstrupper. Målet är att vården och rehabiliteringen av skadade i krishanteringsuppdrag ska styras centraliserat via koordinationscentralen. Det ligger i Statskontorets intresse att stödja sjuk- och brödhemmen i att inrikta sig på nya klientgrupper. Skadade i krishanteringsuppdrag utgör en grupp vars vård och rehabiliterig staten fäster mycket uppmärksamhet vid. Kompetensen som sjuk- och brödrahemmen har är då av största vikt. Helsingfors den 20 mars 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6